Kuva Edean kirkosta 16.4.2006
Sunnuntai 29.07.2018
10. sunnuntai helluntaista
Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa
Evankeliumi: Luuk. 12:42-48
Jeesus tulee takaisin kirkkaudessaan. Silloin Jumalan valtakunta ilmestyy näkyvässä muodossa. Koko maailma kohtaa hänet samalla kertaa. Hänen tulonsa on kuin salaman leimahdus idästä länteen, niin että kaikki ilman erotusta näkevät hänet.
Kristuksen takaisin tulo on suuri rohkaisun aihe uskovalle. Se myös kannustaa ahkeraan työskentelyyn Herran työssä. On mielekästä palvella Jumalaa, koska hän saapuu kunniassaan ja me saamme käydä häntä vastaan taivaan iloon ja riemuun.
Esimerkkejä miten Jeesuksen odotus rohkaisee
Katsaus erään nuoren pariskunnan arkielämästä. Nuori rouva tulee kotiin asioiltaan. Hän löytää kotinsa huolellisesti siivotuksi. Hän kysyy mieheltään, miksi tämä on niin paljon ahertanut kotinsa siirtimisessä. Mies vastaa, että hän vain ajatteli, että Jeesus tapaa siivotun kodin, jos tämä tulee takaisin jo nyt.
Puolisot keskustelevat Kristuksen takaisintulosta. Molemmat iloitsevat siitä, että Jeesuksen paluu on heille elämän rohkaisua ja toivoa täynnä.
Muuan saksalainen teologi 1800 -luvulla piti aina yhtä hevosta ja ajopeliä valmiina. Se oli lähtökunnossa millä hetkellä hyvänsä. Jos joku kysyi, miksi näin, niin hän vastasi, että hän haluaa olla valmiina Jeesuksen takaisin tuloon. Jos silloin tarvitaan ajoneuvoa niin voi lähteä heti liikkeelle.
Nuoruudessani 1960 -luvulla opiskellessani tapasin useampia vanhoja kokeneita lähetyssaarnaajia. Kun heidän kanssaan tuli puhetta, miksi he olivat niin innostuneita Herran työhön, niin eräät vastasivat, että Kristuksen takaisin tulo rohkaisi heitä kestävyyteen ja uutteruuteen.
Kolme kuvaa Kristuksen takaisintulosta ja meidän vastuustamme
Ensimmäinen kuva
Ensimmäinen puhuu taloudenhoitajasta, joka hoitaa hommansa.
Evankeliumin sana ”vilja-annoksen jakamisesta” viittaa juutalaiseen tapaan, missä talon isäntä tai hänen määräämänsä taloudenhoitaja illalla annostelee seuraavan aamun ruokaa varten tarvittavat tarvikkeet.
Aamulla talon emäntä tai tehtävään vuorossa olevat palvelijatteret valmistavat ruuan ennen kuin toiset heräävät. Näiden noustessa aamupala on jo valmiina.
Uskollinen taloudenhoitaja pitää huolen, että ruoka-aineet riittävät seuraavaan satoon saakka ja että jokaiselle päivälle riittää jotain syötävää.
Hyvin hommansa hoitava taloudenhoitaja herättää luottamusta. Tästä puolestaan seuraa, että jatkossa hän saa hoitaakseen vieläkin vaativampia tehtäviä.
Tällä Jeesus kehottaa kaikkia, joilla on vastuuta seurakunnassa hoitamaan työnsä, niin että Jumalan sana pidetään esillä ja että ihmiset saavat hengellisen ravintonsa ja jaksavat elää elämänkutsumuksensa mukaisesti koko yhteiskunnan hyväksi.
Toinen kuva
Toinen kuva kertoo sellaisesta taloudenhoitajasta, joka käyttää asemaansa väärin. Tästä seuraa ongelmia. Työtoverit kärsivät hänen vääryydestään. Hän kiukuttelee ja kohtelee toisia epäoikeudenmukaisesti. Elää holtittomasti eikä hoida hommiaan.
Kun sitten isäntä palaa, niin velttous ja väärinkäytökset tulevat esiin ja tämä väärä taloudenhoitaja saa rangaistuksensa.
Tällä Jeesus tahtoo varoittaa Herran työssä olevia vääristä toiminnoista. Virkaa tai työtehtävää ei ole annettu vallanhalun tai väärän edun tavoittelun takia, vaan evankeliumin ja toisten palvelemista varten.
Kolmas kuva
Kolmas kuva kertoo siitä, että eri tehtäviin tarvitaan erilaisia taitoja ja kykyjä. Kaikilta ei vaadita samoja lahjoja. Kenenkään ei tarvitse yrittää tehdä sellaista, mikä ei hänelle sovi.
Niin kuin ruumiissa on monenlaisia jäseniä, niin myös kirkossa ja jokaisessa seurakunnassa riittää valtava määrä erilaisia tehtäviä, joiden hoitamiseen Jumala kutsuu sellaisen, joka siihen parhaiten sopii.
Puussa juurten ei tarvitse olla lehtiä eikä lehtien juuria. Haavan lehdelle riittää kun se vain on lehti ja tekee lehden tehtävät, silloinkin kun se tuulessa värisee ja väpättää.
Lutherin suuri opetus meidän kutsumuksestamme on, että jokainen voi omassa työtehtävässään palvella Jumalaa. Täyttämällä arkisen työmme ja olemalla sitä mitä olemme, me omalla paikallamme saamme elää Herralle ja juuri sillä paikalla uskollisesti elämällä me olemme osana yhteistä Jumalan kansan palvelustehtävää koko maailman tavoittamiseksi Kristuksen evankeliumille.
Kristuksen tullessa takaisin kaikki salattu tulee esiin ja jokainen Herran oma saa kohdata Rakkaan Vapahtajamme suuren ilon ja riemun raikuessa.
Kansalaisilta on kestänyt jonkin aikaa havahtua siihen, että laki tosiaankin on jo muuttunut ja muutos odottaa nyt vain voimaanastumistaan. Asia on tietysti outo, koska muutoin kuin hallituksen esityksestä tehtäviin lakimuutoksiin ei juurikaan olla totuttu.
Lakimuutos voidaan toki perua, kuten mikä tahansa laki tai voimaanastumista voidaan uudella lailla siirtää, mutta jo vahvistetun lain voimaan astumisen alistaminen kansanäännestykseen ei olisi perustuslain kannalta kovinkaan yksioikoinen asia. Eduskunnan pitäisi siis ensin täyden lainkäsittelyprosessin kautta kumota jo tehty lakimuutos ja sen jälkeen käynnistää uusi lainsäädäntöprosessi kansanäännestyksen aikaansaamiseksi.
Sensijaan, että haikailtaisiin avioliittolain sataus quon palauttamista marraskuun 2014 tilanteeseen, tulisi kiinnittää laajemmin huomiota lainmuutoksen vaikutukseen muuhun lainsäädäntöön sekä mahdolliseen uuteen, epäkohtia korjaavaan muutokseen jo vahvistettuun lakiin.
Tulisi myös huomata, ettei lainsäätäjän kirjallisena tahtotilana ole ollut ”uittaa” lakimuutoksella yhteiskuntaamme kultuurillisia muutoksia, vaikka lakialoiteen tekijöillä olisi sellaisia tavoitteita ollutkin. Lainsäätäjä on tarkoittanut säilyttää yksityiselämän piiriin kuuluvissa asioissa ja uskonnon harjoittamisessa oikeuden pitäytyä aiemmassa avioliittokäsityksessä ja siitä oikeudesta on voitava myös pitää kiinni.
Lakimuutos koskee siis siviiliviranomaisia virkavallan käytössä, muilta osin elämä voi jatkua kuten ennenkin. Jullkisten tai yksityisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa taikka työelämän järjestelyissä ei nykyiselläänkään ole saanut syrjiä samaa sukupuolta olevia pariskuntia. Palvelutarjontaa ei jatkossakaan tarvitse välttämättä suunnitella tai markkinoida ”seksuaalista moninaisuutta esilläpitävästi”. Tältäosin sataus quo ei ole lakimuutoksen vuoksi muuttunut.
Uskonnollisten yhteisöjen osaltan lakimuutos takaa oikeuden pitätyä nykyisessä avioliittokäsityksessään. Tämä pätee siis myös yhdistysmuotoisiin ja täysin rekisteröitymättömiin yhteisöihin. Mahdollinen avioliittokäsityksen muutos on niiden sisäinen asia. Esimerkiksi Suomen ev.lut. kirkossa asia on myös tunnustuskysymys, eikä muutosta voida tehdä ilman laajaa yksimielisyyttä.
http://www.adressit.com/vetoomus_evlut_kirkon_tunnustuksen_ja_yhtenaisyyden_puolesta
Sunnuntain 29.7.2018 teemaa ja tekstejä esitellään tässä
http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180729
Söndagens tema och texter presenteras här
http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keSV?OpenPage&dagindex=20180729
Uskollinen ja paha palvelija Matteuksen 24. luvussa kuvaavat kristikunnan jakautumista Jeesuksen paluun aikana. Molemmat ovat saman Herran palvelijoita erotuksena nimikristityistä, eli vertauksen ulkokullatuista, jae 51. Uskollinen palvelija toivottaa Herransa tervetulleeksi, mutta paha palvelija toivoo Herransa viipyvän, jae 48. Paha palvelija on siis mieltynyt tähän maailmaan eikä siksi toivo Herran paluuta. Lisäksi hän alkaa vainota kanssapalvelijoitaan, eli niitä, jotka odottavat Herraansa palaavaksi, jae 49. Uskollinen palvelija palkitaan ja paha palvelija tuomitaan yhdessä nimikristittyjen kanssa kadotukseen, jae 51. Tämä aika on juuri nyt koittamassa.
Harri
Kiitos puheenvuorosta!
Minun mielestäni tuo erilaiset henkilöhahmot eivät kuvaa eri aikoja, vaan juutalaisen kuten koko orientaalisen kertomataiteen tyylin mukaisesti nuo yksittäiset henkilöt ovat tyyppiesimerkkejä erilaisista ihmisryhmistä joiden yleistä tapaa toimia kuvataan yhden henkilön toiminnan avulla.
Jeesuksen paluujuna meni jo lähes 2000 vuotta sitten ja on korvautunut ns. eskatologisella aukolla.
Seppo
Jeesuksen julistus takaisintulostaan ei ole mitenkään muuttunut eikä menettänyt merkitystään. Sanoma Jumalan valtakunnan tulosta kirkkaudestaan on yhä edelleen voimassa täydessä voimassaan ja yhä edelleen kannustamassa ihmisiä suuntautumaan eteen päin Jumalan tulevaisuutta kohti.
Sen sijaan sen luonteiset teoriat, että Jeesuksen takaisintulo olisi tapahtunut jo samalla tai seuraavalla vuosisadalla ovat virheellisiksi osoitetuksi todettuja.
2.Tessalonikalaiskirje:
2:2 ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikään kuin Herran päivä jo olisi käsissä.
Matias, Jeesus antoi selvääkinselvemmin ymmärtää tulevansa pian (kr. takhy) ja sanoi opetuslasten joukossa olevan ihmisä, jotak olisivat hänen tullessaan vielä elossa. Tämä ns. lähiodotus , joka romahti, on teologien suuren enemmistön hyväksymä.
Muut seliselit edustvat ns. selitystaiteellista akrobatiaa.
Seppo
Tuo lähiodotuksen julistus mihin viittaat on herättänyt paljonkin tutkimusta.
Tuon tähän erään näkökulman jonka kanssa on elettävä jotta tekee oikeutta koko evankeliumin sanomalle.
Panen tähän aluksi Matteuken evankeliumista katkelman. Matt 24 jakeen 34 yhteyden valossa. Vaihteeksi panen vuoden 1776 käännöksen mukaisesti:
” 32 Mutta oppikaat fikunapuusta vertaus: kuin sen oksa on tuores ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte suven läsnä olevan:
33 Niin myös te, kuin te näette nämät kaikki, tietäkäät, että se on läsnä, oven edessä.
34 Totisesti sanon minä teille: ei suinkaan tämän sukukunnan pidä hukkuman ennen kuin kaikki nämät tapahtuvat.
35 Taivas ja maa pitää hukkuman, mutta minun sanani ei pidä suinkaan hukkaantuman.
36 Vaan siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kenkään, ei taivaan enkelitkään, vaan minun Isäni yksinänsä.”
Lähiodotuksen teoria rakentuu jakeen 34 varaan, missä puhutaan ettei ”tämä sukukunta huku” ennen kuin kaikki tapahtuu. Tämän tulkinta tehdään tuossa teoriassa sillä tavoin että lähdetään olettamuksesta että Jeesuksen takaisin tulon pitäisi tulla juuri tuossa tilanteessa mukana olleiden elinaikana.
Tämä väite puolestaan vaatii suurta selitystä sen jakeen rinnalla, että Kristuksen takaisin tuloa ei kukaan tiedä, vain Taivaan Isä ainoastaan. Tämä jae siis jättää Kristuksen toisen tulon hetken täysin avoimeksi.
Oma tulkintani tekstissäni ei ota kantaa sen paremmin ”lähiodotuksen teoriaa” kuin jotain muutakaan tuon tekstikokonaisuuden ratkaisuyritystäkään vastaan tai niiden puolesta, vaan lähtee sellaisesta lopun ajan tulkinnasta missä näköala nostetaan Jumalan lupausten lopulliseen toteutumaan Kristuksen saapuessa takaisin. Tämä tulevaisuuden näköala avaa suurempia näköaloja kuin jonkun yksittäisen keskustelua herättäneen jakeen tulkinnan hienouksista.
Kysymys on siitä mitä uskontunnustus sanoo: ”Minä uskon — Jeesukseen Kristukseen — on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.”
Tämä näköala on suuri rohkaisu jokaiselle uskovalle. Tulevaisuus on Jumalan käsissä. Siksi saan elää elämäni rohkeasti ja vapautuneesti, koska kaikki mitä minulla on, on Jumalan huolenpidon alaisena. Hän kantaa minua eteenpäin koko elämäni ajan ja sitten kerran antaa ikuisen onnen ja autuuden niin minulle kuin kaikille Jumalan valituille jotka uskossa elävät Jumalaan luottamuksensa ja uskalluksensa pannen.
Matias, lähiodotus perustui kyllä moneen muuhukin Jeesuksen sanomaan kuin yhteen jakeeseen, minkähyvin tiedät.
Ja tämä:
36 Vaan siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kenkään, ei taivaan enkelitkään, vaan minun Isäni yksinänsä.”
ei mitenkään kumoa lähiodotuksen oikeellisuutta, sillä ’hetki’ tarkoitti päivän tuntia ja päivä selvästi tässä yhteydessä tarkkaa viikon tai kuukauden tai vuoden päivää.
Jeesuksen uskotiin sanomansa mukaan palaavan siis joidenkin opetuslapsien vielä eläessä, vaikka tarkkaa vuorokautta ja tuntia ei tiedettykään.
Seppo
Oli seurakuntia joissa lähiodotus oli hyvinkin ajankohtainen. Tällaisesta ja sen seurauksista surutyöhön olen jo kirjoittanut Harrille toisessa kommentissani.
Mitä tulee opetuksen kokonaisnäkemykseen niin siitä Paavali kirjoittaa toisessa Tessalonikalaiskirjeessään seuraavaa:
2.Tessalonikalaiskirje:
2:1 Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet,
2:2 ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikään kuin Herran päivä jo olisi käsissä.
Matias,ko Paavalin lause ei mitenkään ole läh iodotuksen vastainen. Hän vain rauhoitele ettei tarvitse asia juuri tänään pelätä. Kyllä nimenomaan Paavali uskoi Jeesuksen tnulevan hänekinelinaikanaan
Helsingin yliopisto:
”… He tulkitsivat Jeesuksen ylösnousemuksen osoitukseksi viimeisten aikojen alkamisesta. Jeesus oli herätetty ”esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet” (1. Kor. 15:20) ja jatkoa seuraisi pian. Jeesus tulisi takaisin ja yleinen ylösnousemus tapahtuisi vielä heidän elinaikanaan. Tällainen lähiodotus näkyy selkeästi
mm. P a a v a l i n kirjeissä. Hänen mukaansa aikaa oli vain v ä h ä n jäljellä. Se tuli käyttää sanoman julistukseen. Siksi Paavali ei ollut kiinnostunut esimerkiksi yhteiskunnallisten epäkohtien muuttamisesta ja piti avioliittoakin turhana.
Odotus ei täyttynyt. Jeesuksen seuraajia alkoi kuolla ja vähitellen lähiodotus hiipui. Kun Paavali tessalonikalaisille kirjoittaessaan luottaa Jeesuksen palaavan hetkenä minä hyvänsä (1. Tess. 4:16-17), toppuuttelee hänen tuntemattomaksi jäänyt oppilaansa oman aikansa kristittyjä: malttakaa mielenne, hetki ei ole vielä koittanut (2. Tess. 2:1-6; vrt. 2. Piet. 3:3-9).
Seppo
Uuden testamentin eri yhteyksissä eskatologinen näkökulma vaihtelee kulloinkin käsiteltävän asian mukaisesti. Näitä ei kaikkia ei voi selittää samalla kampauksella, vaan jokainen teksti on käsiteltävä oman olemuksensa mukaisesti.
Yllä olevan evankeliumin eskatologiassa kysymyksenasettelu ei ole siitä, onko Kristuksen tulo lähellä vaiko kaukana, vaan siitä että Hän tulee yllättäen sellaisena aikana jota pahantekijä ei odota. Tavoitteena on kehottaa vastuuta saaneiden uskollisuutta tehtäviensä tekemiseen.
Korostan vertauksen eskatologisen näkökulman:
”Palvelija saattaa kuitenkin ajatella: ’Isäntä ei tule vielä pitkään aikaan!’ Niin hän alkaa piestä palvelijoita ja palvelustyttöjä, syödä ja juoda ja juopotella.
Mutta _ p ä i v ä n ä _ , j o t a tuo palvelija _ e i _ _ a r v a a _,
_ h e t k e n ä _ , jota hän _ e i _ _ t i e d ä _ ,
hänen isäntänsä _ t u l e e _
ja hakkaa hänet kuoliaaksi, ja niin palvelija saa saman kohtalon kuin epäuskoiset.”
Tästä esim. Aimo T. Nikolainen sanoo: ”Herran äkillinen paluu lopettaa rutosti tällaisen palvelijan isännyyden.”
Jukka Thurén puolestaan kirjoittaa jakeesta 45: ”Sellainenkin palvelija, joka on ollut sekä uskollinen ettöä ymmärtäväinen, voi tehdä vääriä johtopäätöksiä siitä, että Herra viipyy. Ruoat hän varaa omaan pöytäänsä, toisille palvelijoille annetaan ruoskaa. Vaikka varoitus lausutaan Pietarille, meillä ei ole tietoa siitä, että hän olisi käyttäytynyt öykkärimäisesti. 2 Piet (2:10ss; 3,9) varoittaa miehistä, jotka Herran tulon viivästyessä alkavat mässätä. Tuskinpa Luukkaalla oli syytä kuvata omankaan aikansa viranhaltijoita näin synkin värein, vaan kyseessä on aito profetia: Pietarin ja muiden apostolien seuraajat saattavat turmeltua – niin kuin turmeltuivatkin. ”
Koska jokaisella eskatologisella tekstillä on oma tähtäyspisteensä, niin jo aikaisemmin olen kirjoittanut että alussa olevassa tekstissä olen puhunut sellaisesta eskatologisesta näkökulmasta, jossa koko sillä laajalla eksegeettisellä kirjallisuudella, mikä käsittelee lähiodotusta, ei ole pienintäkään merkitystä.
Seppo Heinola: ”Tämä ns. lähiodotus , joka romahti, on teologien suuren enemmistön hyväksymä. Muut seliselit edustvat ns. selitystaiteellista akrobatiaa.”
Tämä teologinen huomio on tosi.
Seuraako siitä, että
a) Jeesus itse tarkoitti pikaisella paluullaan juuri sitä sukupolvea, joka merkitsi muistiin hänen opetuksensa,
b) Jeesuksen seuraajat tulkitsivat hänen sanojaan oman messiaanisen odotuksensa mukaisesti ja erehtyivät itse
c) vai jotain muuta?
Jeesuksen sanoman ymmärtäminen siis ” paluu ” tapahtuu koko ajan uusien sukupolvienb ajattelukyvyn myötä. Realistisesti se näkyy kirkon jäsenmäärän kehityksessä.
Reino
Kiitos puheenvuorosta joka puhuu Jeesuksen tulemisesta luoksemme ja elämisestä meidän kanssamme koko ajan koko tämän maailmankauden loppuun asti. (Kohta kaksi alla.)
Voimme puhua Kristuksen tulosta meidän luoksemme kolmessa merkityksessä.
1) Jeesus syntyi tänne maailmaamme ikuisesta neitsyestä Mariasta. Silloin hän otti ihmisyyden olemukseensa, niin että hän siitä lähtien on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa.
2) Hän tulee luoksemme sanassa ja sakramenteissa. Hän on meidän kanssamme joka päivä koko tämän maailman kauden ajan. Me olemme jäseniä hänessä kun olemme kirkon jäsenyydessä. Tämän takia kukaan kristitty ei koskaan ole täysin yksin. Kristus on alati hänen kanssaan.
3) Kerran tämän maailmankauden päättyessä hän tulee kunniassa ja täydessä loistossa. Silloin jokainen saa nähdä hänet yhtä aikaa. Silloin kaikki Jumalan omat pääsevät iankaikkiseen elämään. Silloin saatana tuomitaan ja kaikki hänen enkelinsä ja seuralaisensa samalla kertaa.
Taivas on ikuisen onnen asuinsija, koska kaikki paha on lopullisesti ja ikuisesti erotettu Jumalan kansasta eikä se enää pääse pahojaan tekemään kirkkoa eli Jumalan kansaa vastaan, vaan ikuinen onni ja autuus on osamme iankaikkisesta iankaikkiseen.
Matias.
Mitä pitempi sepostus, sitä ontuvampi se on.
Olet ainoa, joka kertoo Jeesuksen isänsä kanssa luoneen maailmankaikkeuden ilmeisesti istuessaan isänsä vieressä kuten tälläkin hetkellä. Ja nyt hallitsee miljardeja galakseja miljardinen planeettoineen., tuomitsemalla kirkon opin uskontunnustuksen mukaan meidän planeettaamme kaikkine terrorisrijärjestöineen.
Toivon, että olet onnellinen omassa uskossasi ja taivaan paratiisisi odottaa sinua uuden ruumiisi kanssa.
Reino
Olet selvästi väärin informoitu, kun väität että olen ainoa joka tunnustaa: ”Jeesuksen isänsä kanssa luoneen maailmankaikkeuden ilmeisesti istuessaan isänsä vieressä kuten tälläkin hetkellä.”
Oppi siitä että maailman on luotu Jeesuksen kautta on koko kristikunnan yhteinen uskontunnustus. Siitä Nikaian tunnustus sanoo seuraavaa:
Me uskomme —-ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, Jumala Jumalasta, Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja
jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,
joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi, meidän edestämme ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana, kärsi kuoleman ja haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli3 kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.”
Korostin tuon yhteisen kirkon eli maailmanlaajuisen kristikunnan eli katolisen opin sijoittamalla sen omalle rivilleen, jotta huomaisit miten tämä usko on kaikkien kristittyjen yhteinen tunnustus.
Raamatussa sama on ilmaistu Kolossalaiskirjeessä
Kolossalaiskirje:
1:16 Sillä _ h ä n e s s ä _ ( = Jumalan Pojassa Jeesuksessa ) luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen,
Nikean tnnustus on ihmisten kirjoittama kuten kaikki muutkin kirkon opin päätökset kirkolliskokouksineen. Et muuten kommentoinut uskontunnustuksen Jeesuksen valtaa tuomita meirä ihmisiä kuten hän on kirkon opin mukaan kiitettävästä toiminut aika polttorovio tapauksia myöten.
Reino
1) Nikaian tunnustus on suoraa Raamatun opetusta. Panin jopa näkyviin sen raamatunkohdan mihin tuo kirkolliskokouksen päätös perustuu. Vastaan vänkääminen siis vänkää myös Raamatun opetusta vastaan.
Nikaian tunnustus ei myöskään ole mikään yksityisen ihmisen individualistinen tunnustus, jotain privaattioppia, vaan se on yhteisen kirkon yhteistä opetusta. Sellaisena se on Pyhän Hengen työtä maailman pelastamiseksi.
Kirkko on Pyhän Hengen työväline evankeliumin eteenpäin viemiseksi. Siksi kirkon tunnustus on myös evankeliumin eteenpäin viemistä.
Pyhän Hengen toiminnan takia kirkkoon pätee myös se mitä Jeesus sanoo:
Matteuksen evankeliumi:
18:18 Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa.
Viimeisestä tuomiosta puhuu myös se evankeliumiteksti mihin viittaan ensimmäisessä kommentissa. Uskottomalle palvelijalle on varattu tuomio. Kaikkea ei kuitenkaan voi panna yhteen tekstiin. Sellainen hajottaisi tekstin liian moneen eri näkökohtaan, jotta lukija voisi seurata sellaista. Siksi otin esille vain yhden näkökulman: Tulevaisuuden toivo rohkaisee meitä elämässämme eteenpäin.
Raamatun näkemys viimeisestä tuomiosta muuten tähtää sekin Jumalan kansan tulevaisuuden turvaamiseen. Kun perkele heitetään tuliseen järveen, niin pahan alkuperä hävitetään. Tuli tekee lopullisen lopun kaikesta pahasta. Niinpä taivaassa ei enää ole syntiä, ei enää itkua, ei enää sairauksia, ei enää vääryyksiä, ei enää epätoivoa, ei enää kuolemaa jne., vaan kaikki on uudeksi luotu niin että ilo on ikuista ja autuus täydellistä.
Polttoroviot ovat ihmisten omaa tuotetta. Niiden looginen yhteys on aivan toisaalla. Ne eivät kuulu evankeliumin pelastavaan työhön mitenkään.
On aihetta pitää erilaiset ilmiöt selkeästi erillään toisistaan.
Polttoroviot ja terroristi järjestöt ovat faktaa. Silloin sinun käsityksesi kirkon opi uskon tunnustksesta on aivan raskaa, utopiaa, mielisairautta.
Reino
Kyllä maailmassa noita väkivaltaisia ilmiöitä on. Niiden alkuperä ei kuitenkaan ole Jumala vaan saatana. Väkivalta on syntiä, joka ei kuulu Jumalan tahdon mukaiseen elämään.
On siis tehtävä ero sen mukaan mistä mikäkin teko on peräisin: Jumalastako, josta kaikki hyvä teko on peräisin vaiko saatanasta, josta voi lähteä vain pahoja tekoja.
Paavali puhuu Galattalaiskirjeessä näitä pahan hengen teettämiä tekoja ”lihan teoiksi” ja tämän vastakohtana on Jumalan Pyhän Hengen teettämiä tekoja hän kutsuu Hengen teoiksi.
Galattalaiskirje 5:13 – 25
5:13 Te olette näet kutsutut vapauteen, veljet; älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi lihalle, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa. >> Jakeen lisätiedot
5:14 Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: ”Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.”
5:15 Mutta jos te purette ja syötte toisianne, katsokaa, ettette toinen toistanne perin hävitä.
5:16 Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä.
5:17 Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte.
5:18 Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla.
5:19 Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus,
5:20 epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot,
5:21 kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niin kuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.
5:22 Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.
5:23 Sellaista vastaan ei ole laki.
5:24 Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen.
5:25 Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme.
Matias.
Tutustuppa kirkon opin, oman oppisi, uskontunnustukseen. Sinun pitkät fraasisi riittävät nyt minulla. Tosiaan sinua odottaa oman oppisi taivalliinen paratiisisi uuden ruumiisi kanssa, joka toivottabasti antaa tunnistettavan kuvan sinusta, siis ei ole vuoden ikäinen Matias Roto.
Aikaisemmissa kommenteissasi olet antanut ymmärtää, että et ole kiinnostunut teologisen tieteellisen tutkimuksen tuloksista Jeesuksen ajan tapahtumista. Toivon puolestasi, että uskot edes lääketieteen tutlimus saavutuksiin, tuloksiin,
Reino
Jälleen olet kovin väärin ymmärtänyt minun työskentelytapani Raamatun tekstien valmisteluissa, kun kuvittelet etten ole kiinnostunut eksegetiikasta, kun menet lausumaan: ”— et ole kiinnostunut teologisen tieteellisen tutkimuksen tuloksista Jeesuksen ajan tapahtumista.”
Jostain syystä sinulta on mennyt ohi se että eksegetiikka on ollut pääaineeni teologisessa tieteessä. Olen osallistunut tutkijaseminaareihin sekä Helsingin yliopistossa että Åbo Academissa.
Mitä tulee saarnojeni ja kirjoitusteni valmisteluun niin tässä vähän esittelyä.
Nytkin jo tänään 27.7.2018 olen lukenut 19.8.2018 tekstiä varten tuon päivän evankeliumia varten ei vain tekstiä vaan koko Johanneksen evankeliumin luvun 9 jopa seitsemän tieteellisen kommentaarin avulla ruotsiksi, viroksi, suomeksi kahta, saksaksi kahta ja ranskaksi.
Viikon perästä pyhää varten olen lukenut saarnateksti alkukielellä kreikaksi jo tähän tässä lähipäivinä ainakin 48 kertaan. Aikaisempia kertoja en ole laskenut.
Toisinaan tekstin valmisteluun saatan tutkia tekstin muutamalla kymmenellä eri kielellä jopa yli puolensataa eri käännöksenä, ennätys lienee yli 60 kielellä yhtä saarnaa varten.
Historiallisia vertailuja varten olen käyttänyt mm. sumerilaisia, akkadilaisia, heettiläisiä, kanaanilaisia, arameankielisiä, koptilaisia tekstinpätkiä joitakin Raamatun tekstin tutkistelussa.
Lutherin tuotantoa minulla on koko sarja Luthers Sämtliche Schriften I-XXIII.
Kotonani on laaja kirjasto jossa on kirjallisuutta noin puolellatoista sadalla eri kielellä. Yksistään tämän vuosituhannen puolella siihen on ajautunut yli 7000 teosta lisää.
Mielestäni puhut täysin maalin ohi, kun kirjoitat: ”Silloin sinun käsityksesi kirkon opi uskon tunnustksesta on aivan raskaa, utopiaa, mielisairautta.”
Eikö sinun Reino olisi aiheellista käyttää kunnon perusteluita kannanottojensa perusteena jottei päätyisi noin pahasti ohi ampumiseen.
* * *
Mitä tulee terveydenhoitoon sanojesi: ”Toivon puolestasi, että uskot edes lääketieteen tutlimus saavutuksiin, tuloksiin,” johdosta, niin voin sanoa, että olen aikoinaan ollut Itä-Uudenmaan kansanterveystyön kuntainliiton hallinnossa mukana. Puhuin ennen 1990 -luvun lamaa siitä että pitää säästää, koska lama on tulossa ja maamme pitää käydä yli 400 000 työttömän kautta ottamassa vauhtia. (Ajattelin 500 000 työttömästä, mutta se olisi kuulostanut tyhmältä tuossa tilanteessa, jossa vielä oltiin alle 200 000 työttömän lukemissa, vaikka se sitten toteutuikin)
Koska olimme varautuneet, niin samaan aikaan, kun monissa muissa yhtymissä sitten piti panna työntekijöitä pellolle, me saatoimme lisätä lääkäreiden määrää meidän kuntainliitossamme.
Kamerunissa meidän kirkkomme kasvoi erittäin nopeaan tahtiin. Opiskelijoiden joukossa oli useita erittäin aktiivisia lääketieteen opiskelijoita, joiden panos nuorekkaiden seurakuntiemme kasvamisessa oli erittäin merkittävä.
Joten tämä tästä terveydenhoidon hommista.
Jeesuksen lupaus mm. Ilm. 22:7 ”minä tulen pian (kr. takhy)” merkitsee ”minä tulen nopeasti” ja se tarkoittaa sitä, että kun lopun ajan ja Jeesuksen paluun merkit alkavat, Herra tulee nopeasti ja aikaa on silloin vähän. Tähän samaan asiaan Jeesus viittasi mm. Luuk. 17:31.
Jeesuksen toteamus mm. Luuk. 9 ja Matt. 16 ”tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät näe kuolemaa” viittaa allegorisesti lopun ajan seurakuntaan. Edellisissä jakeissa Herra puhuu paluustaan Isänsä kirkkaudessa. Se merkitsee Herran omien ylösottoa ennen fyysistä kuolemaa, mistä Paavali puhuu kirjeissään.
Jotkut tosin vääntävät näitäkin Raamatun selviä ilmoituksia kieroon, lopulta omaksi kadotuksekseen.
Harri
1. Tessalonikalaiskirjeen luvun 4 jakeissa 13-18 sanoma on vastaus tessalonikalaisten kysymykseen, joka nousi lyhyen aikavälin odotukseen. He odottivat että Jeesus tulee takaisin jo heidän elinaikanaan.
Tämän odotuksen keskellä he kokivat surua, kun jotkut kuolivat ennen tuota odotettua takaisintuloa. He kysyivät miksi nämä kuolivat niin etteivät päässeet mukaan Kristuksen takaisin tulon suureen riemuun. Tähän kysymykseen Paavali vastasi.
Paavali totesi etteivät nuo poisnukkuneet ole huonommassa asemassa, vaan Kristuksen takaisin tullessa ensiksi nuo kuolleet herätetään, niin että koko kirkko on yhdessä. Sen jälkeen koko kirkko yhdessä käy Jeesusta vastaan, kun tämä tulee kunniassaan.
Kuoleminen kuuluu siis tähän aikaan ennen Jeesuksen takaisin tuloa. Takaisin tulon yhteyteen sitten kuuluu kuolleitten ylösnousemus, kun Pyhä Henki herättää kuolleet ruumiin ylösnousemuksella ja sitten koko kirkko yhdessä käy Kristusta kohtaamaan, niin että kirkko saa Pyhän Hengen lahjana iankaikkisen elämän taivaan kirkkaudessa.
”..viittaa allegorisesti lopun ajan seurakuntaan.”
Raamattu EI totea ko sanontaa allegoriaksi.
Koska tekstini käsittelee Luuk. 12:42-48, niin totean että tämän tekstin eskatologiassa aikoinaan pitkään Uuden testamentin professorina toiminut Aimo T. Nikolainen kirjoittaa jakeiden 43-44 selityksessä mm seuraavaa:
”Herran paluu on tilinteon hetki (vrt. 1 Kor 4:1-4). Uskollisuus annetun tehtävän hoidossa palkitaan paitsi kiitoksella (makharios) entistä suuremmilla ja vastuullisemmilla tehtävillä.
_ A l l e g o r i a _ sisältää jopa viitteen siitä, ettei pelastuksen toteutuminen merkitse lepoa ja autuuden nautintoa, vaan entistä aktiivisempaa toimintaa. ”
Näin ollut yllä olevan erittäin voimakkaasti eskatologisen evankeliumitekstin yhteydessä Uuden testamentin professorini käyttää sanaa ”allegoria”.
Åbo Academin Uuden testamentin professori Jukka Thurén puolestaan kirjoittaa jakeiden 43-44 selityksessään:
”Taloudenhoitajan on hoidettava virkaansa pitkään. Pietarikin joutui jättämään tehtävänsä toisille kauan ennen Herran paluuta.
Vastauksessa on siis _ a l l e g o r i s i a _ piirteitä:
Isännän paluu on Herran paruusia. Palkinto on entistä suurempi tehtävä Jumalan valtakunnassa (vrt. vertausta uskotuista talenteista).
Joten: Kukin eskatologinen teksti on tutkittava omassa erityisessä merkityksessään.
Kiitos Matias tärkeästä aiheesta. Tästä puhutaan aivan liian vähän. Kuitenkin Vapahtajamme odotus kuuluu jokaisen uskovan perusvalmiuksiin. Joka hetki voi olla viimeinen mahdollisuus. Siihen kun vielä sisältyy tuo, ettei kukaan tiedä milloin paluu tapahtuu, niin samalla tähän liittyy tietty jännitteisyys. Valmiina tulee aina olla, niin kuin partiolainen, mutta aikaa ei ole tarvis tietää. Eikä edes pohtia. Tämän jännitteen suuri merkitys tulisi opetuksessa ottaa enemmän esille. Nythän väitetään jopa, että monet pyhät olisivat pahasti erehtyneet, kun odottivat paluuta jo elinaikanaan tapahtuvaksi. Tämänkaltaiset väittämät eivät perustu siihen, mihin Jumala tällä järjestelyllä on tähdännyt. Uskon elämään kuuluu monta muutakin merkillistä jännitettä. Tämä on vain yksi niistä. Jokaisella jännitteellä on vastaava voimavaikutus, kuin jännitetyllä jousella.
Jousellakin on kielessämme useita merkityksiä. Sen tarkoitus voi olla autossa, iskun vaimentaminen, kotona patjan kimmoisuus, tai metsässä nuolen ampuminen. Uskon elämän jännitteisyys vastaa hienosti kaikkia näitä mielikuvia. Raamatun sana on monesti rakennettu samoista aineksista. Joten eri käännökset voivat elävöittää tekstiä ja tuoda siihen uusia- ja eläviä merkityksiä.
Pekka
Kiitos puheenvuorostasi.
Sitten on vielä jousisoittimet. Saamme soida Suuren säveltäjan käsissä.
Siinäkin jouset ovat aivan tietyssä jännityksessä.
Seppo Heinola: “..viittaa allegorisesti lopun ajan seurakuntaan. Raamattu EI totea ko sanontaa allegoriaksi.” Näin siis Seppo.
Niinhän sitä luulisi, mutta otetaanpa ne kolme kohtaa evankeliumeista, missä kyseinen asia esiintyy,
27 Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.
28 Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan.” (Matt. 16)
38 Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani tässä avionrikkojassa ja syntisessä sukupolvessa, sitä myös Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa.”1 Ja hän sanoi heille: ”Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Jumalan valtakunnan tulevan voimassansa”. (Mark. 8:38 – Mark. 9:1)
26 Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelien kirkkaudessa.
27 Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Jumalan valtakunnan.” (Luuk. 9:26-27)
Alkutekstissä kreikan sana ”tässä” (seisovien joukossa) on ”hode”, jonka merkitys on paitsi ”tässä”, niin myös ”in this spot/in this place”. Strong’s Definitions; ὧδε hōde, ho’-deh; from an adverb form of G3592; in this same spot, i.e. here or hither:—here, hither, (in) this place, there.
Se viittaa tietenkin suoran edeltävään jakeeseen ”sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelien kirkkaudessa”. Siis tulkinta on selkeä; Se sukupolvi, joka näkee Herran paluun, eivät maista kuolemaa;
– ennenkuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan, Matteus
– ennenkuin näkevät Jumalan valtakunnan tulevan voimassansa, Markus
– ennenkuin näkevät Jumalan valtakunnan, Luukas
Tietyllä tavalla myös opetuslapset näkivät kaksi jälkimmäistä, kun Pyhä henki vuodatettiin maan päälle. Silloin Jumalan valtakunta tuli maan päälle olemaan uudestisyntyneissä uskovissa, mutta vain heissä. He ovat Pyhän Hengen temppeli langenneessa maailmassa, 1.Kor. 3:16.
Mutta Matteuksen kertoman näkee vain viimeinen sukupolvi Herran paluussa, silloin;
51 Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,
52 yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.
53 Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen. (1.Kor. 15)
Mutta tämä voi olla kovin vaikeaselkoista niille, joilla ei ole uskoa Raamattuun Jumalan sanana.
Tuo oli sitä mitä sanoin, selitystaiteen akrobatiaa selvien merkitysten edessä.