Kristus maailmaan tullessaan sanoi: ”Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit; polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt. Silloin minä sanoin: ’Katso, minä tulen – kirjakääröön on minusta kirjoitettu tekemään sinun tahtosi, Jumala.’” (Hepr. 10:5-7) Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti. (Heb. 13:8)
Jeesus Kristus oli Isän Jumalan tykönä ennen maailman luomista (vert. Joh. 17:5 ja Joh. 1:1-2); miksi tämä Jeesuksen fundamentti on tärkeä?
.
Jeesus Kristus piti Jumalan sanaa kokonaan totuutena (vert. Joh. 17:17); miksi tämä Jeesuksen fundamentti on tärkeä?
Jeesus Kristus sanoi olevansa Tie ja Totuus ja Elämä; Jeesus on ainut tie Taivaaseen (vert. Joh. 14:6); miksi tämä Jeesuksen fundamentti on tärkeä?
Jeesus Kristus sanoi tulevansa kerran takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita (vert. Matt. 13:37-43); miksi tämä Jeesuksen fundamentti on tärkeä?
Jeesus Kristus sanoi olevansa ylösnousemus ja elämä ja joka häneen uskoo ei ikinä kuole (vert. Joh. 11:25-26): miksi tämä Jeesuksen fundamentti on tärkeä?
Mitä muita fundamentteja Jeesuksella oli?
Kaikki julkaistut blogini:
>>>Majesteettirikos oli varmaan hirmuinen rikos uskonpuhdistuksen aikaan, mutta aina on pätenyt, että tulee pelätä Jumalaa enemmän kuin ihmisiä.>>>> Risto Kauppinen
Pyydän anteeksi, mutta minusta tällainen argumentointi on sikäli joutavaa, kun Jumala ei käske siihen, mihin uudestikastajat Munsterissa ryhtyivät.
Jorma, kyllä sinä ihan hyvin ymmärsit, mitä tarkoitin. Mutta jos jostain syystä kuitenkaan et, niin selitän.
En tarkoittanut münsterilaisten miekkaan tarttumista. Nimesinkin sen varottavaksi esimerkiksi. Tarkoitin sitä anabaptistien rauhallisen ja pasifistisen valtaosan uskollisuutta sille, mitä he Raamatusta löysivät kasteen suhteen. He eivät Jumalaa peljäten kieltäneet sitä kuolemankaan edessä.
Heitä surmanneet varmasti uskoivat tekevänsä oikein. He toimivat siinä hengessä kuin Joh.16:2 sanoo: ”Jokainen, joka tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle.” Ja samassa hengessä, jossa Saulus vainosi kristittyjä. Ja niin edelleen.
Eli he eivät tienneet, mitä tekivät.
Tarkoitin sitä, että anababtistien toiminta käsitettiin siinä yhteiskunnassa majesteettiin kohdistuvaksi rikokseksi.
Meidän on vaikea ymmärtää 1500-luvun oikeuskäytäntöjä skandinaavisesta demokratiasta käsin.
Kai he hyvin toimittivat tehtävänsä esivallan pyynnöstä.
Lievimpiä tuomioita siihen aikaan oli maasta karkotus. Päänsä menetti aika vähästä hallitsijan valtaa kajoavasta teosta.
Eriuskolaisuus oli ongelma, koska se asettui poikkiteloin ruhtinaan valtaa vastaan. Hän määräsi rauhasta, järjestyksestä ja uskosta omalla alueellaan.
Suhdetautumista kasteenuudistajiin ei voi ymmärtää ajattelematta mitä talonpoikaissota oli merkinnyt.
Keisarille, valan ylimmälle tasolle, uudestikastajien toiminta oli merkki yhteiskunnallisesta rauhattomuudesta, se kun poikkesi siitä, mitä oli pidetty oikeana.
Hengellisessä mielessä, onhan kasteen ymmärtäminen kuuliaisuuden teoksi onneton kehitys, mutta minkä sille enää voi. Siksi kannatan rauhaa eri ryhmien välille.
Tällä kertaa, Jorma, teit sen virheen, että kuittasit uskovien kasteen teologian pelkäksi ”kuuliaisuuden teoksi”, vaikka hyvin tiedät sen olevan esimerkiksi minulla paljon muuta. Raamatun kontekstissa asiaa katsottaessa kasteessa tunnustauduttiin Jeesukseen eli käytännössä otettaessa kaste tunnustettiin Jeesus Herraksi ja samalla tietysti tunnustettiin oma syyllisyys ja syntisyys ja myös pelastetuksi tulemisen tarve. Ja näin pelastuttin. Jumala armahti Jeesuksessa. Jeesuksessa pelastumme. Tämä oli selkeä kuvio vaikkapa Apostolien teoissa. Eikä ole omavanhurskautta tunnustaa Jeesus.
Pelastus kasteessa tuli Raamatussa tästä tunnustamiselementistä. Tunnustaminenhan liitetään pelastukseen Raamatussa kiistatta. Suun tunnustus pelastaa. Joka tunnustaa Jeesuksen ihmisten edessä, hänet Jeesus tunnustus Isänsä edessä. Ja samaa löytyy muualtakin: 1.Joh.4:15, 1Tim.6:12, ym. Kaste pelasti tunnustuksena. Se oli Jeesuksen asettama tapa tunnustautua häneen.
Ja tämä tunnustaminen ei ole lain teko vaan jotain kristittynä olemiseen erottamattomasti liittyvää. Luther ymmärsi lain teon sisällön tietyllä tavalla väärin. Hän sisällytti käsitteeseen omia hurskauspyrkimyksiään, vaikka kyseessä oli juutalaisen liittonomismin säädökset. Uusi Paavali -tutkimus on hyvin argumentoinut sen. Tila ei riitä selittämään asiaa.
Eli sinäkin, Jorma, pelastut Jeesuksen sovitustyön, hänen sinulle lahjoittaman uskon ja suusi tunnustuksen kautta. Kieltäjänä et pelastuisi. Sillä, että pappi on valellut päähäsi vettä, ei ole mitään tekemisistä pelastuksesi kanssa.
Näin lyhyesti vain nämä pääkohdat. Vauvalle suoritettuna kaste ei millään tapaa täytä kasteen raamatullista tehtävää tai merkitystä. Toisaalta taas, jos ollaan tunnustauduttu Jeesukseen muuten kuin kasteessa (syntisen rukous alttarilla tms.), niin silloin kasteen merkitys ei enää ole pelastava. Tämä on toinen juttu, jonka syventämiseen ei tila riitä.
Ehkä kasteen ympärille syntyneen sekamelskan käsittely tällaisessa hyvin rajatussa tilassa on muutenkin turhan haastavaa. Mutta tulihan tehtyä.
Päivän jatkoa… Pitää mennä.
Vauvakastetapa vakiintui käyttöön vasta noin 200 vuotta Jeesuksen ja apostolien päivien jälkeen. Jeesus ja Raamattu eivät sellaiseen kehoita.
Kirkkolaitokset vastustivat kiihkeästi aikuiskastetta, koska se oli myös valtakysymys. Jos kastetta siirrettäisiin aikuisikään, niin että ihminen saisi tehdä uskoon perustuvan valinnan, jotkut eivät ehkä antaisi kastaa itseään lainkaan.
Kastamattomat ihmiset taas jäisivät ainakin jossain määrin kirkon vaikutusvallan ulkopuolelle. Joillekin kirkoille aikuiskaste merkitsi vallan menettämistä.
Tästä syystä sekä katolilaiset että luterilaiset vastustivat aikuiskastetta. Vuoden 1529 jälkeen ne, jotka kastoivat aikuisia tai jotka kastettiin itse aikuisina, olivat ainakin joillakin seuduilla vaarassa saada kuolemantuomion.
Anababtisteilla oli myöskin uskonkäsityksinään, että he muun muassa kieltäytyivät tarttumasta aseisiin, pysyttelivät erossa maailmasta ja erottivat väärintekijät keskuudestaan.
jorma ojala: ”Kai he hyvin toimittivat tehtävänsä esivallan pyynnöstä..”
Jeesuksen apostolit joutuivat myös tilanteisiin jossa maallisen hallitsijan ja Jumalan käskyt olivat ristiriidassa keskenään. Heidän ratkaisunsa silloin li se, mitä Apostolien tekojen 5. luku kertoo:
”29. Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: ”Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.” (Alkukielen tekstissä käytetään vielä lisäksi ilmausta ”totella hallitsijana enemmän Jumalaa kuin ihmistä).
Edellä monia hyviä kommentteja, kiitos teille kaikille.
Jeesuksen Kristuksen yksi fundamentti on Jumalan armo. Jokainen joka uskoo Jumalan ainoaan Poikaan Jeesukseen Kristukseen saa armon. Jumalan armo on Jumalan agape-rakkautta, joka ei vaadi meidän tekoja. Pelastumme ainoastaan Jumalan hyvän tahdon perusteella, emme omien ansioiden.
Koen turhauttavaksi väitellä kasteesta. Tulee niin helposti kinaa ja riitelyä, kun mielet on lukittu.
Uskovien kaste on kuuliaisuusteko, siitä ei mielestäni yhtään mihinkään pääse.
Nyt Risto ottaa vielä tuon suun tunnustamisenkin autuuttavaksi teoksi, vaikka
suun tunnustus ei voi olla mitään muuta kuin Jumalan ihmisessä aikaan saama reaktio,
Kukaan ei tunnusta mitään, ellei Pyhä Henki vaikuta sitä.
Ollessaan hengellisesti kuollut ihminen yleensä tunnustaa teoillaan ja sanoillaan olevansa perkeleen seuraaja..
Kasteen haluaminenkaan ei ole muuta kuin Jumalan sanan kautta ihmisessä aikaan saama reaktio.
Pietari sanoi: ”Ottakoon kukin teistä kasteen, jotta syntinne pestäisiin…”.
Sitä ennenhän asianomaiset Pietarin saarnasta syylliseksi tulleet ihmiset olivat alkaneet kysyä, mitä heidän olisi tehtävä……..
Eiväthän he omia aikojaan kyselleet, vaan Pyhä Henki teki työtään heissä = he katuivat, he etsivät
pelastusta ja s i t t e n Pietari näyttää heille Kristuksen (aivan kuten Johannes Kastaja Jordanilla).
Jumala tässä toimii, eikä ihminen = Ihminen menee sinne, mihin Jumala vetää.
Miten ihminen siinä voi kerätä jotain suorituspisteitä? En ymmärrä tällaista teologiaa!
Kovin oudoksi vanhurskaaksi tuleminen menee, jos siinä täytyy samalla antaa Jumalalle lahja, jonka Jumala hetkeä aikaisemmin itse on ihmiselle antanut Pyhä Hengen kautta..
No, joillakin vapareilla on tämä ”avuksi huutaminen”. Sitäkään ihmisraukka ei voi tehdä itse.
Minuahan ei pelasta usko sinänsä, vaan Jeesuksen sovintotyö, johon uskolla turvaudun.
En siis halua uskoa omaan uskooni, vaan uskon Jeesukseen Kristukseen omana Herranani ja sovittajanani.
Tämä on mielestäni oikein.
Tiedämme, että Johanneksen opetuslapsi Polykarpos oli jo lapsena kastettu. Hän kuoli rohkeana marttyyrina ja hänen marttyyrionsa kuuluu kirkon sanallisiin aarteisiin.
Jehovantodistajia ei silloin kristikunnassa vielä ollut, mutta oli toki muita vaarallisia harhaoppeja. Perkelehän vihaa Kristuksen ristiä ja hänen armoaan koettaen saada ihmiset irti hänestä.
jorma ojala: Kasteen haluaminenkaan ei ole muuta kuin Jumalan sanan kautta ihmisessä aikaan saama reaktio. Pietari sanoi: “Ottakoon kukin teistä kasteen, jotta syntinne pestäisiin..”
Vastasyntynyt vauvako haluaisi sitä? Kuulostaa myös hassulta, että vastasyntynyt lapsi tarvitsisi sitä “syntien anteeksiantamusta” joita “syntejä” ei ole vielä ehtinyt tekemäänkään. Tai että saisi niitä jo etukäteen anteeksi, jotta voisi niitä sitten myöhemmin vapaasti tehdä.
Raamattu kertoo sen aikaisen kristillisyyden piirissä mennyn kasteelle vasta kun oli alettu uskomaan sen opetuksiin. Vastasyntyneiden kasteesta se ei puhu mitään.
Raamattu tosin kylläkin esim. Apostolien teoissa puhuu kasteen yhteydessä syntien anteeksiannosta, mutta liittää siihen myöskin katumuksen osoittamisen.
Kun sitä vertaa muihin Raamatun ilmaisuihin joissa osoitetaan, että Kristuksen lunnaiden ansiosta voi saada syntejä anteeksi,. niin johtopäätös on se, että itse kaste sinällään ei sitä voi mahdollistaa. Kasteella sen sijaan osoitetaan, että uskotaan näihin lunnaisiin ja lupaudutaan tekemään ja alistutaan Jumalan tahtoon. Vastasyntynyt ei vielä tällaista voi tehdä.
Iankaikkisen elämän lahjasta taas Jeesus opetti, että sen voi saada jos on loppuun asti uskollinen, ja/tai kestää loppuun asti. “Förskottina” etukäteen sitä ei voi kukaan ihminen tai mikään taho jaella, tai yksittäinen ihminen ei voi ajatella, että olisi sen jo saanut ikään kuin optiona.
Uskonpuhdistuksen ajan historian ymmärrykseksi on varmaan hyvä lähteä siitä, miten huikean suuri muutos Raamattu (sola scriptura) -periaate tuolloin oli. Toiset pyyhkäisivät pöydän niiinsanotusti aivan puhtaaksi, Luther ei tehnyt niin vaan säilyttikin jotain. Kun tähän liittyi eskatologisia lopunajan näkemyksiä ja näkemyksiä heti toteutettavasta teokratiasta, oli tilanne räjähdysaltis. Uskonpuhdistuksen ajan radikaaleja ryhmiä oli kuitenkin monenlaisia, rauhanomaisia ja suoraan pasifistisia. He ajoivat uskonnonvapauden ideaa aikana, jolloin sellaiselle ei vielä ollut ymmärrystä. Monet joutuivat pakenemaan, jotkut päätyivät Yhdysvaltoihin, heitä edustavat nuo amishit.
Muistan, että mennoniittien juuret johtavat Mennon lisäksi Schwenkenfeldtiin.
Emme teoista vanhurskaaksi tule.
En voi olla sanomatta,. että aika surkeaa on, jos ihminen on vuosikymmenet uskossa, eikä
kuitenkaan ole pystynyt siitä kertomaan kenellekään tai
edes pyytämään läheisimmiltä kärsimään joutuneilta ihmisiltä anteeksi,
että vein rahasi, vaimosi, osakkeesi, mielenrauhasi, kunniasi tai lastesi rakkauden.
Suruttomien elämässä nämä asiat eivät edes ole syntiä, vaan Salkkareiden parasta opetusainesta
Suomen kansalle ”Prime Time”-aikaan!!
Oliko usko silloin ihmisen sydämessä vai pelkästään pääkallossa?.
On hyvä rukoilla Davidin tavoin:
”Tutki minua Jumala……..”
Pohjois-Amerikan ensimmäiset eurooppalaiset siirtolaiset taisivat olla valtaosaltaan uskonnonvapautta etsiviä reformoituja. Yhdysvaltoja ei tietenkään tuolloin vielä ollut. Sitä voi kai pitää valistuksen synnyttämänä.
Itselläni on ollut käsitys, että amishit olisivat mennoniitteja tai lähellä heitä. Wikipediasta tarkistaen juuret tosin näyttäisivät juontuvan hieman eri alueilta Euroopassa.
Reformoiduilla tarkoitin laajasti muita kuin luterilaisia protestantteja.
New Sweden koostui uudisasukkaista, pääosin suomalaisista, ja heistä lähti kulttuurisena ilmiönä erämaiden asutus, Frontier life. Suomalaiset opettivat talonrakennustaidonkin, muuten Abraham Lincolnkaan ei olisi
pystynyt syntymään hirsitalossa.
jorma ojala: ” Viimeksi tällä palstalla Ahlfors on väittänyt, että me emme pelastu yksin armosta, vaan siihen vaaditaan armon lisäksi totteleminen.”
Pelastus on tietysti Kristuksen lunnaiden ansiota, mutta Raamatun perusteella voidaan päätellä, että Jumala ei sovella lopulta armoaan välttämättä kaikkiin ihmisiin.
Jumala ei osoittanut armoa ensimmäiselle ihmiselle Aadamille. Ei muinaiselle Israelille sen liittokansa-asemassaan, vaan korvasi sen uudella ”Jumalan Israelilla.” Jeesus sanoi myöskin aikansa uskonnollisista johtajista, jotka vastustivat häntä kiihkeästi, että ”he olisivat gehennan tulen omia” (= kuolema ilman ylösnousemustoivoa).
Johanneksen evankeliumin 15:10 (vanha kirkkoraamattu):
”10. Jos te pidätte minun (Jeesuksen) käskyni, niin te pysytte minun rakkaudessani, niinkuin minä olen pitänyt Isäni käskyt ja pysyn hänen rakkaudessaan.”
Matteuksen 22. luku:
”37. Niin Jeesus sanoi hänelle: ”’Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi’.
38. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.
39. Toinen, tämän vertainen, on: ’Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi’.
40. Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat.”
1. Johanneksen kirjeen 5. luku: ”2. Siitä me tiedämme, että rakastamme Jumalan lapsia, kun rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjänsä.
3. Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat; ”
Luukkan 6. luku: ”31. Ja niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille.
32. Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mitä kiitosta teille siitä tulee? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka heitä rakastavat.”
Roomalaiskirjeen 6. luku: ”15. Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!
16. Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi?
17. Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut,”
Turhaan Vesa Ahlfors peistaa noita raamatunlauseita tänne palstalle, Me tunnemme ne muutenkin.
Eivät ne kuitenkaan muuta tosiasiaa:
Kristuksen ansioton armo on jehovantodistajalle kauhistus. Armo ei heille kelpaa!
Kuka se olikaan, joka pelkää Kristuksen ristiä?
Niin kuin laki ja evankeliumi menevät sekaisin, niin myös syntisen vanhurskauttaminen ja tämän vanhurskautetun elämä Kristuksessa.
Sinäkin voisit. Vesa, pelastua, jos nöyrtyisit syntisenä uskomaan Jeesuksen Kristuksen täydellisen ansion.
jorma ojala: ”Kristuksen ansioton armo on jehovantodistajalle kauhistus. Armo ei heille kelpaa!”
Herjaavaa ja valheellista puhetta. Sananlaskujen 6. luku sanoo sellaisesta:
”16. Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:
17. ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,
18. sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,
19. väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.”
18. Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla.
19. Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus,
20. epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot,
21. kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.”
Galatalaiskirjeen 5. luku: ”
Yllä olevavassa siteerauksessa loppuosa oli Galatalaiskirjeen 5. luvusta:
”19. Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus,
20. epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot,
21. kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.”
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Gal.5.html (Siis myös riitaisuus, vihamielisyys, vihat ja juonet ovat lihan tekoja).
Lihan teoista hirmuisin harhaisuus eli hengellinen haureus, jota esimerkiksi Vartiotorniseura edustaa kieltäessään Kristuksen jumaluuden ja sovintoarmon ainoana pelastuksen lähteenä. Näin on syntynyt pseudohengellisyys, joka ei ole kristillinen vaikka se vetoaakin itse kehittämäänsä Raamattuun.
Martti Pöyhönen: ”työ pelastuksen saavuttamiseksi vaatii yhä uudelleen eteentulevia “kotikäyntejä”, jotka todellisuudessa ovat Jeesuksen ristintyön aliarvioimista ja häpäisyä.”
Kukaan ei voi ansaita pelkällä Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamistyöllä itselleen iankaikkista elämää. Kaikki tarvitsevat siihen Kristuksen lunnaiden apua ja Jehova Jumalan armollisuutta ja rakkautta. Jeesus antoi kuitenkin seuraajilleen tehtävän:
Matteus 24:14 ”14. Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.”
Apostolien tekojen 1:8 ”7. Hän (Jeesus) sanoi heille: ”Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut,
8. vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko
Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka”.
Roomalaiskirjeen 10. luku: ”13. Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä (Jehova Jumalan), pelastuu”.
14. Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?
15. Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: ”Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!”
Risto Kauppinen toi tunnustuksen ja kasteen merkityksen hyvin esiin.
Kasteen näen vieläkin laajemmassa merkityksessä. Siinä nimenomaan Jumala tunnustautuu meihin ja on tehnyt kasteessa uudenliiton vanhan tilalle, joka oli ympärileikkaus. Onkin erinomaisen tylsää, kun Kristityt kiistelevät kasteen ottamisesta, kun siinä on kysymys liittoon ottamisesta, eli Jumalan tekemään liittoon. Joku sanoo, että liitossa on aina kaksi osapuolta, mutta koska me olemme syntisiä ihmisiä, niin Jumala on itse tullut alas tekemään tuon liiton itse itsensä kautta vannoen, että on pelastava kansansa.
”Sillä kun Jumala oli antanut lupauksen Aabrahamille, vannoi hän itse kauttansa, koska hänellä ei ollut ketään suurempaa, kenen kautta vannoa, ja sanoi: ”Totisesti, siunaamalla minä sinut siunaan, ja enentämällä minä sinut enennän”; ja näin Aabraham, kärsivällisesti odotettuaan, sai, mitä luvattu oli.” Hebr.6.:13-16
Jos ihminen otetaan mukaan liittoon, niin sen pohjana ei ole meidän tunnustaminen, vaan meidät liitetään Jumalan Armo lupaukseen (vala) Kristuksen Uskon kautta.
Kaste on merkkinä tästä liitosta, jossa synnit on pesty pois kertakaikkkiaan Jumalan silmissä Kristuksen tähden. Nämä ovat lupauksen lapset, jotka ottaa huomaansa.
Jos Abrahamille annettiin lihaan tehtävä ympärileikkaus Jumalan tekemän liiton merkiksi, niin miten vesikaste poikkeaa tuosta? Siinä on lupaus annettu nyt kaikille kansoille. Kun uskomme tämän Jumalan lupauksen, niin me voimme kastaa myös lapsemme tuohon Jumalan tunnustukseen, kuten Abraham, saatuaan liitonmerkin, ympärileikkauttaa koko kansan.
Pelastuminen ei siis ole tuon kasteen ydin, vaan se usko mikä siihen olennaisesti liittyy. Ei kaikki, jotka ovat ympärileikattu ole Israel, vaan ainoastaan ne, jotka ovat sydämeltään ympärileikattuja. Samoin on kasteen laita. Lupaus on kaikille, mutta kaikki eivät hyödy, vaan osa jää matkalle, eikä saavuta uskon päämäärää.
Mikä siis ratkaisee ihmisen pelastuksen? Kaste ennen uskoa vai usko ennen kastetta?
”Sillä Kristuksessa Jeesuksessa ei auta ympärileikkaus eikä ympärileikkaamattomuus, vaan rakkauden kautta vaikuttava usko.”
On niitä, jotka ovat saaneet uskon, ennen kastetta ja niitä, jotka ovat kastettu ja saaneet uskon sen jälkeen ja niitäkin on jotka ovat saaneet uskon kasteessa. Miksi me riitelemme näin selvästä asiasta?
Jumalan liitto Kristuksessa pitää. Kasteen ajankohdalla ei ole mitään merkitystä, kun liitämme ihmisen kasteessa Jumalan Pelastukseen, joka on Kristus, meidän syntiemme sovitus.
Merkityksellistä on uskoa tuon liiton olevan Jumalan itse antama lupaus. Jos me olemme uskottomat, on Hän kuitenkin uskollinen, Sillä ei Hän saata itseään kieltää. Kun lapselle kertoo, että Hänet on kastettu Kristukseen, joka on Jumalan anteeksianto, sovituksen Sana, niin usko on se, joka omistaa Jumalan Armon, ei kaste siihen mitään lisää.
Kiitos hyvästä kommentista, Ismo. Pyhässä Kasteessa me olemme uudestisyntyneet, saaneet Pyhän Hengen, saaneet pelastavan uskon ja tulleet Jumalan lapsiksi.
Jorma Ojala on eräs terävimpiä ja parhaita kommentoijia täällä, eikä pelkästään siksi, että hyvin usein ajattelen hyvin samansuuntaisesti kuin hän. Kasteesta olemme hieman eri mieltä. Itse en löydä UT:sta muuta kuin uskoville toimitettavan kasteen. Jormalle sen kuitenkin sanoisin, ettei uskovien kaste ole ensisijaisesti mikään kuuliaisuuden askel, vaan se paljon enemmän.
Puhuessaan Kirkon 7 tuntomerkistä, M. Luther sanoo muistaakseni näin:
1) Voimme tuntea pyhän kristikansan siitä, että sillä on Jumalan pyhä sana.
Toisilla on Sana aivan puhtaana, toisilla ei aivan puhtaana. Niistä, joilla se on puhtaana, sanotaan, että he rakentavat perustukselle kultaa, hopeaa, jalokiviä; niistä, joilla se on epäpuhtaana, sanotaan, että he rakentavat perustukselle heiniä, olkia, puuta, mutta tulevat kuitenkin autuaiksi ikään kuin tulen läpi, josta jo edellä on puhuttu enemmän kuin tarpeeksi. jne….
Minä pidän tässä kohdassa vähän sordinoa, koska Jari Raappana on tämän sanonut minulle ennenkin.
Olen luterilaisen opin kannattaja sydämestäni.
Se johtuu siitä, että kerran elämässäni tuli tilanne, että se vene, jonka turvaan oli elämäni ja pelastukseni
antanut, alkoi pahasti vuotaa.
Huomasin silloin, että turva ei olekaan niissä hyvissä ja jaloissa opettajissa joita tunsin, vaan sanassa, joka ilmoittaa minulle Kristuksen. Saan uskoa tällaisena kuin olen, Vapahtajaani turvaten.
Jari Raappana on kokenut samanlaista.
Kokemuksia ei voi nollata, mutta Jumala johdattaa niitä, jotka ovat totuudellisia, turvaavat sanaan.
Täydellistä teologiaa ja teologia ei ole, luotamme johdatukseen.
”Huominen päivä mitä tuopi, sen verhon taakse aika luopi, ja kysyä vain sielu saat, on yhä salas Kohtalo….”
Laulaa Lenski kuolinaariassaan.
Edessä ovat ajat, jolloin tullaan kysymään mitä usko on, ja miten sen voi hankkia.
Askartelut alapään asioiden kanssa tulevat jäämään, kun kysytään ”voiko Jumala meitä auttaa”….
Siksi ojennamme veljen käden Jari Raappanalle ja katsomme rinta rinnan mustia pilviä kohtii lausuen sydämen salaisella kielellä: Sinuhun turvaan Jumala, mua häpeästä säästä, sä kuule heikon huutoa, sen
korvihis suo päästä jne…”
Jari, kiitos hyvästä kommentista. Olen kanssasi samaa mieltä, että Jorma on terävä ja yksi parhaista kommentoijista. Kasteestakin olen samaa mieltä kuin Jorma. Jehovan todistajien kastetta en pidä kristillisenä. Helluntailaisten kastettujen uudelleen kastamista en hyväksy, mutta muuten kaste on kristillinen kaste.
Jeesuksen kaste- ja lähetyskäskyssä tulee selvästi esille, että kaste ja kasteopetus kuuluu kaikille kansoille, eikä Jeesus mitään ikärajaa anna. Ainut vaatimus kasteessa oli, että pitää kastaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Kristillinen kaste oli yksi Jeesuksen Kristuksen fundamenteista.
Jeesus sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Matt. 28:18-20)
Ihmettelen puhetta herjaamisesta
Minä olen ainoastaan toistanut Vesa Ahlforsin omaa todistusta siitä, että jehovantodistajat eivät
pelastu yksin armosta, vaan armosta ja tottelevaisuudesta. Se on synergististä oppia ja
turhentaa Jeesuksen sovitusuhrin.