Jeesus puhui maapallolla vieraillessaan paljon taivaasta ja antoi ensimmäisten seuraajiensa ymmärtää, että he tulevat seuraamaan Mestariaan myöhemmin sellaiseen elämään, jota ”liha ja veri ei voi periä”.(1.Ko15:50) Jeesus lupasi esimerkiksi, että ”Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen.”(Joh14:3)
Tätä taustaa vasten on erikoista, että vasta kuolinpuussa uskoa Jeesukseen osoittanut ryöväri sai takuut olla Jeesuksen kanssa paratiisissa. Ja monien käännösten mukaisesti jopa sinä päivänä, jona sekä ryöväri että Kristus kuolivat. Meneehän Lu 23:43 KR92:n mukaan ”Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa”.
Tämä herättää Raamattua (ajatuksella) lukevalle monia kysymyksiä. Eikö ryövärin tarvinnut odottaa ylösnousemusta, joka tapahtuu vasta ”viimeisenä päivänä”?(Joh11:24) Kuinka Raamattu toisaalla kertoo Jeesuksen menneen kolmeksi päiväksi Tuonelaan eikä suinkaan paratiisiin?(Apt2:31) Saitko ryöväri takeet ikuisesta elämästä vain sen perusteella, että tunnusti viimeisinä elämänsä tunteina syntisyytensä ja ymmärsi Jeesuksen tuomion olleen oikeusmurha? Ja sitten vielä: Mistä paratiisista Vapahtajamme puhui?
Satuin kerran tilaisuuteen, jossa Raamatun alkukieliin hyvin yliopistourallaan perehtynyt piispa kertoili meille maallikoille Raamatun kääntämisen ongelmista. Hän sattui ottamaan esimerkiksi juuri kyseisen Luukkaan evankeliumin jakeen. Sain kuulla, että kaksoispisteen voi asettaa kreikan kielioppisääntöjen puitteissa kahteen eri kohtaan. Molemmat välimerkitykset ovat siis aivan yhtä uskollisia alkutekstille, josta tunnetusti välimerkit puuttuvat.
Suurin osa käännöksistä antaa KR92:n tavoin ymmärtää, että Jeesus meni ryövärin kanssa paratiisiin molempien kuolinpäivänä. Kuitenkin muutama englanninkielinen ja jokunen saksankielinenkin käännös kääntää jakeen siten, että paratiisissa ollaan vasta tulevaisuudessa. Syrus Curetonianus, 400-luvulta peräisin oleva käännös, olkoon tällaisesta erilaisesta välimerkittäjästä esimerkki: ”Aamen, minä sanon sinulle tänään, että minun kanssani tulet olemaan Eedenin puutarhassa.”
Mistä voi päätellä oikean välimerkkien paikan?
Asiayhteys, se kuuluisa konteksti, antaa johtolangan Jeesuksen sanoille. Nehän olivat vastaus hänelle esitettyyn pyyntöön: ”Muista minua, kun tulet valtakuntaasi”.
Jeesus tuskin minkäänlaisen järkevän Raamatun tulkintatavan mukaan meni ”sinä päivänä” – siis kuolinpäivänään – valtakuntaansa! Sanoohan Raamattu siis Jeesuksen menneen siis Tuonelaan, ja sinne vei myös tuon toisen teloitetun tie.(Saar9:10)
Jeesus käytti lupauksessaan myös muualta Raamatusta tuttua sanontaa ”tänä päivänä”, eikä todellakaan ihan pienestä syystä! Olihan kyseessä päivä, jolloin koko ihmiskunta lunastettaisiin synnin orjuudesta. Mutta lupaus – se toteutuu vasta aikojen kuluttua. Ja siitäkin Raamatussa kerrotaan järkeviä.
Meille kerrotaan, että Jeesus tulee hallitsemaan maapalloa ”tuhat vuotta”, minkä hallituskauden lopuksi Vapahtajamme vapauttaa maan ”viimeisestä vihollisesta”, kuolemasta. (Ilm20:6; 1.Ko15:25,26) Olisiko mahdollista, että tuona ajanjaksona Jeesus olisi ”ryövärin kanssa paratiisissa”?
Jeesushan lupasi taivaaseen palatessaan olla seuraajiensa tukena, ”teidän kanssanne”. (Mat28:20) Ryövärille annettu lupaus samanlaisesta ”etähuolenpidosta” on hyvin samankaltainen: Kun aikanaan Jeesuksen johdolla maapallo ennallistetaan paratiisiksi, ryöväri saa tilaisuutensa osoittaa, haluaako hän olla muulloinkin kuin Golgatan puussa roikkuessaan kuunnella Jeesuksen neuvoja.
Ryövärille annettu lupaus kertoo Kaikkivaltiaan Jumalan Jehovan täydellisestä oikeudenmukaisuudesta: Kukaan ei jää vaille ikuisen elämän mahdollisuutta, olipa tämän maailmanajan aikana kuinka tietämätön Raamatusta ja sen opetuksista tahansa. Siksi ryövärille annettu lupaus on myös merkittävä raamatullinen informaatioannos.
Mitä sinä ajattelet? Kuinka sinä olet ymmärtänyt Luukkaan 23. luvun jakeen 43? Kuuntelen kommenttisi hyvin mielelläni.
Tuo kuution aukaisu aukesi minulle hiukan hitaasti, aina ei voi hoksata.
Kun kuution kuusi tahkoa aukaistaan ristin mutoon, niistä tulee todellakin kuvio, jonka mittasuhteet ovat 3:4. (Yksi tahkohan on yhteinen sekä pysty- että vaakasuuntaan)
Jos ristin poikkisivu on on 888, pidempi on 4/3* 888=1184. Ja tästä Pythagoras antaa lävistäjäksi 1480. Totta.
Numerosymboliikka on sitten taas oma lukunsa Raamatun ymmärtämisessä. Siihen ei liene näissä keskusteluissa tarpeen ottaa kantaa.
Jospa keskityttäisiin nyt keskustelussa vähemmän numeroihin ja enemmän siihen Jeesuksen lupaukseen ryövärille. please.
Jep, ei sinun hoksaamisessasi Rauli mitään vikaa ole, mutta kun minä en ole matemaatikko en osaa käyttää aina oikeaa termiä oikeassa paikassa ja kuvailuni menevät usein monimutkaisiksi. Piiroskuva mittoineen olisi avannut asian heti. Pidän muuten Tampereella Kuuselakodissa esitelmän pyhästä Geometriasta ke 2.3. klo 19.
Tuon ryöväriteemaan liittyvä kysymyksesi voi saada lisävaloa Eden sanan mahd. pesher-merkityksestä essealaisuudessa ja Qumranissa: IQH 8-26 . Barbara Thiering: Jesus of The Apocalypse sivu sivu 153/nootti 4/24 sivu 441.
Rauli Toivonen esitti minulle mielenkiintoisen joskin hankalan kysymyksen. Rosvo saanut ilmeisesti lainmukaisen tuomion mutta nyt olikin kyse armahtamisesta tuomion jälkeen. Ei siihen oikein osaa ottaa juridista kantaa. Armo on armoa ja aina ansaitsematonta. Vaikkapa Barabbaksen armahtaminen oli juuri sellaista.
Jos tarkastellaan Jeesuksen tuomiota aivan maallusen lain kannalta, muistan jostain lukeneeni että Pilatuksen menettely oli sinänsä Rooman lain mukainen. Raamatussa kerrotaan hyvin mielenkiintoisesti että Pilatus aivan aidosti antoi Jeesukselle tilaisuuden puolustautua. Kun Jeesus ei tahtonut sitä tehdä, Pilatus ihmetteli. Hän tuli siihen tulokseen että Jeesus ei ole tehnyt mitään rikosta. Hän antoi Jeesuksen kuitenkin tapettavaksi. Jos Roomasta myöhemmin kyseltiin jotain, hän luultavasti selitti että hän tahtoi estää kapinan. Kyllä hän olisi sotilaineen kyennyr kapinan kukistamaan mutta nöin hän välttki verenvuodatuksen. Oletan että Rooman kansalaisen suhteen hän ei olisi menetellyt näin vaan olisi vapauttanut.
Kiitos pohdiskelustasi.
Kun Jeesus antoi vapauttavan tuomion pahantekijälle, hän tietysti näki miehen aidon katumuksen. Tästä meillä on paljon opittavaa, tottakai. Mutta entäpä, jos kaveri alkaakin rettelöidä paratiisiin päästyään? Pistää nin sanotusti hösseliksi? Raamattu vastaa tähän ilmeisesti myös kaikkien juridiikan periaatteiden kanssa linjassa. Vai mitä mieltä olet seuraavasta infosta?
Iso Kirja antaa ytyä sellaiselle ajatukselle, että Ilmestyksen 20. luvussa mainittua Jeesuksen tuhatvuotista hallintoaikaa kuvaillaan muuallakin. Esimerkiksi Jesajan 65. luku kertoo siitä, millaista ryövärillä tulee olemaan Jeesuksen alamaisena. Jakeesta 17 alkaen kuvataan paratiisia sanan varsinaisessa merkityksessä. Katso vaikka itse!
Jakeessa 20 kerrotaan, mitä ryövärille tapahtuu, jos ei Jeesus-kuninkaan ohjeistus maistu: ”sillä nuorin kuolee satavuotiaana, ja vasta satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen”. Onhan niin, että vasta hallintonsa lopuksi Jeesus nakkaa kuoleman tulijärveen, kuten tuo Ilmestyksen 20. luku selväsanaisesti kertoo.
Koska olet joskus kiinnittänyt tarkkana poikana huomiota käyttämiini käännöksiin, niin nyt sitten tieto, että sitaatti oli KR38:sta. Uudempi käännös kun ei puhu oleellisesta, alkutekstissä mainitusta synnintekijän kuolemantuomiosta yhtään mitään. Englantilaisista käännöksistä voit tarkistaa, miten KR92 poikkeaa yksimielisestä kansainvälisestä käännöskäytänteestä.
Kiitos mielenkiintoisesta blogista. Olen itsekin tuota asiaa pohtinut. Välimerkin paikka voi tosiaan olla aivan oleellinen, toisin kuin joku edellä kommentoi. On eri asia, tarkoittaako ”tänään” Jeesuksen lausuman ajankohtaa vai paratiisissa olemisen ajankohtaa.
Tähän liittyy myös kysymys, milloin Jeesus oli Tuonelassa saarnaamassa. Itse olen ymmärtänyt, että sapatin Jeesus lepäsi haudassa Jumalan käskyn mukaan. Jumala itsekin lepäsi seitsemännen päivän työnsä jälkeen. Näin oletan myös Jeesuksen tehneen työnsä jälkeen. Luther viittaa samaan joissain pohdinnoissaan. Hän toteaa, että Jeesus lepäsi haudassa sapatin, ”ei liikuttanut kättä ei jalkaa”.
Kun Pietari kirjoittaa Jeesuksen saarnaamisesta Tuonelassa, hän ei määrittele ajankohtaa. Uskontunnustuksessa Tuonelassa käynti sijoitetaan ennen ylösnousemusta. Mutta tapahtuiko myös saarnaaminen silloin vai kenties niiden 40 päivän aikana, jotka edelsivät hänen taivaaseen astumistaan?
Jos Jeesus ei käynyt Tuonelassa muulloin kuin ennen kuolleistanousemistaan, jää sapatin jälkeen lähes kellonympärys aikaa myös saarnaamiseen. Sapatti päättyi lauantai-iltana klo 18 ja kuolleistanouseminen seuraavan auringonnousun aikoihin. Väliin jää useita tunteja.
Olen myös pohtinut, että ”tänään” ei välttämätä tarkoita meidän aikakäsityksemme mukaista aikaa. Kuoleman jälkeen alkaa ikuisuus, jossa aikaa ei ole samassa mielessä kuin meillä nyt. Siksi ”tänään” voi olla aivan toisen ulottuvuuden aikaa.
Jos kuolleet nukkuvat siihen saakka, kun Jeesus viimeisenä päivänä heidät herättää, on kai mahdollista, että ihmiset, jotka ovat kuolleet vaikka tuhat vuotta ennen herättämistä, eivät koe nukkuneensa olleenkaan. Heille herääminen tapahtuu kuin samana päivänä, jona kuolivat. Näinkin tulkitenkin ”tänään” olisi aivan ymmärrettävä ilmaisu.
Nämä eivät ole pelastuskysymyksiä, mutta onhan niitä mielenkiintoista pohdiskella.
Olet Anita oikeassa: pelkällä välimerkkiasettelulla ei pelastuta. Toisaalta Raamatun kokonaisymmärtäminen perustuu moniin jakeisiin, joita emme tietenkään kaikkia voi täydellisesti ymmärtää.
Luterilaisuus taitaa todellakin laidasta laitaan opettaa Raamatun mukaisesti Jeesuksen menneen kuolemansa jälkeen Tuonelaan(Haades). Ja nyt tietysti herää esille ottamasi kysymys: oliko Jeesus Pietarin kirjeen perusteella saarnaamassa Tuonelassa nuo välipäivät ennen ylösnousemustaan?
On mielenkiintoista, ettei Jeesuksen saarnapaikasta Raamatussa käytetä kreikkalaista ilmausta Haades. Seuraavissa sitaateissa on pohdinnnan aineksia.
”Ja niin hän myös meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin.”(1.Piet3:19,20)
Samasta aiheesta sitten myöhemmin: ”Ei Jumala säästänyt enkeleitäkään, jotka olivat tehneet syntiä, vaan syöksi heidät kahleissa manalan pimentoihin odottamaan tuomion toteutumista.(2.Piet2:4)
Tuossa viimeisessä Pietarin kirjeen kohdassa käytetään kreikan sanaa Tartaros, joka on ainutlaatuinen ilmaus Raamatun kreikankielisessä osassa. Jeesus ei siis saarnannut Tuonelassa vaan muinoin Nooanpäivinä tottelemattomien enkelien vankilassa, näyttäisi Raamattu meille viestittävän.
Ja tuo saarnaaminen näyttäisi tapahtuneen Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. KR38 kertoo asian selkeämmin: ”hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä, jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille”.
Siis ensin ”eläväksi hengessä”(kolmantena päivänä) ja sitten langenneille enkeleille (demoneille?) kertomaan tapahtuneesta.
Mitä sinä ajattelet? Entä muut?
Toisessa Pietarin kirjeessä siis kerrotaan, miten syntiä tehneet enkelit heitetään Tartarokseen (2 Pt. 2:4.) ja Tartaros ei merkitse helvettiä vaan on antiikin jumalaistarustoista otettu Jupiterin ja titaanien sotaan liittyvä ja alkuaan siis pakanallinen käsite. Kristillinen käsiteistö ja narraatio voi muutoinkin olla adoptoitu paljolti antiikista, sillä esim. myös Baccus, Herakles, Orfeus ja Asclepius astuivat kaikki alas ’tuonelaan’ ja nousivat sieltä kolmantena päivänä.
Kiitos tuosta vinkistä 1. Piet. 3: 18, 19.
KR 1938 ja 1992 välillä on tässäkin kohdassa ero, joka voi auttaa tulkinnassa. Enpä ollut huomannut verrata. Vanha käännös tosiaan näyttäisi viittaavan siihen, että ensin tehtiin eläväksi hengessä, jossa hän meni ja saarnasi… Tämä vastaa omaakin tulkintaani, joka on tietysti vain maallikon pähkäilyä.
Uskontunnustuksen ilmaisun mukaan hän astui alas tuonelaan ja nousi sitten kuolleista. Sitä ei kuitenkaan välttämättä voi leimata virheelliseksi tulkinnaksi, eihän siinä saarnaamisesta mitään puhuta. Kuolleiden valtakuntaan – mikä se sitten onkin – hän kuitenkin joutui, hänhän kävi kaiken sen läpi, mikä meidän ihmistenkin on käytävä. Joidenkin tulkintojen mukaan Tuonelan sijasta olisi uskontunnustuksessa pitänyt käyttää helvettiä.
Tietääkseni aiemman uskontunnustuksen mukaan ”Jeesus astui alas helvettiin”, koska Biblia käyttää varsin vapaasti termiä helvetti asiaan liittyvissä raamatujakeissa .
Raamattu erottelee sanat Gehenna ja Haadesselkeästi toisistaan. Kun Jeesus tai Ilmestyskirja kertoo Saatanalle ja hänen seuraajilleen varatusta ikuisesta tulesta, tuomiopaikasta(-tilasta), käytetään ilmausta Gehenna.
Haadekseen(=VT sheol) kerrotaan kaikkien kuolleiden menevän, erottelua ei tehdä hyvien ja pahojen välillä.
Tartaros mainitaan vain kerran, juuri noiden enkelien vankilatilana(-paikkana?).
Tätä taustaa vasten Jeesuksen joutuminen helvettiin on hyvin kyseenalainen käännös, josta onkin nykykäännöksissä luovuttu.
Pieni tarkennus, oikeastaan korjaus.
Itse asiassa Ilmestyskirjassa ei ole sanaa Gehenna, mutta tulijärvi on sille ilmeisen identtinen käsite. ( Vrt esim. Mrk9:43 ja Ilm20:10,14,15)
Barbara Thgietringin pesher-käsityksen mukaan ko paratiisi oli peitenimi puutarhaluolille. Ko kohdassa ’ryöväri eli muuan Teudas puhui Jeesukselle: Jeesus, tänään olet kanssani ’paratiisissa’ eli puutarhassa, missä oli hautaluolia, joissa kapinalliset eli lestekset haavoittuneina piileksivät roomalaisia.
Olen havainnut, että aika usein sinun tietolähteesi tulkitsevat Raamatun käsitteitä peiteniminä ikäänkuin mystifioiden tekstin. Niinpä vain joku meitä tavallisia ihmisiä viisaampi osaa sitten koodin purkaa.
Jos lähdetään siitä, että Raamattu on Jumalan sanoma meille, voisiko se olla noin kryptattua tekstiä? En usko.
Itse näen, että Raamattu on varsin selkokielistä. tavalliselle kansalle puhuttua kieltä. Toki esmierkiksi Vuorisaarnastakin irtoaa vaikka mitä ulottuvuuksia kun ”oivaltaa”, ettei Jeesus mistään kedon liljoista tai linnuista puhunut vaan – ”annas kun minä selitän…”
Jeesus lupaa ryövärille paratiisikumppanuuden, miksi kääntää lupaus joksikin kummallisemmaksi?
Kun sinulle tai minulle joku sanoo, että ”tämä on kuin paratiisi”, se merkitsee aina ja kaikkialla jotakin ihmismieltä kohottavaa ja esteettisesti kaunista. Eikös vain? Mistä tämä vimma nähdä asiat niin äärettömän komplisoituna?(termi tahallaan valittu sävy sävyyn)
Ok. Alkukielten termistöä en tunne, koska en ole niitä opiskellut. Mutta olen ymmärtänyt, että helvetti on ennenkaikkea olotila, ero Jumalasta, ei niinkään paikka. Se on syntien palkka, ja Jeesus koki sen puolestamme. Missä, milloin ja miten Jeesus helvetin koki, lienee aika vaikea asia ihmisen ymmärtää.
Alkukieliseen tekstiin pääset kätevästi esimerkiksi osoitteessa https://www.blueletterbible.org/
Meille maallikoille asiantuntijat antavat sivustolla melkoisesti tietoutta alkutekstin sanojen merkityksestä sekä erilaisista käännösvaihtoehdoista. Varmasti muitakin vastaavia nettilähteitä on olemassa. Ja sittenhän näissä keskusteluissa voi oppia lisää Raamatun tekstien detaljeista, joita muut ovat löytäneet.
Helvetistä kuulee usein sanottavan, että se on ”ero Jumalasta”. Määritelmä on sen verran väljä, että sen hyväksyy nikottelematta lähes jokainen. Auki jää kokonaan se, millaiset olot tuonpuoleisessa vallitsevat. Kidutusoppi sopii määritelmään ihan yhtä hyvin kuin tiedottomuus- ja olemattomuusvaihtoehdotkin.
Raamattu kertoo, että ”Synnin palkka on kuolema”.(Ro5:23) Jeesuksen rooli näkyy jakeen jatko-osassa: mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”
Ja sellaiseen sillä Golgatan ryövärilläkin on siis mahdollisuutensa Jeesuksen omien sanojen mukaan. Kuten myös meillä uhrin ansiosta – ei tekojemme.
Rauli, tuolloin vallitsi lähes sotatila Rooman ja Israelin välillä. Mahdollinen pesher-kieli ei ole ao. tilanteessa ja ao. aikana ollut pätkääkään mitään mystiikkaa vaan miehitysvaltaa vastaan käytettyä aivan luonnollista peitekieltä. Tutustupa teologian tohtori Barbara Thietringin perusteluihin ja pesher-avaimiin. Sanojen kulloisetkin merkityssisällöt riippuvat kirjoitajan sanoista, merkityksistä ja pyrkimyksistä suhteessa relevanttiin kontekstiin ja kysymykseen tuleviin diskursseihin.
Rooman ja juutalaisen kansan sukset tosiaan olivat ristissä, ja Jeesuksesta kenties odotettiin poliittista vapahtajaa omaisuuskansalle. Aineksiahan miehessä olisi ollut vaikka muille jakaa, kuten Raamattu meille kertoo.
Jumalan valtakunnan kuningas totesi kuitenkin monien pettymykseksi: ”Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta.”(Joh18:36) Kansannousut jäivät siis muiden toteutettaviksi, ja vuonna 70 Rooman sotajoukot tekivät totaalisen lopun kaikista sen suuntaisista hankkeista.
Jos Jumalan valtakunnan kuningas olisi ollut poliittinen peluri, peitekieli olisi jopa ymmärrettävää. Mutta miksi Jeesus olisi sellaista käyttänyt? Mitä hän valtaa pitävissä pelkäsi? Ei kerrassaan mitään.
Jumalan Pojalla piisasi suorasanaista rohkeutta ylenpalttisesti jopa uskonnollista eliittiä kohtaan. Mies, joka puhutteli heitä kyykäärmeen sikiöiksi uskalsi varmasti lausua sanan paratiisi, silloin kun sellaisen ilmauksen aika oli.
Logiikka hoi, älä jätä!
Oletko muuten, ihan vain noin vaikkapa teoriassa, ottanut sellaista mahdollisuutta huomioon, että kun Jeesus puhui paratiisista hän myös tarkoitti sellaista? Peittelemättä, ilman kryptauksia.
“Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta.”
Tässä on Rauli nimen omaan hyvä esimerkki vaihtoehtoisesta diskurssista sanan ’maailma’ yhteydessä. Tuolloin nimittäin käsite ’maailma’ tarkoitti myös Rooman valtakuntaa ja Rooma vastaan sotivien druidien sotahuuto kuluikin ’ ”Totuus maailmaa (Roomaa) vastaan.” (Keisari Augustukselta kävi käsky että koko maailma oli verollepantava…siis Rooman ’)
Jeesus siis ehken ilmaisi ettei häen kuninkuutensa takaajana kuten vasallikuningas Herodeksen (’Sen ketun…’) ole Rooma vaan kuten oletan esselaiset nationalistit , joiden kuningas-messias Jeesus mahdolisesti oli ja yhtenä toimijanaan myös Jeesus Bar abbas. (Jeesus Isän poika…!) Tuo ’ryöväri’ jonka nimitys l e s t e s tarkoittaa pikemminkin vastarintaliikkeen miestä kuin ryöväriä.
On aivan totte, että ”maailma”-käsite oli omaan aikaansa sidottu ensimmäisen vuosisadan ihmisille. Kokonaan eri asia on sitten se, oliko käsite Jeesukselle yhtä rajoittunut, olihan hän ollut Isänsä kanssa maapalloa tekemässä.
Onneksemme Raamattu käyttää samaa ilmausta riittävän monta kertaa, jotta pointti aukeaa vielä 2000 vuoden jälkeenkin.
Jeesus tosiaankin sanoutui irti tavanomaisesta kuninkuudesta kertomalla, ettei hänen ”valtakuntansa ollut osa tästä maailmasta”(koʹsmos). Tulee kuitenkin varsinaisia hassunkurisuuksia vastaan, jos alkutekstin ilmaus (koʹsmos) rajoitettaisiin vain ja ainoastaan Rooman valtakunnan rajojen sisäpuolelle. Vain mitä sinä sanot seuraavasta ”logiikasta”?
Joh3:16 :Jumala on rakastanut maailmaa(=Rooman valtakuntaa?) niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”
1.Joh5:19: ”koko maailma=(Rooma?) on Pahan vallassa”
2.Ko4:4: ”Tarkoitan niitä, joiden mielen tämän maailman(=Rooman?) jumala on sokaissut”
Tässä vain muutama poiminta, joiden perusteella varmaan oivallat, millaiseen hassunkurisuuteen joudutaan, jos Raamatun tekstissä Rooman ja maailman välille laitetaan yhtäsuuruusmerkit.
Ryövärin rikosrekisteriin en Raamatun perusteella voi ottaa kantaa.
.
Sitten mitä Jeeus pelkäsi? Ei h ä n pelännyt vaan toteutti suunnitelmaa ja Vt.n ennustusta, jonka mukaan Messias ensin tuhotaan. Hän luotti Jumalan tulevan viime hetkellä apuun. (’Jumalai jumalani mikis minut hylkäsit…’) Pesher-kielen laativat häne seuraajansa, jotka suojelivat toisaan ja omaisiaan minkä on hienosti näyttänyt teologian tohtori Johannes Lehman kirjassaan ’Raportti rabbi J:stä, erään väärennöksen pöytäkirja’.
Siis onko johtopäätöksesi se, etteivät evankelistat rohjenneet kirjoittaa tekstejään selkokielellä vaan tarvittiin viranomaisten pelossa erilaisia ”vintsikoodeja”?
Miksi Luoja olisi sallinut Kirjaansa tuolla tavoin repeloitavan? Eikös Hänellä ole teksteihin kuitenkin se copyright?