Kristus sanoi Isälle Jumalalle: ”Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit; polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt. Silloin minä sanoin: ’Katso, minä tulen – kirjakääröön on minusta kirjoitettu tekemään sinun tahtosi, Jumala.’” Kun hän ensin sanoo: ”Uhreja ja anteja ja polttouhreja ja syntiuhreja sinä et tahtonut etkä niihin mielistynyt”, vaikka niitä lain mukaan uhrataankin, sanoo hän sitten: ”Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi.” Hän poistaa ensimmäisen, pystyttääkseen toisen. Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan. (Hepr. 10:5-10)
Miksi Kristus luopui hallitsijana olemisesta ja tuli meidän ryysyihimme tänne maailmaan?
Mitä merkitsee meille, että Kristus iankaikkinen Jumala tuli ihmiseksi?
Betlehem ja Golgata, mitä ne meille merkitsevät?
Ennen ihmiseksi tulemista Kristuksella ei ollut ihmisruumista Taivaissa; miksi on tärkeää, että Taivaaseen Isän kotiin astui ihminen ja Jumala, Jeesus Kristus?
Miksi on tärkeää uskoa Jumalan Poikaan Jeesukseen Kristukseen, joka on Jumala ja ihminen meidän veljemme?
Mitä eroa on leeviläisten pappien uhrissa ja Jeesuksen uhrissa?
Miksi leeviläisten pappien täytyi seisoa Jumalan edessä toimittaessaan uhreja?
Kaikki julkaistut blogini:
Miksi Kristus luopui hallitsijana olemisesta ja tuli meidän ryysyihimme tänne maailmaan?
Jumalan suuri rakkaus meitä syntisiä ihmisiä kohtaan.
Vapahtajamme Herra Jeesus Kristus sanoo: “Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi”. (Joh. 3:16-17)
Perimätieto kertoo, että Golgata (pääpaikka) olisi ollut aikalaisille tunnettu paikka johon kaiken ”Elävän” isä Adam oli haudattu ja jossa Jumala täytti Kristuksessa ihmiskunnalle lupauksensa. (Pääsiäinen juontaa nimensä tuosta lupauksesta, ”Jumala päästää kansansa Israelin vapaaksi”)
Vanhan testamentti kertoo Israelin kansan kautta, kuinka Jumala tulee täyttämään, Aadamille lupaamansa lupauksen synnin ja kuoleman poistamisesta.
Pääsiäinen, on myös nimi juhlalle, missä muisteltiin Israelin kansan vapauttamista Egyptin orjuudesta. (tulevan vapautuksen kuva) (Hebr. Egypt=Pimeys)
Samaa kuvaa vapaudesta edustaa myös Israelin pappien syntien sovittaminen viattoman karitsan uhrilla ja veren vuodattamisella. (vapautus synnistä)
Pappeus juontaa juurensa alun perin perheen isistä ”papat” jotka uhrasivat perheessä Adam uhrasi (myös Kain ja Abel) ja sovitus oikeus periytyi perheessä esikoispojan mukaan. (alunperin siis vain miesten tehtävä) Kain joka oli vanhempi ei tuonut Jumalan vaatimaa uhria vaan tappoi nuoremman veljensä joka oli vanhurskas (noudatti Jumalan tahtoa eli oli ”oikea pappi” vaikka ei ollut esikoinen)
Isät siis uhrasivat perheen syntien edestä ja myöhemmin Israelissa valittiin ylipapit, jotka uhrasivat koko yhteisön edestä, ja vain ylipapeilla oli lopulta pääsy Jumala tykö, joka asui temppelin kaikkein pyhimmässä esiripun takana, (kts.vanh.test.säädökset temppeli järjestyksestä) joka oli siis kuvaa siitä pyhästä paikasta, jossa ei ollut syntejä. (Paratiisi) Liitonarkku oli lupauksen vahvistaja.
Hengellinen Israel on matkalla takaisin kotiin Paratiisiin. (syntien sovitus tulee lain mukaan suorittaa tässä maailmassa, koska Paratiisiin ei synti pääse.)
Papit olivat välittäjänä kansan ja Jumalan välissä. Pappi oli vihitty tehtävään (Voideltu) ja tehtävän nähtiin periytyvän Aadamista lähtien. (Mooseksen laki määritteli myöhemmin nämä isiltä perityt käytännöt laiksi, joissa määriteltiin oikea Jumalan lepyttäminen ja syntien sovittaminen) Samoin Leeviläiset asetettiin myöhemmin tähän ”pappis” virkaan, jolloin vain Leeviläisen papin toimittama sovitus oli pätevä. Papit toimittivat siis ”puhdistautumisia” ja ”pyhitys” menoja tiettyjen rituaalien mukaan, jotka oli ilmoitettu Mooseksen laissa. (Toora)
Nuo kaikki vanhan testamentin papilliset tehtävät uusi testamentti asettaa nyt Jeesuksen päälle, sillä Jeesus oli suoraan Jumalan Voitelema pappi, (Pyhän Hengen Voitelema), jossa nyt maailmanaikojen lopussa Jumala itse (Isä) uhrasi kertakaikkisena uhrina oman Poikansa, joka kantoi ja sovitti koko maailman synnin omassa ruumiissaan ja repi alas erottavan väliseinän, ”esirippu” (kaikkein pyhin oli suljettu esiripulla, johon pääsi vain ylipappi) ja avasi näin ihmiselle pääsyn Kristuksen sovinto veressä suoraan Jumalan yhteyteen ilman muita välikäsiä, Kristuksen uhin kautta.
Aluksi Juutalaiset luulivat, että sovitus koski vain Israelin kansaa ja Juutalaisia, mutta Pietari vahvisti, että myös pakanoilla on Kristuksessa luvattu Vapautus synnin orjuudesta.
Eli Tosi Pääsiäinen on kaikille ihmisille avattu Tie Taivaallisen Isän luokse Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta.
Tuo Tie on avattu uskon kautta ilman meidän tekoja. Jumalan aivoitus on salannut tuon tien, niiltä, jotka eivät usko Isän lähettämän Karitsan, Kristuksen sovittavan maailman synnin.
Maailma on pahan vallassa, mutta Kristuksessa ihmisen on pääsy maailmasta. Kristitty elää maailmassa, mutta ei ole enää tästä maailmasta, vaan on siirretty Rakkaan Poikansa Valtakuntaan, nyt uskossa ja toivossa, mutta kerran näkemisessä.
Hyvää Pääsisäistä kaikille.
Ismo, kiitos erinomaisesta kommentista.
Herramme Jeesus Kristus on iankaikkinen ylipappimme. Jumala on vannonut Kristuksen pappeudesta: ”Sinä olet pappi iankaikkisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan.” (Ps. 110:4) Jumala on asettanut Kristuksen meidän ylipapiksemme. Jeesus Kristus opetti Jumalan sanaa vaeltaessaan maan päällä. Hän uhrasi itsensä ja sovitti koko maailman synnin kertakaikkisella uhrillaan Golgatalla ja toi meille iankaikkisen sovinnon ja anteeksiantamuksen. Kun pidämme häntä ainoana ylipappinamme, niin hän on taivaassa meidän armon valtaistuimemme, että hän taukoamatta Isän edessä rukoilee puolestamme ja puhuu hyvää meistä Isälle.
Kun ihmisparkain hukkuvan näit valtaan synnin, kuoleman, et jäänyt taivaan kunniaan, vaan riensit meitä auttamaan. (Virsi 79:7)
Näinhän. Nykyihmisen mielestä ja UT:n kirjojen joukossa, tuntemattoman kirjoittajan kirjoittama Heprealaiskirje saattaa olla jonkin sortin ”korkeampaa teologiaa”, mutta siitä löytyy yksi tärkeitä linkkejä Vanhan ja Uuden Testamentin välillä. Siihen miten yhteyttä vanhan liiton ja uuden liiton välillä tajuttiin heprealaisessa kulttuurissa.
Kiitos hyvästä kommentista, Osmo. Tohtori Martti Luther kiinnitti Heprealaiskirjeen esipuheessaan huomiota kirjeen kahteen vaikeaan kohtaa Hepr. 6:4-6, 10:26-27. Nämä todellakin väärin selitettynä ja käytettynä ovat vahingollisia. Kokonaisuutena kirje on hyvä ja mitä enemmän sitä lukee, sitä enemmän siitä saa.
Edellä sanomaani sen verran tarkennusta, että vähintäänhän Heprealaiskirjeen aikaan elettiin ”post-heprealaista” aikaa, jos näin muodikasta sanaa voi käyttää. Heprealainen sivistys kuitenkin, jota Paavalikin oppi rabbi Gamalielilta.
Juha, miten Luther selittää noita mainittuja Hepr:n kohtia?
Tohtori Martti Luther kirjoittaa heprealaiskirjeen esipuheessa: ”kirjeessä on kova solmu: Hepr. 6:4 ja Hepr. 10:26 kielletään ja evätään suorastaan syntisiltä kasteen jälkeen katumuksen mahdollisuus. Tämä on kaikkia evankeliumeja ja pyhän Paavalin kirjeitä vastaan”.
Galatalaiskirjeen selityksessä Luther kirjoittaa: Hepr. 6:4ss: ”Mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, ja sitten ovat luopuneet – taas uudistaa parannukseen.” Ensi lukemalta nämä sanat kuulostavat jonkun Novatuksen lausumilta. Harhaoppisten tähden apostolien oli pakko puhua näin, mutta eivät he silti kieltäneet langenneita kääntymästä ja palaamasta uskovien yhteyteen niin kuin novatianolaiset tekivät. (Novatus, Katarilaistensa kanssa kielsivät langenneilta katumuksen ja parannuksen, ja tahtoivat muiden suhteen olla puhtaimmat).
Betlehem ja Golgata, mitä ne meille merkitsevät?
” Hämmästyn, kun mietin, Herra, Rakkautta sellaista aina kun vain muistuu mieleen Beetlehem ja Golgata. Kun sun taistos, kiusautes kauhu-sarja nähdä saan alhaisestas seimest ` alkain kuolos asti katkeraan” ( Vanha Siioni kannel 337: 2 säe )
Mikä on Beetlehem ? Suomeksi se on ”leipähuone”. Martti Luther onkin sanonut Pyhää Raamattua ” leipähuoneeksi ” : ” Sinne on Jeesus, joulun lapsi evankeliumiin kapalovaatteisiin käärittynä” . Hyvin mielellämme me voimme lukea joulun evankeliumia ja katsella maailman Vapahtajaa, seimen lasta, jonka kirkas katse ja silmä sitten myöhemmin Golgatan kauhun puulla ristillä, maailman autuudeksi sammui ja ummistui.
Tätä samaa Jeeesusta Lina Sandel laulussaan hämmästellen katselee yllä olevassa laulussaan , niin mekin voimme täydestä syystä tehdä. Voimme katsella Sanasta Jumalaa, joka alentui ja tuli lihaamme suuressa rakkaudessaan ja kantoi suurena sovintopäivänä sinun ja minun suuret syntimme. Jumalan tuomiossa armon ja rakkauden pohjattomaan valtameren syvyyteen. Tämä on tämän pitkänperjantain sanoma, sillä siitä on tullut Jeesuksen täytetyn työ johdosta hyvä perjantai jokaiselle, joka toivonsa häneen laittaa.
Martti, kiitos hyvästä kommentista.
Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet. Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut. Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä. Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa. Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa. Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa. Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta. (Jes. 53: 2-12)
Ennen ihmiseksi tulemista Kristuksella ei ollut ihmisruumista Taivaissa; miksi on tärkeää, että Taivaaseen Isän kotiin astui ihminen ja Jumala Jeesus Kristus?
Taivaaseen astui Jeesus Kristus, joka on veljemme ja Jumalamme. On autuaallista tietää, että Isän kodissa Taivaassa on tilaa kaikille kristityille.
Jeesus Kristus sanoo: ”Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen. Ja mihin minä menen – tien sinne te tiedätte.” (Joh. 14:1-4)
Kommentoin vain yhtä kohtaa: Betlehem ja Golgata. Betlehemissä Jumalan Poika syntyi luonnollisen syntymän kautta ihmiseksi tähän maailmaan. Golgatalla Jeesus Nasretilainen koki väkivaltaisen teloituskuoleman. Näiden rinnalle toinen paikkakuntapari: Nasaretissa Pyhä Henki laskeutui Mariaan aikaansaaden Marian raskauden. Öljymäellä ylösnoussut Jeesus otettiin taivaaseen, jossa hän ”istuu Isän Jumalan oikealla puolella”. Siis: Jeeus Kristus, tosi Jumala ja tosi ihminen ”sekoittamaata, muuttamatta, jakamatta ja erottamatta” (Khalkedon v. 451)
Yrjö, kiitos hyvästä kommentista. Näin on. Jeesus Kristus on tosi ihminen ja tosi Jumala.
” Mitä merkitsee meille, että Kristus iankaikkinen Jumala tuli ihmiseksi ” ?
Jumalan Pojan lihaan tuleminen ( inkarnaatio ) on ihmisjärjeltä kätketty salaisuus. Jeesuksessa Jumala ja ihminen yhdistyivät yhdeksi persoonaksi. Kristuksen lihaan tuleminen on meidän ihmisten pelastuksen kannalta ehdottoman välttämätön, kuten Nikean uskontunnustuksessa sanotaan, mitenkä kristillisessä kirkossa tulee uskoa ja opettaa.
Tätä ihmisten järjelle käsittämätöntä ihmettä, joka on puettu sanoihin ” ääretön mahtuu äärelliseen” . Tämä asia näkyy ja kokretisoituu pyhissä sakramenteissa. kasteessa ja ehtoollisessa, kasteessa Jumalan sana yhtyy veteen ja silloin siitä tulee uudestisyntymisen väline. ja ehtollisessa Jumalan sana yhtyy viiniin ja leipään, ja silloin niissä on totinen Kristuksen totinen veri ja ruumis. Näissä ihmisjärjelle käsittämättömissä elementeissä ja niiden salaisuudessa on pelastuksemme ydin ja iankaikkisen autuutemme perusta.
Kiitos Martti. Hyvin kirjoitit. Jeesus Kristus on Tie ja Totuus ja Elämä. Muuta tietä ei ole Taivaaseen. Meidän ei tarvitse tehdä oljista omia tikapuita Taivaaseen vaan meidän tikapuut on ainoastaan Jeesus Kristus. Oli hyvä, että Jumala syntyi ihmiseksi, niin me saimme tien Taivaaseen. Omat meitä miellyttävät ”hyvät” teot eivät meitä pelasta, vaan ne ennemminkin syventävät meidän ja Jumalan välistä kuilua. Itsevanhurskaus on petollista. Jeesuksen risti on pelastuksen avain.
Hepr. 6:4ss: “Mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja…”
Mutta Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.
Antti, kiitos hyvästä kommentista. Näin on, Jumala on Kaikkivaltias.
Jeesus sanoi: ”Mikä ihmisille on mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista.” (Luuk. 18:27)
Miksi on tärkeää uskoa Jumalan Poikaan Jeesukseen Kristukseen, joka on Jumala ja ihminen meidän veljemme?
Apostoli Paavali sanoi: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi.” (Apt. 16:31)
Hebr.kirj. osoittaa Juutalaisille Kristityille kuinka vakavasta asiasta on kysymys, jos he palaavat takaisin entiseen Jumalan palvelukseen säädöksineen ja lain noudattamisineen, aloittamalla uudelleen sovitusuhri käytännön. Tämä on kirjeen pääsisältö.
”Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, ja sitten ovat luopuneet-taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät. (asettavat jälleen uhraamisen syntien puolesta)
Sillä maa, joka särpii sisäänsä sen päälle usein tulevan sateen ja kantaa kasvun hyödyksi niille, joita varten sitä viljelläänkin, saa siunauksen Jumalalta;
mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on kelvoton ja lähellä kirousta, ja sen loppu on, että se poltetaan. Hebr. 6:4-8 (Jumalan uhri ja siunaus kantaa hedelmää elämäksi, mutta ihmisen omat uhrit ja toimet synnin sovittamiseksi tuovat kuoleman)
”Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.
Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman: kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!
Sillä me tunnemme hänet, joka on sanonut: ”Minun on kosto, minä olen maksava”; ja vielä: ”Herra on tuomitseva kansansa”.
Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin.
Mutta muistakaa entisiä päiviä, jolloin te, valistetuiksi tultuanne, kestitte monet kärsimysten kilvoitukset, kun te toisaalta olitte häväistysten ja ahdistusten alaisina, kaikkien katseltavina, toisaalta taas tulitte niiden osaveljiksi, joiden kävi samalla tavalla. (Kääntyneitä Juutalaisia vainottiin ankarasti)
Sillä vankien kanssa te olette kärsineet ja ilolla pitäneet hyvänänne omaisuutenne ryöstön, tietäen, että teillä on parempi tavara, joka pysyy.
Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri. Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on. (Jumalan tahdon tekeminen on Uskon kuuliaisuutta Kristuksen päälle.)
Sillä ”vähän, aivan vähän aikaa vielä, niin tulee hän, joka tuleva on, eikä viivyttele;
mutta minun vanhurskaani on elävä uskosta, ja jos hän vetäytyy pois, ei minun sieluni mielisty häneen”.
Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi. Hebr.10:26-39
Hebrealaiskirje oli todennäköisesti kirjoitettu alunp. Hebreaksi (siitä nimi. Luukas ilmeisesti kääntänyt Kreikaksi) Kirjeen kohteena oli Juutalaiset Kristityt, joiden joukossa oltiin palaamassa takaisin temppeli järjestykseen ja uhrikäytäntöön.
Kirjeestä käy myös selvästi ilmi, että kirjeessä mainitun tahallisen synnin tekeminen oli paluuta vanhaan, eli Juutalaisille tuttuun temppelijärjestykseen. (kirje saattaa olla jopa Paavalin ja Palestiinan Juutalaisille osoitettu.)
Kuitenkin tässä osoitetaan miten vakavasta asiasta on kyse, jos palataan Kristuksen tekemän kertakaikkisen sovituksen jälkeen uudelleen uhraamaan syntien edestä. Se on syntiä Pyhää Henkeä vastaan ja sen kirjoittaja katsoi pilkkaavan Armon henkeä, kuten tuosta kirjeestä hyvin selvästi paljastuu.
Kristikunnassakin tunnetaan paljon niitä orjantappuroita, jotka ovat sotkeneet lain noudattamisen ja seremoniaalisen pitäytymisen Kristityn oikeaan käytökseen ja halventaneet Jeesuksen tuoman sovituksen täydellisyyden. Kaikki lakiin pohjautuva ortodoksia on Jeesuksen uhrin pilkkaamista. Tämä on syntiä Pyhää Henkeä vastaan.
Kristinusko on täysin poikkeava muista uskonnoista juuri tässä, mitään uhria, ei edes omia töitä, voi tuoda Jumalan eteen sovitukseksi.
Jumala on tehnyt kaiken ihmisen puolesta. Tämä ei sovi kaikille ja moni hurskas uskovainenkin loukkaantuu Kristukseen ja sanoo: ”Sittenhän me voimme tehdä mitä vaan” ja paljastaa näin sanoen oman vanhurskautensa.
Mutta kuinka suuri onkaan se Armo, joka saa meissä vuotamaan hengen Kiitoksen Jumalalle, joka on säästänyt meidät, tulevalta tuomiolta. Ylistys olkoon Herramme Jeesuksen Kristuksen Armo.
Luther oli oman aikalaislähteitten varassa ja nykyisin ajatellaan että Hebr. kirje oli vakava ja hyvin ”teologinen” kirje Juutalaisille, jotka eivät olleet ihan ”tavallisia” vaan mahdollisesti jopa papistoa, jotka tunsivat hyvin kirjoitukset.
Paavali tunsi Hebrean kielen ja kirjoitus poikkeaa pakanakristityille kirjoitetuista kirjeistä juuri Jeesuksen pappeuden korostamisessa.
Pakanoille Juutalainen pappeus ei ollut merkityksellistä ja juuri siksi kirjeen oletetaan kirjoitetun Juutalaiselle papistolle, jotka olivat nähneet Jeesuksen olleen Messias. Kirje saattaa olla Paavalin kädestä, koska hänen tiedetään myös olleen yhteydessä Juutalaisiin heimolaisiinsa, näistä ei ole kuitenkaan varmaa tietoa.
Kirje korostaa ja muistuttaa Juutalaiskristityille kuinka mitään uhria ei enää ole syytä uhrata. Itse pidän Hebrealaiskirjettä uudentestamentin helmenä, oikean uskon sanansaattajana ja Juutalaiskristillisen perinnön muistutuksena. Pelastus on tullut meillekin Juutalaisten kautta, Jumalan tahdon mukaan.
Luther siis arveli kirjoittajaksi Apollosta, joka tuli Aleksandrian suuresta juutalaisesta yhteisöstä. Heprealaiskirje on hieno, ainutlaatuisen erottuva kirja!
” Isän Jumalan antama tehtävä ” ( Joh.12: 47- 48 )
Mikä on se tehtävä jota varten Jeesus tuli maailmaan? Täsä Raamatun kohdassa hän lähestyy meitä Jeesus tuli tänne syntisten ihmisten maailmaan aivan toisessa tarkoituksessa, kuin mitä me poispoikenneet ihmiset olisimme ansainneet syntiemme tähden.
Me emme voi itse tavoittaa häntä, vaan sensijaan Jeesus lähestyy meitä: Minä en ole tullut tuomitsemaan, sen lisäksi hän sanoo: minä olen tullut pelastamaan maailman. Jeesus ei suinkaan sano: pelastamaan vain joitakuita maailmassa olevia ihmisiä, vaan maailman, siis kaikki ihmiset. Tämä on jo tapahtunut tosiasia. Jeesus on täyttänyt sen tehtävän, jota varten hän tuli sinua ja minua varten kuolemalla tähtemme.
Tässä on kysymys uskosta ja luottamuksesta, sen tähden kukaan ei tule taivaaseen, joka ei usko häneen. On täysin Raamatun vastaista sanoa, että kaikki pääsevät lopulta taivaaseen ? Sillä yksikään joka ei usko Jeesuksen lahjavanhurskauteen,ei pääse perille vaikka Kristus on kuollut hänenkin puolesta : ” Vaan joka hylkää armon Jeesuksen, saa kerran siitä tuskan iäisen. Ja kuitenkin myös heidät Karitsa on päästänyt jo kuolon vallasta” ( Vanha SK :295: 9 säe )
Raamatun mukaan kaikki ihmiset nousevat ylös, nekin jotka hänet ristiin naulitsivat ja häpäisivät, mutta mitä heille sen jälkeen tapahtuu?
Esim. Ilmestyskirja luku 20 käsittelee Kirjojen avaamista ja ensimmäistä ja toista kuolemaa. Sielujen ”Erotteleminen” tapahtunee vasta tuonpuoleisessa. Sielujen lunnaat on maksettu täällä Kristuksen kautta, kaikkien edestä mutta ne joita se ei ole koskettanut, jäävät ilman lunastusta. (Tyhmät neitsyet)
Tästä näkökulmasta ja raamatun kokonaisilmoituksesta saa sen käsityksen, että myös jumalaton ihminen nousee kuolemansa jälkeen Luojan luokse.
En halua ajatella mitä, tuo voi olla, jos ihminen eläessään kieltää kuulemansa Evankeliumin ja hylkää Hänen Armonsa. Sen tähden sanotaan kaikille ihmisille:
”Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne”.
Pelastus ei siis koske ensisijassa ajallisen elämän ”pelastusta” vaan se on ennen kaikkea suoja iankaikkista kadotusta vastaan.
”Taivaaseen” pääseminen on Kristuksen varassa ja uskoville varattu, kuten Martti totesi. Sanotaanhan myös, että ilman uskoa ei kukaan voi olla otollinen, mutta kuitenkin Evankeliumi on koko maailman syntien sovitus Kristuksessa.
Jolla on korva se kuulkoon.
Monta hyvää kommenttia edellä, kiitos Teille kaikille.
Kristus tuli tulevaisen hyvän ylimmäiseksi papiksi, niin hän suuremman ja täydellisemmän majan kautta, joka ei ole käsillä tehty, se on: joka ei ole tätä luomakuntaa, meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen. Sillä jos kauristen ja härkäin veri ja hiehon tuhka, saastaisten päälle vihmottuna, pyhittää lihanpuhtauteen, kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa! (Hepr. 9:11-14)