Jeesuksen sanoma.
Jeesuksen sanomasta ei kirjoitettu ensimmäistäkään riviä hänen elinaikanaan. Ensimmäiset kirjoitukset tulivat noin 20 vuotta hänen lähtönsä jälkeen. Ne olivat Markuksen evankeliumi ja Paavalin kirjeet. Tosin ei ainakaan minulle ole selvinnyt muiden evankeliumien lähtökohdat kuin Raamaattuun otetut. Niissä on erittäin mahdollista realistista tietoa Jeesuksen elämästä. Tuomas, Filippus, Maria Magdaleena, jne.Siis uudet sukupolvet ovat kertoneet asioista. On aivan mielisairautta uskoa, että kirjoitetut sanat ovat todella samoja mitä Jeesus on sanomnt.
Jeesuksen toimintakausi oli tutkijoiden käsityksen mukaan noin yksi vuosi. Näin hän sai kutsun lähettilääksi noin kolmekymppisenä. Siis hän eli esim 28 vuotta ennenkuin hän sai kutsun lähettilääksi. Markuksen evankeliumi. Häneltä meni luonnolliseta aikaa keskustelussa perheensä kanssa mahdollisista seurauksista suostuessaan Korkeimman lähettilääksi. Hän ymmäsi mahdolliset seuraukset. Joista seurauksista Maria joutui poistumaan elämänsä jatkumisen takia pois Provenceen.
Tässä myt muutama ajatus joita olen valmis perustelemaan.
Kuten Rauli toteat:
”Tässä kolme ensimäistä on todellisuudessa vain yksi. Matt. 16: 27, 28; Mark. 9:1 ja Luuk. 9:27 ovat rinnakkaisia kohtia samasta Kirkastusvuorinäystä.”
Ymmärrän nuo kohdat samalla tavalla. (2. Piet. 1:16 – 18) toteaa: ”Sillä me emme seuranneet viekkaasti sommiteltuja taruja tehdessämme teille tiettäväksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja tulemusta, vaan me olimme omin silmin nähneet hänen valtasuuruutensa. Sillä hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tältä ylhäisimmältä kirkkaudelta tuli hänelle tämä ääni: ’Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt‘. Ja tämän äänen me kuulimme tulevan taivaasta, kun olimme hänen kanssaan pyhällä vuorella.”
Tuossa kohdassa Pietari, joka oli yksi noista kolmesta erottaa voiman ja tulemuksen. Voimaan viittaa myös Mark. 9:1. Tuon voiman ja Kristuksen kuninkuuden nuo kolme opetuslasta näkivät ennen kuolemaansa omilla silmillään kirkastusvuorella, evätkä näinollen taruja saarnanneet.
Luther toteaa tähän kohtaan liittyen:
”Mutta minkätähden Pietari erottaa toisistaan ”Kristuksen voiman ja tulemuksen”? ”Voima” merkitsee, että hän hallitsee kaikkea, ja että kaikki on hänen vallassaan. Tämä voima säilyy aina, niin kauan kuin maailma on olemassa. Niin kauan kuin me olemme lihaa ja verta sekä elämme maan päällä, niin kauan Kristuksen valtakuntakin säilyy, aina viimeiseen päivään asti. Sitten alkaa toinen aika, jolloin Kristus antaa valtakunnan Isän Jumalan haltuun.”
Sitten tulee loppu.
Rauli: ”Mutta Jeesus opetti myös jotakin sellaista, jonka oli määrä toteutua paljon myöhemmin. Esimerkiksi jakeessa 14 hän viittasi maailmanlaajuiseen saarnaamistyöhön: ”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.” Kuten sinulle on jo Sarikin alleviivannut, tuollainen saarnaaminen ei onnistunut Jeesuksen aikaisella miehityksellä ja välineistöllä.”
Ei varmasti, mutta Jeesuksen aikainen maailmankuva ei kattanutkaan likikään koko palloa.
Tästä pääsemmekin taas hienosti todentamaan, että Jeesuksen aikalaiset ymmärsivät Jeesuksen sanojen kohdistuneen juurikin heihin ja heidän aikaansa. Ja miksi eivät olisi ymmärtäneet, heille ja heidän ajastaanhan Jeesus tunnistettavasti puhui.
Jeesuksen antama kehotus saarnata hyvää uutista täyttyi Paavalin sanojen mukaan jo apostolien aikana.
1. Kol. 1:6
kun evankeliumi tuli teidän luoksenne. Samalla tavoin kuin KAIKKIALLA MAAILMASSA se on teidänkin keskuudessanne kantanut hedelmää ja kasvanut siitä päivästä lähtien, jolloin saitte kuulla Jumalan armosta ja tulitte sen tuntemaan sellaisena kuin se todella on.
1. Kol 1:23
Teidän on vain pysyttävä lujina uskon perustalla, horjahtamatta pois siitä toivosta, jonka teidän kuulemanne evankeliumi antaa. TÄMÄ EVANKELIUMI ON JULISTETTU KAIKILLE LUODUILLE TAIVAAN ALLA, ja minusta, Paavalista, on tullut sen palvelija.
2. Tim. 4:17
Herra kuitenkin auttoi minua ja antoi minulle voimaa, jotta voisin saattaa julistustyöni päätökseen ja evankeliumin KAIKKIEN KANSOJEN KUULUVILLE, ja näin pelastuin leijonan kidasta.
Rauli: ”Eikä mikään historian kirja kerro meille, että ”kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin” olisi realisoitunut alkukristittyjen aikana.”
Nyt en tiedä, mitä historian kirjoja olet lukenut, mutta silloisessa Rooman valtakunnassa käytiin suuria sotia aina Jeesuksen ajasta Ilmestyksen jälkeiseen aikaan asti. Näiden sotien sivuosumina oli yleisesti myös nälänhätää ja tauteja.
Maanjäristyksiä taas on ollut niin kauan kuin on ollut mannerlaattojen liikettä, eli aina. Ne eivät ole olleet Jeesuksen aikana – eikä koskaan muulloinkaan – epätavallinen ilmiö.
Rauli: ”Lueteltuaan monia muitkin lopun ajalle tunnusomaisia piirteitä, Jeesus totesi tuon sinun esille ottamasi: ”Samoin te myös, kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat. (jakeet 33,34)”
Ja mitään mitä Jeesus luetteli, ei voida liittää nimenomaisesti tuhansien vuosien päähän. Kaikki kertovat ihan tavallista kieltä Jeesuksen omista ajoista. Kaikista vähiten vuodesta 1874 tai 1914. Niistä muista Jehovan todistajien vääristä ennustuksista puhumattakaan.
”Ei varmasti, mutta Jeesuksen aikainen maailmankuva ei kattanutkaan likikään koko palloa.”
Nimen oman näin. Maailma tarkoitti tuolloin v in Rooman valtakuntaa jonka todellisestya koostakaan tuskin oli tarkkaa käsitystä. (Vrt. ’Koko maailma oli verolle pantava…” koski tietysti vain Rooman hallintoalueita)
Olemme keskustelleet siitä, tarkoittiko Jeesus lausunnoillaan, että ”maailman loppu” tulsisi ensimmäisten seuraajiensa elinaikana. Ja nyt otit esille sanan”maailma” käytön Paavalin teksteissä.
Olemmekaikki siis yhtä mieltä siitä, että tuolloin tunnettu maailma on eri kuin meidän tiedossamme oleva Tellus. Ja sanaa maailma käytetään Raamatussa vielä muillakin tavoin. Käyttikö Paavali sanaa maailma samassa merkityksessä kuin Jeesus esimerkiksi noissa Kolossalaiskirjeen kohdissa?
Paavali totesi todellakin, hiukan käännöksestä riippuen, että ”kaikkialla maailmassa” ja ”kaikille luoduille” sanomaa on viety jo. Näissä lausunnoissaan Paavali näyttää kuitenkin pitäytyneen yleisluoteisessa toteamuksessa: Evankeliumi on levinnyt jo varsin laajalle alueelle. Miksi asia voidaan näin ymmärtää? No, Raamatun muun tekstina avulla.
Kristillisyyden vastustajat panivat merkille myös tuon ajan ”maailmanlaajuisuuden” He totesivat hyvän uutisen saarnaajista: ”Nyt ne koko maailman villitsijät ovat tulleet tännekin”.(Apt17:6) Paavali ei kuitenkaan ymmärtänyt asiaa niin, että evankeliumin levittäminen olisi tullut päätökseen.
Esimerkiksi kirjeessään roomalaisille Paavali viittaa siihen, että työtä on paljon tehtävänä: ”Mutta nyt minulla ei enää ole tehtävää näillä seuduilla, ja olen jo vuosikausia odottanut tilaisuutta päästä käymään teidän luonanne sitten kun menen Espanjaan. Toivon, että voisin tällä matkallani tavata teidät ja että te auttaisitte minut matkaan sieltä eteenpäin, kun olen ensin saanut jonkin aikaa nauttia seurastanne. ”
On ilmeistä, ettei Paavali siis ainakaan Espanjaa lukenut siihen maailmaan, jolle oli saarnattu.
Marjaana JÄrvinen,
Jeesuksen maailmankuvan tarkoitus ei ollutkaan ”kattaa koko palloa”, vaan ihmiskunnan tietoisuus, joka on fyysisille aisteille näkymätön ikuisten eettisten arvojen maailma.
”Maailma tarkoitti tuolloin v in Rooman valtakuntaa jonka todellisestya koostakaan tuskin oli tarkkaa käsitystä.”
——
-”Kaikki kansat” tarkoitti johdonmukaisesti myös niitä kansoja, jotka eivät olleet Rooman vallan alla. Ja näiden kansojen olemassaolosta tiedettiin. Tiedettiin ihmisiä elävän Afrikassa ja kaukana idässä, ja oli myös kuultu pohjoisista kansoista, jotka ”kävelevät puiden päällä”. 🙂
Eli miksi oletat, että Jeesuksen sanat olisi ymmärretty tarkoittamaan vain Rooman valtakuntaa, vaikka käsitys maailman koosta ja kansojen paljoudesta oli toki tuolloin hyvin toisenlainen.
Joka tapauksessa, pelkkä Välimeren ympäristössä elävien kansojen tekeminen Jeesuksen opetuslapsiksi… ei sekään ollut mikään muutaman vuoden kestävä keikka.
Onko nyt niin, Marjaana, että olemme käsitelleet kaikki sellaiset Jeesuksen lausunnot, joissa hän sinun mielestäsi viittaa maailman loppumiseen ensimmäisen vuosisadan myötä?
Tuossa viimeisessä sitaattirykelmässä Paavalin lausuntoja oli mielenkiintoinen merkintä 1. Kol. Kolossalaiskirjeitä kun on Raamatussa vain yksi. Ehkä seuraavan kerran copy-pastatessasi korjaat lähdeaineistosi virheet.
Rauli: ”Paavali totesi todellakin, hiukan käännöksestä riippuen, että ”kaikkialla maailmassa” ja ”kaikille luoduille” sanomaa on viety jo. Näissä lausunnoissaan Paavali näyttää kuitenkin pitäytyneen yleisluoteisessa toteamuksessa: Evankeliumi on levinnyt jo varsin laajalle alueelle. Miksi asia voidaan näin ymmärtää?”
Koska asia halutaan ymmärtää niin. Ja koska jos asia ymmärrettäisiin niinkuin se on kirjoitettu, ja miten se sopii yhteen myös Jeesuksen sanomisten kanssa, jouduttaisiin myöntämään se mikä on totta. Ja sehän ei tietyn sortin uskovalle käy, joten selvistä asioista joudutaan taikomaan aivan uusia merkityksiä.
Eli kun Jeesus puhuu koko maailmasta, Jeesus luonnollisesti tarkoittaa koko maailmaa. Mutta kun Paavali puhuu koko maailmasta, jopa kaikista luoduista ja ilmoittaa jopa alueen (”kaikille — taivaan alla”), se ei tietenkään tarkoita koko maailmaa ja kaikkia luotuja, eikä taivaan alla. Ei edes silloin, kun Jeesus ja Paavali puhuvat samasta aiheesta. Myös antikristusten piti ilmaantua lopun merkiksi, ja myös ne havaittiin jo 2000 vuotta sitten. Mutta ei. Mikään ei riiitä, kun halu uskoa omiin oletuksiin ylittää halun rehellisyyteen ja objektiivisuuteen.
Rauli: ”Paavali ei kuitenkaan ymmärtänyt asiaa niin, että evankeliumin levittäminen olisi tullut päätökseen.”
Se lienee vaikea raja vedettäväksi, milloin Paavalin alulle asettama työ on kenenkin mielestä saatettu loppuun. Jehovan todistajathan suorittivat sen jo ennen vuosituhannen vaihdetta. Mielenkiintoista toki, että työ silti jatkuu edelleen.
”Apostoli Paavali työskenteli kristillisen lähetystoiminnan eturintamassa. Lisäksi hän laski perustuksen työlle, joka saatettaisiin loppuun tällä 1900-luvulla.” (Vartiotorni 1989 1. tammikuuta sivu 12)
Rauli: ”Tuossa viimeisessä sitaattirykelmässä Paavalin lausuntoja oli mielenkiintoinen merkintä 1. Kol. Kolossalaiskirjeitä kun on Raamatussa vain yksi. Ehkä seuraavan kerran copy-pastatessasi korjaat lähdeaineistosi virheet.”
Pettymykseksesi joudun toteamaan, että ”1.” on jäänyt Raamatun nettisivun hakukenttään ihan epähuomiossa ja tullut mukaan tänne. Copy-pastean kyllä Raamatun paikat, siinä olet oikeassa.
Sari: “Joonan tapauksessa ilmeisesti lähdit siitä, että Joona-niminen profeetta on ollut olemassa (seikkailuja kenties vähän väritetty jälkeenpäin) mutta on antanut pieleen menneen tuhon ennustuksen, joka on jälkeenpäin selitetty Jumalan armolla? Näinkö?”
En tiedä varmuudella, oliko Joona historiallinen henkilö vai ei. Varmuudella voidaan kuitenkin todeta, että Joonaan liitetyt tarinat ovat aikansa tuotoksia, joissa on totta korkeintaan siteeksi. Eli vahvasti väritetty kertomus, totta.
Itse tarinassa ei ole jumalallisessa mielessä päätä ei häntää. Jumala antaa Joonalle käskyn julistaa tuomiosanomaa, ja kun Joona sitten tekee työtä käskettyä ja vetää herneet nenään kun mitään tuhoa ei tullutkaan, Jumala vetoaa siihen että kamoon, enhän minä nyt voi niin isoa kaupunkia tuhota, siellähän on purukkaa kuin Kuopion torilla, eivätkä he edes tiedä mitä tekevät, eläimistä puhumattakaan. Asia, jonka Jumala kyllä Joonalle tehtävän antaessa hyvin tiesi.
Tarinasta tulee lähinnä mieleen, että Jumalalla oli tylsää ja keksi Joonan kustannuksella pientä puuhastelua.
Sari: “Jos Jeesusta ei koskaan ollut olemassa, miksi kukaan olisi kirjoittanut Jeesuksen suuhun ennustuksen, jonka piti toteutua PIAN? Varsinkin jos kirjoitustyön alkaessa (Markus, Paavalin kirjeet) Jeesuksen oletetusta maanpäällisestä elämästä oli kulunut jo kymmeniä vuosia?”
Jos ihminen on päättänyt uskoa johonkin, kuten nyt vaikkapa pikaiseen loppuun ja siitä kertoneeseen messiaaseen, ihminen ei tarvitse erityisiä perusteluita siitä seuraavaan toimintaan. Maailmassa on ollut, ja on, kassikaupalla ilmiöitä, jotka ovat täyttä hölynpölyä, mutta joista niihin uskovat ihmiset ovat tehneet mitä isompia juttuja.
Sari: “Jos taas Jeesus ennusti väärin ja tuomiopäivää ei tullutkaan, miksi siihen ei voi soveltaa Jumalan armoa ja lisäajan antamista maailmalle, samoin kuin Joonan kertomuksessa?”
Tällainen antaisi kaikkitietävästä Jumalasta hieman vähemmän kaikkitietävän vaikutelman.
Marjaana: ”En tiedä varmuudella, oliko Joona historiallinen henkilö vai ei. Varmuudella voidaan kuitenkin todeta, että Joonaan liitetyt tarinat ovat aikansa tuotoksia, joissa on totta korkeintaan siteeksi. Eli vahvasti väritetty kertomus, totta.”
—-
-Et tietenkään tiedä varmuudella : ) mutta tarkoitin sitä, että minusta kannattaisi tarkastella erikseen eri vaihtoehtoja. Sitä mitä voidaan olettaa JOS Joona oli todellinen henkilö, joka todella antoi ennustuksen Niiniven tuhosta, ja miten kertomus voidaan nähdä JOS Joonan hahmo on täysin keksitty kuin koko tarinakin.
————
”Itse tarinassa ei ole jumalallisessa mielessä päätä ei häntää. Jumala antaa Joonalle käskyn julistaa tuomiosanomaa, ja kun Joona sitten tekee työtä käskettyä ja vetää herneet nenään kun mitään tuhoa ei tullutkaan, Jumala vetoaa siihen että kamoon, enhän minä nyt voi niin isoa kaupunkia tuhota, siellähän on purukkaa kuin Kuopion torilla, eivätkä he edes tiedä mitä tekevät, eläimistä puhumattakaan. Asia, jonka Jumala kyllä Joonalle tehtävän antaessa hyvin tiesi.”
—–
-Kas, kävin juuri tänä viikonloppuna Kuopiossa ja torilla 🙂 Väkeä oli kun oli kaunis päivä…
Kertomus osoittaa sen, että Jumala voi hyvinkin, ja myös hyvin mielellään peruuttaa aikomansa rangaistuksen, jos ihmiset katuvat. Se oli se syy miksi Jumala ei tuhonnutkaan Niiniveä, ei se, että siellä on paljon tyhmiä ihmisiä…
——
”Tarinasta tulee lähinnä mieleen, että Jumalalla oli tylsää ja keksi Joonan kustannuksella pientä puuhastelua.”
—-
-En nyt näkisi kovin relevanttina sitä mitä sinulle tulee mieleen. Myös vanha testamentti on täynnä sanomaa armollisesta Jumalasta. Profeettojen kirjoissa Jumala suoraan puhuen oikaisee useita vääristyneitä käsityksiä itsestään.
———
Sari: “Jos Jeesusta ei koskaan ollut olemassa, miksi kukaan olisi kirjoittanut Jeesuksen suuhun ennustuksen, jonka piti toteutua PIAN? Varsinkin jos kirjoitustyön alkaessa (Markus, Paavalin kirjeet) Jeesuksen oletetusta maanpäällisestä elämästä oli kulunut jo kymmeniä vuosia?”
—–
Marjaana: ”Jos ihminen on päättänyt uskoa johonkin, kuten nyt vaikkapa pikaiseen loppuun ja siitä kertoneeseen messiaaseen, ihminen ei tarvitse erityisiä perusteluita siitä seuraavaan toimintaan. Maailmassa on ollut, ja on, kassikaupalla ilmiöitä, jotka ovat täyttä hölynpölyä, mutta joista niihin uskovat ihmiset ovat tehneet mitä isompia juttuja.”
——–
-Tuo ei oikein vastaa kysymykseen… Siis siihen, että mikä motiivi maailmanlopun ennustajalla olisi laittaa Jeesus sanomaan, että hän tulee pian, kun Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja väitetystä ylösnousemuksesta ja pikaisen paluun lupauksesta oli joka tapauksessa kulunut jo vuosikymmeniä aikaa.
Jos kertomus olisi täysin keksitty, niin ennemmin voisi olettaa että paluun ennustus olisi sijoitettu jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Vähän niinkuin ilmastotutkijat 🙂
———
Sari: “Jos taas Jeesus ennusti väärin ja tuomiopäivää ei tullutkaan, miksi siihen ei voi soveltaa Jumalan armoa ja lisäajan antamista maailmalle, samoin kuin Joonan kertomuksessa?”
———-
Marjaana: ”Tällainen antaisi kaikkitietävästä Jumalasta hieman vähemmän kaikkitietävän vaikutelman.”
—–
-Eli mitä tarkoitat? Jeesus sanoi ettei tiennyt tuomiopäivän ajankohtaa eikä paluunsa hetkeä. Vaan sen tiesi ja tietää ainoastaan Jumala. Eli tuokaan ei varsinaisesti vastaa kysymykseen. Jumala on myös tiennyt etukäteen milloin jokin kansa tai kaupunki tai yksittäinen ihminen katuu, ja sen vuoksi Jumala peruuttaa aikomansa rangaistuksen.
Sillä ei ole merkitystä millainen ”vaikutelma” tästä tulee. Ihmisen tulee ensin katua, tai ihmisen tulee ensin rukouksessa pyytää, vaikka Jumala tietää jo mitä ihminen aikoo pyytää. Sitten Jumala vastaa, ja sitten Jumala ilmoittaa armahtavansa.
Marjaana:: ”Jeesuksen lukemattomat katteettomat lupaukset paluustaan aikalaistensa aikana”.
Nyt on sitten tarjokkaat luettu: kolme(3) kpl löytyi. Ne lienee nyt käsitelty.
Jos ”lukematon” muuttuu neljäksi, kommentoin sitä neljättäkin oikein mielelläni.
Luotan kyllä keskustelukumppaneideni havaintokykyyn. Myös sinun.
”Umpikuja”, josta nyt haluan jatkaa keskustelua, on sinun ”lukemattomistasi” se neljäs. Vai onko sellaista oikeasti edes olemassa? Lienee sinun ikioma umpikujasi tässä keskustelussa?
Rauli: ”“Umpikuja”, josta nyt haluan jatkaa keskustelua, on sinun “lukemattomistasi” se neljäs. Vai onko sellaista oikeasti edes olemassa? Lienee sinun ikioma umpikujasi tässä keskustelussa?”
Löytyy toki se neljäskin. Sen saat tuoda itse esille, varmasti tiedät mitä kohtaa tarkoitan.
Oleellista Jeesuksen useiden paluulupausten suhteen on, että myös kuulijansa ymmärsivät paluun tapahtuvan tuolloin, eli 2000 vuotta sitten. Jos kyse todella olisi ollut siitä, että paluu sijoittuukin vasta jonnekin tuhansien vuosien päähän, asian voisi päätellä muutenkin kuin keksimällä sanoille ja lauseille merkityksiä, joita niissä ei ole.
Olen myös melko varma, että teologian tohtorit Matti Myllykoski ja Heikki Räisänen ovat ottaneet huomioon kaiken mahdollisen (ja enemmänkin) muodostaessaan johtopäätöksenesä Jeesuksen paluulupauksista. Heillä lienee myös huomattavasti laajempi käsitys Raamatun teksteistä, niiden synnystä ja vallinneista olosuhteista kuin meillä kummallakaan.
Heillä ei kuitenkaan näytä olevan pakottavaa tarvetta sijoittaa teksteihin sellaista, jota niissä ei ole. Tässä Jehovan todistajilla ja muilla uppiniska -osaston uskovilla olisi paljon opittavaa. Ei joutuisi niin helposti umpikujiin, kuten esimerkiksi vuoden 1914 kanssa, josta yksikään Jehovan todistaja ei uskalla puhua sanaakaan sellaisen ihmisen kanssa, joka on perehtynyt aiheeseen edes vähän pintaa syvemmältä.
Rauli: ”Kun Jeesus toistuvasti Ilmestyksessä sanoo ”tulevansa pian”, repliikki tulee sellaiselta, joka oli luomassa maailmankaikkeutta reilusti yli 10mrd vuotta sitten. Taivaasta käsin Jeesus katseli syntiinlankeemustapahtumaa ja otti vastaan tehtävän lunastaa ihmiskunta Golgatalla. Sellaisesta suusta sanotulla ilmaisulla ”pian” on erilainen sisältö kuin mitä meillä kärsimättömillä ihmisillä.”
Tähän meriselitykseen olen törmännyt aikaisemminkin. Liekö vielä sinun toimesta. Selityksessä on hyvin perustavaa laatua oleva eettinen ongelma. Mikäli miljardeja vuosia vanha toimija käyttää sanaa ”pian” ja tarkoittaa sillä tuhansia vuosia, kyseessä on laskelmoitu harhaanjohtaminen, sillä miljardeja vuosia vanha toimija tiedostaa kyllä mitä ”pian” tarkoittaa toimijalle, joka elää vain kymmeniä vuosia.
Tiedostaessaan, että kuulija ymmärtää sanan ihan toisin, miljardeja vuosia vanha toimija olisi epärehellinen, toisin sanoen valehtelisi. Samoin kuin sinä valehtelisit lapselle, jos lupaisit ostaa tikkarin ”pian”, ja tarkoittaisit todellisuudessa ostaa tikkarin vasta vuoden päästä. Sinulle vuoden päästä voi olla pian, kun sen suhteuttaa elämäsi muihin tapahtumiin, mutta lapselle sanalla on ihan eri merkitys, jonka sinä lupausta tehdessäsi kyllä hyvin tiedostaisit. Antaessasi lupauksia omista lähtökohdista, ottamatta huomioon kuulijan lähtökohtia, toimisit epäeettisesti.
Juuri näin. Jeesus puhuu ihmisenä omilleen omiensa ymmärtämää ihmisten kieltä.
”Samoin kuin sinä valehtelisit lapselle, jos lupaisit ostaa tikkarin “pian”, ja tarkoittaisit todellisuudessa ostaa tikkarin vasta vuoden päästä.”
—–
-Pakko kiinnittää taas huomio tuohon, kun vertauksesi tikkarin ostamiseen osoittaa sen että pidät Jeesuksen pikaista paluuta lupauksena. Siis kiva juttu, joka ei toteutunutkaan.
Jeesuksen paluu merkitsee maailman armon ajan päättymistä. Minkä jälkeen ei ole enää mahdollista tehdä parannusta. Se on aika iso juttu.
Entä jos käyttäisit ennemmin esimerkkinä mitä tahansa rangaistusta. Tai vaikka huoneen siisteyden yllätystarkastusta ja uhkausta viedä tavarat pois… 🙂 Vaikka tämä ei tosin rinnastuksena ihan toimi, asian vakavuuden huomioon ottaen.
Nyt on noussut esiin tämä Jeesuksen vuosikymmeniä taivaaseen astumisensa jälkeinen antama lupaus ”palata pian”. No, nyt pitäisi jokaisen vilpittömän Raamatun lukijan oivaltaa ainakin se, ettei Jeesus maan päällä ollessaan tarkoittanut paluuta muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana.
Ilmestyskirjan tarkoituksena on 1. jakeensa mukaisesti ”näyttää palvelijoilleen, mitä PIAN on tapahtuva.” Ja tämä näkyjen joukko ulottuu aikajanassa kuitenkin yli tuhannen vuoden päähän. Luvussta 20 eteenpäin kun on kyse tuhatvuotisesta Jeesuksen hallintajaksosta ja ”uuden maan ja taivaan synnystä”. Sana ”PIAN” asettuu oikeisiin mittasuhteisiinsa.
Kun tuollaisessa viitekehyksessä Jeesus useamman kerran sanoo ”tulevansa pian”, ei kyseessä ole meidän kalentereissamme tai kelloissamme oleva arkipäivämme aikamittaus. Ilmestyskirjaa lukiessa ilmenee piirre, ettei edes kirjoittaja Johannes ymmärtänyt kaikkea kirjoittamaansa. Vieläkin Ilmestyskirjaa jotkut kovasti kaihtavat siksi, että siitä on niin monenlaisia selityksiä.
Jos joku ajattelee, että sanan ”pian” käyttö Ilmestyksessa on nyky-wikipedian määritelmän mukainen, kannattaa samaa konkretiaa soveltaa myös eläinten puolelle: hakea eläintarhoista lohikäärmettä.
Näkyjen yksi elementti on aina kuvakieli erilaisine symboleineen, se vilpittömän Ilmestykirjan lukijan on tunnustettava.
Sana pian eli takhy ei ole mitään kuvakieltä, eikä sitä sellaisena aikanaan mymöskään ymmärretty.
Maranata-rukouskin näyttää pikaisen lähidotuksen vallitsevuutta.
Sanan takhy merkitys on alkutekstissä ”pian”. Mitään sen kummempaa siitä ei voida päätellä. Tekstiyhteys on kuitenkin sarja Johanneksen saamia ilmestyksiä kaikkine vertauskuvineen. Miksi ”pian” olisi meidän aikataulumme mukainen?
Jo alkuseurakunnan kristityt rukoilivat Jeesuksen tulemusta, maranata(1.Ko16:22). Mutta ei se kovinkaan paljon kerro tuon tulemuksen aikataulusta. Vai? Samalla tavoin on rukoiltu jo 2000 vuotta Jumalan tahdon tapahtumista ”niin maan päällä kuin taivaassa”. Mutta eiköhän se tässä eräänä päivänä toteudu.
Ehkä kannattaa kokonaisuuden kannalta ottaa esille myös niitä Jeesuksen ”lukemattomia” opetuksia, joiden perusteella voidaan päätellä, että ”maailman loppu” ei ollut tulossa hänen ensimmäisten seuraajiensa päivinä. Osin jopa kertauksena aiempaan.
Jeesu sanoi ensimmäisille seuraajilleen: ”Näettekö kaiken tämän? Totisesti: kaikki revitään maahan, tänne ei jää kiveä kiven päälle.” (Mat24:2)Tällä repliikillä hän tarkoitti Jerusalemin temppelin tuhoa, joka sitten tapahtuikin vuoden 70 tienoilla.
Seuraavan jakeen alkuosan mukaan Jeesukselta tivattiin aikataulutusta tuolle juutalaisia koskettaneelle prosessille : ”Sano meille, milloin se kaikki tapahtuu”. Mutta jatkoksi opetuslapset laajensivat kysymystään ja tivasivat: ”Mikä on merkkinä sinun tulostasi ja tämän maailman lopusta?”
Jokainen voi lukea Matteuksen 24., Luukkaan 21. ja Markuksen 13. luvun ja havaita, että osa Jeesuksen tuntomerkeistä toteutui historian kertoman mukaan 1. vuosisadalla, osa jäi odottamaan tulevia vuosisatoja.
Selostaessaan jatkossa edelleen tuloaan ja ”tämän maailman loppuun” liittyviä tapahtumia Jeesus kertoo pois muutavasta miehestä, itsestään. Tuossa yhteydessä ei kerrota paluusta ”pian” vaan Jeesus käyttää ilmausta ”pitkän ajan kuluttua”(Mat25:19)
Vastaavaan tapaan Jeesus painotti pitkän ajan kulumista opetuksessaan kylväjästä Matteuksen 13. luvussa.
Jakeesta 24 alkaen kerrotaan kahdesta kylväjästä ja heidän siemeniensä laadusta. Ensimmäinen oli Jeesus itse ja toinen hänen päävastustajansa. Kertomus osoittaa, kuinka sekä Jeesuksen todelliset seuraajat että Saatanan ”rikkavilja” kasvavat samassa maailmanlaajuisessa pellossa. Ja sitten ”tämän maailman” loppumisen myötä myös nuo pellon tuotokset saavat oman sijoituspaikkansa. Vaikka jotkut hätäiset olisivat olleet valmiit poistamaan rikkaruohot heti! Ei todellakaan mikään nopeaa asioiden kulkua korostava kuvaus.
Juuri tähän samaan luopumusprosessiin Jeeuksen taivaaseen menon jälkeen viittaaa myös apostoli Paavali. Siis hän, jonka joidenkin tulkintojen mukaan piti kokea ”tämän maailman” loppu omana elinaikanaan:
”Minä tiedän, että lähtöni jälkeen teidän joukkoonne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä. Teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka julistavat totuudenvastaisia oppeja vetääkseen opetuslapset mukaansa.”(Apt20:29.30)
Raamatun paikkansa pitävyyden voi tältä osin katsoa kirkkohistoriasta. Ja siis myös sen, ettei kyseinen Kirja julista maailman loppumista 1. vuosisadalla eikä sen lähitienoillakaan. Tämän keskustelun piiriin ei kuulu sitten se, milloin tuo loppu tulee. Nyt keskustellaan ainoastaan ja vain siitä syytteestä, joka on kohdistettu Jeesuksen opetuksen virheellisyyteen.
Jos Marjaana ottaisit itse esille sen neläjännen ”lukemattomista”? Eikös syyttäjällä ole velvollisuus esittää todisteet syytöksensä oikeutukselle?
”Tällä repliikillä hän tarkoitti Jerusalemin temppelin tuhoa, joka sitten tapahtuikin vuoden 70 tienoilla.”
Vuosi 70 kattaa kyllä sanonna p i a n, koska tuolloin saattoi vielä Jeesuksen opetuslapsia eli ’tämä sukupolvi’ olla elossa.
Kyllä kattaa. Tuo ”pian” lukee kuitenkin Ilmestyskirjassa, joka kirjoitettiin paljon Jerusalemin tuhon jälkeen.
No sitä suuremmalla syyllä Ilmestyskirjan kirjoittaja katsoi sanan p i a n olevan todella pian, jos hän Jeesusta uskoi. Ilmestykirjan varhaisimmista aihioista emme tiedä.
Se perustui paljolti muuten Heenokin kirjoihin.