Kristus sanoi Isälle Jumalalle: ”Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit; polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt. Silloin minä sanoin: ’Katso, minä tulen – kirjakääröön on minusta kirjoitettu tekemään sinun tahtosi, Jumala.’” Kun hän ensin sanoo: ”Uhreja ja anteja ja polttouhreja ja syntiuhreja sinä et tahtonut etkä niihin mielistynyt”, vaikka niitä lain mukaan uhrataankin, sanoo hän sitten: ”Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi.” Hän poistaa ensimmäisen, pystyttääkseen toisen. Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan. (Hepr. 10:5-10)
Miksi Kristus luopui hallitsijana olemisesta ja tuli meidän ryysyihimme tänne maailmaan?
Mitä merkitsee meille, että Kristus iankaikkinen Jumala tuli ihmiseksi?
Betlehem ja Golgata, mitä ne meille merkitsevät?
Ennen ihmiseksi tulemista Kristuksella ei ollut ihmisruumista Taivaissa; miksi on tärkeää, että Taivaaseen Isän kotiin astui ihminen ja Jumala, Jeesus Kristus?
Miksi on tärkeää uskoa Jumalan Poikaan Jeesukseen Kristukseen, joka on Jumala ja ihminen meidän veljemme?
Mitä eroa on leeviläisten pappien uhrissa ja Jeesuksen uhrissa?
Miksi leeviläisten pappien täytyi seisoa Jumalan edessä toimittaessaan uhreja?
Kaikki julkaistut blogini:
Ari nyt ymmärrän, että sinulla on vielä peite silmilläsi ja luet kaiken lain silmillä, se että et ymmärrä Paavalin kirjoituksia, vaan sekoitat Lihan ja Hengen, lain ja Evankeliumin, kertoo, että SINÄ olet valinnut seurata Jeesusta, mutta et ymmärrä siitä mitään, kun sanotaan että Jeesus on valinnut meidät. Syntymänä kautta peritään lapseus, sitä ei valita. Jeesus valitsi ne 12, mutta kun lähetti Henkensä maailmaan, niin Jumala lähetti Hengen juuri sen tähden, että synnyttäisi, lapsia itselleen. Sinä et näytä luottavan Jumalaan vaan itseesi, oman tekemisesi kautta olet saavuttava, sen mistä sanotaan kirouksen alaiset hedelmät.
Jeesus sanoo:
”Katso, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, minun rakkaani, johon minun sieluni on mielistynyt; minä panen Henkeni häneen, ja hän on saattava oikeuden sanomaa pakanoille.
Ei hän riitele eikä huuda, ei hänen ääntänsä kuule kukaan kaduilla.
Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon.
Ja hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa.” Matt.12
Sinä et ilmeisesti luota Paavaliin, et Luota Jumalan Sanaan, kun ilmaiset epäuskosi niin avoimesti. Halveksit niitä, jotka uskovat ja itseäsi pidät oikean uskon mittana, väheksyen raamatun selvää ilmoitusta?
Ymmärrätkö mitä Paavali seuraavassa sanoo meistä, jotka varmasti ymmärrämme Sanansa ja tunnustamme myös avoimesti yhteisen uskomme, ei meillä ole vilppiä mielessä, vaan olemme kaikessa olleet rehelliset, ei kaiketi niiden vääryys meitä koske, jotka ovat luopuneet Sanasta, olkoot Lutherilaisia tai mitä hyvänsä onkaan, kuitenkin luet meidät niiden joukkoon jotka puolustelevat syntiä, vaikka olemme niitä, jotka tunnustavat syntinsä, Kristittyinä me täällä puhumme, minä ainakaan en lue ketään lihan mukaan, olkoon kuka hyvänsä.
”Tämmöinen luottamus meillä on Kristuksen kautta Jumalaan;
ei niin, että meillä itsellämme olisi kykyä ajatella jotakin, ikäänkuin se tulisi meistä itsestämme, vaan se kyky, mikä meillä on, on Jumalasta, joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen; sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.
Mutta jos jo kuoleman virka, joka oli kirjaimin kaiverrettu kiviin, ilmestyi kirkkaudessa, niin etteivät Israelin lapset kärsineet katsella Mooseksen kasvoja hänen kasvojensa kirkkauden tähden, joka kuitenkin oli katoavaista,
kuinka paljoa enemmän onkaan Hengen virka oleva kirkkaudessa!
Sillä jos kadotustuomion virka jo oli kirkkautta, niin on vanhurskauden virka vielä paljoa runsaammassa määrin kirkkautta.
Sillä se, millä ennen oli kirkkaus, on tämän rinnalla kirkkautta vailla, tämän ylenpalttisen kirkkauden tähden.
Jos sillä, mikä on katoavaista, oli kirkkaus, niin vielä paljoa enemmän on sillä, mikä on pysyväistä, oleva kirkkautta.
Koska meillä siis on tämmöinen toivo, niin me olemme aivan rohkeat
emmekä tee niinkuin Mooses, joka pani peitteen kasvoillensa, etteivät Israelin lapset näkisi sen loppua, mikä on katoavaista.
Mutta heidän mielensä paatuivat, sillä vielä tänäkin päivänä sama peite, vanhan liiton kirjoituksia luettaessa, pysyy poisottamatta, sillä vasta Kristuksessa se katoaa.
Vielä tänäkin päivänä, kun Moosesta luetaan, on peite heidän sydämensä päällä;
mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran tykö, otetaan peite pois.
Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus.
Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki. 2.Kor. 3:4-8
” Sen Jumalan edessä, johon hän (Aabraham ) uskoi ja joka kuolleet eläväksi tekee ja kutsuu olemattomat, ikäänkuin ne olisivat” ( Room.4: 17 b )
Apostoli Paavali osoittaa kuinka vaikeaa suorastaan mahdotonta on uskoa. Hän vertaa uskon syntymistä kuolleista eläväksi tekemiseen ja tyhjästä luomiseen. Ihmisessä ei syntiensä tähden ole mitään kelvollista. Turhaan ei ole sanottu, että ihmisen usko on ” tyhjä käsi” kaikki on armoa ja lahja, eikä ihminen voi parantaa Jumalan työtä.
Hengellisen elämän varmuutta ei pidä etsiä omasta, eikä julistajan uskosta. Sillä pelastusvarmuus perustuu ja löytyy Jumalan sanasta, eikä ihmisen uskosta. Kristinusko ei perustu ihmisen yritykseen tulla uskoon, jos sanotaan että 1 % kuulu ihmiselle ja 99 % Jumalalle ? Silloin ollaan jo vaarallisella tiellä, sillä tuo 1% liike on turha ja on tuomittu häviöön. Sillä Jumala on Kristuksessa tehnyt koko työnsä yksin. Sen tähden on turvallisempaa suunnata katse Jeesukseen, kuin omaan heikkoon uskoon.
Ismo Malinen, nyt sitten selkeästi sanot asian josta olen täysin erimieltä eli kun sanot ettei ihminen itse vaikuta uskoon tuloon niin se on selkeä valhe jolla saatana pitää ihmisiä lapsikasteen harhassaan.
Tämän todistaa monet EVANKELIUMIN kohdat joissa JEESUS Sanoo kuinka Jumalan valtakuntaan mennään.
Mark. 2:17
Sen kuullessaan Jeesus sanoi heille: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.”
Juha Heinilä päivitti kommenttia 24.04.2014 06:00
Ari, poistin asiattoman osuuden kommentistasi, hillitse itseä.
Ari, sinä vastaat kommenteissa siihen, mitä kuvittelet tai luulet muiden sanovan. Käsittämätöntä vääristelyä ovat tekstisi. Ilman Pyhää Henkeä et voi ymmärtää Kristuksen kirkon oppia, etkä ymmärtää mitä kristityt kirjoittavat tai mitä Pyhässä Raamatussa on. Taitaa sinun tilasi olla sama kuin Apolloksen opetuslasten ennen kristillistä kastetta.
Kun Apollos oli Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi ylämaakuntien, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia. Ja hän sanoi heille: “Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?” Niin he sanoivat hänelle: “Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan.” Ja hän sanoi: “Millä kasteella te sitten olette kastetut?” He vastasivat: “Johanneksen kasteella.” Niin Paavali sanoi: “Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen.” Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat. Heitä oli kaikkiaan noin kaksitoista miestä. (Apt. 19:1-7)
Kasteessa saatu Jumalan lapseus on syntymä ja alku. Sellaiseksi se jää, ellei kristitty saa uskoa synnyttävää ja tukevaa opetusta. Tähän tarvitaan seurakunnan yhteyttä. Ohjauksesta huolimatta Jumalan lapsen vaellus on vaikeaa ja kompastelevaa. Jeesuksen ääntä on kuunneltava koko elämän ajan. Uskoon tulon kokenut on myös eksyksissä, jos luulee olevansa täysin synnistä parantunut.
Veljet, jos joku tavataan jostakin rikkomuksesta, niin ojentakaa te, hengelliset, häntä sävyisyyden hengessä; ja ole varuillasi, ettet sinäkin joutuisi kiusaukseen. Kantakaa toistenne kuormia, ja niin te täytätte Kristuksen lain. Sillä jos joku luulee jotakin olevansa, vaikka ei ole mitään, niin hän pettää itsensä. Mutta tutkikoon kukin omat tekonsa, ja silloin hänen kerskaamisensa on vain siinä, mitä hän itse on, ei siinä, mitä toinen on; sillä kunkin on kannettava oma taakkansa. Jolle sanaa opetetaan, se jakakoon kaikkea hyvää opettajallensa. Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Joka lihaansa kylvää, se lihasta turmeluksen niittää; mutta joka Henkeen kylvää, se Hengestä iankaikkisen elämän niittää. Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy. Sentähden, kun meillä vielä aikaa on, tehkäämme hyvää kaikille, mutta varsinkin uskonveljille. (Gal. 6:1-10)
Juha Heinilä päivitti kommenttia 24.04.2014 06:00
Ari, poistin asiattoman osuuden kommentistasi, hillitse itseä.
Ari, kirjoiti kommentissasi Ismolle?
“ Siis KUN sanot olevasi ilman parannusta jo lapsikasteen kautta “terve” niin oletko todella?????????
Sinun ei tarvitse kuulla Jeesuksen kutsua vaan olet jo terve?????? Eikö Jeesuksen tarvitse sinua parantaa koska olet terve, mihin yleensä tarvitset Jeesusta???????? ”
Sinä vääristelet ja panettelet ja kirjoitat omiasi muista, koska olet kirkon ulkopuolella.
Kristillisessä kasteessa Jumala lahjoittaa kaiken, ilman meidän omaa ansioita.
Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa. Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet. (Gal. 3:26-27)
Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. (Ef. 2:8-9)
Juha Heinilä:”Kristillisessä kasteessa Jumala lahjoittaa kaiken, ilman meidän omaa ansioita. ”
Siis eikö tämä juuri tarkoita että on ”terve” eikä enää tarvitse parantajaa, Jeesusta???? mot
Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa. Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet. (Gal. 3:26-27)
Juha Heinilä, siis te olette ”terveitä” pelkän kasteen johdosta????
Omistatko peilin? Oletko ”terve” ja millä perusteella?
Juha Heinilä, Jeesus on parantanut minut joten olen terve.
Minulla oli paatunut sydän ja Jeesus paransi sen, olin siis syntinen jota Jeesus kutsui parannukseen.
Ari, ok. Minä en ole terve. Tiedän, että sairauksiani en saa Taivaaseen mukaan, joten siellä olen sitten täysin terve.
Pahoittelen, että taas kirjoitan pitkään.
Olet Ari siis varma, että parannuksen tekosi riittää? Puhut joka kirjoituksessasi parannuksen tekemisestä! Koko sana UT:ssa. ei viittaa tekemiseen.
Ajatuksesi mukaan kannattaisi myös mennä kasteelle vasta kuolinvuoteellaan, ettei tulisi tehtyä enää mitään syntiä kasteelle menon jälkeen. Outoa teologiaa, nousee ajatuksistasi, eikä se nouse raamatusta. Soisin sinun perehtyvän raamattuun paremmin, sitä voisi sanoa parannukseksi. Älä loukkaannu, yritän vain valaista, miten käsitän ajatuksiasi. Yritän nyt minäkin avata ymmärrystäni sinulle. Ole kärsivällinen, minkäkin olen.
Raamatusta löytyvä syntikäsite ei ole mitään tekemistä vaan se käsittää lähinnä sydämen aivoitukset ja mielenliikkeet ja suustamme lähtevät sanat, jonka perusteella meidät myös tuomitaan. Kaikki vääryys meissä on syntiä. Synti on meissä sisällä, se ei ole mitään meidän ulkopuolella, jossa taas synnin seuraukset kyllä näkyvät selvästi koko maailmassa.
Minulle on selvinnyt, että ajatukseni ja mielenliikkeeni eivät ole tahtoni vallassa ja sen olen joutunut tunnustamaan ja olen myös ymmärtänyt itsestäni, ettei mikään ole niin sidottu kuin mieleni, koska se on synnin tähden turmeltunut. Olen täysin syntinen.
Tahdon kyllä hyvää ja pyrin siihen, mutta kuitenkin huomaan itsessäni sen, että en ajattele aina hyvää kuten Jumalan laki vaatii, vaan minä toimin vastoin lakia ja ajattelen usein itsekkäästi ja huomaan siis, että synti asuu edelleen minussa, vaikka olen Kristitty. Kuka voisi vapauttaa minut tästä kuoleman ruumiista?
Raamattu ilmoittaa tämän löytämäni synnin asuvan kaikissa ihmisissä ja minussa varsin selvästi. Ilman tuota syntiä emme myöskään kuolisi, jos uskomme raamatun selvän ilmoituksen synnin olemuksesta ja seurauksista.
Adamin synnin tähden on kuolema tullut kaikkien ihmisten osaksi, ja samoin myös koko luomakunta huokaa ja odottaa lunastuksen päivää. (Room.8)
Synti siis vaikuttaa meissä edelleen vaikka olemme Kristittyjä.
Armostaan Jumala on kuitenkin tehnyt minut eläväksi Kristuksen kautta, sillä lahjoittaessaan minulle Armostaan Uskon, Hän antoi syntini anteeksi, niin, ettei Hän enää lue minulle vanhurskautta synnin perusteella, vaan Kristuksen sovituksen tähden.
Olen siis kuollut rikoksiini, mutta tehty eläväksi Kristuksessa, sen Lupauksen mukaan, jonka Jumala on luvannut niille, jotka uskovat Evankeliumin.
Evankeliumi on siinä, että Jumala vanhurskauttaa Jumalattoman uskosta oman valintansa ja tahtonsa mukaan, niin ettei kukaan pääse sanomaan, että on kutsuttu ja valittu tekojensa mukaan.
Kukaan ei pääse Jumalan luokse tekojensa mukaan, sillä parhaatkin ihmisen teot ovat synnissä tehty ja kirouksen alaisia. Hyviä ja kunniallisia tekoja voi ihminen tehdä, mutta niitä ei lueta ihmisen hyväksi Jumalan edessä, sillä ihminen ei voi sovittaa sitä rikkomusta, jonka kautta kuolema hallitsee maailmassa.
Jeesuksen seuraaminen on meille mahdotonta, synnin tähden. Meille kyllä sanotaan, seuraa minua, mutta kuka siihen pystyy?
Jos meille sanotaan tee hyvin ja rakasta kaikkia ja anna henkesi ihmisten edestä, niin onko laki täytetty? Ei ole, koska synti vaikuttaa meissä niin, että teen sen korkeintaan saadakseni Jumalan hyväksymään tekoni.
Synti estää meitä olemasta täysin pyyteettömiä, sitä on synti perimältään.
Se estää meitä olemasta ajatuksiltamme puhtaat. Sen tähden voimme olla puhtaat vain Kristuksen Sanan kautta, jos olemme Kristuksessa.
Yksi on noussut kuolleista Jeesus Kristus, niiden kaikkien esikoisena, jotka ovat Pelastuva Uskonsa kautta iankaikkiseen elämään. Ylösnousemus koskee kaikkia ihmisillä, mutta Pelastus on Kristuksessa oleville.
”Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.” Joh.5:28-29
Jumala on se joka Pelastaa, Jumala on se, joka Vanhurskauttaa, Jumala on se, joka on antanut Henkeänsä niille, jotka on synnyttänyt Sanallaan. Armoa on se, että edes joku pelastuu tästä kadotetusta ihmiskunnasta, sillä kukaan meistä ihmisistä ei ole sitä ansainnut. Sitä on Armo.
Syytämmekö Jumalaa, että tekee väärin, jos pelastaa vain jäännöksen, kuten on ilmoittanut tekevänsä? Saatana on se joka syyttää ja kapinoi Jumala päätöksiä vastaan.
Jumala Pelastaa Sanansa mukaan Armostaan ne, jotka Uskovat Evankeliumin, eikä tässä ole yhtään poikkeusta, kenelläkään ei ole etua mistään, oli rikas tai köyhä, Juutalainen tai pakana, Jumala ei katso henkilöön, vaan Hän lähetti Poikansa, ettei yksikään hukkuisi vaan, että pelastaisi, ne jotka Uskovat.
Hän ei siis pelasta niitä, jotka perustavat vanhurskautensa tekoihin, vaan Armostaan Hän pelastaa, ne jotka uskovat. Tekoja ei siis lueta vanhurskauden perusteeksi.
Hänessä on valinta tehty jo ennen maailman perustamista sillä, jotka uskovat Häneen, ovat Hänessä Pyhät.
Eikö siis ole niin, että valittujen tähden, saarnataan ja lähetystyötä tehdään, sillä vielä tänään on se päivä, kun Hänet voidaan kuulla, ja pelastua. Kuka kuulee saarnamme? Jolla korva on, se kuulee. Kun on saarnattu kaikkeen maailmaan, sitten tulee loppu.
”Samoin on nyt tänäkin aikana olemassa jäännös armon valinnan mukaan.
Mutta jos valinta on armosta, niin se ei ole enää teoista, sillä silloin armo ei enää olisikaan armo.” Room.11:5-6
”Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on hänellä kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä.
Sillä mitä Raamattu sanoo? ”Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi”.
Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta, mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi; niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:
”Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt!
Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!” Room.4
Minulle on käynyt, kuten Paavali on sanonut, itsestäni en ole löytänyt kuin vääryyttä ja synti on aina edessäni ja olen itsessäni yhtä kuin kuollut.
Mutta Kiitos Jumalan, Lähettäessään Poikansa Evankeliumin, Hän on siinä lukenut Jeesuksen vanhurskauden myös minun hyväkseni ja näin olen saanut lahjaksi sen vanhurskauden, joka tulee Kristuksen kautta, niille jotka uskovat.
Olen Kristuksessa, sillä itsessäni en voinut saavuttaa sitä mitä laki vaatii, ja näin on minulle Kristuksesta tullut lain loppu. Sillä lain kautta minä kuolin, koska tajusin olevan läpi syntinen, eikä parannusta löytynyt itsestäni.
Sairaalle ei auta, jos sanoo, rupea terveeksi. Mutta kun parantaja tulee, niin Hän sanoo nouse ylös, minä paransin sinut.
Näin on Jeesus tullut maailmaan parantamaan sairaita,
Sen minkä nyt elän, elän Jumalan Pojan uskossa, kuten Paavali sanoo Kristityn elävän.
”Mutta jos meidät itsemmekin, pyrkiessämme vanhurskautumaan Kristuksessa, on havaittu syntisiksi, onko sitten Kristus synnin palvelija? Pois se!
Sillä jos minä uudestaan rakennan sen, minkä olen hajottanut maahan, osoitan minä olevani lain rikkoja.
Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.
En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut.” Gal.2:17-21
Jumalan Pojan uskon kautta tuleva vanhurskaus on varma ja luja perustus, ja siinä pysyy vahvana se lupaus, että Jumala tuntee omansa, eikä jätä kesken alkamaansa työtä.
Ismo Malinen, vai että aviorikokset eivät ole syntiä, haureus ei ole, ihmisen tappaminen ei ole, vanhempien kunnioittamattomuus ei ole, varastaminen ei ole jne…., jos et ymmärrä minua niin en minäkään sinua.
Voisitko jättää Paavalin kirjeet ja puhua evankeliumeista, siis niistä jotka Jeesus käskee uskomaan, niissä on iankaikkisen elämän Sanat. Niissä Jeesus näyttää oikean tien ja julistaa sitä.
Synti juuri saa aikaan kaikki mainitsemasi synnin teot, koska ihmiset ovat syntisiä ja kaikkein raskainta on huomata, että juuri minä olen sellainen syntinen.
Minussa asuu kaikki ne ominaisuudet, mitkä saa aikaan nuo mainitsemasi teot, jos en kaikkea olekaan tehnyt, niin tiedän kuitenkin mitä synti saa aikaan meissä.
Mutta jos sydämeni syyttää minua, niin Jumalan Armo Kristuksessa on suurempi kuin minun syntini. 1.Joh.3 on minua suuresti lohduttanut kohta:
”Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta, ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä, että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki.
Rakkaani, jos sydämemme ei syytä meitä, niin meillä on uskallus Jumalaan, ja mitä ikinä anomme, sen me häneltä saamme, koska pidämme hänen käskynsä ja teemme sitä, mikä on hänelle otollista.
Ja tämä on hänen käskynsä, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toinen toistamme, niinkuin hän on meille käskyn antanut. Ja joka pitää hänen käskynsä, se pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä. Ja siitä me tiedämme hänen meissä pysyvän, siitä Hengestä, jonka hän on meille antanut.
Kristittynä, en enää vaella lihan teoissa, vaan Armon hengessä vaellan hengen mukaan, jos lankean, niin jälleen nousen, mutta Kristuksen Armon alla ja sen kasvattamana.
En lähde enää sille tielle, että pyrkisin lain kautta saavuttamaan parempaa, vaan Luotan Jumalaan, että Hän kyllä on voimallinen ja ohjaa minut oikeaan kaikessa ja näin on myös käynyt. Jumalan Henki on Rakkaus, joka unohtaa menneet ja käy kohti tulevaa, ei syytäen, vaan kärsivällisesti kehottaen niin kuin vanhemman tulisi lastaan kasvattaa, ei hyljäten, vaan kestävyydellä ja viisaudella opettaa kaikessa mikä on hyvää.
Minä puhun nyt Armosta, siitä mitä Jeesus oli täynnä, Hän oli täynnä Armoa ja Totuutta.
On Jumalan suurta Armoa, että voi nähdä Totuuden itsestään, sillä juuri Armon tähden voi tunnustaa Jumalalle vääryytensä ja kelvottomuutensa ja luottaa Häneen, että Kristuksen kautta Hän puhdistaa minut kaikesta vääryydestä, eikä hylkää minua kelvottomuuteeni vaan parantaa minut sisältä käsin puhdistaen, kuin tulessa polttaen, että saasta kuluisi pois ja Kristus saisi minussa muotoa, että minusta tulisi armollisempi ja kaikessa koetuksessa kestävämpi.
Miten tuo voi tapahtua, muuten kuin uskon kautta, sillä juuri Jumalan Armo puhdistaa ja pyhittää minut, sillä Armonsa tähden uskallan käydä Isän luokse, vaikka olen väsynyt ja ryvettynyt, ei hän hylkää, vaan hoitaa. Joku on sanonut, että seurakunta on suuri sairaala, mutta jolleivat potilaat tunne vikojaan, ei lääkäri voi auttaa. On tärkeää tunnustaa syntinsä Jumalalle.
Hän on ottanut meidät hoiviinsa, Kristuksen tähden, sillä juuri minun ja sinun tähden Jeesus antoi henkensä ristillä. Verensä puhdistaa meidät, eivät omat toimemme. Kun uskossa luotamme Häneen, niin saamme kaiken Häneltä.
Jeesus opettaa sitä tietä, mitä järki ei koskaan löydä, sillä ihminen, olkoon kuka hyvänsä, ei voi päästä sisälle taivasten valtakuntaan, ellei kadota itseään. Jeesus sanoo: jos te ette tule lastenkaltaisiksi, niin te ette voi päästä sisälle taivasten valtakuntaan. Millainen lapsi on? Jeesus asettaa lapsen uskon esikuvaksi, sillä kun lapsi kysyy, hän saa isältään vastauksen ja tyytyy siihen, eli uskoo isää.
Kun ihminen kasvaa ja järki ottaa vallan, niin ihminen alkaa epäilemään, eikä usko enää ilman näkemättä mitään, eikä siinä mitään, mutta koska järkemme ei voi olla kuten usko, niin se tarttuu lakiin, joka on vain rakkauden kuva, eikä itse Rakkaus ja niin me hukumme epäuskoon, (joka on synnin olemus) pääsemättä koskaan sisään Jumalan valtakuntaan.
Jumalan tahto on, että me emme enää elä tuon kuvan mukaan, vaan Todellisen Rakkauden mukaan, jonka voi nähdä vain lapsenkaltaisen uskon kautta.
Jeesus on sen Uskon alkaja, mistä Paavali ja muut Apostolit todistavat ja mistä todistivat, kuin että Jumalan Poika oli kerran täällä meidän keskuudessamme, ja teki lähettäjänsä tahdon, julisti sen Sanan jonka kautta meidän on kerran pelastuminen iankaikkiseen elämään. Jeesus toi meille lapsen Uskon, joka uskoo ihmisiin, sillä mikään maallinen ei voi kuvata Jumalaa sellaisena, kuin Jumala on, sen tähden tuli, että näkisimme Hänen Rakkautensa Luotujaan kohtaan.
Sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kuoli ja haudattiin, nousi ylös kolmantena päivän kuolleista, astui ylös taivaisiin ja on tuleva kerran takaisin.
Epäusko sanoo: Miten syntyi neitseestä ja miten nousi ylös kuolleista, miten tulee takaisin. Usko taas sanoo: Kiitos isä, että lähetit meille Pelastajan, jonka Sanat ovat iankaikkisen elämän Sanat.
Ari, avain Kristuksen opin ymmärtämiseen on osata erottaa Jumalan laki ja evankeliumi toisistaan. Vuorisaarnassa Jeesus opetti sekä Jumalan lakia että evankeliumia.
Kun hän näki kansanjoukot, nousi Jeesus vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä.
Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi: ”Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen. Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä. Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan. Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden. Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan. Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman. Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä. (Matt. 5:1-12)
Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi. Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä; eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville. Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa. (Matt. 5: 13-16)
Tämän jälkeen Jeesus opetti Jumalan lakia erittäin voimallisesti (vert. Matt. 5: 17-48 ).
Ymmärrämmekö Jumalan lain ja evankeliumin eron ja osaammeko eroittaa ne toisistaan?
Ismo Malinen, mistä tuntee uudestisyntyneen uskovan???
Eikö hän ”kuule” Jeesuksen Sanat ja tee niiden mukaan???
Mitä ovat huonot hedelmät joista tunnistaa väärät profeetat????
Matt.7:15 Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.
16 Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?
17 Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä.
18 Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä.
19 Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.
20 Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään.
”Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne.” Eihän meitä kristittyjä mistään täydellisestä hyveellisyydestä tunneta, mutta tästä meidät pitäisi tunnistaa. Miten mahtaa olla tämän keskustelun kohdalla?