Näkymä kotimme pihalta
Keskiviikko 25.12.2024
Jouluaamu
Nyt Betlehemiin!
Joulu on suuri juhla. Vietämme sitä Jeesuksen syntymän kunniaksi. Jeesus on Jumala Jumalasta ja ihminen ihmisestä. Jumalana hän on ollut jo ennen maailman luontia. Hänessä Taivaan Isä loi koko maailman sekä näkyvän että näkymättömän. Ihmisenä hän syntyi Neitsyt Mariasta. Näin hän otti omakseen ihmisenä olemisen koko todellisuuden, syntymän, kasvun, työn teon, levon, syömisen, juomisen, väsymyksen ja ihmisen elämän koko ulottuvuuden. Hän otti ihmisyyden omaan olemukseensa.
Raamattu nimittää Jeesusta Sanaksi, kun puhutaan että hän Jumalana otti omaan olemukseensa ihmisyyden.
Sana tuli ihmiseksi
ja asettui asumaan meidän keskellemme.
Me katsoimme hänen kirkkauttaan
– kirkkautta, jonka ainoa lapsi Isältä perii.
Sana oli täynnä hyvyyttä ja totuutta.
Joh. 1:14, vuoden 2020 käännös
Jumalan rakkaus oli niin suuri, ja hän otti meidän ihmisyytemme niin todesta, että hän tuli yhdeksi meistä. Näin hän omassa olemuksessaan yhdisti koko ihmiskunnan itsensä kanssa.
Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon,
että antoi ainoan Poikansa,
jottei yksikään, joka häneen uskoo,
joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Joh. 3:16.
Nikean tunnustuksessa sanotaan Vapahtajamme kahdesta luonnosta näin:
Me uskomme yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan,
joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua,
Jumala Jumalasta,
valo valosta,
tosi Jumala tosi Jumalasta,
syntynyt, ei luotu,
joka on samaa olemusta kuin Isä
ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,
joka meidän ihmisten
ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista,
tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta
ja syntyi ihmiseksi,
ristiinnaulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana,
kärsi kuoleman ja haudattiin,
nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu,
astui ylös taivaisiin,
istuu Isän oikealla puolella
ja on kirkkaudessa tuleva takaisin
tuomitsemaan eläviä ja kuolleita
ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.
Athanasiuksen tunnustuksessa Jeesuksen olemus todellisena Jumalana ja todellisena ihmisenä sanotaan näin:
Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen
meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava,
että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.
Oikea oppi on tämä:
Me uskomme ja tunnustamme,
että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika,
yhtä lailla Jumala ja ihminen:
Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala,
äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen.
Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen.
Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä,
ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä.
Vaikka hän on Jumala ja ihminen,
ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi.
Yhdeksi hän ei ole tullut siten,
että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi,
vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden.
Yksi hän ei ole sen vuoksi,
että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa,
vaan siksi, että hän on yksi persoona.
Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen,
niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.
Pyhä Paavali vetoaa Vanhan testamentin profeettoihin, kun hän julistaa Jeesuksen tulleen meidän Vapahtajaksemme.
Julistamani evankeliumi,
jonka Jumala on profeettojensa suulla
edeltäpäin luvannut pyhissä kirjoituksissa,
Profeettojen perusteella hän pystyy lausumaan, että Jeesus on kokonaan ihminen. Hänet on mahdollista asettaa ihmisten todellisuuteen ja oman sukunsa jäseneksi.
Inhimillisen syntyperänsä puolelta hän oli Daavidin jälkeläinen;
Apostoli myös todistaa Jeesuksen olevan Jumala.
pyhyyden Hengen puolelta hän oli Jumalan Poika,
jolla on valta,
Näin joulun lapsi on ihmisyytensä puolesta pieni vauva. Hän tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa. Samaan aikaan tässä lapsessa taivas on auennut meidän ihmisten maailmaan. Vapahtajamme on syntynyt. Pelastus on tullut luoksemme. Tie Jumalan luo ilmestyi, kun Jumala itse saapui meidän luoksemme. Meidän keskuuteemme hän asettui, yhtenä meistä. Meidän hyväksemme. Meidät vapauttamaan. Jumalan Poika syntyi, antoi osaksemme Jumalan lapseuden.
Toinen lukukappale eli epistola: Room. 1:2–4
Kirjeestä roomalaisille, luvusta 1
Julistamani evankeliumi,
jonka Jumala on profeettojensa suulla
edeltäpäin luvannut pyhissä kirjoituksissa,
on sanoma hänen Pojastaan.
Inhimillisen syntyperänsä puolelta hän oli Daavidin jälkeläinen;
pyhyyden Hengen puolelta hän oli Jumalan Poika,
jolla on valta,
ylösnousemuksessa tähän asemaan asetettu.
Hän on Jeesus Kristus, meidän Herramme.
Perjantai on yli puolen välin. Jeesuksen ristiinnaulitsemisen viikonpäivä eli siis koko maailman SOVITUKSEN viikonpäivä.
Olen eläkeläisen hiljaista elämää elänyt.
Kuuntelin äänikirjana Apostolien teot latinaksi.
https://www.wordproject.org/bibles/audio/41_latin/b44.htm
Vähäsen olen myös aloittanut toisenkin Runeberg palkinnon finalistin kirjaa.
Milja Sarkola. Min psykiater. ISBN 978-952-333-571-4.
Nyt saatan vähitellen siirtyä kommentointeihin.
Reijo
Jatkoa toiseen kohtaan.
2) Lausut puheenvuorossasi: ” Jeesus, niinkuin minäkin siirryimme lapsenuskosta omakohtaiseen uskoon, vt. Luuk.2:49.”
2b) Käytät siinä väitteesi perusteena raamatunkohtaa, joka ei mitenkään liity siihen lauseeseesi, mitä edellä sanot.
Luukkaan evankeliumi:
2:49 Niin hän sanoi heille: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?”
Tämän raamatunkohdan sanomahan löytyy aivan lauseesi kumoavaan todellisuuteen.
Ensinnäkin siinä Jeesus todistaa olevansa JUMALAN POIKA. TAIVAAN ISÄ on hänen ISÄNSÄ. Tämä raamatunkohta siis sisällöllisesti liittyy jo edellä käsittelemääni ja Karin vielä miellyttävästi täydentämään opin kohtaan, että JEESUS ON JUMALA ja ihminen yhdessä persoonassa.
Toiseksi tässä tuodaan esille Jerusalemin temppelin merkitys Jumalan ilmoituksessa, Jumalan läsnäolon ja jumalanpalveluksen paikkana.
Näin se liittyy samaan ketjuun kuin aikoinaan ilmestysmaja Siinailta alkaen ja sitten Salomon rakentama ensimmäinen temppeli.
Jumalan pyhäkkö on hänen kohtaamisensa paikka maailmassa, Jumalan asuinsija maan päällä. Kunnioittakaamme siis jokaista kirkkorakennusta, mikä on pyhään tehtäväänsä vihitty.
2.Mooseksen kirja:
30:36 Ja hienonna osa siitä jauhoksi ja pane sitä lain arkin eteen ilmestysmajaan, jossa minä ilmestyn sinulle. Korkeasti-pyhänä se pitäkää.
33:7 Mutta Mooses otti majan ja pystytti sen leirin ulkopuolelle, jonkun matkan päähän leiristä, ja kutsui sen ilmestysmajaksi; ja jokaisen, jolla oli kysyttävää Herralta, oli mentävä ilmestysmajalle, leirin ulkopuolelle.
40:34 Sitten pilvi peitti ilmestysmajan, ja Herran kirkkaus täytti asumuksen;
40:35 eikä Mooses voinut mennä ilmestysmajaan, sillä pilvi oli laskeutunut sen päälle, ja Herran kirkkaus täytti asumuksen.
1.Kuningasten kirja:
8:10 Ja kun papit lähtivät pyhäköstä, täytti pilvi Herran temppelin,
8:11 niin että papit eivät voineet astua toimittamaan virkaansa pilven tähden; sillä Herran kirkkaus täytti Herran temppelin.
8:27 Mutta asuuko todella Jumala maan päällä? Katso, taivaisiin ja taivasten taivaisiin sinä et mahdu; kuinka sitten tähän temppeliin, jonka minä olen rakentanut!
8:28 Käänny kuitenkin palvelijasi rukouksen ja anomisen puoleen, Herra, minun Jumalani, niin että kuulet huudon ja rukouksen, jonka palvelijasi tänä päivänä rukoilee sinun edessäsi,
8:29 ja että silmäsi ovat yöt ja päivät avoinna tätä temppeliä kohti, tätä paikkaa kohti, josta sinä olet sanonut: ’Minun nimeni on asuva siellä’, niin että kuulet rukouksen, jonka palvelijasi tähän paikkaan päin kääntyneenä rukoilee.
8:30 Kuule palvelijasi ja kansasi Israelin rukous, jonka he rukoilevat tähän paikkaan päin kääntyneinä; kuule asuinpaikastasi, taivaasta, ja kun kuulet, niin anna anteeksi.
8:41 Myös jos joku muukalainen, joka ei ole sinun kansaasi Israelia, tulee kaukaisesta maasta sinun nimesi tähden –
8:42 sillä sielläkin kuullaan sinun suuresta nimestäsi, väkevästä kädestäsi ja ojennetusta käsivarrestasi – jos hän tulee ja rukoilee kääntyneenä tähän temppeliin päin,
8:43 niin kuule taivaasta, asuinpaikastasi, häntä ja tee kaikki, mitä muukalainen sinulta rukoilee, että kaikki maan kansat tuntisivat sinun nimesi ja pelkäisivät sinua, samoin kuin sinun kansasi Israel, ja tulisivat tietämään, että sinä olet ottanut nimiisi tämän temppelin, jonka minä olen rakentanut.
8:48 ja palajavat sinun tykösi kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan vihollistensa maassa, jotka veivät heidät vangeiksi, ja rukoilevat sinua kääntyneinä tähän maahan päin, jonka sinä olet antanut heidän isillensä, tähän kaupunkiin päin, jonka olet valinnut, ja tähän temppeliin päin, jonka minä olen sinun nimellesi rakentanut,
Huomattakoon tässä että asuttaessa kauempana Jerusalemin temppelistä rukous pidettiin KÄÄNTYNEENÄ Jerusalemin temppeliin päin. (Islamin Mekkaan päin kääntyminen rukoussuuntana on peräisin tästä samasta perinteestä.)
Jeesuksen sanat 12 vuotiaana Jerusalemin pyhäkössä siis kertovat meille, että meidän on aihetta kunnioittaa JOKAISTA KIRKKORAKENNUSTA eli siis Kolmiyhteisen Jumalan nimeen pyhitettyä jumalanpalveluksen vieton paikkaa. Jeesus itse on läsnä jokaisessa messussa. Jokaisessa Herran pyhässä ehtoollisessa hän antaa ruumiinsa ja verensä meidän syötäväksemme ja juotavaksemme, iankaikkisen elämän lääkkeeksi.
Reijo
3) Edelleen lausut: ”Jeesuksen Jumaluus ihmisenä oli sama, kuin jokaisen Aadamin jälkeläisen, vt. 1.Moos. 2:7. Jeesus, niinkuin minäkin siirryimme lapsenuskosta omakohtaiseen uskoon, vt. Luuk.2:49.”
3a)
Tässä sekoitat IANKAIKKISEN JUMALAN eli siis koko maailmankaikkeuden Luojan ja Ylläpitäjän ja LUODUN MAAILMAN eli siis niin näkyvän kuin näkymättömän maailmankaikkeuden toisiinsa, ja sen mukana myös ihmisen osana luomakuntaa. Ota todesta se, että jos Jumala hetkeksikään, edes yhdeksi vigintiljoonasosa sekunniksi, jättäisi ylläpitämästä luomaansa maailmaa, niin koko olemassaolomme olisi lopullisesti hävinnyt tuon hetken aikana.
Apostolien teot:
17:28 sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: ’Sillä me olemme myös hänen sukuansa’.
Kun siis Jeesus otti ihmisyyden omaan olemukseensa, niin hänen Jumaluutensa ei siitä vähääkään vähentynyt, vaan siinä tuli näkyviin ainoastaan hänen rajaton rakkautensa hänen kauttaan luotua maailmaa kohtaan.
3b)
Huomaan myös ongelman sinun ihmiskäsityksessäsi. Et ole huomannut, mikä ero on kreikkalaisen ja juutalaisen ihmiskäsityksen välillä.
Kreikkalaisessa käsityksessä ruumis on sielun vankila. Ruumis katoaa, mutta sielu pysyy ikuisesti. Ikuisuus siis on henkistä laatua eikä koske ruumista.
Sen sijaan luomiskertomuksessa kerrotaan että maan tomu eli meidän aineellinen olemuksemme puoli ja Herran Hengen puhallus siihen saa tuloksen missä KOKONAISUUS ON SIELU.
1.Mooseksen kirja:
2:7 Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja NIIN ihmisestä tuli ELÄVÄ SIELU.
Tämän kanssa on johdonmukaisesti linjassa se, että meidän taivaaseen pääsymmekin on RUUMIIN YLÖSNOUSEMUKSEN avaama uusi elämä iankaikkisuudessa.
Minä uskon Jumalaan — ja Pyhään Henkeen, —- ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.
Tällä on merkitystä myös sakramenttien olemukseen.
Kristuksen ruumiin syöminen ja hänen verensä juominen antaa meille iankaikkisen elämän osallisuuden.
Johanneksen evankeliumi:
6:51 Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta.”
6:53 Niin Jeesus sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
6:54 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
6:55 Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.
6:57 Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani.
Aivan aiheesta siis on Herran pyhää ehtoollista nimitetty iankaikkisen elämän lääkkeeksi.
Reijo
Jonkin verran moniselitteinen on lauselmasi
4)
”Jeesus täytti Isän tahdon ja liha ei hallinnut vaan ”selvisi” hengissä siihen asti kun Jeesus nousi opetuslasten nähden ylös ja pilvi peitti Hänet. —”
4a) Se on selvää, että Jeesus täytti Isän tahdon:
Johanneksen evankeliumi:
5:30 En minä itsestäni voi mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt.
6:38 Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.
6:39 Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.
6:40 Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.”
4b)
Raamatussa sanaa ”liha” käytetään monessa merkityksessä. Näitä merkityksiä ei pidä ajaa ristiin toinen toistaan vastaan, vaan kussakin tilanteessa on nähtävä tuon tilanteen mukainen tarkoitus.
Jotenkin vaikuttaa että tässä lauseessasi aluksi käytät sanaa Paavalin kreikkalaiselle kuulijakunnalle suuntaaman puheen merkityksessä missä ruumiillista olemusta pidettiin pahan alkuperänä ja siitä syystä sana ilmaisee meissä olevaa syntiin taipuvaa luontoamme.
Mutta sitten kesken lauseen siirryt meidän ruumiillisen elämämme syntiinlankeemuksen takia kuolevaiseen olemukseemme liittyvässä merkityksessä. (Etkö siis ota perisyntioppia todesta, Aatamin lankeemuksessa mekin lankesimme ja kuolema tuli kaikkien ihmisten osaksi.)
Tämän siirtymän takia lauseessa jää epäselväksi, miten otat todella tosissaan evankeliumin todistuksen siitä, että JEESUS KUOLI.
Luukkaan evankeliumi:
23:46 Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: ”Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni”. Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä.
Johanneksen evankeliumi:
19:33 Mutta kun he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät hänet jo kuolleeksi, eivät he rikkoneet hänen luitaan,
19:34 vaan yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä, ja heti vuoti siitä verta ja vettä.
Jeesuksen ylösnousemus oli niin ruumiillinen, että hän söi oppilaittensa nähden.
Luukkaan evankeliumi:
24:43 Ja hän otti ja söi heidän nähtensä.
Näin myös meidän ylösnousemuksemme on yhtä ruumiillinen, kun Jumalan aika koittaa ja meidät nostetaan kuolleista ikuista elämää varten.
Reijo
5)
Kirjoitat: ”Niin Augsburgin tunnustukset kuin Yksimielisyyden ohjeet palvelivat poliittisia tarkoitusperiä ja ”rauha” paavin kanssa saatiin aikaan 1555 ja yhdistävä tekijä tuolloin oli sama kaste, niinkuin se on tänäänkin.
Tähän muutama lisäselvitys, jotta ymmärtäisi näiden kuvattujen tapahtumien yhteyden historiassa.
5a) Historiallisesti voimme todeta, että Lutherin ajan teologiset kysymykset yksinään eivät olisi saaneet aikaan eteläisen ja pohjoisen Euroopan jakoa katolisiin ja luterilaisiin kansoihin. Mukana olivat niin taloudelliset, poliittiset kuin uskonnollisetkin kysymykset toinen toisiinsa kietoutuneina. Pohjoinen ei tahtonut maksaa etelälle varoja vaan halusi käyttää ne itse omiin tarpeisiinsa. Pohjoisen ruhtinaat eivät halunneet kuunnella etelän sanelupolitiikkaa vaan halusivat itse päättää asioistaan. Kun tähän samaan erimielisyyteen liittyi vielä uudenlaisia korostuksia eräistä uskonkysymyksistä, niin noiden tuon ajan poliittisista ja taloudellisista kysymyksistä muodostuikin pidempiaikainen erossa eläminen.
Toisaalta on huomattava, että pelkkä uskonnollisten painotusten ero ei olisi saanut aikaan eroa aikaan. Esiintyihän samansuuntaisia ajatuksia kuin Lutherilla myös Italiassakin joillakin teologeilla, mutta koska ne eivät uhanneet taloutta tai poliittisia kysymyksiä, niin ne eivät aiheuttaneet samanlaisia erilleen ajautumisia.
Edelleen on huomattava, että Trenton kokouksen koolle kutsumiseen oli ensiksi vedonnut nimenomaan Luther jotta asiat olisi voitu rauhassa käsitellä, mutta kokous saatiin koolle vasta niin myöhään, ettei se enää voinut estää jo tuolloin alkanutta erilleen menoa.
Martti Luther kuoli 18. helmikuuta 1546.
Trenton konsiili oli roomalaiskatolisen kirkon 19. ekumeeninen konsiili kokoontui Trentossa kolme kertaa 13. joulukuuta 1545 ja 4. joulukuuta 1563 välisenä aikana.
Reijo
Jatkoa
5) Kirjoitat: ”Niin Augsburgin tunnustukset kuin Yksimielisyyden ohjeet palvelivat poliittisia tarkoitusperiä ja ”rauha” paavin kanssa saatiin aikaan 1555 ja yhdistävä tekijä tuolloin oli sama kaste, niinkuin se on tänäänkin.”
Tähän toinen lisäselvitys, jotta ymmärtäisi näiden kuvattujen tapahtumien yhteyden historiassa.
5b) Augsburgin valtiopäivät 1525 kutsui koolle keisari Kaarle V. Valtiopäivien varsinaisena aiheena oli Turkin valtakunnan vastainen sota. Tarvittiin valtiopäivien tasoista käsittelyä, jotta sotaan saatiin riittävästi resursseja.
Valtiopäivien muiden asioiden joukossa oli Saksan pohjoisten ruhtinaskuntien keskuudessa levinneet Lutherin opeista seuranneet teologiset erimielisyydet. Kaarle V tahtoi että valtakunta olisi yhtenäinen, kun turkkilaisten kanssa käytyä sotaa varten tarvittiin koko valtakunnan yhteisiä voimia.
Noiden valtiopäivien aikana 25.6.1530 julki luettu Augsburgin tunnustus on sitten hyväksytty luterilaisten kansojen keskuudessa perustavaksi tunnustuskirjaksi.
Se luettiin saksaksi. Siksi teoksen saksalainen teksti on tunnustuksen perustava asiakirja. Mutta toisaalta teoksen latinankielinen teksti on teologisesti täsmällisempi, joten teoksen teologista täsmätutkimusta varten se on useimmiten lähtökohtana, jotta teologiset käsitteet saadaan mahdollisimman täsmällisesti määriteltyä.
Sen perustavana ajatuksena on kristillisen YHTEYDEN tavoittelu.
” Sitten on myös tarkoituksena, että molempien osapuolten mielipiteet ja näkökannat tässä uskonasiassa tulisivat kuulluiksi, ymmärretyiksi ja punnituiksi keskinäisessä rakkaudessa, lempeydessä ja ystävyydessä, jotta näissä asioissa – – — saataisiin aikaan yksinkertainen ja totuudellinen ratkaisu ja kristillinen sovinto, niin että meidän keskuudessamme tulevaisuudessa yksi ja sama, aito ja tosi uskonnon muoto saisi olla käytössä ja harjoituksessa. Toivomme on, että niin kuin me elämme ja taistelemme yhden ainoan Kristuksen alaisina, me voisimme myös elää yhdessä ja yksimielisinä yhdessä ainoassa kristillisessä kirkossa. ”
Reijo
Jatkoa
5) Kirjoitat: ”Niin Augsburgin tunnustukset kuin Yksimielisyyden ohjeet palvelivat poliittisia tarkoitusperiä ja ”rauha” paavin kanssa saatiin aikaan 1555 ja yhdistävä tekijä tuolloin oli sama kaste, niinkuin se on tänäänkin.”
Tähän edelleen lisäselvitys, jotta ymmärtäisit näiden kuvattujen tapahtumien yhteyden historiassa.
5c) Kristillinen kaste on ollut yhdistävä tekijä jo aivan kristikunnan alusta alkaen. Ei siis vasta 1500 -luvulta alkaen.
Yhä edelleen se on. Niinpä esimerkiksi puhdasoppisuuden aikana luterilaisten ja katolisten teologien kirjoitellessa syvällisiä teoksia, missä puolustettiin omia näkökantoja toisten näkemyksiä vastaan, YHTÄ LUKUUNOTTAMATTA KUKAAN EI KIELTÄNYT TOISTEN USKOA YHTEISEEN JEESUKSEEN. Kukaan minun lukemistani teologeista tai yksikään lukemistani kirjoista ei edes ole maininnut, kuka tuo yksi kummajainen oli, joka ei ollut ottanut meidän kasteemme lahjoittamaa Jumalan lapseutta todesta.
Raamatun todistushan on täysin selvä: KASTE ON YKSI.
Efesolaiskirje:
4:5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;
Reijo
6) Kirjoitat: ”Lahjavanhurskaus on Jumalan lahja jokaiselle sitä haluavalle ja sen Luther ensin oivalsi ja sitä julisti. Kirkon menestys alkoi vasta, kun keksittiin (lapsi)kasteen armo. Silloin ei paavi eikä saatana enää vastustaneet kirkon kehitystä. Eli maallinen ja maanalainen ”siunaus” takasi menestyksen.”
6a)
Luther ei suinkaan ollut ensimmäinen lahjavanhurskauden oivaltaja ja julistaja. Uskosta pelastuminen eli siis ilman tekoja pelastuminen on todellisuutta jo Aapelin uhrin aikana, Nooan arkin rakentamisen aikana ja Uskon Isän Aaprahamin aikana.
ABRAM USKOI
1.Mooseksen kirja:
15:6 Ja Abram uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi.
Roomalaiskirje:
4:16 Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä
4:17 – niinkuin kirjoitettu on: ”Monen kansan isäksi minä olen sinut asettanut” – sen Jumalan edessä, johon hän uskoi ja joka kuolleet eläviksi tekee ja kutsuu olemattomat, ikäänkuin ne olisivat.
4:18 Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi tulevansa monen kansan isäksi, tämän sanan mukaan: ”Niin on sinun jälkeläistesi luku oleva”,
4:19 eikä hän heikontunut uskossansa, vaikka näki, että hänen ruumiinsa oli kuolettunut – sillä hän oli jo noin satavuotias – ja että Saaran kohtu oli kuolettunut;
4:20 mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle,
4:24 vaan myös meidän tähtemme, joille se on luettava, kun uskomme häneen, joka kuolleista herätti Jeesuksen, meidän Herramme,
5:1 Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
Hebrealaiskirje:
11:8 Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva.
11:9 Uskon kautta hän eli muukalaisena lupauksen maassa niinkuin vieraassa maassa, asuen teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen perillisiä;
11:10 sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala.
11:11 Uskon kautta sai Saarakin voimaa suvun perustamiseen, vieläpä yli-ikäisenä, koska hän piti luotettavana sen, joka oli antanut lupauksen.
11:12 Sentähden syntyikin yhdestä miehestä, vieläpä kuolettuneesta, niin suuri paljous, kuin on tähtiä taivaalla ja kuin meren rannalla hiekkaa, epälukuisesti.
AAPELI USKOI
Hebrealaiskirje:
11:4 Uskon kautta uhrasi Aabel Jumalalle paremman uhrin kuin Kain, ja uskon kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen uhrilahjoistaan; ja uskonsa kautta hän vielä kuoltuaankin puhuu.
NOOA USKOI
Hebrealaiskirje:
11:7 Uskon kautta rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi; ja uskonsa kautta hän tuomitsi maailman, ja hänestä tuli sen vanhurskauden perillinen, joka uskosta tulee.
Reijo
Jatkoa
6) Kirjoitat: ”Lahjavanhurskaus on Jumalan lahja jokaiselle sitä haluavalle ja sen Luther ensin oivalsi ja sitä julisti. Kirkon menestys alkoi vasta, kun keksittiin (lapsi)kasteen armo. Silloin ei paavi eikä saatana enää vastustaneet kirkon kehitystä. Eli maallinen ja maanalainen ”siunaus” takasi menestyksen.”
Kaste on aina pyrkinyt voittamaan kokonaisia kansoja. Näin oli jo profeetta Hesekielin aikana. Kaste koskee koko kansaa ja antaa kansalle parannuksen ja Pyhän Hengen lahjan.
Hesekiel:
36:25 Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan.
36:26 Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.
36:27 Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.
Näin on myös Jeesuksen antamassa lähetyskäskyssä.
Matteuksen evankeliumi:
28:19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
Myös pienet vauvat kuuluvat kansaan. Siis heidätkin kastetaan.
Koko maailmanhistorian ensimmäinen anabaptistinen kaste toimitettiin vasta tammikuussa 1525 ja vasta tämän jälkeen sen teologian ensimmäinen sepittäjä oli Hubmeier vuosina 1525-27. Hän oli jo vuoden 1518 Augsburgin valtiopäivillä saanut vakavan muistutuksen juutalaisvastaisesta kansan yllyttämisestään. Tämä merkitsi että hän menetti vararehtorin virkansa Ingolstadtin yliopistossa ja myöhemmin talonpoikaiskapinan 1524 – 1525 jälkimainingeissa keisarin antaman etsintäkuulutuksen jälkeen kiinni jouduttuaan tuomittiin kuolemaan kapinallisena 10.3.1528.
Reijo
7) Lausut myös: ”Jeesus syntyi maailmaan pelastaaksen ne, jotka ”arkkiin” haluavat mennä. Pelastettujen luku on suhteellisesti ollut suurempi kuin Nooan aikana, mutta silti, ”mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.”Matt. 7:14.”
7a)
Tämä ilmaus sisältää vakavan rajoituksen Vapahtajamme työssä KOKO MAAILMAN LUNASTAJANA.
Jeesuksen pelastustyöhän koskee KOKO MAAILMAA.
Johanneksen evankeliumi:
1:29 Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois MAAILMAN synnin!
Käsitys Jeesuksen pelastustyön OSITTAISESTA maailmaa koskettavasta luonteesta syntyi vasta reformoidun kirkon teologien keskuudessa. He huomasivat, että Calvinin kaksinkertaisesta ennaltamääräämisestä puhuminen – sekä taivaaseen että helvettiin ennalta määräminen – väistämättä johtaa myös siihen, ettei Jeesuksen sovintotyö koskekaan kaikkia ihmisiä vaan ainoastaan ennalta pelastukseen määrättyjä.
Rapakon toisella puolella sitten 1800 -luvun alkupuolella syntyi vastavoima tuolle ennaltamääräämisopille. Finney mainitaan tämän uuden korostuksen esitaistelijana. Näin syntyi uusi oppi ja käsitys: Jumalan valinnan sijaan pantiinkin oma valinta, oma uskon ratkaisu. Mutta kummallista kyllä – yhä edelleen moni jättää omakseen vanhaan hylkäämäänsä oppiin kuuluneen kuvitelman, että Jeesuksen pelastustyö kuuluisi vain joillekin.
Käyttämäsi sanamuoto viittaa tällaiseen epäjohdonmukaisuuteen.
Perinteisissä kirkoissa nämä kysymyksenasettelut eivät ole ajankohtaisia, koska usko on Jumalan lahja, jonka Pyhä Henki antaa sanan ja sakramenttien välityksellä sen mukaan kuin HÄN hyväksi näkee.