Yhteinen uskontunnustuksemme alkaa: ” Me uskomme yhteen Jumalaan,
Kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.” Tämä on ensimmäinen uskonkappaleemme.
Toisessa uskonkappaleessa kerrotaan Jeesuksesta Kristuksesta, jumalihmisestä joka on samaa olemusta kuin Isä ja tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi. Tämä samainen Jeesus kertoi kääntyvänsä Isän puoleen, jotta Isä lähettäisi seurakunnalle toisen puolustajan eli Pyhän Hengen. Tästä Pyhästä hengestä kerrotaan sitten kolmannessa uskonkappaleessa.
Tämä samainen Jeesus, josta toinen uskonkappaleemme kertoo, opetti meitä kääntymään rukouksessamme taivaallisen Isämme puoleen.
Ilmaisut Isä ja Poika ovat maskuliineja. Jeesuksesta Kristuksesta käytämme maskuliinista ilmaisua jo pelkästään siksi, että hän todella syntyi miespuoliseksi ihmiseksi.
Oppimme mukaan Kristus on sekä tosi Jumala että tosi ihminen. Koska luotoisuutensa perusteella ihmiset ovat selkeästi joko miehiä tai naisia, myös ihmiseksi tuleen Jumalan oli tultava selkeästi joko mieheksi tai naiseksi. Langenneessa maailmassa tämäkin asia on sekoittunut ja syntyvä lapsi saattaa olla myös jotain siltä väliltä, mutta Kristus tuli ihmiseksi vailla synnin perintöä. Luotuisuuden mukaisesti hänen oli oltava joko mies tai nainen. Kristus syntyi poikalapseksi, mutta hengellisessä merkityksessä hänessä ei ole miestä eikä naista. Näin Paavali opettaa Galatan seurakunnalle ja samalla myös meille.
Isä Jumala ei kuitenkaan ole Jeesuksen tavoin ihmismies. Hänellä ei siis ole sukupuolta sammalla tavoin kuin Jeesuksella. Jeesus kuitenkin käytti jatkuvasti ilmaisua Isä, joka siis on maskuliini imaisu. Mekin saamme kääntyä luojajumalan puoleen rakastavana Isänä.
Monissa pakanauskonnoissa jumalista kuitenkin käytetään feminiinejä ilmaisuja. Tyypillisesti kyseessä on jokin naispuolinen henkiolento, jota pidetään kaiken elollisen synnyttäjänä. Esimerkiksi kreikkalaisen mytologian Gaia on eräs maaemon ilmentymä. Termi Gaia on otettu uuteen käyttöön New age – liikkeessä, jonka näkemyksen mukaan ekosysteemillä on teleologinen päämäärä säilyttää ja suojella planeettamme elämää.
Meidänkin arkikielessämme luontoäiti ja maaemo ovat tuttuja sanontoja, mutta toki ilman varsinaista uskonnollista merkitystä.
Meille kristityille luonto on osa Jumalan luomaa luomakuntaa, jonka vallitsemisen ja varjelun Jumala on antanut meidän ihmisten tehtäväksi. Jumalan luomistyön tuloksena luonto synnyttää uutta elämää, mutta varsinainen luominen on Herran työtä. Meidän tulee ihmisinä olla kuuliaisia Jumalalle myös suhteessamme luontoon.
Meidät ihmiset Jumala loi omaksi kuvakseen täydentämään toisiamme miehinä ja naisina. Naiselle Jumala antoi erityiseksi tehtäväksi synnyttää uutta elämää. Miehelle hän puolestaan antoi erityiseksi tehtäväksi suojella ja varjella perhettään sillä samalla rakkaudella, jolla Jumala itse rakastaa meitä ihmisiä.
Vaikka kukaan mies ei tässä langenneessa maailmassa tähän tehtäväänsä täysin kykene, Isämme taivaassa siihen kuitenkin kykenee. Vaikka luojamme ei olekaan mies, on hän meidän kaikkien rakastava Isä.
Lyhyt kommentti aloitukseen.
” Jumala loi meidät omaksi kuvakseen ”. Se tarkoittaa realistisesti ja rehellisesti, että hän loi meidät hengessään lähimmäisen rakkauden jatkamiseksi elämässämme.
Jeesuksen suhteen pidän Markuksen evankeliumin sanomaa rehellisenä sovellutuksena.
Evankeliumit pitävät yhtä. Jos sitoudut Markukseen, sitoudut myös Matteukseen, Luukkaaseen ja Johannekseen tai sitten et rehellisesti sitoudu heistä kehenkään.
Jukka Kivimäki
Vanhin Markuksen evankeliumi ei tunne neitseellistä syntymää, eikä alkuperäinen ylösnousemusta vaan päättyy tyhjään hautaan.
Lontoon Jeesus seminaari 1985 kokosi noin 200 maailman tuunetuimpia Raamarun eksegetiikan tutkijaa syventymään Jeesuksen ajan realiteetteihin ja he totesivat mm. Johanneksen evankeliumissa olevan vain noin prosentin, parin, verran luotettavaksi ymmärrettävää tekstiä.
Kaikki Jeesuksen ajan tekstithän, mm. kirjoitetut 24 evankeliumia, perustuvat perimätietoon ja sen tutkijoiden toteamiin todennäköisyykssiin. Arvostan tutkijoiden tuloksia niin teologiassa, lääketieteessä, astrologiassa, kuin muissakin tieteissä.
Sinä voit luonnollisesti pitää oman uskosi.
Reino Suni
Jeesuksen ylösnousemus on kristillisen uskon keskeisin asia, ensimmäiset kristityt olivat nimenomaisesti ylösnousun todistajia. Ihmisia jotka olivat henkilökohtaisesti kohdanneet ylösnouseen Kristuksen.
Alkuperäinen – tai siis vanhin löytynyt – Mark:n käsikirjoitus päättyy naisten hämmennykseen ylösnousemuksesta, ei tyhjään hautaan. Myöhempää editiota on loppuosa, jossa on myös nk.Markuksen lähetyskäsky .
Elias Tanni.
Naisten hämmennys ylösnousemuksesta ja tyhjä hauta merkitsevät käytännössä samaa asiaa.
Ylösnousemus oli kuitenkin jo siinä käsikirjoituksessa tapahtunut tosiasia.
Reino Suni
Hauta olisi voinut olla tyhjä muustakin syystä kuin yloösnousemuksen vuoksi. Mark. 16:6-7 jakeet ilmaisevat selkeästi että kyse on kuolleista noumisesta. Ylösnousemuksesta, jonka Kristus itse ennalta kertoi mm. jakeessa Mark. 10:34.
Lähetyskäskyynsä Kristus viittaa mm. jakeessa Mark. 13:10 ja Pyhään Henkeen jakeessa Mark.13:11.
Jos luotat Markuksen evankeliumiin, luotat siihen, että Jeesus Kristus antoi evankeliumin sellaisena, jollaisena kristityt ovat siitä kertoneet.
Elias Tanni – Jukka Kivimäki
Jeesus sanoi ristillä ” tänä päivänä, henkeni ”. En usko hänen valehdelleen. Ei mitään mainintaa ruumiista ja viimeisestä päivästä. Jeesuksen veli Joosef sai Jeesuksen ruumiin haltuunsa ja ilmeisesti ei tarkoin kertonut Marialle sen sijaintia ja niin saivat utopiat alkunsa.
Uskon Markuksen evankeliumiin rehellisenä sovellutuksena ja teologian tiedemiesten tutkimustuloksiin kuten olen todennut. Sataprosenttista tosiasiaa ei Jeesuksen elämästä ole olemassakaan.
Minä myös pidän tieteellisenä totena teologisen tutkimuksen tuloksia, mutta ylösnousemus on pohjimmiltaan uskon asia. Eikä sitä mikään tutkimustulos voi todeta sen enempää oikeaksi kuin vääräksikään.
Blogi on hyvä kuvaus ajankohtaisesta aiheesta.
Kun Jumala ’loi’ maailman käyetty heprean verbi bara merkitse itse asiassa ’lihottaa’ esiinvetää, synnytää’ (vrt bar, barn birth jne) Feminiini synnyttää ja maailma siis synnytettiin.
JhvH päättyy kirjeimen HEE joka on feminiininen ,samoin EloaH
Raamatussa on paljon Jumalaa kuvaavia feminiinisiä attribuutteja.
http://blogiarkisto.kotimaa.fi/43d0638bc06d/blogit/vanhat/article/?bid=263&id=31314
Jos ymmärrämme mitä tarkoittaa luomistyön sana, joka on erilainen kuin Raamatun opetussana, niin ei meidän tarvitse miettiä sukupuolisuutta Jumalan luomistyössä. Ymmärrätkö, että sinut on luotu valtavan pitkällä ”sanalla”, joka sisältää mm. dynaamisia fysiikan ja kemian kaavoja ja me tunnemme sen nykyään ihmisen määrittävänä DNA-koodina. Se on tavattoman pitkä tietotekninen bittisana, jonka sisällöstä ihmisillä ei vielä ole täydellistä tietoa. Jumala loi luomisen sanalla ja voimalla meidät (voima on lähinnä kemiallisen prosessin tuottamaa). Naisen ja miehen luomiseen liittyvissä ”koodisanoissa” DNA-koodissa on jonkun verran eroja.
Voit toki Risto Rautkoski pohtia luomistyön metodia, mutta se ei kuitenkaan anna vastauksia luomistyön tarkoitukseen.
Miehillä ja naisilla on jonkinverran erillainene DNA, sen voimme havaita tutkimuksellisesti tieteen keinoin, mutta tämä kaikki on osa Jumalan suurta suunnitelmaa, jolla on Jumalan asettama tarkoitus ja merkitys.
Jukka Kivimäki. Voit toki kutsua minua Ristiksikin. Olen kanssasi samaa mieltä, että luojallamme on meidän DNA-koodit hyvin hallussa ja hän on meidät luonut naisiksi ja miehiksi, joka ilmenee naisen ja miehen DNA-koodin eroista. Jumalalla on varmaankin valtava koodipankki tallella jokaisesta ihmisestä, joka uskoo häneen ja on häneen yhteydessä kuollessaan. DNA-koodi sisältää ihmisen uudelleenrakentamiseen tarvittavan informaation. Tässä ehkä luomisen tietoa nykytiedon valossa.
Anteeksi Risto kirjoitusvirhe nimessä (korjasin sen).
No jos hyvin voi ja homma rulettaa omassa elämässä, niin voihan sitä paneutua esim. tähän aiheeseen ja vaikka kirjoittaa ihan oman jonkinlaisen raamattunsa paremman puutteessa.
Jumalan on järjestyksen, ei epäjärjestyksen Jumala. Jumalan on kaiken Isä, jolla isä on. On usein harhamittavaa seurata esim. Tv dokumentteja, missä Jumalan luomistyö alennetaan syntyneeksi jostain alkulimasta, ilman järjestystä sattumalta.
Raamatusta löytyy aivan toisenlainen kuva Luojan teoista. Ihminen on luotu mieheksi ja naiseksi, ei miksikään muuksi. Kaikki eläimet ovat luotu lajinsa mukaan, tarkoitustaan varten ja ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja on sellaisenaan Jumalan teko. Mikä on ihminen?
Miten me itseämme arvioimme? Kehitysopilliset argumentit eivät pääse käsiksi Jumalan olemukseen ja siksi me voimme tutkia tieteen keinoin vain luotua maailmaa, emme itse Luojaa. Luojan luokse voi päästä vain Kristuksen kautta.
Onko edes mahdollista löytää Luoja luodusta? Kyllä, me voimme nähdä Jumalan olemuksesta jotain luomakuntaa tutkiessamme, mutta jos yritämme tutkia luomakuntaa irrallaan alkutekijästään, niin hapuilemme kuin pimeydessä ilman suuntaa. Onko Luojalla sukupuolta? Turha kysymys.
Onpa Jeesustakin kuvattu myös äidillisin ilmauksin: ”Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan! Mutta te ette tahtoneet tulla.” Paavalikin vertasi työtään lasten hoivaamiseen ”:Ollessamme teidän luonanne olimme lempeitä kuin lapsiaan hoivaava äiti.”
Äidillinen tai isällinen ilmaus ei sinnällään tarkoita että henkilö olisi kyseistä sukupuolta. Joissakin kielissä esineitä tarkoittavilla sanoillakin on suku.
Martti. Jukka sanoi hyvin asian. Jos minä hoidan lastani tai lastenlastani taas hetken kuluttua, niin en minä tule äidiksi hoivaamalla lasta. Lapsenkaltaisuuskaan ei minusta tyttöä eikä naista. Taivaallinen Isä ja Jumala on ja pysyy iankaikkisesti. Isä Poika ja Pyhä Henki on kolme persoonaa Jumalassa.
”Joissakin kielissä esineitä tarkoittavilla sanoillakin on suku.” Tämä onkin syytä muistaa, kun keskustellaan Raamatun pohjalta vaikkapa naisten suhteesta kirkon virkaan. Paimenten ja apostolien maskuliinisuus voi näet sekin olla ’pelkkää kielioppia’.
Martti Pentti
Joissakin kohdissa asia onkin kutten kirjoitat. Esimerkiksi Paavali käyttää roomalaiskirjeen 16 luvussa diakoni Foibesta maskuliinista sanaa, vaikka kyse on naisesta.
Tässä tapauksessa miesten ja naisten keskinäinen komplementaarisuus toteutuu siis saman viran sisällä.
Jumala on Sana ja Sana tuli lihaksi keskuuteemme opettaen meille kaiken, mitä tulee opettaa, noudattaa ja seurata sekä uskoa häneen kertakaikkisena uhrina syntiemme anteeksi saamiseksi. Jumala on rakkaus ja Sana eli rakkauden Sanat on ohjeenamme. Isistä tehdään nykytekniikalla äidin kaltaisia ja Jumalastakin Isänä tehdään mielikuvissa jo äitiä valitettavasti. Pyhä Henki on voiman Henki, joka jakaa hengellisiä armolahjoja, Hengen täyteyttä, Hengen hedelmää ja Jeesus kastaa Pyhällä Hengellä uskovia. Jeesus puhuu vain taivaallisesta Isästä. Jeesus sanoi, että minä ja Isä olemme yhtä. Missä tässä on äiti?