Marjasta mustaherukka tunnetaan.
”Hedelmästään puu tunnetaan”, sanoo Jeesus sunnuntain 3.9.2017 evankeliumissa. Sanat kertovat mitä ihminen ajattelee. Sanat ilmaisevat hänen pyrkimyksensä ja tavoitteensa. Elämän sisältö kuvastuu ihmisen ilmauksista.
Jeesus oli parantanut riivatun miehen, joka oli sokea ja mykkä. Mies oli tullut terveeksi. Hän pystyi näkemään ja puhumaan. Miehelle tämä teko oli valtava muutos. Hän pystyi kertomaan Jumalan suurista teoista. Ihmiset saivat todistuksen siitä, että Messiaan aika oli koittamassa. Heissä heräsi toivo. Avautui aavistus, että Daavidille annettu lupaus oli täyttymässä.
Jeesuksen teko toi esille, että Jumalan valtakunta oli tullut ihmisten luokse. Jumalan Henki vaikutti, Pyhä Henki oli toiminnassa. Vapautuksen ja elämän voitto tuli keskuuteemme.
Jeesuksen työ ei ulottunut ainoastaan muutamiin tuon ajan ihmisiin. Hänen julistuksensa Jumalan valtakunnan lähestymisestä on sanoma koko maailmalle. Jo Jesaja oli ennustanut Jumalan valtakunnan näkyvän koko maailmalle. Kaikki kansakunnat tulevat Israelin Pyhän luo häntä ylistämään ja palvomaan. Pyhän Hengen voimasta evankeliumi julistetaan kaikille kansoille.
Jeesus viittaa profeetta Joonaan joka julisti Niiniven kaupungissa. Somerolla sanottiin lapsena ollessani, että Joonas oli ”valaskalan vattas”. Joonan kirja kuvaa kuinka kaupunki teki parannuksen ja välttyi tuomiolta. Nykyisin Niinive on raunioina. Sen merkittäviä muistomerkkejä on ollut profeetta Joonan hauta. Viime aikoina Niiniven lähistön uutiset ovat olleet lohduttomia. Vielä muutama vuosi sitten joen toisella rannalla Mosulin kaupunki oli kukoistava ja merkittävä sivistyksen keskus, Orientin paras yliopisto, Nestoriaanisen kirkon keskus jne.. Nyt sitä on hävitetty, siitä on tullut sodan runtelema raunioiden röykkiö.
Jeesus ottaa puheeksi myös Saban kuningattaren, joka teki valtiovierailun Salomon luo. Hän tuli kuulemaan Salomon viisautta. Terve, aito viisaus on yhä edelleen tunnusomaista evankeliumin eteenpäin menolle. Paavalikin toteaa että se pienin ja vähäisinkin tiedon muru, mikä on Jumalasta lähtöisin on rajattomasti viisaampaa kuin suurin ja jaloinkin ihmisen viisaus. Etiopian keisarisuku on pitänyt itseään Saban kuningattaren jälkeläisinä. Näin Salomon ajan tapahtumat ovat kulkeneet perintönä meidän aikaamme asti. Nykyisin maailman suurin luterilainen kirkko on Etiopiassa. Mekane Jeesus -kirkko on Suomen Lähetysseuran yhteistyökirkko.
Jeesus ottaa esille sanojen merkityksen myös koko maailman lopputapahtumien yhteydessä. Jumalan sanan julistus voittaa kansoja evankeliumille. Ihmiset saavat ottaa vastaan Jumalan sanan. Jumalan sanan vaikutus on todellinen. Sana on armoväline, Jumalan hyvyyden välittäjä. Jumalan sanan varassa saamme rohkeasti katsoa eteenpäin. Silloin kun tämä nykyinen maailmankausi vaihtuu tulevaisen maailman ikuisuuteen, taivaan kirkkauteen, silloin saamme huomata, miten ihanaa on olla Taivaan Isän lapsi, Jumalan perheväkeä. Jeesus sanoo, että hänen perheensä ovat ne jotka häntä kuulevat. Jeesuksen tultua takaisin Jumalan valtakunta on saanut täydellisen voiton ja kaikki pahan valta on kukistettu täydellisesti ja lopullisesti.
Englannin kieleen druidi sana muuten on tullut latinan kautta.
Tutkijat ovat sanajohdosta erimielisiä, mutta se ei ole nyt asiassa olennaista vaan se,että kelttien vaikutus näkyy selvästi Ut:ssa. Eräs Jeesus-epiteetti on ollut mm. ’villikarju’ (Pentti Lempiäinen Suuri symbolirkirja.) Villikarju oli myös kelttien pyhä eläin. Sen nimi hepreaksi on eber, joka tulee lähelle sanoihin arba, joka oli vanha kaupunkinimi ja ristin symboli numeronsa 4 kautta ja sanaan eber siipi,joka linnun vartalon kanssa muodostaa ristin taivaalle. Samasta juuresta nousee myös nimitys heprealainen,sillä eber viittaa myös joen ylittämiseen eli ’ristiin’ menemiseen.
Keltit liittyvät Ut:n myös kalenterissaan,sillä kelttiläinen kalenteri heitti 5 vrk/5 v, 2 vrk /99 v ja 1 vrk /136 vuotta. Huomaa, että 99+136=235 eli verrattavissa Meton jakson kuukausiin, siis 235:n. Edelleen huomattakoon, että Gematriassa luku 136 on YsWs Jeesus -nimen lukuarvo translitteroituna heprean kieleen ja Juudan valtakunta säilyi 136 vuotta kauemmin kuin Israelin valtakunta.
Juutalaisessa kuukalenterissa Jeesus eli 24 eli 1 vrk sovitti kalenterin 224 vuoden kuluttua, vastaavassa kelttiläisessä sovittavaan vuorokauteen tarvitaan 136 vuotta, joka sekin liittyy siis ’sovittavaan’ eli kalenteria päivittävään nimeen Jeesus.
Seppo
Erilaiset kirkon historian aikaiset symbolit eivät välttämättä ole kosketuksissa Jeesuksen ajan tapahtumiin, vaan ovat myöhemmän ajan käyttöön ottamia. Näin ollen niillä ei ole historiallista merkitystä Jeesuksen elämään eikä Raamatun sanomaan, vaan ne ovat olleet pedagogisia keinoja, joita on käytetty kun Raamatun sanomaa on uusissa oloissa alettu opettamaan paikalliseen tilanteeseen sopivassa muodossa. Jokainen saarnahan pitää sopeuttaa kuhunkin kulttuuritilanteeseen niin että vastaanottaja voi sitä ymmärtää ja löytää siitä avoimen oven Raamatun maailmaan.
Otetaanpa esimerkiksi Jaakobin ja Eesaun ruuanlaitto isälleen Iisakille. Joku innostunut tarinan kertoja sepittää juttua: ”Eesau otti haulikon selkäänsä ja meni läheiselle pellon pientareelle täräyttämään muutaman sepelkyyhkyn ja toi ne kotiin valmistaakseen ruuan isälleen, mutta huomasi että veli oli ottanut muutaman kanan ja oli jo tarjonnut ne isälleen ja varastanut itselleen isänsä antaman siunauksen jne.”
Tarinoiden järjestys on se että 10.8. alkaneen sepelkyyhkyjen metsästyskausi on innoittanut tarinan nykyaikaiseen maaseutuun ja näin on syntynyt uusi kertomus vanhan raamatullisen kertomuksen synnyttämin ideoin, mutta tämä uusi tarina ei toimi toisin päin niin, että tämän tarinan sepelkyyhkystä perusteella voisi vetää yhtäläisyyslenkkejä Jaakobin siunaamisen ja Nooan kertomusten välille.
Matias, kuvaamani yhteydet kelttien ja Ut:n välillä ovat esikristillisiä eivätkä siis jälkikäteen kehiteltyjä.
Esim. Paavalin kirje Galatialaisille oli itse asiassa Paavalin kirje kelteille, sillä kelttejä oli muuttanut Galatiaan jo paljon ennen Paavalia. Heistä Galatia on siis saanut nimensäkin.
Seppo
Kuten aikoinaan Roomalaisten naapuri Gallia nykyisessä Italiassa, niin myös Galatia nykyisen Turkin alueella ovat toki olleet kelttiläisten asuttamia alueita. Tämä on Uuden testamentin johdanto-opin aakkosiin kuuluvaa tietoa.
Sen sijaan on huomattava että apostolisena aikana nimenomaan kreikan kieli oli käytössä ollut sivistyneistön yhdyskieli niin Rooman kuin Partiankin alueella.
Eri alueilla olevilla paikallisilla kielillä ei kuitenkaan ole omien alueittensa ulkopuolelle ulottuvaa samaa yleismerkitystä, kuin kreikalla. Näin myös kelttien vaikutus Uuteen testamenttiin on lähes olematon.
Toisin oli Rooman laita. Rooman historiaan gallialaisilla on ollut huomattavakin vaikutus jopa useiden vuosisatojen aikana.
Vähitellen kun latina roomalaisten kielenä alkoi vallata alaa, niin sitä mukaa latina tuli läntisessä Euroopassa valtakieleksi. Silloinkin esiintyi useita paikallisia kieliä alakulttuureina.
Esimerkkinä paikallisista kielistä: Kuinka moni historiaa tuntevista tietää, että kirkkoisä Augustinus oli osaltaan länsi-foinikialaista eli puunilaista perua, osasi foinikian kieltä. Tämä tulee esille vain muutaman kerran hänen tuotannossaan, koska hän käytti latinaa kirjallisten tuotteittensa kielenä.
”Näin myös kelttien vaikutus Uuteen testamenttiin on lähes olematon.”
Tätähän emme voi tietää, että miten paljon v aikutusta on ollut, ei kaikista vaikutuksista ole jäljellä dokumentoitua tietoa etenkään kun otamme huomioon varhaiskirkon hävitysvimman koskien sille kiusallista aineistoa.
On olemassa myös mielenkiintoinen perimätieto että Daanin suvulla olisi ollut kelttiläistä pohjaa.
Danin nimikin viittaa heprean oikeuteen /totuuteen viittaavaan sanaa Djn.
Seppo
1) Daanin suvun historia tunnetaan niin varhaisilta ajoilta, että voimme varmasti sanoa, ettei kelttiläisillä ole ollut mitään tekemistä heidän kanssaan yhtenäkään raamatullisena kautena.
2) Nuo vanhan kirkon toimenpiteet luotettavan apostolisen perinteen oikeellisuuden takaamiseksi pyrkivät nimenomaan luotettavan aineksen säilyttämiseen. Muu aineisto jäi syrjään, koska sitä ei katsottu yhtä merkittäväksi perinteen säilyttämisen kannalta.
Vainoharhainen kuvitelmasi ”sensuurista” eivät kohtaa käytännön tarvetta hyvän ja luotettavan perinteen tallettamisen varmistamiseksi.
Edelleen voimme todeta, että parin ensimmäisen vuosisadan aikana piispojen merkitys oli erittäin suuri. Koska Uuden testamentin kirjoja ei vielä ollut kuin muutamalla harvalla ja silloinkin vain jokunen teos, niin ratkaiseva järjestelmä oikean perinteen takaamiseksi oli katkeamaton piispojen ketju aina alkuperäisistä todistajista eli apostoleista asti.
Seppo
Tanskan nimen etymologiaan mielestäni sopii luontevammin indoeurooppalainen aines kuvaamaan, mistä on kysymys. Ajatus tasaisesta maasta sopii mielestäni hyvin. Saksan kielen ”Tenne”, ”puimatanner” tai englannin ”den”, ”matala maa” ottaaksemme lähempää vertailukohtia, tai jos halutaan kauempaa, niin esimerkiksi sanskritin ”dhánus” धनुस्; ”autiomaa”.
Mitä tulee mielikuvaasi ”varhaisen kirkon hävitysvimmasta”, niin jätän sen aivan omaan arvoonsa. Onhan esimerkiksi juuri kristittyjen kopioitsijoiden ansiota, että monet vanhan ajan kreikkalaisen ja latinalaisen kulttuurin merkittävät teokset eivät ole hautautuneet historian aavikkojen hiekkaan tai soiden sammaleisiin.
Puhin Daaniin liittyvästä perimätiedosta, jonka oikeellisuudesta emme varmasti tiedä mitään,puolen taikka toiseen. On perimätieto,jonka mukaan jopa nimi Danmark liittyis kelteihin/Daaniin.
”Vainoharhainen kuvitelmasi “sensuurista” eivät kohtaa käytännön tarvetta hyvän ja luotettavan perinteen tallettamisen varmistamiseksi.”
Vai että vainoharhainen…. no tähän voisin yhtä raflaavasti sanoa,että Sinun käsityksesi on naivin hyväuskoinen. Kehotan tutustumaan vaikkapa Procopiuksen kirkkohistoriaan. Ja Theodosiuksen käskykirjeisiin.
Seppo
Uuden testamentin kaanon oli pääpiirteissään valmis jo ennen Theodosiuksen aikaa.
Theodosiuksen aikaan Rooman poliittinen tilanne oli sellainen, että hänen piti puuttua erittäin moniin asioihin, jotka vaivasivat Rooman valtakuntaa. Mitä erilaisimmat voimat ja erilaiset eturistiriidat vetivät eri suuntiin. Tuossa tilanteessa hänen piti jatkaa taistelua useampaan suuntaan. Useimmat Theodosiuksen toimenpiteet voidaan ymmärtää tuota taustaa vastaan tarkastellen.
Olen lukenut Procopiuksen tekstin. Kaikkina aikoina on omat julkisuuden henkilöillä mässääjänsä.
Onhan esimerkiksi juuri kristittyjen kopioitsijoiden ansiota, että monet vanhan ajan kreikkalaisen ja latinalaisen kulttuurin merkittävät teokset eivät ole hautautuneet historian aavikkojen hiekkaan tai soiden sammaleisiin.
Puhut jälleen ohi, minä puhuin kirkolle kirkolle kiusallisista teksteistä,en mistä tahansa antiikin teksteistä, joita oli myös juuri niissä Raamatun kaanonista poisjätetyissä. Kaikkia ei saatu hävitetyiksi vaan osa on nyt löydetty kätköistään. Paljon toki tuhoutui esim. Serapeijonin kirjaston poltossa.
Theodiuksen väkivaltaa ei voida hyväksyä miltään suunnalta käsin, hän vaimonsa Theodoran myötävaikuttamana tod.näk. murhautti toisinajattelevia piispoja. (Procopius)
Korjaus edelliseen muistivirheeseeni, jonka huomasin heti, mutta kun tässä ei ole vieläkään korjausytoimintoa Theodora oli siis Justinianuksen vaimo eikä Theodosiuksen, joka oli melkoinen
hirviö hänkin:
Theodosius I Suuri (11. tammikuuta 347 – 17. tammikuuta 395) oli Rooman keisari vuosina 379–395. Hän syntyi Caucassa Hispaniassa ja kuoli Milanossa. Hänet tunnetaan ennen muuta kristinuskon tekemisestä valtionuskonnoksi ja muiden uskontojen kieltämisestä ja vainoista. Hän oli myös viimeinen koko valtakunnan yhteinen keisari.
Theodosiuksesta tuli augustus vuonna 379. Hän otti kasteen vuonna 380. Hänen uskontopolitiikkansa muuttui suvaitsemattomammaksi vuosi vuodelta. Kirkkoisä A m b r o s i u s oli merkittävä taustavoima. Vuodesta 387 Theodosius hallitsi käytännössä yksin. Vuonna 392 kiellettiin kaikki pakanalliset kultit
Tänä kesänä havaitsin miten hyvän teen saa, kun kuppiin laittaa yhden mustaviinimarjan lehden.
Pekka
Kiitos kommentistasi. Viimeksi tänään keskustelimme rakkaan prinsessani kanssa, mitä lehtiä keräisimme puutarhastamme yrttijuomia varten. Meillä Suomessa, sekä puutarhoissamme että luonnossamme on iso määrä erilaisia yrttejä, joista saa mitä mielenkiintoisimpia uutemehujen tai yrttiteen aineksia.
Mitä muita hyviä tee – aineksia löytyy teidän puutarhasta?
Pekka
Noin viikko sitten vaimoni teki yrttimehua, johon oli käytetty kirsikan, luumun, päärynän, omenan, herukan, tyrnin ja aronin lehtiä sekä vielä lisätty sitruunaa. Sopivassa suhteessa sekoittaen, murskaten ja oikealla lämmöllä keittämällä uuttaen tuloksena on täyteläinen ja raikas mehu.
Tuli vesi kielelle.
Pekka
Olen tuota juonut viikon ajan mitä suurimmalla mielihyvällä. Olen onnellinen rakkaasta prinsessastani, joka sen on valmistanut.