Kristus maailmaan tullessaan sanoi: ”Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit; polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt. Silloin minä sanoin: ’Katso, minä tulen – kirjakääröön on minusta kirjoitettu tekemään sinun tahtosi, Jumala.’” (Hepr. 10:5-7) Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti. (Heb. 13:8)
Jeesus Kristus oli Isän Jumalan tykönä ennen maailman luomista (vert. Joh. 17:5 ja Joh. 1:1-2); miksi tämä Jeesuksen fundamentti on tärkeä?
.
Jeesus Kristus piti Jumalan sanaa kokonaan totuutena (vert. Joh. 17:17); miksi tämä Jeesuksen fundamentti on tärkeä?
Jeesus Kristus sanoi olevansa Tie ja Totuus ja Elämä; Jeesus on ainut tie Taivaaseen (vert. Joh. 14:6); miksi tämä Jeesuksen fundamentti on tärkeä?
Jeesus Kristus sanoi tulevansa kerran takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita (vert. Matt. 13:37-43); miksi tämä Jeesuksen fundamentti on tärkeä?
Jeesus Kristus sanoi olevansa ylösnousemus ja elämä ja joka häneen uskoo ei ikinä kuole (vert. Joh. 11:25-26): miksi tämä Jeesuksen fundamentti on tärkeä?
Mitä muita fundamentteja Jeesuksella oli?
Kaikki julkaistut blogini:
Nyt ollaan kaiken juurella (perustuksessa) Kiitos Juha!
Kaiken perustus on Jumalan Sana, josta meidän uskomme on alkuisin. Ilman Sanaa ei ole Elämää. Sana on Jumala.
”Rakkaani! Kun minulla on ollut harras halu kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, tuli minulle pakko kirjoittaa ja kehoittaa teitä kilvoittelemaan sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu.” Juud.1:3
”Mutta te, rakkaani, muistakaa nämä sanat, mitkä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat edeltäpäin puhuneet, sanoen teille: ”Viimeisenä aikana tulee pilkkaajia, jotka vaeltavat jumalattomuutensa himojen mukaan”.
Nämä juuri saavat aikaan hajaannusta, he ovat sielullisia, henkeä heillä ei ole.
Mutta te, rakkaani, rakentakaa itseänne pyhimmän uskonne perustukselle, rukoilkaa Pyhässä Hengessä” Juud.1:17-20
Jeesus tuli tuomaan omassa lihassaan maailmaan perustuksen, jota ei tuonelan portit voita. ”Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita” Matt.16:18
Tämä kallio, josta Jeesus puhuu, ei ole Pietari, vaan mikä se on?
Se on se Usko, jonka Jumala on lahjoittanut maailmaan Jeesuksen Evankeliumin kautta. Eli se Sana, joka on ollut alusta asti.
”Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta-
ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille- minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa.” 1.Joh.1:1-3
”Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä. Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä.” 1.Joh.2:24
”Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat; (Jumalan käsky ja tahto on, että uskomme Hänen Poikaansa) sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, (Usko on tullut meihin Jumalasta, Kristuksen Sanan kautta) voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.
Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?” 1.Joh.5:3-5
Jeesus lähetti maailmaan Pyhän Hengen, joka vahvistaa meille Sanansa, joka muistuttaa meille kaiken johon uskomme perustuu.
Tätä ei maailma voi ymmärtää, ja siksi se taistelee sitä vastaan, siksi sanotaan Hengestä myös: Puolustaja. Mitä vastaan Sana taistelee? Valhetta ja sen isää, sekä niitä jotka seuraavat ja vaeltavat valheessa, joka väittää, että Jeesus ei ole Kristus, Elävän Jumalan Poika.
Onko meidän perustus siis se Usko joka on kertakaikkiaan Pyhille annettu? Se oli Pietarilla, kun hän sanoi: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika”.
Johon Jeesus sanoi: ”Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.”
Jumala on kaiken perustus, sillä on lahjoittanut maailmaan Poikansa, jotta me pelastuisimme Jumalan Pojan Uskon kautta, saaden lahjaksi Hänen kauttaan KAIKEN, sillä Hän vaikuttaa kaiken kaikessa.
”Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.” Gal.2:19-20
Kristitty elää Jumalan Pojan uskossa. Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus.
Ismo, kiitos erinomaisesta kommentista. Kristus-kalliolle on hyvä rakentaa.
”Tämmöinen luottamus (usko on luja luottamus) meillä on Kristuksen kautta Jumalaan; ei niin, että meillä itsellämme olisi kykyä ajatella jotakin, ikäänkuin se tulisi meistä itsestämme, vaan se kyky, mikä meillä on, on Jumalasta,
joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen; sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi. ”2.kor.3.
Kannattaa muistaa, että kirjain tässä tarkoittaa lakia.
Kukaan, joka ei ole Paavalin tapaan kuollut kirjaimen eli lain sanan kosketettua, ei voi ymmärtää sitä, mitä tarkoittaa Hengen eläväksi tekeminen.
Saatana on viekas ja tahtoo irrottaa Raamatun ja Kristuksen toisistaan.
Ilman Raamattua meillä ei häntä kuitenkaan olisi, eikä hän olisi ilman Raamatun sanaa tulleet uskoon.
Nythän ei riitä Raamatun hylkääminen. On vahva tendenssi tehdä Jumalasta mystiikkaa, ilman mitään selvää ilmoitusta häneltä. Kukaan ei tiedä millainen hän on, eikä mikään sana riitä kuvaamaan häntä.
Kaikki tunnemössö siis kelpaa, oli sitä taikka tätä….. 🙂
Uskon, että pieni joukko vainottuja uskovia jää jäljelle odottamaan Herran paluuta rukouksissa,
muut ovat luopioita uskoen omiin tunteisiinsa ja uudistusintoonsa.
”Ilman Raamattua meillä ei häntä kuitenkaan olisi, emmekä olisi ilman Raamatun sanaa tulleet uskoon.” Korjasin virkkeen järkeenkäyväksi. Toivottavasti ajatus on kirjoittajan tarkoittama. Tähän voisi lisätä, että ilman kristillistä seurakuntaa meillä ei olisi Kristusta eikä uskoa. Pyhä Henki toimii seurakunnan ja sen jäsenien kautta. Tästä ei seuraa, että meidän tulisi pitää seurakuntaa ja seurakunnan jäseniä kaikin puolin erehtymättöminä. Raamattu on seurakunnassa kirjoitettu ja koottu kirjakokoelma, joka on tehty seurakuntaa varten. Kaiken keskus on kolmiyhteinen Jumala, joka tuli Pojassaan ihmiseksi meidän veljeksemme. Ilman Raamattua ja seurakuntaa emme kai tästä olisi kuulleetkaan. Voimme kiittää Jumalaa siitä, että meillä on nyt nuo molemmat ja niiden kautta usko Kristukseen. Kiitos kuuluu yksin Jumalalle. Ei meidän tule kiittää Raamattua Jeesuksesta.
Kiitos Martti Pentille viisaista huomioista.
Juha Heinilä, luuletko ettei seuraava fundamentti pidä paikkaansa????
Luuk. 9:62
Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Ei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa, ole sovelias Jumalan valtakuntaan”.
Ari, toki pitää paikkansa. Oman pellon kyntämisessä on tärkeintä kyntää omaa peltoa, eikä seurata muiden kyntöpuuhia. Oletkos sovelias Jumalan valtakuntaan?
Ari, tuossa Jeesus kuvaa, niitä, jotka käyvät omaa tietä, niitä jotka haluaisivat sen oman tiensä vievän Jumalan Valtakuntaan.
Joka rakastaa maailmaa ei voi olla sovelias. Lain tie on myös oma tie, eikä se ole se ahdas tie josta Jeesus toisaalla puhuu.
Eli joka ei kadota elämäänsä Jeesuksen tähden, ne eivät voi päästä sisään, mutta joka tulee Jeesuksen tykö, häntä ei heitetä ulos.
Jeesus sanoi opetuslapsillensa: ”Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi? Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan. Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan.” (Matt. 16:24-28)
Ismo Malinen, mitä on uudestisyntyminen, siis juuri tässä tulee esille uskoontulon merkitys eli kaiken alkaminen uudestaan JUMALAN HENGESSÄ, siis ennen ihminen elää oman viisauden ja ymmärryksen mukaan ja kun uudestisyntyy jättää kaiken vanhan, huom. KAIKEN vanhan ja lähtee Jeesusta seuraamaan, ei voi ottaa MITÄÄN vanhasta, ei siis yhtään mitään….
“Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.” Gal.2:19-20
Ari tuon Paavalin tunnustuksen koen olevan juuri sen mistä puhut, itse koen samoin kuin Paavali. Taakse jäänyt on kuollut ihminen, tilalle on tullut Kristus elämä. Olen siis samanaikaisesti itselleni kuollut ja Kristuksessa elävä, tätä ei järki tahdo ymmärtää.
Jorman kommentin ( tänään klo 17.49 ) viimeinen kappale ”mannaa Jumalan lapsille”!
Martti Pentin mukaan ”ilman seurakuntaa meillä ei olisi Kristusta”.
Hänelle olkoon Kristus seurakunnan luomus, jos tahtoo. Minulle ei.
Kummallisesti Martin ajatukset tuovat mieleeni erään harhautuneen herätysliikkeen itseriittoiset opetukset.
Asia on tietenkin toisinpäin: Ilman Kristusta ja hänen sanaansa meillä ei olisi seurakuntaa.
Seurakunta ei ole mitään ilman sanaa. Sen jäsenet ovat vain kuivuneita oksia.
Nimittäin, vain sanassa Kristus heille tarjotaan uskottavaksi.
Ilman sanaa seurakunnalle jää vain harhat, mutta Kristusta sillä ei enää ole.
En voi ymmärtää, miten Raamattu voisi olla seurakunnan luomus.
Jumala on puhunut ihmisille ja se on kirjoitettu Pyhän Hengen käskystä muistiin.
Kristus opetti ja selitti Raamattua ja tämän Kristukselta saamansa sanan apostolit kirjoittivat muistiin.
Ilman Kristuksen opetuksia seurakunnalla ei olisi ollut mitään kirjoitettavaa, muuta kuin oma
erehdyksensä.
Seurakunta on Pyhän Hengen luomus. Se on myös Kristuksen ruumis. Ihmiset, joille Jumala puhuu muodostavat seurakunnan. Seurakunta on ensin keskuudessaan jakanut Jumalan sanat ja sitten kirjoittanut ne muistiin. Lopuksi on yhteisellä päätöksellä valittu ne kirjoitukset, jotka nyt muodostavat Raamatun.
Suoraan sanoen, aivan joutavaa näistä väitellä.
Lutherin mukaan Kristus itse perusti seurakuntansa, hän kutsui, hän rakensi sen sanansa päälle ja lähetti heidät. Sitten hän itse ilmestyi ja puhui Paavalille.
Se mitä Herra oli opettanut, sen kai evankelistat kertoivat, samoin Paavali?
Minä ainakin pidän kiinni klassisesta näkemyksestä, vaikka ymmärrän, että tuo Raamatun sana on libeille ongelma.
Eihän seurakunta itse luonut sanaa, vaan Jumala oli puhunut profeettojen kautta, ja sitten hänen poikansa kautta.
Se on kyllä merkillistä, miten liberaaliteologeille tuo Jumalan kaikkivaltius ja tahto on ihan vetelää,
kun pitäisi kiinni jostakin totuudesta. Jos Jumala ei pysty tahtoaan ilmaisemaan, miten hän pystyi maailman luomaan?
Kun kirjoituksia valikoitiin, pidettiin kiinni siitä, että ne ovat apostolien opetuksen mukaisia.
Paavalihan sanoo: ”tämän olen Herralta saanut”.
Seurakunnan luoma sana on tietysti helppo ennakkotapaus sikäli, että voimme sitten
luterilaisen uskomme vastaisesti hyväksyä kirkolliskokouksen päätöksetkin jumalansanaksi.
Mikä on seurakunta? Kuuluivatko apostolit seurakuntaan? Ensinnäkin seurakunta ei ole vain Uuden testamentin käsite: ”Salomo seisoi Herran alttarin äärellä koko Israelin seurakunnan edessä.” Vanha testamentti on syntynyt tämän Israelin seurakunnan parissa.
Jeesuksen opetuslapset muodostivat ikään kuin idun, mutta kristillisen seurakunnan varsinaiseksi syntymäksi kai voidaan katsoa Pyhän Hengen vuodattaminen helluntaina. Tämän seurakunnan keskellä kirjoitettiin evankeliumit, apostolien kirjeet ja ilmestykset. En osaa pitää niitä Hengen sanelusta kirjoitettuina, sen verran niissä on kuultavissa kunkin kirjoittajan yksilöllinen ääni. Hengen vaikutus on hienovaraisempaa, ihmistä kunnioittavampaa. Tärkeintä on muistaa, ettei Henki lakannut toimimasta seurakunnan keskellä, kun Raamatun kaanon lyötiin lukkoon.
Varhaiskristillistä seurakuntaa ja Raamatun kirjoittamista ei pitäisi asettaa vastakkain. Se, että pyhät kirjoitukset ovat syntyneet Jumalan Hengen inspiroimina ei sulje pois sitä tosiasiaa, että ne syntyivät seurakunnissa ja seurakuntien tarpeisiin. Paavali kirjoitti Filipin seurakunnalle, Korintin seurakunnalle jne. Aiheetkin koskivat seurakuntien elämää ja niiden lopussa oli tervehdysten esittäjinä seurakuntien jäseniä. Raamatun kirjat eivät syntyneet itsenäisiksi ajasta ja paikasta riippumattomiksi hengentuotteiksi, vaan seurakunnan uskoa julistaviksi Hengen tuotteiksi. Niiden lukeminen tapahtui seurakuntien kokoontumisissa ääneen lukemalla. Kesti vuosisatoja, ennen kuin Raamatun kirjoja alkoivat yksityiset omistaa ja lukea.
Raamatun kaanoniin eivät kirjoitukset valikoituneet itsestään, vaan kaanon päätettiin kirkon eli seurakuntien päätöksillä. Yksi kriteeri muiden joukossa oli se, että kirjoitusten tuli olla tunnettuja eli käytössä koko kirkossa. Seurakunnan tunnustamattomia tekstejä ei otettu mukaan.
Historiallisesti se on mennyt niin, että ensin seurakunta rajasi Raamatun. Kun se oli valmis, rajasi Raamattu seurakunnan.
Teemu, kiitos hyvästä kommentista. Koko Pyhä Raamattu on Jumalan sanaa, ensimmäisestä sanasta viimeiseen aamen sanaan asti.
Edellä monta hyvää kommenttia, kiitos teille kaikille. Miksi fariseukset joutuivat Jeesuksen fundamenttien kanssa ristiriitaan?
Fariseukset joutuivat ristiriitaan Jeesuksen henkilön kanssa. Hän kehtasi sanoa olevansa se henkilö, josta profeetat puhuivat kirjakääröjen teksteissä.
Ihan joutavaa esittää, että seurakunta itsessään kirjoittaa jotakin.
Jumala on ilmoittanut ja se on kirjattu ylös mitä Jumala on ilmoittanut. Alusta asti se on käärmettä potuttanut.
Siinähän se ongelma on.
Seurakunta oli jo vanhassa liitossa, eikä se sielläkään omia juttujaan kirjoittanut, vaan Jumalan ilmoituksen joka annettiin profeettojen kautta.
”Minä, Paavali, kirjoitan tähän tervehdyksen omakätisesti. Näin minä kirjoitan, ja tämä on tuntomerkkinä jokaisessa kirjeessäni.”
”Seurakunta oli jo vanhassa liitossa, eikä se sielläkään omia juttujaan kirjoittanut, vaan Jumalan ilmoituksen joka annettiin profeettojen kautta.” Seurakunnan luonteen mukaan Jumalan ilmoitus on seurakunnan oma juttu.
Tuomiopäivä on Jeesuksen yksi fundamentti, jota Kristuksen kirkkoon kuuluvat innokkaasti ja luopiot kauhulla odottavat.
Tuomiopäivää voimme nimittää samalla kertaa tuomion ja lunastuksen päiväksi, murheen ja ilon päiväksi sekä myös helvetin ja taivasten valtakunnan päiväksi. (Martti Luther)
Tuomiopäivän kauhu voi olla yllättävänkin tuntematon siinä joukossa, jota pidät ’luopioina’. Sekin lauma luottaa Golgatalla ansaittuun armoon. Voi olla, ettei innokasta odotustakaan liiemmin ole. Ajatus rikinkatkuisessa pätsissä käryävistä syntisistä kun ei ole kovin miellyttävä.