Jeesus Kristus sanoi: ”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.” (Matt. 11:28)
Miksi omantunnon tuskat voivat olla hirvittävät?
Miksi ainut lääke omantunnon tuskiin, jota Jumalan laki on nostanut esiin, on evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta?
Miksi Jeesus kutsuu luokseen syntisiä ja väärintekijöitä?
Pitääkö meidän ensiksi väsyttää ja raskauttaa itsemme, ennenkuin kelpaamme Jumalalle?
Millä perusteella tämä kutsu on (tai ei ole) lupaus täydellisestä levosta?
Kaikki julkaistut blogini:
. . . . .
Seuraavat blogit:
Syntyi neitsyt Mariasta (18.12.2014)
Halpa armo (2.1.2015)
Ismo Malinen, otat esille ”rakkaus peittä synnin paljouden”, mitä tämä tarkoittaa, onko se ”lupaus” itselle?
Ei ole lupaus tehdä syntiä VAAN kun Jumala vuodattaa Pyhän Henkensä kautta rakkautensa uudestisyntyneeseen niin tämä rakkaus peittää TOISTEN synnit niin että me voimme rakastaa niitä jotka rikkovat meitä vastaan sanoilla tai teoilla.
”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut-että tekin niin rakastatte toisianne.” Joh.13:34
Toisaalla Jeesus sanoo: ”Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa; mutta joka minua rakastaa, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle.”
Ja vielä sanoo: ”Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun.
Ja taas: samassa luvussa:
”Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan.
Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani; ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt. Joh. 12
Johannes sanoo toisaalla kirjeessään:
”Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat; sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.
Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?” 1.Joh.5
Ja vielä sanoo:
”Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta, ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä, että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki.
Rakkaani, jos sydämemme ei syytä meitä, niin meillä on uskallus Jumalaan,
ja mitä ikinä anomme, sen me häneltä saamme, koska pidämme hänen käskynsä ja teemme sitä, mikä on hänelle otollista.
Ja tämä on hänen käskynsä, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toinen toistamme, niinkuin hän on meille käskyn antanut.
Ja joka pitää hänen käskynsä, se pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä. Ja siitä me tiedämme hänen meissä pysyvän, siitä Hengestä, jonka hän on meille antanut.” 1.Joh.3
Voimme siis kaiken edellä olevan pohjalta tulla siihen johtopäätökseen, että Jeesuksen käskyjen pitäminen on pysymistä Hänen sanoissaan, (Eli pysyä Sanassa) ja Uskomalla Häneen ja Rakastamalla toisiamme me pidämme Jumalan käskyt.
Onko tämä vaikeaa? Uskominen Jeesukseen? Teoissa vai sanoissa?
Jos Uskon, niin myös teen, sillä mitä on sellainen usko joka ei toimi uskonsa mukaan? Ei se ole mitään uskoa, että sanoo rakastavansa lähimmäistä, mutta jättää läheisen pulaan, vaikka voisi auttaa.
Tietenkin vain sen rakkauden mukaan voi antaa, minkä on itse saanut, sillä ei sen mukaan, kun ei ole annettu, vaan sen mukaan kuin on saanut. Joka on saanut paljon anteeksi, se myös Rakastaa paljon.
Sentähden sanotaan: Kenen paljot synnit ovat anteeksi annetut: hän rakastaa paljon; mutta jolle vain vähän anteeksi annetaan, se rakastaa vähän. Kuitenkin on kaikki laki täytetty Kristuksessa, sillä sanoo:
”En minä tullut lakia kumoamaan, vaan täyttämään sen.”
Niinpä voimme Kristuksessa kaiken, mutta ilman Kristusta emme voi mitään. Kun Jeesus sanoo: ”Pysykää Minussa, niin minä pysyn teissä… Se joka minussa pysyy kantaa paljon hedelmää.” Joh.15
Kaikki on uskon kautta Häneen, mutta ilman uskoa ei kukaan voi olla otollinen. Käskyjen pitäminen on sitä, että Uskomme Häneen, joka voi kaiken minkä ymmärrämme ja vieläkin enemmän, se on sielujen pelastus Hänen kauttaan. Kiitos ja ylistys olkoon Jumalan.
Kristus on lain loppu niille, jotka uskovat.
Ismo, kiitos hyvästä kommentista. Oikein kirjoitit.
Jatkan vähän. Rakkauden kaksoiskäsky on täyttä lakia. Jos haluamme olla täydellisiä, niin täytämme lain. Kuitenkaan lain noudattaminen, vaikka sen tekisimme aina täysillä, ei meitä pelasta. Jumala ei hyväksy meitä sen takia, että noudatamme lain täydellisesti vaan sen takia, että uskomme Jumalan ainoaan Poikaan, Herraan, Jeesukseen Kristukseen.
”Ja tämä on hänen käskynsä, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toinen toistamme, niinkuin hän on meille käskyn antanut.” Tämä on jotain muuta kuin Vanhan testamentin laki. Se koostui käskyistä ja kielloista, joita tuli noudattaa rangaistuksen uhalla ja palkkion toivossa. Rakkauden käsky ei pelkää rangaistusta eikä toivo palkkaa. Sen päämääränä on toisen hyvä, ei oma.
Suurin käsky laissa (vertaa Matt. 22:36-40):
Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.
Ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi. Nämä sanat, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, painukoot sydämeesi. Ja teroita niitä lastesi mieleen ja puhu niistä kotona istuessasi ja tietä käydessäsi, maata pannessasi ja ylös noustessasi. Ja sido ne merkiksi käteesi, ja ne olkoot muistolauseena sinun otsallasi. (5. Moos. 6: 4-8)
Käsky lähimmäisen rakastamisesta:
Älä kosta äläkä pidä vihaa kansasi lapsia vastaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Minä olen Herra. (3. Moos. 19:18)
Ismo Malinen, mitä vuorisaarna (Matt.5-7) sinulle sanoo, onko se uudestisyntneelle elämään ohjeeksi vai ei?
>>>“Jos kiellämme synnin, niin Totuus ei ole meissä.” Olisin enemmän huolissani Jumalan kieltämisestä>>>>
Tällä fariseusten tiellä ei valitettavasti ole pelastusta. Tällaista ihmistä Kristus ei voi auttaa.
Tuolla edellä vertailtiin Marttaa ja Mariaa.
Marttahan on yleisesti tuomittu, Maria taas ihailtu.
Minä luulen, että elävässä elämässä, elävässä kristillisyydessä se ei mene ihan niin kuin uskonopin luennolla.
Ei hyvän/huonon osan valitseminen mene ihan tuolla tavalla.
Olihan Marttakin jo hyvän osan valinnut, kun hän tahtoi opettajan luokseen ja kun hän sitten palveli tätä ja mukana seuranneita ihmisiä. Jonkunhan sekin piti tehdä.
Kristus lähettää meitäkin palveluksen työhön, eikä keittiössä hikoileva emäntä ole yhtään sen
huonompi kristitty kuin seuratuvassa puhujan pöydän luona istuva veli tai sisar.
Huolimatta siitä, että Maria oli valinnut hyvän osan,. ei se Martankaan osa huono ollut.
Tämän takia minä tahdon välillä tuulettaa tätä liian insinööritieteeksi menevää opillista keskustelua.
Jorma, kiitos hyvistä kommenteista, vaikka välillä vähän meitä kovistelet. Itseäni hirvittää meno evl-kirkossa. Jotenkin tuntuu siltä, että opillisuus on kirkossa unohdettu ja kukin huseeraa mitä itse haluaa. Itse en pidä sitä kristillisyytenä, jota pitäisi tavoitella. Meillä on Jumalan sana, jolla kaikki opit pitää puntaroida. Uudet tuulet ja opit ovat lähes aina Jumalan sanan vastaisia. Ajan henki vieraannuttaa ihmiset Jumalasta, vaikka se tuntuisi elävältä ja oikealta elämältä ja kristillisyydeltä.
[“’Jos kiellämme synnin, niin Totuus ei ole meissä.’ Olisin enemmän huolissani Jumalan kieltämisestä” Tällä fariseusten tiellä ei valitettavasti ole pelastusta. Tällaista ihmistä Kristus ei voi auttaa.] Jumalan kieltäminen on perisynti, josta synnin teot lähtevät. Jumalaan uskovan ei tarvitse vahtia syntejä, koska hän ei enää ole sidottu jumalattomuuden perisyntiin. Minusta farisealaisuus on juuri syntien punnitsemista ja Jumalan unohtamista.
Hienot teoriat (opit) ei mitään auta jos sana ei tule elämäksi, siis kuinkahan käy uimarille joka uintiteorian ossoo täydellisesti mutta järvessä ei pysy pinnalla? Aivan sama hengellisessä elämässä, vaikka osais Raamatun Sanasta Sanaan ulkoa, mutta se ei tule eläväksi niin hukkuu varmasti.
Kiitos hyvästä kommentista, Ari. Näin on. Kannattaa liittyä kristilliseen seurakuntaan ja tavata kristittyjä. Erityisesti kristillisessä avioliitossa opimme viemään Kristuksen oppia käytäntöön.
Juha Heinilä, kuinkas olet samaa mieltä mutta sitten hylkäät Jeesuksen Sanat ”lakina”? Pysyyköhän sillai pinnalla vai hukkuneeko? Mie uskon et hukkuu.
Puupää ei huku.
Puhut palturia, jos väität minun hylkäävän Jeesuksen sanat. En hylkää mitään, mitä Raamatussa on. Jokainen sana Raamatussa on tärkeää!
Onko evankeliumi ykkösuutinen ?
Tätä voidaan todella kysyä, kun kuuntelee radiosta aikamme hengellisiä puheta esim. aamuhartauksissa ja muissakin ohjelmissa, Liian usein puhujat onnistuvat pitämään hartauden mainitsemasta Jeesuksesta, kuin jotakin sivulauseessa. Puhutaan mieluummin kaikesta muusta hengellisestä kivasta.
Tällaisia puheita ei ainakaan voida moittia liiasta opillisuudesta. Mielestäni emme voi jättää ristiinnaulittua Herraamme syrjään, eikä sivuosaan. Apostoli Paavali oli toista mieltä; ”En halunut tietää teidän luonanne mistään muusta, kuin ristiinnaulitusta Kristuksesta” ( 1.Kor,2: 2 )
Martti Luther tunnusti: ” Sydämmessäni vallitsee tämä oppi: Kristuksen usko. Siitä minun jumaluusopillinen ajatteluni öin ja päivin lähtee, sen kautta kulkee ja siihen palajaa” Hän sanoi
Joh.17: 10 johdosta: ” Sen tähden jokainen huolehtikoon omasta kohdasta, että Kristus tulisi hänessä kirkastetuksi”
Kiitos Martti, hieno kommentti. On autuaallista kuulla opetusta, jossa Jeesus Kristus on ykkösjuttu.
Myös silloin kun luemme Raamattua, niin aina olisi tärkeää löytää Jeesus Kristus, vaikka lukisimme Vanhaa Testamenttia. Hyvä rukous ennen Raamattua lukemista on Johannes Bäckin rukouskirjan rukous:
Rukous ennen sanan tutkistelua
Jumalani, kiitos siitä, että olet minulle syntiselle avannut hengellisen aarreaitan, pyhän sanasi. Taluta minut sisälle Raamattuun. Anna Pyhä Henkesi johdattajakseni. Sinä tiedät, mitä tarvitsen. Sinä näet, että olen köyhä, nälkäinen, sairas ja alaston; anna aarteesi, anna nälkäiselle ruokaa, sairaalle lääkettä, pue alaston. Anna Pyhän Henkesi armo tutkiakseni sanaasi niin, että siitä aina löytäisin Jeesuksen Kristuksen. Häneen on kaikki rikkaus kätkettynä. Siunaa sanan tutkiminen niin, että yhä enemmän pukeutuisin Herraan Jeesukseen. Anna hänen olla vanhurskauteni ja esikuvani ja anna minun kasvaa armossa ja Vapahtajani tuntemisessa. Kuule rukoukseni Jeesuksen tähden. Aamen.
Johannes Bäck: Muukalaisten kotielämä.
Huvittaa – tai oikeastaan surettaa tämä mustavalkoisuus, missä ei löydy mitään elävyyttä kahden äärimmäisyyden välillä.
Elävä ja toimiva kristillisyys on ihan jotain muuta.
Jorma, ilman Kristusta meillä ei ole mitään. Ainoastaan Jeesus Kristus on tärkeä.
Arille vastaan, että Jeesus kuvaa vuorisaarnassa Jumalan rakkautta ja sen toimintaa. Kysyä sopiikin kuka meistä on valmis antamaan henkensä muiden edestä, vankilassa viruvan narkkarin tai perheensä tappaneen isän puolesta?
Tätä kuvaa vasten on hyvä lukea vuorisaarnaa.
Jeesus kuvaa meille vuorisaarnassa, kuinka meissä kenessäkään ei ole Jumalan vanhurskautta itsessämme, vaan sanoo, jos meidän vanhurskautemme ei ole ylivertainen fariseuksiin ja kirjanoppineisiin nähden, niin meillä ei ole pääsyä taivasten valtakuntaan.
Jeesus opettaa ja kuvaa vuorisaarnassa mitä on Jumalan pyyteetön Rakkaus, joka on lain täyttymys. Se on meille hyväksi opetukseksi, nuhteeksi ja ojennukseksi ja sen kautta meidän tulisi nähdä myös oma kelvottomuutemme Jumalan edessä. Sillä lain kautta tulee synnintunto. Siitä vuorisaarnassa on kysymys ja siksi Jeesus asettaa vain lain noudattajille pääsyn Taivasten valtakuntaan.
Jeesus asettaa lain täyttämisen meille samalla mahdottomaksi, sillä vaatimus täydellisyydestä kuuluu: ”Olkaa te siis täydelliset niin kuin teidän Taivaallinen Isänne on täydellinen.”
Jumala antaa hyvyyttään kaikille ja jakaa omaansa kaikille soimaamatta, olemmeko me samanlaiset?
Vuorisaarnan kautta Jeesus herättää kuulijoiden synnintunnon ja vaatimukset hän asettaa Jumalan tasolle.
Olihan kuulijoiden joukossa tietysti niitäkin, jotka ajattelivat, noin minäkin ajattelen ja olen aina toiminut.
He olivat juuri fariseukset, jotka niin ajattelivat.
Ismo Malinen, niinpä mitä on Jumalan rakkaus, sen näytti Jeesus, nyt sitten onkin kysymys onko tämä rakkaus vuodatettu uudestisyntyneisiin Pyhän Hengen kautta, ON, siis voiko se olla vaikuttamatta uudestisyntyneen elämään, EI VOI.
Mitä tämä rakkaus tarkoittaa arki elämässä, onko esim raha este etten voisi rakastaa lähimmäistäni joka kohtelee minua taloudellisesti väärin, ei ole, mieluummin kärsin vääryyttä ennenkuin alan riitelemään rahasta, onko oikeudenmukainen kohtelu este rakastaa, ei ole jne….
Luotanko Jumalaan elämäni kaikissa asioissa, kyllä, tästä olisi varmaankin esimerkkinä (kaukaa haettuna tosin) jos joku uhkaisi minua aseella ja minulla olisi mahdollisuus ensin ampua niin ampuisinko vai en, EN, miksikö, koska Jeesus Sanoo älkää tehkö pahalle vastarintaa, siis toimisin Jeesuksen Sanan mukaan, se miten kävisi olisi Jumalan käsissä, jos kuolisin niin sekin olisi Jumalan käsissä ja siihen turvaan.
ismo malinen
08.12.2014 19:16
”Arille vastaan, että Jeesus kuvaa vuorisaarnassa Jumalan rakkautta ja sen toimintaa. Kysyä sopiikin kuka meistä on valmis antamaan henkensä muiden edestä, vankilassa viruvan narkkarin tai perheensä tappaneen isän puolesta? Tätä kuvaa vasten on hyvä lukea vuorisaarnaa. ”
Edellä olevassa on se huono puoli ettei minun kuolemani sovittaisi kenenkään syntejä, ne kaikki on Jeesus sovittanut. Mutta jos narkkari uhkaisi minua tappaakseen minut ja valinta olisi minä tai hän niin en todellakaan tappaisi, miksi, koska minä tiedän mihin olen matkalla, mutta häntä joka uhkaa kohtaisi kadotus jos hänet tappaisin, mutta jos en tappaisi olisi hänellä mahdollisuus parannukseen, toisaalta jos minä tappaisin niin rikkoisin Jeesuksen Sanaa vastoin ja matka voisi olla kadotukseen. Näin uskon ja Jeesuksen Sanaan luotan koko elämäni.