Näkymä kotimme pihalta
Keskiviikko 25.12.2024
Jouluaamu
Nyt Betlehemiin!
Joulu on suuri juhla. Vietämme sitä Jeesuksen syntymän kunniaksi. Jeesus on Jumala Jumalasta ja ihminen ihmisestä. Jumalana hän on ollut jo ennen maailman luontia. Hänessä Taivaan Isä loi koko maailman sekä näkyvän että näkymättömän. Ihmisenä hän syntyi Neitsyt Mariasta. Näin hän otti omakseen ihmisenä olemisen koko todellisuuden, syntymän, kasvun, työn teon, levon, syömisen, juomisen, väsymyksen ja ihmisen elämän koko ulottuvuuden. Hän otti ihmisyyden omaan olemukseensa.
Raamattu nimittää Jeesusta Sanaksi, kun puhutaan että hän Jumalana otti omaan olemukseensa ihmisyyden.
Sana tuli ihmiseksi
ja asettui asumaan meidän keskellemme.
Me katsoimme hänen kirkkauttaan
– kirkkautta, jonka ainoa lapsi Isältä perii.
Sana oli täynnä hyvyyttä ja totuutta.
Joh. 1:14, vuoden 2020 käännös
Jumalan rakkaus oli niin suuri, ja hän otti meidän ihmisyytemme niin todesta, että hän tuli yhdeksi meistä. Näin hän omassa olemuksessaan yhdisti koko ihmiskunnan itsensä kanssa.
Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon,
että antoi ainoan Poikansa,
jottei yksikään, joka häneen uskoo,
joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Joh. 3:16.
Nikean tunnustuksessa sanotaan Vapahtajamme kahdesta luonnosta näin:
Me uskomme yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan,
joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua,
Jumala Jumalasta,
valo valosta,
tosi Jumala tosi Jumalasta,
syntynyt, ei luotu,
joka on samaa olemusta kuin Isä
ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,
joka meidän ihmisten
ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista,
tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta
ja syntyi ihmiseksi,
ristiinnaulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana,
kärsi kuoleman ja haudattiin,
nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu,
astui ylös taivaisiin,
istuu Isän oikealla puolella
ja on kirkkaudessa tuleva takaisin
tuomitsemaan eläviä ja kuolleita
ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.
Athanasiuksen tunnustuksessa Jeesuksen olemus todellisena Jumalana ja todellisena ihmisenä sanotaan näin:
Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen
meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava,
että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.
Oikea oppi on tämä:
Me uskomme ja tunnustamme,
että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika,
yhtä lailla Jumala ja ihminen:
Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala,
äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen.
Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen.
Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä,
ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä.
Vaikka hän on Jumala ja ihminen,
ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi.
Yhdeksi hän ei ole tullut siten,
että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi,
vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden.
Yksi hän ei ole sen vuoksi,
että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa,
vaan siksi, että hän on yksi persoona.
Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen,
niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.
Pyhä Paavali vetoaa Vanhan testamentin profeettoihin, kun hän julistaa Jeesuksen tulleen meidän Vapahtajaksemme.
Julistamani evankeliumi,
jonka Jumala on profeettojensa suulla
edeltäpäin luvannut pyhissä kirjoituksissa,
Profeettojen perusteella hän pystyy lausumaan, että Jeesus on kokonaan ihminen. Hänet on mahdollista asettaa ihmisten todellisuuteen ja oman sukunsa jäseneksi.
Inhimillisen syntyperänsä puolelta hän oli Daavidin jälkeläinen;
Apostoli myös todistaa Jeesuksen olevan Jumala.
pyhyyden Hengen puolelta hän oli Jumalan Poika,
jolla on valta,
Näin joulun lapsi on ihmisyytensä puolesta pieni vauva. Hän tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa. Samaan aikaan tässä lapsessa taivas on auennut meidän ihmisten maailmaan. Vapahtajamme on syntynyt. Pelastus on tullut luoksemme. Tie Jumalan luo ilmestyi, kun Jumala itse saapui meidän luoksemme. Meidän keskuuteemme hän asettui, yhtenä meistä. Meidän hyväksemme. Meidät vapauttamaan. Jumalan Poika syntyi, antoi osaksemme Jumalan lapseuden.
Toinen lukukappale eli epistola: Room. 1:2–4
Kirjeestä roomalaisille, luvusta 1
Julistamani evankeliumi,
jonka Jumala on profeettojensa suulla
edeltäpäin luvannut pyhissä kirjoituksissa,
on sanoma hänen Pojastaan.
Inhimillisen syntyperänsä puolelta hän oli Daavidin jälkeläinen;
pyhyyden Hengen puolelta hän oli Jumalan Poika,
jolla on valta,
ylösnousemuksessa tähän asemaan asetettu.
Hän on Jeesus Kristus, meidän Herramme.
Reijo
Jatkoa
7) Lausut myös: ”Jeesus syntyi maailmaan pelastaaksen ne, jotka ”arkkiin” haluavat mennä. Pelastettujen luku on suhteellisesti ollut suurempi kuin Nooan aikana, mutta silti, ”mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.”Matt. 7:14.”
7b)
Jeesuksen vertaus ahtaasta portista ja kaidasta tiestä liittyvät Jeesuksen ajan maantieteelliseen ympäristöön. Kapea tie luikerteli vuoren rinnettä pitkin kaupungin portille, joka puolustussyistä oli kapea. Mutta se johti kaupungin torille, siitä edelleen vilkkaille basaareille ihmisten vilinän keskelle.
SIIS
KAITA TIE JA AHDAS PORTTI JOHTIVAT
Y H T E I S E E N
ELÄMÄN VILINÄÄN.
Olen käsitellyt tätä blogissani, joten en lähde sitä uudelleen kirjoittamaan.
https://www.kotimaa.fi/blogit/kaksi-rakentajaa/
Reijo
8) Kirjoitat: ”Joulu osaltaan julistaa Jumalan tarjousta täydelliseen onneen ja elämään jo täällä ajassa.”
Joulun vietto alkoi Rooman valtakunnassa noin 350 jKr.. Sen tavoitteena oli voittaa valtakunta evankeliumille tapakulttuurin välityksellä. Aikaisemmin noin vuoden 150 jKr. Egyptissä epifanian eli meidän loppiaisemme valtaus oli onnistunut erinomaisesti. Jo muutamassa vuosisadassa Egyptistä oli tullut kristitty maa. Sitten arabien valtauksen kirkko on jäänyt syrjempään, mutta esim YK:n pääsishteeri Boutros Boutros oli kristitty.
Roomassa juhlan voima osoittautui vieläkin voimakkaammaksi. Jo noin vuoteen 400 mennessä valtakunnan pääasiallinen hallinto oli kristittyjen hallussa. Esimerkiksi valtakunnan uskontoasioita hoitava pontifex maximus -virka oli uskottu paaville jo vuonna 382 jKr,.
Joulun sanoma on kuitenkin jo aikaisemmin ilmoitettu. Jeesus syntyi. Neitsyt Maria oli JUMALAN SYNNYTTÄJÄ, koska Jumala otti ihmisyyden olemukseensa juuri Jeesuksessa.
Elisabetkin lausuu JUMALAN ÄIDISTÄ sanat jotka kertovat hänen tunnustaneen äidin kohdussa olevan sikiön olevan maailmankaikkeuden Valtias
HERRA JUMALA.
Hepreaksi יְהוָ֥ה אֱלֹהִ֖ים , Jahweh ’Elohijm.
Kreikaksi Κύριος ὁ θεὸς , Kyrios ho Theos.
Luukkaan sanonnassa lyhyemmin ilmaistuna Autuas Neitsyt on μήτηρ [ mētēr ] κυρίου [ kuriou ] HERRAN ÄITI.
Luukkaan evankeliumi:
1:43 Ja kuinka minulle tapahtuu tämä, että minun HERRANI ÄITI tulee minun tyköni?
Niinpä nyt taivaan kirkkaudessa Jumalan valtaistuimella ISÄN KAIKKIVALTIAAN oikealla puolella istuu JUMALAN POIKA, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Tästä oppi-isämme Lutherkin iloitsi suunnattomasti. Meillä on Puolustajamme Isän edessä, meidän LUNASTAJAMME, joka ristin täytetyllä työllä on meidät vapauttanut synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta.
Luukkaan evankeliumissa enkelit kertovat JEESUKSEN PELASTUKSEN KUULUVAN KOKO KANSALLE
2:9 Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti.
2:10 Mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:
2:11 teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.
2:12 Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa.”
2:13 Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:
2:14 ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!”
ja sen jälkeen jouluun liittyvän kynttilänpäivän evankeliumissa Luukas kertoo Jeesuksen pelastuksen koskevan KAIKKIA KANSOJA KOKO MAAILMASSA, siis myös ei-juutalaisia KANSOJA, eli pakanoita.
2:25 Ja katso, Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon; hän oli hurskas ja jumalinen mies, joka odotti Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen päällänsä.
2:26 Ja Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä kuolemaa, ennenkuin oli nähnyt Herran Voidellun.
2:27 Ja hän tuli Hengen vaikutuksesta pyhäkköön. Ja kun vanhemmat toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle, niinkuin tapa oli lain mukaan,
2:28 otti hänkin hänet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi:
2:29 ”Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan;
2:30 sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi,
2:31 jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä,
2:32 valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille”.
Siis yhteenvetona
Joulu antaa pelastuksen, joka kantaa KAIKKI MAAILMAN KANSAT AINA IKUISUUTEEN ASTI.
Jotta tämä Jumalan tarkoittama pelastus myös toteutuisi käytännössä, tarvitaan lähetystyötä, evankeliumin julistusta maan ääriin asti.
Reijo
Huomaan että paljon oli oikaistavaa tai lisäselvityksiä vaativaa.
Toivotan sinulle kuitenkin oikein hyvää joulua!
Vapahtajamme syntymää juhlimme.
Koko maailman Lunastajaa kiitämme, ylistämme ja palvomme!
Matias,
vaikka näyttää että analysoit minun kommenttiani niin pidätkin ”omaa hauskaa”, eikä minulla ole lisättävää omaan kommenttiini. Ei hyvä joulua sinulle!
Korjaus: ”ELI hyvää joulua sinulle””
Reijo
Kiitos!
Hyvää juhlaa!
Evankeliumi on ikään kuin eräänlainen kulkuneuvo, jonka kautta meidän luoksemme tuodaan Kristus vanhurskautensa ja kaikkien lahjojensa kanssa.
Martti Luther, Jesaja 53:n selitys, SLEY, 1994.
Mika
Kiitos hyvästä sitaatistasi!
Osaat hakea erittäin sopivia helmiä rakkaan oppi-isämme tuotannosta.
Martti Luther kirjoittaa:
”Niin kuin mehiläinen taitavasti vetää kukasta hunajan vahingoittamatta kukkaa, niin Pyhä Henki veti Kristuksen neitseen kohdusta loukkaamatta sitä: ja siten Kristuksessa todellakin on lihan luonto synnittömänä, niin kuin kukan luonto on turmeltumattomana hunajassa. WA 5, 624.”
Martti Luther. En minä kuole vaan elän. Antologia. Pieksämäki 1967. Avain-sarja 19. s. 107.
Hyvää joulua!
Весела Коледа
Merry Christmas
Feliz Navidad
Feliĉan Kristnaskon
Prettig kerstfeest
Buon Natale
メリークリスマス
Καλά Χριστούγεννα
Natale Hilare
Priecīgus Ziemassvētkus
Linksmų Kalėdų
God jul
Feliz Natal
Wesołych Świąt
Joyeux Noël
God jul
Fröhliche Weihnachten
Glædelig jul
Mmutlu Noeller
Veselé Vánoce
Boldog karácsonyt
с Рождество́м Христо́вым
Häid jõule
Okrismesa Ombwanawa!
Krismasi Njema!
Jabulela Ukhisimusi!
Martti
Kiitos ihanasta täydennyksestä!
Olkoon joulusi onnellinen, Jumalan siunaama!
Joulua edeltäneenä päivänä kirkkovuosikalenteriimme on merkitty kaksi aihetta: Jouluaatto ja Jouluyö.
Tiistai 24.12.2024
Jouluaatto
Lupaukset täyttyvät
Tänä kirkkovuonna seuraamani tekstisarja on toinen lukukappale eli epistola
Toinen lukukappale eli epistola: Ap. t. 13:16–26
Apostolien teoista, luvusta 13
Paavali nousi, viittasi kädellään ja alkoi puhua:
”Kuulkaa minua, israelilaiset, ja te muut, jotka pelkäätte Israelin Jumalaa! Jumala valitsi isämme, ja kun he olivat Egyptissä, vieraassa maassa, hän teki heistä suuren kansan ja johdatti heidät väkevällä kädellään sieltä pois. Neljänkymmenen vuoden ajan hän autiomaassa sieti kansansa niskurointia, ja hän hävitti Kanaanin maasta seitsemän kansaa ja jakoi näiden maat israelilaisille perintömaaksi. Tähän kaikkeen kului noin neljäsataaviisikymmentä vuotta. Sen jälkeen hän antoi heille tuomareita profeetta Samuelin aikaan saakka. Kun he sitten pyysivät itselleen kuningasta, Jumala antoi heille Saulin, Kisin pojan, Benjaminin heimosta, ja Saul hallitsi neljäkymmentä vuotta. Sitten Jumala pani hänet viralta ja nosti heille kuninkaaksi Daavidin. Daavidista hän myös antoi todistuksen: ’Minä olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan, mieleni mukaisen miehen. Hän on kaikessa toteuttava minun tahtoni.’
Daavidin jälkeläisistä Jumala on lupauksensa mukaan antanut Israelille Pelastajan, Jeesuksen. Hänen edellään kulki Johannes, joka julisti Israelin kansalle, että kaikkien tuli kääntyä ja ottaa kaste. Kun Johannes oli matkansa päässä, hän sanoi: ’En minä ole se, joksi te minua luulette. Minun jälkeeni tulee toinen, jonka kenkiäkään minä en kelpaa riisumaan.’
Veljet, Abrahamin jälkeläiset, ja te muut, jotka pelkäätte Jumalaa! Juuri meille on lähetetty sanoma tästä Pelastajasta.”
Aaton aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä.
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/tiistai-24-12-2024/
Toinen samalle joulupäivää edeltävälle päivälle pantu aihe on jouluyö.
Tiistai 24.12.2024
Jouluyö
Teille on syntynyt Vapahtaja!
Toinen lukukappale eli epistola: Tit. 2:11–14
Kirjeestä Titukselle, luvusta 2
Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa, kun odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä. Hän antoi itsensä alttiiksi meidän puolestamme lunastaakseen meidät vapaiksi kaikesta vääryydestä ja puhdistaakseen meidät omaksi kansakseen, joka kaikin voimin tekee hyvää.
Jouluyön aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/tiistai-24-12-2024/
Olen varsinaisessa blogitekstissäni käsitellyt jouluaamun aihetta. Samalle päivälle kirkkokäsikirjaan on pantu myös joulupäivän aihe.
Keskiviikko 25.12.2024
Joulupäivä
Sana tuli lihaksi
Toinen lukukappale eli epistola
Valittavana on kaksi vaihtoehtoa
Toinen lukukappale
1. Joh. 1:1–4
Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä, luvusta 1
Mikä on alusta alkaen ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselleet ja käsin koskettaneet, siitä me puhumme: elämän Sanasta. Elämä ilmestyi, me olemme nähneet sen, ja siitä me todistamme. Me ilmoitamme teille iankaikkisen elämän, joka oli Isän luona ja ilmestyi meille. Minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, jotta teilläkin olisi yhteys meihin. Meillä on yhteys Isään ja hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen. Tämän me kirjoitamme, jotta ilomme tulisi täydelliseksi.
TAI
1. Joh. 4:9–16
Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä, luvusta 4
Siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän. Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
Rakkaat ystävät! Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Mutta jos me rakastamme toisiamme, Jumala pysyy meissä ja hänen rakkautensa on saavuttanut meissä päämääränsä.
Me pysymme hänessä ja hän pysyy meissä; tämän me tiedämme siitä, että hän on antanut meille Henkeään. Me olemme nähneet, että Isä on lähettänyt Poikansa maailmaan pelastajaksi, ja siitä me todistamme. Joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi, hänessä Jumala pysyy, ja hän pysyy Jumalassa. Me olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden kaikkia meitä kohtaan ja uskomme siihen.
Joulupäivän aiheesta voi lukea ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/keskiviikko-25-12-2024/