Pääsiäinen on edessämme. Kristikunnan suurin juhla.
Sitä ennen kerrotaan Jeesuksen tiestä piinaan, pahoinpitelyyn,
peräti kuoleman portista pahuuden perukoille painautumaan.
Kristuksen kärsimyksen aika alkaa Kärsimyksen sunnuntaista, tänä vuonna maaliskuun viimeisestä sunnuntaista aina hiljaisen viikon lauantaihin asti.
Kolme merkitykseltää suurta päivää kuuluu pääsiäisen viettoon:
kiirastorstai, pitkäperjantai ja pääsiäinen.
Sunnuntai 29.03.2020
5. paastonajan sunnuntai, latinaksi Judica
Kärsimyksen sunnuntai
1. lukukappale: Jes. 65:1–3
Jumalan huolenpito kansastaan on jatkunut. Hyvyydessään Jumala on kutsunut kansaansa antamaan hänelle kunnian kaikesta hyvästä, mitä hän on tehnyt.
Tämä huolenpito on suurta lahjaa. Se annetaan siksi, että Jumala on hyvä ja hän rakastaa tekemäänsä maailmaa.
Kuitenkaan Jumalan sydämen pohjasta tuleva hellän rakkauden kosketus ei aina saa riittävää vastakaikua, vaan kaikuu kuuroille korville. Suurten siunausten saaminen valuu tyhjiin kuin vesi hanhen selästä. Onnen ja hyvyyden lahja ei pääse vaikuttamaan, vaan raukeaa vaikutusta vaille.
Kansa on saanut Jumalan sanan, mutta torjunut sen luotaan. Jumala on ollut läsnä, mutta hänet on sivuutettu.
Jotakin tällaisesta tulee esille kärsimyssunnuntain ensimmäisessä lukukappaleessa. Jeesus on tullut omiensa luo, mutta nämä eivät ottaneet häntä vastaan, vaan veivät hänet tuomittavaksi. Kuolema Golgatan ristillä oli tämän tien päätös. Ne jotka tämän tekivät, eivät tienneet mitä olivat tekemässä.
Näin tuosta kerrotaan profeetan sanoin:
Jes. 65: 1–3
Minä olen kyllä ollut lähellä,
mutta he eivät ole minua etsineet,
olen ollut läsnä,
mutta he eivät ole minua kyselleet,
olen sanonut: ”Tässä olen, tässä olen!”
tälle pakanakansalle, joka ei kutsunut avuksi
minun nimeäni.
Päivästä päivään minä ojensin käteni
tätä vastahakoista kansaa kohden,
kansaa, joka kulkee väärää tietä
oman mielensä mukaan,
kansaa, joka yhä uudelleen minut vihoittaa.
Kautta kärsimysten voittohon
Mutta kuinkas kävikään. Jumala voi kääntää pahan hyväksi ja tappion voitoksi. Valtavassa viisaudessaan hän, joka hallitsee ja ohjaa koko maailmankaikkeutta, saattoi juuri tämän Jeesuksen kärsimystien kääntää koko maailman pelastukseksi. Jeesuksen kuolema tulikin meidän syntiemme edestä kärsityksi rangaistukseksi. Jeesus otti päälleen koko maailman synnit. Hän kantoi ne ristin puulle ja niin me pääsimme vapaaksi kaikista syytöksistä. Jumala on sovitettu ja me itsessämme syntiset olemme tulleet Kristuksessa vanhurskautetuksi. Rangaistus oli hänen päällään, että meillä rauha olisi. Koska kaikki on jo maksettu, niin me olemme vapaita.
Kuolemallaan Jeesus voitti kuoleman ja haudoissa oleville elämän antoi. Jumalan vihan sijaan meillä onkin rakastava Taivaan Isä. Hänen hellä huolenpitonsa kantaa meitä kaikkina päivinämme ja jonka turvalliset käsivarret johdattavat meitä eteenpäin elämän tiellä. Vakain ja rohkein silmin katsomme eteenpäin ja kuljemme voittosaatossa taivaallista uuden maailman ihanuutta kohti. Jalat tukevasti maassa saamme ojentautua tulevaisuutta kohti, kurottautua taivaan kirkkautta vastaanottamaan.
Kärsimyssunnuntain aihetta esittelee ja tekstit näyttää seuraava sivu
http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20200329
En kort presentation och texterna för lidandets söndag anges här
http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keSV?OpenPage&dagindex=20200329
Mitä tarkoittaa kun juutalaiset eivät ottaneet Jeesusta vastaan?
Pitääkö nyt jokaisen ihmisen tehdä jotain, ottaa vastaan?
Miksi sitten oli vain muutamia jotka ottivat Jeesuksen Sanat ja saivat Pyhän Hengen?
Ari
Jeesus oli hyvin suosittu puhuja omana aikanaan. Mutta tämä herätti joidenkin keskuudessa, ties mistä syystä, vastustusta. Tämä vastustus johti Jeesuksen ristille. Mutta niin kuin kävi Joosefin elämässä, paha kääntyi hyväksi, niin myös Jeesuksen ristin kuolema muodostui koko maailman sovitukseksi. Jumala itse toimi tässä maailman sovituksen työssä.
Pyhän Hengen lahja on Raamatussa sidottu kasteeseen.
Näin on sanottu jo Hesekielin kirjassa 36:25-27. (Minä vihmon — puhdasta vettä — Henkeni minä annan —)
Näin sanoo myös Pietari suuressa helluntaissaarnassaan suurena juutalaisten juhlana toimiessaan aamu yhdeksän liturgiassa saarnaajana. ( — kaste — niin — Pyhän Hengen lahja —)
Otamme siis vastaan Jeesuksen pyhässä kasteessa. Kasteessa meidät on yhdistetty Kristukseen, ”olette Kristuksen päällenne pukeneet”.
Ari
”Mitä tarkoittaa kun juutalaiset eivät ottaneet Jeesusta vastaan? ”
Se tarkoittaa sitä, että juutalaiset eivät ole kääntyneet kristityksi. Miksi sitten? Siksi, koska he eivät olisi enää olleet juutalaisuus. Juutalaisuus olisi kadonnut, loppunut.
Heidän olisi pitänyt hylätä sapatti, ympärileikkaus, puhtaussäädökset, suokasäädökset, juhla-ajat ja niihin liittyvät tarinat ja juutalaisten historia Lähi-idässä.
Ja koska he eivät näin tehneet, vaan olivat uskollisia ikuiselle liitolle Jumalan kanssa , heidät yrittettiin tappaa, hävittää, pakkokäännyttää, karkottaa, pilkata, panetella, tehdä naurunalaisiksi, halventaa, syyttää, viedä omaisuus, pakottaa elämään köyhyydessä ja kurjuudessa.
Mutta Jumala lupasi viedä heidät takaisin Israelin maalle. ” Minä aukaisen teidän hautanne ja vien teidät, minun kansani, takaisin Israelin maalle. ”
Me olemme nyt tässä vaiheessa, Israel on syntynyt uudelleen, kansa on palannut takaisin ja noussut ylös Jerusalemiin. Israelin pelastus on Juudasta.
Tarja
Alkuseurakunta seurasi kaikkia juutalaisten tapoja. Paavalikin osallistui Jerusalemin temppelin uhreihin, kun hänellä oli siihen tilaisuus.
Sen sijaan ei-juutalaisilta ei vaadittu kääntymystä juutalaisuuteen, vaan heidät liitettiin Jumalan kansaan suoraan kasteen kautta.
Aivan toisista syistä sitten historian kuluessa on ei-juutlaisten keskuudessa syntynyt valitettavaa juutalaisvihaa.
Antisemitismin juurethan roomalaisessa kulttuurissa ovat peräisin puunilaissodista, koska silloinen roomalaisten sotapropanganda mustamaalasi kaikkia foinikialaisia, siis myös puunilaisia. Valitettavasti tuo sotapropagandan vaikutus jäi elämään myöhempiin aikoihin sodasta irrallaan ja on vuosisatojen aikana saanut paljon pahaa aikaan.
Aikoinaan Paavalin julistama rauhanomainen rinnakkaiselo syntyperältään juutalaisten, jollainen hän itsekin oli, ja ei-juutalaisten välillä ei saanut riittävää huomiota roomalaisten vanhoihin ja pinttyneisiin ennakkoasenteisiin seemiläisiä kohtaan. Koko Roomalaiskirjehän on vetoomus siihen että niin juutalaiset kuin ei-juutalaiset viettävät yhteistä jumalanpalvelusta yhteisen Herramme nimen kunniaksi. Paavalin julistama armon evankeliumi, oppi Jumalan vanhurskaudesta, on juuri perustelua tähän toinen toisensa kanssa elämiseen vetoavaa kehotusta.
Parkkila:
“Mitä tarkoittaa kun juutalaiset eivät ottaneet Jeesusta vastaan? ”
Se tarkoittaa sitä, että juutalaiset eivät ole kääntyneet kristityksi. Miksi sitten? Siksi, koska he eivät olisi enää olleet juutalaisuus. Juutalaisuus olisi kadonnut, loppunut.
Väärin. Kun juutalainen ottaa Jeesuksen vastaan, hän kohtaa luvatun Messsiaan. Heitä kutsutaan messiaanisiksi juutalaisiksi, he eivät käänny kristityiksi. Lopulta tapahtuu koko kansalle, josta on sanottu: ”He katsovat Häneen, jonka ovat lävistäneet”. Juutalaisten ja kristittyjen suhteesta voi lukea vaikkapa roomalaiskirjeen 11. luvusta.
Timo
Messias on heprean kielestä peräisin oleva sana. Kristus on kreikan kielestä peräisin oleva sana. Sisällööllisesti molemmat ovat tasan tarkkaan samaa merkitseviä. Tästä syystä myös sekä sanat kristitty ja messiaaninen juutalainen tarkoittavat täysin samaa: Pyhän kasteen välityksellä Kristuksen eli Messiaan omaksi tullutta.
Toinen juttu sitten on se, että nykyaikana käyttöön otettu nimitys messiaaninen juutalaisuus on hyvinkin usein peräisin helluntailaisperäisten suuntausten välityksellä kristinuskosta kiinnostuneitten ja Kristuksen uskoon kääntyneitten keskuudessa olleesta liturgian kaipuusta. Juutalaiset ottavat kasteen, mutta eivät halua jättää heille rakasta juutalaista liturgista perinnettä, vaan haluavat elää liturgian todeksi myös jatkossa. Näin he jäävät synagogan yhteyteen vaikka sydämessään seuraavatkin Jeesusta.
Perinteisten kirkkojen yhteyteen liittyvillä juutalaisilla ei ole samoja ongelmia, koska perinteisten kirkkojen käyttämät liturgiat ovat vain saman liturgisen perinteen haaroja, vaikkakin eri suuntiin kheittyneitä, kun historiallisesti on oltu erillään jo parin vuosituhannen ajan.
Timo
” Lopulta tapahtuu koko kansalle, josta on sanottu: “He katsovat Häneen, jonka ovat lävistäneet”. Juutalaisten ja kristittyjen suhteesta voi lukea vaikkapa roomalaiskirjeen 11. luvusta. ”
Juutalaiset eivät ole lävistäneet Jeesusta, se oli roomalainen sotilas, joka heihään rintaan pisti . Siitä valui verta ja vettä.
Parkkila, kuten Raamatusta käy selville, tuomion Jeesukselle järjestivät juutalaiset (syyte: Jumalan pilkka), roomalaiset sen ainoastaan toimeenpanivat. Raamatun sanat siis pitävät ja tulevat pitämään paikkansa. Toki meidän kristittyinä pitäisi ymmärtää, että tämä (Jeesus uhrikaritsana) kuului myös Jumalan pelastussuunnitelmaan. Heidän lankeemuksensa kautta myös me pakanat pääsimme osalliseksi pelastuksesta.
Toteaisin tässä yhteydessä myös Rotolle, että messiaaniset juutalaiset ja kristityt ovat toki samassa asemassa, mutta yhtäläisyysmerkkejä käsitteille kristitty ja messiaaninen juutalainen ei voida silti vetää. Toki me kristittyinä voimme kutsua messiaanisia juutalaisia kristityiksi (josta ainakaan kaikki heistä eivät pidä, ovathan ns. kristityt ”kunnostautuneet” heidän pahimpina vainoojinaan), mutta meitä kristittyjä ei voi tietenkään voi kutsua messiaanisiksi juutalaisiksi. Jeesus ymmärtääkseni viittasi tähän asiaan sanoessaan näin: ”Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni.”
Matias
” Messias on heprean kielestä peräisin oleva sana. Kristus on kreikan kielestä peräisin oleva sana. Sisällööllisesti molemmat ovat tasan tarkkaan samaa merkitseviä. ”
Täysin eri merkitys. Nimikin on eri.
Jeesuksesta ei ole ollut mitään hyötyä juutalaisille, päinvastoin.
Tarja
Jeesuksen sovintotyö on tasan tarkkaan kaikille sama, koska Jeesus on kärsinyt koko maailman syntien puolesta.
Efesolaiskirje:
Ero on vain siinä ottaako vastaan hänen pelastustekonsa vai jääkö ulkopuolelle. Tämä ero ei ole juutalaisten ja ei-juutalaisten välillä, vaan siinä onko uskosta osallinen vai eikö ole.
Iraelissa hurskaat, eli Hasidit ovat ns. hengellisiä, he eivät tartu aseisiin ja heitä on paljon. He vain lukevat tekstejä, laulavat ja tanssivat.
Mutta levottomassa Lähi-idässä he olisivat hyvin haavoittuvaisia, ellei olisi Israelin puolustusvoimia, jotka heitäkin puolustavat vihollisen hyäkkäyksisiltä. Näin me voimme sanoa, että nämä jälkeläiset eli vesat, ovat enemmän messias, kuin kauan sitten kuollut Jeesus, josta ei koskaan ole ollut kansan puolustajaksi.
Eikö pyhä henki ole juuri Puolustaja. Puolustaja panee henkensä alttiiksi muiden puolesta.
Tarja
Jumala on yksi. Näin siellä missä Pyhä Henki toimii, siellä toimii myös Isä ja Poika. Missä Poika toimii, siellä toimii myös Isä ja Pyhä Henki. Missä Isä toimii, siellä toimii myös Poika ja Pyhä Henki.
Jeesus on Vapahtaja. Hän on myös Puolustaja. Jeesus sanoo Pyhästä Hengestä, että hän on Toinen Puolustaja, Jeesus siis on enimmäinen, joka oli jo maan päällä kävellessään oppilaittensa Puolustaja.
Näissä Jeesuksen puheissa on kuvaus Jumalan työstä, joka toimii koko maailmankaikkeudessa ja jonka vaikutus ulotuu aina iankaikkisuuteen asti.
Puhe Israelin armeijasta kuuluu teologisesti samaan luokkaan kuin kaikki muutkin yhteiskuntamme toiminnot. Jumala on luonut ihmisen toimimaan yhteisöinä. Näin järjestäytynyt yhteiskunta on kuulunut ihmiskunnan toimintaan jo ikimuistoisista ajoista. Ihmismäärien lisääntyessä vain on tarvinnut luoda monimuotoisempia rakenteita, mutta kaiken aikaa perusajatus on ollut sama: Ihmisillä on ollut yhteiskunta. Tämä on seurausta jo luomisessa ihmiseen pantu kyky ja halu toimia yhteisönä.
Raamatun valossa tämä pyrkimys yhteistyöhön on Jumalan luomaa. Niinpä Paavali sanookin että esivalta on Jumalasta. Yhteiskunnan turvallisuus on yhteisen elämän suuri tavoite. Oikein toimivat puolustusvoimat ovat yksi ratkaiseva tekijä ulkonaisen turvallisuuden luomisessa.
Puheeksesi ottamalle Israelille puolustusvoimien merkitys on vieläkin ratkaisevampi, koska riski joutua väkivallan uhriksi on noilla seuduilla tavattoman suuri.
Eihän missään sanota, että messiaan lihaa pitää syödä ja verta juoda.
Tai hänen pitää syntyä neitsyestä, kuolla, nousta ylös ja tulla takaisin.
Tai, että messiasta kuuluu palvoa.
Kun Jeesus sanoo, että hänen pitää mennä Jerusalemiin kärsimään, Pietari huutaa, ’ Ei herra, sellaista ei saa tapahtua.’ Jos se olisi ollut messiaan tehtävä niin, eikö hänen olisi kuulunut sanoa; ’ Kiitos Jumalalle sinä olet messias, herran kärsivä palvelija. ’
Ja Herodes, miksi hän olisi etsinyt sitä juutalaisten kuningasta, murhatakseen hänet, ja surmauttanut poikalapsia, kuten tarina kertoo, jos olisi ollut sellainen käsitys, että messias on tullut vain kuolemaan.
Timo Nokelainen
Timo Nokelainen
”” Kuten Raamatusta käy selville, tuomion Jeesukselle järjestivät juutalaiset (syyte: Jumalan pilkka), roomalaiset sen ainoastaan toimeenpanivat. Raamatun sanat siis pitävät ja tulevat pitämään paikkansa. ””
Jeesusta syytettiin siitä, että hän oli aikonut hävittää temppelin ja aikonut rakentaa sen kolmessa päivässä uudelleen. Tänä päivänä sitä sanottaisiin terroristisen teon suunnitteluksi. Ristiinnaulitseminen oli roomalainen rangaistustapa, kuten myös kuulusteluissa käytetty ruoskiminen.
Se, että roomalaiset toimeenpanivat teloituksen vaikka eivät tarinan mukaan löytäneet hänestä syytä, kertoo vain siitä, että he huvikseen suorittivat rankkoja teloituksia. Kuten Golosseumilla myöhemminkin. Ja orjakapinan aikana 6000- orjaa ristiinaulittiin Via Appian tien varteen.
Tai se väite, että tämä maailmanvalloittaja kansa, olisi kuunnelleut alamaistensa huutelua sen sijaan, että olisi toiminut omien lakiensa mukaan, on enemmän vitsi kuin uskottavaa.
Parkkila, muistatko mitä maaherra Pilatus teki ja sanoi tuomiota antaessaan? Tunnen kyllä melko hyvin Rooman valtakunnan historiaa. Minulla ei ole kuitenkaan ole mitään halua jatkaa tätä keskustelua. Jos toinen luottaa siihen, mitä Raamatussa asiasta sanotaan, ja toinen ei, ei jatkokeskustelussa ole oikein mieltä.
Tarja
Pääsiäisateria ja monet uhrit ynnä muut ateriajumalanpavelukset ovat kuuluneet juutalaiseen käytäntöön jo Abrahamista ja Mooseksesta lähtien.
Uutta Jeesuksen asettamassa liturgisessa ateriassa oli se, että pääsiäisaterian lampaan tilalle tulikin hänen itsensä antama uhri. Tuohon uhriin hän oli menossa juuri tuon aterian jälkeen. Näin Vanhan testamentin teurasuhrien tilaan tulikin Jeesuksen kertakaikkinen uhri koko maailman pelastumiseksi.
Tässä on Jeesuksen opetuksen uusi ulottuvuus, johon hän jo aikaisemmin oli viitannut ruokkimisihmeen yhteydessä. Kuten Johanneksen evankeliumissa kerrotaan 6:54-58.
Pietarin puheenvuoron ongelma oli siinä, että Jeesus tiesi miten piti käydä ja tuosta tehtävästä luopuminen olisi ollut oman sovitustehtävän kieltämistä. Näin Pietarin hyvää tarkoittavat sanat olivatkin kiusauksen sanoja.
Kuvaus Ihmisen Pojan kärsimyksestä on jo Vanhan testamentin teksteissä tullut esille muutamissa yhteyksissä. Aabel oli Adamin poika eli siis jo tuolloin Ihmisen poika, Heprean adam = suomen ihminen. Edelleen Jesajan kirjan luvun 53 kuvaus kärsivästä Jumalan palvelijasta on merkinnyt paljon teologiaa siitä, että Ihmisen Pojan pitää kärsiä. Samaan aikaan tulee esille myös Ihmisen Pojan rajaton valta. Niinpä jo Abelin veri huusi maasta taivaaseen asti, Jumalan kärsivä palvelija korotettiin korkeammalle kuin kaikki muut jne.
Näin toisaalta Ihmisen Pojan kärsimys ja toisaalta hänen rajaton valtansa olivat kehittyneet ennen Jeesusta esiintyneeksi teologiseksi malliksi.
Tämän Ihmisen Poikaa koskevan profetian toteutti Jeesus. Hänessä täyttyivät kaikki ne lupaukset, jotka Vanhan testamentin monissa teksteissä oli esitetty ikäänkuin keväisen lehden ennakointina olevat hiirenkorvat ja ensimmäiset kukkien ummut.