Kristus maailmaan tullessaan sanoi: ”Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit; polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt. Silloin minä sanoin: ’Katso, minä tulen – kirjakääröön on minusta kirjoitettu tekemään sinun tahtosi, Jumala.’” (Hepr. 10:5-7) Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti. (Heb. 13:8)
Jeesus Kristus oli Isän Jumalan tykönä ennen maailman luomista (vert. Joh. 17:5 ja Joh. 1:1-2); miksi tämä Jeesuksen fundamentti on tärkeä?
.
Jeesus Kristus piti Jumalan sanaa kokonaan totuutena (vert. Joh. 17:17); miksi tämä Jeesuksen fundamentti on tärkeä?
Jeesus Kristus sanoi olevansa Tie ja Totuus ja Elämä; Jeesus on ainut tie Taivaaseen (vert. Joh. 14:6); miksi tämä Jeesuksen fundamentti on tärkeä?
Jeesus Kristus sanoi tulevansa kerran takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita (vert. Matt. 13:37-43); miksi tämä Jeesuksen fundamentti on tärkeä?
Jeesus Kristus sanoi olevansa ylösnousemus ja elämä ja joka häneen uskoo ei ikinä kuole (vert. Joh. 11:25-26): miksi tämä Jeesuksen fundamentti on tärkeä?
Mitä muita fundamentteja Jeesuksella oli?
Kaikki julkaistut blogini:
Kolmiyhteinen Jumala Vanhassa Testamentissa. Jaakob taisteli
Jabbok – virralla. Kuka oli Jaakobin vastapuoli? Ei enkeli eikä ihminenkään! Useihin Vanhan Testamentin teksteihin on ns. Prae –
Eksistenttinen Kristus kätkettynä. Olikohan Jaakobin. ”painissa” kysymyksessä tämä Kristus? ( 1 Moos. 32 ). Kerran eräs pariskunta kysyi heille ilmestyneen enkelin nimeä. He saivat vastaukseksi: se on
ihmeellinen! Joulun teksteissä on kiistämätön Kristus – profetia: Ihmeellinen Neuvonantaja Väkevä
Jumala jne.
Heprealaisen Raamatun alkujakeissa esiintyy. ”Elohim ”; Jumalat:
selvä viittaus jumalan kolminaisuuteen. Tai ”tehkäämme” jne.
Voisiko Prae – eksistenttinen Kristus olla yksi fundamentti
Sakari, hyviä huomioita. Jaakob paini Kristuksen kanssa. Monia muita kohtia on Raamatussa. Yksi tällainen kohta, kun Kristus ilmestyi Moosekselle palavassa pensaassa.
Niin Mooses sanoi: ”Minä käyn tuonne ja katson tätä suurta näkyä, miksi ei pensas pala poroksi.” Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, huusi hän, Jumala, hänelle pensaasta ja sanoi: ”Mooses, Mooses!” Hän vastasi: ”Tässä olen.” (2. Moos. 3:3-4)
Elohjim-jumalanimien monikollisuus ei osoita mitenkään nimen omaan kolmeen jumalaan. Elohimeja oli joukkioittain, Jahve oli yksi elohimeista, Israelin heimojumala mikä selvästi näyttää mm. V. Ms. 32 8:9.
Olen aika paljon Pöyhösen kanssa samaa mieltä siitä, että Pyhä Henki on opastanut mitä kaanoniin on otettu mukaan. Kriteerinä oli tietysti se, mitä Jumala on Jeesuksen ja apostolien kautta opettanut. Siitä pidettiin kiinni, vaikka jo siinä vaiheessa kirkossa oli aikamoista harhaopetustakin. Itsevanhurskauden henki näkyy jo ihan selvästi apostolisissa isissä. Kirkon opetus on ollut koko ajan aikamoista aallokkoa.
Tunnustuksemme mukaan jatkuvaa ilmoitusta ei ole. Mormonit, jehovantodistajat ym. ovat siitä toisesta ajatuksesta varoittavakin esimerkki. Liberaaleilla on aika laiha lopputulos. kun ajattelee esim. maamme tunnetuimman eksegeetin elämäntyön lopputulemaa. Uskon kannalta täysi nolla. Vuonna 1970 Raamattu ei ollut jumalansanaa, nyt 2014 ei kuoleman jälkeistä elämää ole. Kirkko on pelkkä maallinen hyväntekeväisyysjärjestö…..
Kiitos Jorma, helppoa olla teidän kanssa samaa mieltä.
Sano minulle kenen kanssa seurustelet, niin minä sanon sinulle, millainen sinä olet, lienee vanha partiossa käytetty aforismi.
Jostain kumman syystä ateistit, Jumalaan kielteisesti suhtautuvat, uskovia halveksivat ja Raamatun uskottavuutta repivät ovat aina uskonnolliselle liberaalille niitä sosiaalisesti läheisimpiä. Eivät koskaan sellaiset, jotka tarvitsevat elämäänsä Jeesuksen seuraa, kaipaavat sanan ravintoa vahvistukseksi tai valittavat syntisyyttään ja huonoa vaellustaan. Johtuuko tämä läheisyys siitä. että he ovat lähtöisin samasta?
Jorma osuu oikeaan, mitään jatkuvaa ja uutta ilmoitusta ei ole tulossa, on vain se mikä on ilmoitettu Kristuksessa, siinä on meidän elämä ja Pelastus ilmoitettu täydellisenä.
Vielä fundamentalismista. Raamatusta löytyvän Lain ja Armon erottaminen ohjaa myös fundamentalismia.
Lakihenkinen kristillisyys perustaa myös ajattelunsa ja toimintansa Raamattuun, jolloin Jeesuksesta tehdään uusi Mooses ja näin tehden ajetaan yhteisö pimeään ahdistukseen, jopa itsemurhiin.
Armoon perustuvan Kristillisyys taas johtaa yhä kirkastuvaan iloon ja rauhaan.
Näiden kahden erottaminen on sekulaarille ihmiselle mahdotonta ja ikävä kyllä se on sitä myös kirkon sisällä. Laki ja Evankeliumi ovat yhdessä, mutta erikseen.
Luther sanookin, että kuka oikein osaa Lain ja Armon erottaa on oikea teologi.
Olen sitä mieltä, että kirkon tulisikin palata jälleen kerran perustuksille, (fundamentalismiin) enkä tällä tarkoita sitä, että palattaisiin takaisin alkukirkolliseen maailmaan, vaan palattaisiin kirjoituksiin. Nykyinen ongelma kun tuntuu olevan siinä, että ollaan haettu apua kaikkialta muualta, mutta ei Raamatun Sanan lohdutuksesta. On filosofiat ja uudistukset, mutta lopulta Raamatun Aarre on jäänyt piiloon.
”Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo.” Room.15:4
Ismo, kiitos hyvistä kommenteista. Pyhästä kasteessa kaikki on jo meille annettu. Jeesus kaste ja lähetyskäsky taitaa olla yksi fundamentti lisää.
Teurasuhriin ja ruokauhriin et sinä mielisty. Korvani sinä avasit. Polttouhria ja syntiuhria et sinä vaadi. Silloin minä sanoin:`Katso minä tulen. Kirjakääröön on kirjoitettu,mitä minun on tehtävä.Sinun tahtosi, minun Jumalani,minä teen mielelläni,sinun lakisi on minun sydämessäni.” (Ps. 40:7-9 .)
Tässä psalmin kohdassa kerrotaan miksi Messias, Kristus tuli. Kristityt lukivat psalmeja, jossa he kuulivat yhä uudelleen ja uudelleen Kristuksen puhuvan heille psalmien välityksellä. Hebr.kirjeen 10 luvussa : Kristus nyt sanoo, että se Jumala, joka ei vaadi uhria, on valmistanut hänelle ruumiin. Ps. taas puhutaan avatuista korvistan, vainJumala voi avta korvat kuulemaan Jumalan sanaa oikealla tavalla.
Siihen Kristus sanansa kärjistää : Jumala antoi hänelle ruumiin, jotta hän voisi täyttää Jumalan tahdon ja antaa sen uhriksi, vieläpä kertakaikkiseksi uhriksi, jota ei enää tarvitse vuosittain uusia. Sen lisäksi tulee kirkkaasti esille mistä hänet voidaan löytää: Hänestä oli kirjoitettu ”kirjakääröön” elikä Raamattuun.
Hebrealais kirjeessä kertoo suurenmoisella tavalla Jeesuksesta luvattuna Messiaana. Mutta meille on kuitenkin vieläkin tärkeämpää päästä selville , kuinka tulemme osalliseksi tästä sovitustyöstä: uskomalla Kristukseen . Hebrealaiskirje on kirjoitettu uskoville. Usko on itsestään selvä edellytys. Mutta sen meidän jokaisen tulee ottaa huomioon, että uskosta ei saa tulla itsestään niin selväksi, ettei siitä enää tarvitse pitää huolta.
Kiitos Martti. Onneksi Jeesus Kristus halusi tehdä vaikean tehtävän hyvin loppuun asti. Olisi ollut helpompaa livetä tehtävästä kuin ottaa koko maailman synnit niskaansa ja kärsiä Golgatalla syyttömänä meidän tähtemme. Jumalan rakkaus on suurta!
Jorma Ojalan havaitsemaan piirteeseen kiinnitin huomiota apostolisien isien kirjoituksissa. Todella yllättävän lyhyessä ajassa painopiste siirtyi ihmisen tekoihin ja ponnistuksiin ja lain ja armon sekoittamiseen. Tässä voisi luetella lukuisia kirkkoisiä, joilta ”lahjausko” Kristuksessa on kovasti hakusessa. Olikohan Jaakobin kirjeen ”miljöö” ennakkomerkki siitä mitä tuleman piti. Uskonpuhdistaja ”häkeltyi” Jaakobin kirjettä lukiessaan. Kirje on varmasti ollut kristikuntaa ajatellen ”tarpeellinen” ( niinkuin muutkin
Pyhän Raamatun tekstit ). Jaakob Pyhän Hengen johdatuksessa koskettaa hyvin kiperää asiaa.
Jaakobin kirje on erittäin hyvä, sehän kertoo meille, mitä kuollut usko on.
”Kuka osaa erottaa lain ja evankeliumin”???
Siis Jeesus oli lain loppu ja julisti Jumalan valtakuntaa, mitä tämä merkitsi???
Enää ei ollut (oliko koskaan??) mahdollista pelastua lakia noudattamalla eli elää niin hyvin että ansaitsisi pelastuksen.
Miten pelastuminen tapahtuu Jeesuksen kautta, nöyrtymällä tunnustamaan syntisyytensä (eronsa Jumalasta), tekemällä parannus ja uskomalla evankeliumi. Tämä on ainoa oikea tie Jeesuksen kautta Jumalan valtakuntaan.
Elämä Jumalan valtakunnassa ei ole laittomuutta vaan Jumala laitta lakinsa uskovien sydämeen niin että tulee sydämen halu elää lain mukaan.
Tämä on tosi.
Tuo sydämen halu, ei lue enää lakia, vaan toimii rakkauden mukaan. Jos joku syö sapattina tähkäpäitä, niin nälkäänsä syö, siinä ei ole mitään pahaa, vaikka laki sen kieltäisi, tästä on ytimessään kysymys.
Rakkaus ei lue enää lakia, vaan Rakkaus on tullut itse laiksi, että meillä olisi vapaus, eikä syyllisyyttä enää siitä, että emme täytä kirjaimellista lakia.
Me viemme raamattuja sinne, mihin niitä on kielletty lain mukaan viemästä, koska Rakkaus niin vaatii. Emme saavuta lain noudattamisella mitään, vaan kaiken vaikuttaa Rakkaus, joka on vuodatettu sydämiimme Kristuksen kautta.
Tämä on vapauden laki tai uskon laki, siinä ei ole enää tekoja vaan ainoastaan usko, joka vaikuttaa meissä rakkauden työt. Tästä myös Paavali puhuu Room.3.
Ei laki ole loppu. Laki on täytetty, mutta Jumalan tahto ei ole muuttunut.
Laki ei koske enää uutta luomusta, joka on syntynyt vedestä ja Hengestä, mutta vanha ihminen tekoineen on vielä lain alla kuolemaansa asti, jotta se ei pääsisi uuden luomuksen herraksi.
Sinulla. Ari, on laki ja evankeliumi täydellisesti sekaisin.
Olen nähnyt Jaakobin kirjeen aina oikean uskon puolustajana, siis sen, minkä Jumala on synnyttänyt, sen uskon joka nousee kaikkialla vääryyttä vastaan oikeudenmukaisuuden puolesta.
Usko on toimelias ja saa aikaan, siitä Jaakob mielestäni puhuu, kun puhuu esim. rikkaista ja köyhistä, Jaakob muistuttaa meitä kaikkia, että Kristitty ei katso henkilöön, vaan toimii uskonsa mukaan oikeuden puolesta kuvia kumartelematta.
Se ei toimi tekojenlain mukaan vaan ”vapauden lain mukaan”
”Puhukaa niin ja tehkää niin kuin ne, jotka vapauden laki on tuomitseva.” Jaak.kirj.2:12
Jaakob ei mielestäni kumoa uskonkautta vanhurskautta vaan vahvistaa sen.
Hyviä kommentteja Jaakobin kirjeestä. Nuoren uskovan kannattaa lukea Paavalin Galatalaiskirjettä ennen Jaakobin kirjaa, jotta ei ajaudu lain alle. Ilman opetusta voi joutua harhaan, vaikka Jaakobin kirje on erinomainen. Oikeaa uskoa seuraa aina Jumalan tahdon mukaiset teot. Järjestys on tämä.
Olikohan 20 vuotta kestäneen raamatunkäännöstyön lopputuleman kannalta kaikkien raamatunlukijain näkökulmasta ”onneksi”, ettei
Jorma Ojalan mainitsemaa maamme ”tunnetuinta eksegeettiä kelpuutettu käännöskomitean asiantuntijaksi? Luulen, että ainakin Koskenniemen ja Thurenin ”pohjatekstien” parissa käännöstyö sujui
( ehkei aina ilman ongelmia? ).
Heikki Räisänen oli kääntämässä Uusi testamentti nykysuomeksi -kirjasta, joka ilmestyi 1970-luvun alussa. Sen jälkeen hänestä tuli niin pahoin kiistelty hahmo, ettei osallistuminen uuden kirkkoraamatun käännöstyöhön enää tullut kysymykseen. Räisäsen oman muistelmateoksen mukaan.