Artikkeli Kuukaupista toi mieleen muistoja, joita haluan jakaa. 1993 valmistui Länsi-Inkerissä Konnovon kylässä vanha klubirakennus kyläkirkoksi. Talo maalattiin ja kunnostettiin ulkoa ja sisältä ja valkoinen puuristi naulattiin päätyyn. Syyskuussa samana vuonna piispa Leino Hassinen vihki rakennuksen tarkoitukseensa. Hän oli jo silloin ikämies, mutta ryhdikäs ja vaikuttava oli hänen olemuksensa, muistan häntä Jumalan työhön uhrautuneena ihmisenä. Sain tehdä pienen haastattelun silloin hänen kanssaan ja hän esitti toivomuksen saada luovuttaa valjaansa uusille lujille hartioille. Silloin elettiin Inkerin kirkon kevättä. Kirkkoja rakennettiin ja niitä korjattiin, joita oli mahdollista. Papistoa alettiin kouluttaa, koska tarve oli suuri. Karkun opisto antoi alkua raamattukurssin muodossa ja Hassinen aloitti heti alkuun nuorehkojen miesten kouluttamisen kirkon palvelukseen.
Saimme pitää Kuukauppia vieraanamme siinä vaiheessa, kun hänet oli vaalilla valittu uudeksi piispaksi, mutta ei vielä ollut virassa. Tallensin keskustelutuokion, kun yhdessä jaoimme ajatuksia tulevan tehtävän asioista. Olimme kummatkin tummatukkaisia ja partaisia, mutta on aika tehnyt tehtävänsä. Nyt kuvan perusteella harmaantunut Herran palvelija katsoo tulevaiuutta enemmän yksityisestä näkökulmasta. Hänen työalansa on aivan valtavan suuri. Hänen aikanaan on luotu kolutusjärjestelmä kirkon työntekijöille. Perustettu lukuisa määrä uusia seurakuntia koko laajan Venäjänmaan laveudessa. Jumala on antanut taidollisuutta, että heti toiminta huomioi myös venäjänkielisen väestön tarpeet.
Ihmeellinen on Jumalan suunnitelma, kun Inkerin kansa hajoitettiin ympäri valtakuntaa, niin kaikkialla mihin suomalaiset lähetit ovat matkustaneet aina on löytynyt suomea ymmärtävää väkeä. Saimme nähdä ja kuulla miten arvokas asia oli Kelton kirkonkellon sointi yli ympäröivän kylän. Mummot muistelivat entisiä aikoja miten papit otettiin pois, joku karkoitettiin ja joku vangittiin. Jumalan sana ei kuitenkaan hävinnyt ja nyt tavallaan tuhkasta noussut kirkko on todiste Jumalan uskollisuudesta. Meidän läntisten veljien pitäisi paljastaa päämme heidän edessään, koska he tietävät jotain, jota me emme tiedä.
Kun piispaa vihittiin, siellä tuli esille myös seuraukset vihkimisestä. Seuraukset koskevat koko perhettä. Puolisoa ja lapsia. He joutuvat uhraamaan perheen isää seurakunnan ja koko kirkon hyväksi. Aina pitäisi rukoilla, että sopiva balanssi löytyisi ja Jumalan tahto tapahtuisi kaikessa.