JA JUMALA LOI NAISEN eli Suomi-neitojen klähmintä seis heti paikalla!

Tosinainen

Kaiken, mitä minun on koskaan täytynyt tietää vastakkaisen sukupuolen kohtelusta, opin omalta äidiltäni ja leikkikoulun opettajatädeiltä. Tyttöjä ei saa motata, vaan heille täytyy pokata. Puhua kauniisti. Leikkiä yhdessä kotia. Auttaa, kun ovat heikompia. Suojella, kun ovat pelokkaita. Antaa tytöillekin karkkia, jos itsellä on. Lohduttaa, kun itkevät.

Astetta ritarillisempaan suuntaan mentiin, kun vähän kasvettuani jaksoin availla tytöille ovia ja laskin heidät kulkemaan edelläni ovista. Treffeillä autoin tytöille takkia päälle ja maksoin viulut, koska Fazer ei sitä tehnyt. No, tällaista pientä arjen huomaavaisuutta, you know. Siitäkin kuulin, että kukkasin voi kertoa vaikka millaisista tunteista, mutta tuota tapaa en omaksunut silloin enkä myöhemminkään.

Ensimmäinen iso moka naisten suhteen minulle sattui vasta vuonna 1980 eli samana vuonna, jona saavuin Vanhaan kirkkoon. Tänä päivänä minua vissiinkin syytettäisiin vihapuheesta ja ties mistä, mutta onneksi tuolloin ei vielä tiedetty tuollaisista termeistä tai neteistä tuon taivaallista. Mutta monta työtoveriani ehdin suututtaa ihan maan perusteellisesti ensimmäisellä Marianpäivä -saarnallani.

Omasta mielestäni olin keksinyt ihan mojovan vertauksen, joka meni suunnilleen näin: Jos me sattuisimmekin näkemään jonkun ihmisen pään päällä ikään kuin sädekehän, niin kannattaa muistaa, että kun Jumala katsoo meitä ylhäältä päin, Hän näkee pelkän nollan!” No, tästähän työtoverini repivät reppunsa, kun päättelivät tuon lauseen tarkoittaneen nimenomaan neitsyt Mariaa. ”Vai, että ihan nollanako sinä Mariaa pidät? Ei edes Luther ajatellut noin tylysti Jumalan Äidistä!” Totta on, että Lutherin Magnificat (Marian kiitosvirsi) on kaunista ja puhdasoppista katolista  ylistystä Jumalan Synnyttäjälle. En joutunut piispan eteen vastaamaan saarnastani, vaan tapauksen hoiti paikallinen työtuomioistuin kirkkoherranviraston taukohuoneessa.

Ehkä tuosta välikohtauksesta johtuen omaksuin aikuisena jonkinmoisen palvovan suhtautumisen naisiin. Aloin tuijottaa heitä kuin lehmä (vai pitäisikö pikemminkin puhua sonnista) uutta veräjää. Siis naisia kohtaan pitää olla kiltti, ystävällinen, huomaavainen ja heidät tulee nostaa ikään kuin jalustalle, vaikkakin ilman sädekehää?

En tiedä, mikä tässä uudessa asenteessani oli kaikkein epätoimivinta. Oliko minun logiikkani pettänyt vai olivatko naiset vain niin ailahtelevaisia, ettei heistä saanut mitään tolkkua? No, naimisiin onnistuin kyllä pääsemään minäkin.

Tässä blogissa en halua tuoda esiin pelkkiä Musta tuntuu-tason argumentteja, vaan annanpa muitten puhua läpiä päähänsä. Toki tahdon jälleen kerran kommentoida näitä muitten suurten ajattelijoitten aivoituksia. RR tarkoittaa siis Ruttopuiston rovastia, sillä sehän minä olen.

NAINEN JUMALAN EDESSÄ

Jumala loi miehen. Sitten hän astui askelen taaksepäin, katseli luomustaan ja tuumi: ”Pystyn kyllä parempaankin kuin tuo”. (Erma Bombeck)

RR: Jos mies onkin lähestulkoon tuulesta temmattu tapaus tai ihan tyhjästä nyhjäisty, niin naisen rakennusaineet repäistiin miehen rintakehästä. Parit kylkiluut irrotettiin. Jotta naisesta tulisi miehen kylkiäinen, kainaloinen kananen, vai kuinka? Oli miten oli, aika pian naisella alkoi olla Paratiisissa tylsää. Piti saada vähän vipinää.

Ja kirjoitettu on, että Eeva sanoi Aatamille: ”Sinä tuot mieleeni meren.” ”Miksi”, kysyi Aatami, ”siksikö, että olen villi, kuohuva ja kesytön?” ”Et siksi”, Eeva vastasi, ”vaan siksi, että teet minut sairaaksi”. (Les Dawson)

RR: En tiedä, missä noin on mahdollisesti kirjoitettu, mutta hyvin tässä on kuvattu prosessi, jossa Jumalaa vastaan kapinoineet syntiinlankeajat ajautuvat erilleen toisistaan.

Raamatun luomiskertomuksen mukaan Jumala loi ensin miehen. Nainen oli paitsi peräkaneetti myös mukavuushyödyke. Lähes kaksi tuhatta vuotta uskottiin tämän pyhän tekstin oikeuttavan hänen alistamisensa ja selittävän hänen alemmuutensa. (Elaine Morgan)

RR:  Elaine, Elaine: Muistathan myös sen, että Jumala vaati nimenomaan miehen vastuuseen kapinan järjestämisestä? Ja koska Aatussa ei ollut kylliksi miestä, niin hän alkoi syyttää naista, joka puolestaan syytti kärmestä. Tuo alistamisjuttu on ehdottomasti väärää tulkintaa. Raamattua on luettu pirun tavoin. Ja koska Raamattu on oikeasti 66 kirjan kirjasto, niin sieltä moni kuvittelee löytävänsä tukea nimenomaan omaa etuaan palveleville ajatuksille.

Jumala teki naisista huumorintajuttomia, jotta he rakastaisivat miehiä sen sijaan että nauravat heille. (Tuntematon) Jumala rakensi ensimmäisen kovaäänisen Aatamin kylkiluusta.  (Jack Carter)

RR: Olen eri mieltä Tuntemattoman ajattelijan kanssa. Miehen tehtävänä on suorastaan toimia naistennaurattajana. On hieno tunne saada naiset nauramaan. Huumorintajuttomien ihmisten kanssa meikäläinen ei oikein onnistu tulemaan juttuun. Sisäpaisti: Tämäkin on äidiltä opittu juttu. Hänellä oli aina tapana testata ventovieraitten ihmisten huumorintajua. Voi tätä karjalaista verenperintöä!

Ensimmäisen luvun luomiskertomus ei kuvaa, miten Jumala ”teki” ihmisen, mutta sen se sanoo selvästi, että Jumalan kädestä lähteneinä mies ja nainen ovat yhtä alkuperäisiä… Nainen on yhtä hyvin kuin mies Jumalan kuva tai paremminkin, mies ja nainen ovat yhdessä Jumalan kuva… Kristuksessa alkanut uusi maailmanaikakaan ei tuonut muutosta tähän järjestykseen. ”Kristuksessa Jeesuksessa ei ole miestä eikä naista” (Gal. 3:23). Ei ole arvoeroa. Tätä sekä Vanhalle että Uudelle testamentille ominaista periaatteellista näkökohtaa on tosin kristillisessä kirkossa heikosti seurattu. (Aimo T. Nikolainen)

RR: Piispa Aimo T. vihki minut papiksi syksyllä 1979. Ennen piispaksi tuloaan hän opetti yliopistossa Uuden testamentin eksegetiikkaa. Jostakin syystä tämän päivän teologian opiskelijat eivät tunne koko miestä, mutta minä luen edelleen hänen kirjojaan.

NAINEN VASTAAN KAIKKI MUUT

Kaikki miehet ovat raiskaajia, muuta he eivät olekaan. He raiskaavat meidät silmillään, laeillaan ja asetuksillaan. (Marilyn French) Naiset eivät ole miesten kanssa tasa-arvoisia muussa kuin vastuussa. Emme ole heitä huonompia, emme myöskään heitä parempia. Olemme kerta kaikkiaan eri rotu. (Phyllis McGinlay)

RR: No, huh, Marilyn! Onko tämä nyt sitä feminismiä? Kuinkahan moni lajitoverisi allekirjoittaa väitteesi tänä päivänä? Mikä saa sinut, Phyllis, noin rumasti pyllistämään kaikille miehille? Onko tämä nyt niitä Naiset Venuksesta, Miehet Marsista-juttuja?

Pientä on miesten sortamisen halu naisiin nähden verrattuna naisten sortamisen haluun toisiinsa nähden. (Sylvi Kekkonen) Tuhat miestä voi elää sovussa, mutta ei kaksi naista. (Lukianos)

RR: Presidentin rouva Sylvi K. ja satiirikko Lukianos (eli 200-luvulla jKr) näkevät naisten keskinäisten suhteitten ongelmat samalla tavalla: sortoa ja riitelyä. Siinä, missä nainen kokee olevansa sotajalalla kaikkia muita naisia vastaan, mies voi kokea muut miehet liittolaisikseen.

Totisesti, parhaat naiset tyytyvät vähään. (Muhammed)

RR: Muhammed, Muhammed, onko Jumala todellakin sanonut sinulle noin? Miksi haalit heitä haaremeihisi, ostat, käytät, esineellistät? Et tainnut koskaan tajuta, että ihminen ei voi omistaa toista ihmistä. Jos voi, niin sitä kutsutaan orjuudeksi.

Kiitän Sinua, oi Jumalani, että et luonut minua naiseksi.  (Juutalaisen miehen kiitosrukouksesta)

RR: Jos puhutaan, että islam, juutalaisuus ja kristinusko lähtevät kaikki samasta juuresta, niin eikö olekin niin, että kristinuskossa naisen vapaus on ehdottomasti suurin? Kyllähän ihmisen pitäisi suostua tiettyihin realiteetteihin. Ei rukous ole mikään vahingonilon paikka!

On valittava naisten rakastamisen ja heidän ymmärtämisensä välillä. (Nicolas Chamfort)

RR: Ja vihdoin viimein saavumme ikään kuin viimeiselle veräjälle, jonka jälkeen me miehet jatkamme vailla ymmärrystä matkaamme kohti mysteeriä nimeltä Nainen. Valitsemme rakkauden. Ihmettelemme, voiko naista  alistaa myös  ylistämällä.

Hyväksi lopuksi Ruttopuiston rovasti heittäytyy vallan nostalgiseksi. Saattoi olla kyseessä tuo Marianmollausvuosi, kun ensimmäinen esimieheni jossakin yhteydessä lausui minulle, silloiselle poikamiehelle, arvoitukselliset sanat: ”Kuule, Hannu. Tässä maailmassa ei ole mitään parempaa paikkaa kuin naisen syli!” Wau ja Aamen.

 

Lääppijä

 

Kuvatekstit: Yllä: JAKSAA, JAKSAA!

Alla: JAHTAA, JAHTAA! (Tämäkö täysin uusi ilmiö?)

 

Tässä klähmintä-uutinen, joka sai Ruttopuiston rovastin naistenpuolustuskannalle:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1452216493856.html

 

 

 

 

 

 

 

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
    • Haa, runoilija-Liisa: Taitaapi olla tekstiä sinun omasta kirjastasi? Onko kyseessä aforismi vai ote pitemmästä tekstistä? Mielenkiintoista joka tapauksessa. Olisin iloinen, jos avaisit tätä kohtaa hieman enemmän.

      Hassua. Jos minä olisin miehenä blogannut tuolla tavalla, niin minut olisi varmasti nyljetty elävältä. Mutta niinhän se sanomisen kaava menee: Kuka sanoo kenelle, missä, milloin, miten ja miksi.

      Ja lopuksi tulee pataan!

  1. En tarkoita sitä vaan Naisasialiitto Unionin Katju Aron närkästymistä siitä että poliisi on ottanut esille maahanmuuttajamiesten naisiin ja lapsiin kohdistuvan häirinnän. Ihan terve jårkii kieltäytyy ymmärtämästä feministien myönteistä asennetta islamilaisen kulttuurin rantautumiseen.

  2. Kulttuurien koskemattomuus-raja naisten suhteen käy loivemmaksi tai olemattomaksi, kun mennään pois Suomen oloista. Roomassa Pietarinkirkon aukiolla Pyhänä vuonna vuosia sitten kuunnellessani paavin puhetta jouduin äkisti takapuolen nipistelyn uhriksi! Ei siinä islamin uskoa tarvittu.

    • Eli että kun sinua on nipistwlty torilla niin ei saa puhua mitään siitä että miesjoukot ahdistelevat naisia? Vähän suhteellisuudentajua, kiitos. Jos laillasi ajattelee, ei mitään ilmiötä voi tuomita jos ei samalla muista mainita kaikkia muitakin.

    • Saa toki puhua muustakin, mutta on hyvä muistaa, että pata kattilaa soimaa ja musta kylki on kumallakin! Niinkuin Hannun esittämällä Väinämöiselläkin Gallen-Kallelan maalauksessa.

  3. HEI HANNU! Huomasin että pyysit lisäkommenttia pikku runooni, joka juuri tuon mittaisena on julkaistu tuossa mainitsemassani runokirjassa Alkumeren laulu (2013). Kirjasessani leikittelen tosissani luomisen myyteillä (eikö luojastakin mainita että hän leikitsi…). Mutta mitä elävältä nylkemiseen tulee (sinun ilmaisusi), siitä sain tuntumaa eräässä naisten tapahtumassa jo kauan sitten, jolloin ensi kerran suullisesti lausahdin tuon ajatuksen ilmoille, tästä ”draamasta” olen kertonut tutkielmassani ”Naisen myyttinen säikähdys” (1996) ss 193- . Käärme uudistuvana nahkaa luovana olentona on alun perin ollut elämän vertauskuva, mutta mitä kaikkea naisvihamielisyys saakaan aikaan…

  4. Naisvihaa löytää yllättävistä paikoista. Feminismissäkin se kukoistaa. Kuulun muuten naisviahan vastustajien salaiseen seuraan. Paras lääke miehille tuohon tautiin on oman vastuullisen miehuuden löytäminen. Mies joka nauttii täysin siemauksin miehuudestaan, voi nauttia myös suuresti vaimonsa naisellisuudesta.

    • Pekka: ”Kuulun muuten naisviahan vastustajien salaiseen seuraan. ”

      Minä taas olen tiettävästi Suomen ainoa naisasiamies, joka johtunee ihan vaan yksinkertaisesti siitä, että äitini luki minulle pienenä – ehkä liikaakin – ritari ja prinsessasatuja. Liekö hänellä ollut taka-ajatuksia kasvatukseni suhteen. Tuskinpa kuitenkaan.

      Mitäs tykkäisit, jos Jumala olisikin nainen – Äiti-jumala – eikä niinkuin Raamattu kertoo mies (Isä)? Olisiko sillä mahdolllisesti jotain vaikutusta naisten asemaan Telluksella? Ainakin jotkut naiset ovat ”jumalaisia”.

    • Tuo olikin uusi ajatus. Feminismi sinänsähän on miesvihaa mutta että naisvihaakin. Ehkä sitä voi ajatella niin että kun feminismi esittää järjettömiä oppejaan ja ideologiaansa, niin se kääntyy kaikkia naisia vastaan. Juuri on selvinnyt että feminismi vastustaa sitä että suomalainen mies häiriköi naisia mutta ei sitä että näin tekee muualta tullut.

    • Miehekäs mies on sika ja naisellinen nainen on kana. Minä pidän enemmän inhimillisistä ihmisistä.

Hannu Kiuru
Hannu Kiuruhttp://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121
Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (69 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121