Suomalaiset ovat matalan itsetunnon kansaa? Näin olen kuullut sanottavan. Koko sanaan törmäsin vasta, kun olin ilmestynyt alkumetsästä ihmisten ilmoille. Nähnyt ensimmäiset katuvalot. Nähnyt puhtaksiauratut kadut ja jalkakäytävät. En siis tiennyt koko sanaa silloin, kun minun itsetuntoani rakennetteiin. Kotikylällä kyllä tiesin, että minulla oli vanhat vanhemmat, vanhemmat kuin monella muulla ikäiselläni. Isäni oli työkyvytön ja mökki oli pieni ja harmaa. Ei sähköä ei vesijohtoa. Armolliset isännät antoivat kaivaa lapiolla sarkaojia ja melkein se hyväksyntä olisi piisannut, mutta ei se lapio kiitoksella heilu, jotain on syötäväkin. Tiesin paikkani, kun pallopeleissä minut valittiin lähes aina viimeisenä.
Ymmärsin vasta varsin aikuisena, että minun arkkitehtuurini oli laadittu niin, että olen siellä alhaalla, joka katsoo kaikkea ja kaikkia ylöspäin. Minulla oli ja on vieläkin matala itsetunto, nyt sen ymmärrän. Näin ovat monet kaltaiseni rakennetut. Minun tuntemassani ympäristössä ei ollut tasoisiani tyttölapsia, joten minun kohtaloni olisi jäädä peräkamarin pojaksi, mutta se ei käynyt, kun isä ja äiti asui siellä. Jonnekkin muualle olisi mentävä.
Miten tällainen kansa voi kohdata toisenlaisen kulttuurin? Miten voi hyväksyä henkilön, joka ei tiedä, että Suomessa eletään alakulokulttuurissa. Ei tiedä, että ei sovi haluta julki sitä mitä haluaa. Suomessa pitää osata vihjailla ja odottaa, että toinen osaa lukea ajatuksia. Ei Suomessa lähestytä mutkattomasti ja sanota: Alakkonä mua? Ei, vaan pitää kiertää kuin kissa kuumaa puuroa ja vilkuilla muutamia aikoja. Aiheellisesti sanottiin sodan aikan, että saksalaiset vievät suomalaiset naiset, koska he kai harrastivat suoraa toimintaa. Suoriin tarjouksiin kai tuli joskus suoria vastauksia. Kun Ridke tuli käväsemään Suomessa, niin hän sai sankarin vastaanoton. Hän oli vähän tummempi, vähän komeampi, vähän itsevarmempi. Laineita päässä ja sopivan pitkä tukka. Häntä me kaikki kai siedimme, koska tiesimme, että hän tuli vain käymään eikä olemaan, koska hänellä oli elämä toisaalla.
Nyt olemme kai ratkaisemattoman ropleeman edessä. Nuoria miehiä, joilla on tumma tukka, karvaiset käsivarret ja itsetunto kohillaan. Ehkä eivät ole koskaan kuulleet sitä sanaa, joka sanoo: Jos joku ajattelee itsestään enemmän kuin tulee ajatella, viettelee itsensä. Heille on ehkä vierasta se, että nuoret naiset kulkevat yksin ja pukeutuvat niinkuin pukeutuvat. Ovat ikäänkuin sikäli vapaita, että heitä on lupa lähestyä ja tehdä tuttavuutta. Mieleeni tulee vanha ohjelma Roseanne! Hän haastatteli erilaisia ihmisiä heidän asioistaan. Yksi ohjelma muistuu. Siinä oli kaksi nuorta naista, jotka tykkäsivät pukeutua paljastavasti. No, he saivat huomiota, josta he verisesti loukkaantuivat. Haastattelija koittaa saada selville mikä oli vaikutin, kun vaikutus oli vastenmielinen. Onhan se tietenkin niin, että emme saa ajaa vanhalla autollamme autoliikkeen lasiseinästä sisään ja ottaa sieltä komeinta myytävää ilmaiseksi. On se näin, toki autonhimoa yleensä viilentää net hintalaput, ainakin alemmuskompleksista tyhjätaskua.
Meitä herätysliikeväkeä on lyöty kuin vierasta sikaa oman kirkkomme toimesta.
Viroissa olevat voivat katsoa peiliin miettiessään miksi tavallinen kansa voi pahoin kirkossa.
Miten herätysliikkeitä muka on lyöty? Nykyään näyttää jopa olevan niin, että virkoja ei kirkossa saa ellei ole jonkun (luterilaista tunnustusta vastaan protestoivan) herätysliikkeen jäsenkirjaa. Herätysliikkeet ovat soluttaneet edustajansa hallinnon kaikille tasoille ja käyttävät valtaansa omaa napaansa tuijottaen sulle mulle taktiikalla. Minusta luterilaisen kirkon pitäisi olla luterilainen, porotestiliikkeet perustakoon omat kirkkonsa.
En tiedä, mihin empiirisiin havaintoihin (”näyttää jopa olevan niin”) Petrin havainto perustuu, mutta pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen seurakunnissa herätysliiketaustoista ei ainakaan ole hyötyä työnsaannissa.
Luottamushenkilöiden näkökulmasta asia on kyllä juuri päinvastoin: herätysliiketaustaiset hakijat mielletään naispappi- ja homokammoisiksi, joita ei virkoihin haluta. Sen vuoksi monen työhön pyrkivän onkin viisasta pysyä kaapissa omasta herätysliikesidonnaisuudestaan.
Lyöty on. Ja kovaa. Mutta on sitten vastaavasti osattu myös lyödä takaisinkin.
Kovin kristillistä ja Jeesuksen opetusten mukaista kirkollista elämää täälläkin siis eletään..
Perustellusti kirkkomme lupaus kaikille kuuluvasta armosta ja pelastuksesta kun sitä verrataan uskontunnustuksemme ja Augsburgin tunnustuksen sisältöön ja ymmärrykseen, tulee aika tarkoin yhteen anekaupan kanssa, mitä äitikirkkomme aikanaan harjoitti. Kirkkomme muistuttaa Jumalan voivan toimia toisinkin pelastuksen ja Armon saamisen vanhurskauttavassa asiassa uskomisen kautta ja vaikutuksessa, mutta Sen antama opetus ei lain- ja evankeliumin julistamisen armonvaikutusten suhteen, ei seurakunnan ja Pyhäin yhteyden suhteen eikä sen Armon vaikutusten suhteen, ei ripin katumuksen ja syyllisyyden Ihmisarvoisen ymmärtämisen suhteen, eikä myöskään Uskon merkityksen, sen saamisen ja mahdollisten hedelmien suhteen kunnioita kirkon tapajäsenen oikeutta saada asiaankuuluvaa opetusta vaan asiat käännetään lupauksiin kasteen armovaikutuksista vaikka niissä ei olisi ymmärretty tai tahdottu pysyä tai Jumalan Armoon tarrautumisesta. Asiassa on yksinkertaisesti kysymys suuresta antamattomasta opetuksesta. Minulla ei ole mitään sitä vastaa että kaikki Ihmiset pelastuvat, mutta kyllähän Kirkon tulisi opettaa sitä mitä tunnustuksissa Se Itse sanoo ymmärtävänsä. Kuinka moni rippikoululainen ymmärtää uskontunnustuksemme,..ja Pyhään Henkeen, Pyhäin Yhteisen Seurakunnan Pyhäin Yhteisön ja syntien anteeksi saamisen. Jotenkin tuntuu ymmärtävätkö papitkaan uskon ja armonlupausten suhdetta seurakuntaan kuten myös sananarmovälineen kuten myös ripin ja ehtoollisen merkitystä tunnustustemme ymmärtämässä merkityksessä. Jos Ihminen sairauden, esteellisyyden tai muun vajavuuden takia on kykenemätön hakeutumaan seurakunnan yhteyteen, niin nykyinen kirkon antama pelastuksen lupaus sopii. Mutta eivät kai kaikki kirkon tapajäsenet ole niin vajavaisia, ettei Heille kuuluisi totuuden mukainen opetus vaikka sitten kotiin jaettavana kirjeenä tai säännöllisenä kirjeenä. Miksi näin ei menetellä. Se, miten hyvin nykyistä tilannetta vanha anekauppa muistuttaa, missä maksajalle luvataan taivaspaikka Jumalan Armon perusteella, mitä Ihminen ei tietenkään voi ymmärtää, on jokaisen harkinnan arvioimisen päässä.
Ketä kuuluu kirkon kermaan? Kuka tietää?
Salme Kaikusalo
Ilman omaa ajattelukykyä olevat sokeasti Raamattuun ja kirkolliskokousten päätöksiin uskovat. Heitä tuntuu olevan tässäkin ketjussa.
Hyvä, että asioita pohditaan juuri vaalipäivän alla. Nyt tarvitaan diplomatiaa kehiin!
Tarkoitan tällä, että esimerkiksi sinänsä populaationa pientä väestöryhmää tarkoittava avioliittolain uudistamisesitys tarkoittaa käytännössä vero-, perintö- ja vastaavien taloudellisten etujen myöntämistä nyt uudella perusteella. Avioliittolakihan käsittelee ymmärtääkseni puolisoiden taloudellisia asioita, kahden henkilön välillä, joilla ei ole avioliitolle estettä. Näin ratkaisu ei ole lainkaan kirkollinen asia, vaan eduskunnan – siis kenelle edut annetaan. (Nuoruudessani vaikuttaneista ”vanhan pojan” ja ”vanhan piian” korkeammasta veroprosentista on käsitteenä tai perusteena luovuttu (tulivat voimaan aviotumattomalle 24 vuotiaana), mutta verovähennysten kautta yksineläjä maksaa veroa enemmän.
JOS, yli 50 % yksin asuvaa suomalaista solmisi avioliiton kaltaisen ”veroliiton”, paljonko valtio menettäisi verotuloja vuodessa? vai kertyisikö niitä enemmän?
Kiitos Jumalan, ettei Päivi Räsänen ole em. illassa sillä olen 100% jos hän olsii ollut olisi luvassa katastrofi.
No, eihän se Päivikään joka paikkaan ennätä. Hän on kiireinen ministeri, jolla töitä riittää. Hänellä on myös oma perhe, joka varmasti iloitsee, kun äiti ennättää olla myös heidän kanssaan.
Uskon, että Räsäselle tarjoutuu vielä lukemattomia tilaisuuksia pitää esillä Jumalan sanaa ja siten olla siunauksena kansakunnallemme.
Albert, pilkkaamalla Päivi Räsästä menetät ainoastaan ääniä. Sinun puolueesi taitaa olla Suomessa ainut, jossa lahdataan venäläisiä.
Salme, kyllä Päivi on aika moneen paikkaan pistänyt nenunsa. Ihan hyvä että ei ole aina kuvioissa.
Juha on sulla kumma käsitys, että se olisi pilkkaamista kun tuo esille mielipiteensä ja tuo venäläisten lahtaaminen on jo niin mautonta.
Ihan järjenvastainen veto aikuiselta mieheltä antaa em tapaista kommenttia ja vieläpä uskovaiselta.
http://kohudosentti.blogspot.fi/2014/10/venalaiset-vaativat-kokoomuspuolueen.html
Juha Heinilä Sairasta rinnastusta sinulta… Erittäin sairasta!
Nenua ei noin vain pistetä TV-ohjelmiin tai puhujan pönttöihin. Ko. paikkoihin mennään jos kutsutaan. Yleensä asiansa osaavat ja asiasta selkeästi kertovat ovat suosittuja puhujia moneenkin tilaisuuteen. Päivi Räsänen täyttää nämä kriteerit.
No, olipa tylyä extreme-tekstiä Linnavirralta. Ihan kuin papit eivät nyt välittäisi kuolleen omaisista! Yleensä on kyllä niin päin, että omaiset eivät välitä omasta tahdostaan siitä tuomitsevasta kristinuskosta (tai vainaja ei välittänyt).
Katsoin ohjelman. Ihan hyvä. Haastattelija ansaitsee kiitoksen maltillisuudesta ja hyvästä asenteesta.
Salmen kanssa samaa mieltä. Yllättävän tasapuolinen keskustelu.
Sanoipa toimittaja ”siunatuksi lopuksi”:
Hyvää yötä, Jeesus myötä!
Pastori Heikki Linnanvirta sanoi puheenvuorossaan, että konservatiivisella kannalla olevien pappien työnsaanti on jo vaikeutunut. Näin ymmärsin.
Riippuu sekin miktä kannalta katsoo asiaa. Asia on sama toisinkinpäin esim naispappien työtä ovat puolestaan hankaloittaneet konservatiivit.
Miten niin hankaloittaneet? Sehän on rikkomus.