Kuvassa eri kielisiä Raamattuja näytteillä Hämeenlinnassa Luther-talolla, pieni osa kotikirjastoni Raamatuista. Iso näyttely tulee, jos Herra suo, Someron kirjastoon maaliskuun 2018 ajaksi.
Sunnuntai 14.01.2018
2. sunnuntai loppiaisesta
Joulujakso, loppiaisaika
Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa
Evankeliumi Luuk. 4: 16–21
Jeesus oli ensimmäinen tapakristitty. Hän meni tapansa mukaan jokaisena sapattina synagogaan. Hyvä tapa tukee elämää. Se antaa ryhtiä ja säännöllisyyttä hartauden harjoitukseen. Pyhä liturgia sisältää kaiken oleellisen mitä hartauteen kuuluu.
Edelleenkin Jeesus on tapakristitty. Hän ei ole luopunut tavoistaan, jotka hänellä oli jo maan päällä kahdella jalalla kulkeissaan. Hänen olemukseensa kuuluu että hän on läsnä jokaisessa pyhässä messussa, missä ikinä maailmassa vietämme pyhää alttarin sakramenttia ja olemme kuuntelemassa hänen sanaansa.
Tekstissämme Jeesus on tapansa mukaan synagogassa. Siellä hän saarnasi Jesajan kirjasta. Tuohon aikaan synagogan liturgiassa luettiin 1) Lakia eli Tooraa eli Mooseksen kirjoista, 2) samaten Profeettoja eli Nevi-imiä eli meidän historiallisia ja profeetallisia kirjoja. 3) Usein luettiin myös kolmas teksti Kirjoituksia eli Ketuvimia. Kolmen tekstin lukeminen on käytössä nykyisinkin liturgiassamme: Vanhan testamentin teksti, Uuden testamentin kirjeteksti eli epistola ja Evankeliumi.
Jesajan kirja puhuu Pyhästä Hengestä. Pyhä Henki toimii alati. Hän oli mukana jo maailman luomisessa, kun Pyhä Henki liikkui sadepilven mukana ja autio maa virkosi elämään. Luominen toteutui, elämä alkoi, kasvit ja eläimet saivat elintilaa, kun Pyhä Henki käytti vettä luomistyönsä välineenä. Meidänkin aikanamme Pyhä Henki käyttää vettä ihmisen uudeksi luomisen eli ihmisen uudestisyntymän lahjoittaessaan pyhän kasteen välityksellä.
Jumala on kolmiyhteinen Jumala. Hän on Isä ja Poika ja Pyhä Henki, yksi Jumala kolmessa persoonassa. Hän on ollut pyhä kolmiyhteinen Jumala jo ennen maailman alkua ja hän myös elää ja vaikuttaa keskuudessamme nykyisinkin. Hän tulee olemaan kaikki kaikessa myös tämän maailmanajan päätyttyä ja täyttymyksen ajan tultua esiin taivaan iki-iloon päästyämme. Kaste kolmiyhteisen Jumalan nimeen, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, antaa meille osallisuuden iankaikkiseen elämään. Kasteen lahjana meillä on tulevaisuus ja toivo Pyhän Hengen turvallisessa hoidossa.
Pyhä Henki kirkastaa Jeesusta. Hän synnyttää uskon ja hän myös ylläpitää uskoamme, niin että pysymme kestävinä ja uskollisina koko elämämme ajan hänen hyvän huolenpitomme lahjana. Niinpä Jeesuskin saattoi sanoa, että tuona päivänä Jesajan kirjan profetia täyttyi. Jumala itse oli tullut synagogaan. Sama Jumalan suuri ihme toteutuu edelleenkin jokaisessa liturgiassa, jokaisessa messussamme. Jumalan sana toteutuu ja Jeesus elää ja vaikuttaa keskellämme joka kerta, kun kokoonnumme Jumalan pyhäkköön ja vietämme yhteistä jumalanpalvelusta.
Tällä kertaa evankeliumissa Vapahtajamme on Nasaretin synagogassa.
Nasaret oli Jeesuksen lapsuuden kotikaupunki. Se oli syntynyt Herodes Suuren vallan aikana. Herodes oli vainonnut Daavidin suvun jäseniä, koska pelkäsi valtansa puolesta. Tämän takia osa heistä oli muuttanut Juudean Nasara -kaupungista Galileaan. Syntyi Galilean Nasaret Meren tien varteen. Meren tie kulki Damaskosta Akkoon, eräänlainen tuon ajan E18 tie. Ei ole ainutlaatuista että uusi asuinsija saa vanhan paikkakunnan nimen. Näin tapahtuu meidänkin aikanamme, esim. New York, New Delhi jne.
Nasaretin lähellä oli Seforiksen kaupunki puolen peninkulman päässä. Jeesuksen ollessa noin 10 vuotias muuan Juudas Hiskian poika oli vallannut kaupungin. Hiskia oli aikoinaan kapinoinut Herodesta vastaan. Nyt poika jatkoi kapinointia. Kaupunki joutui kapinallisten käsiin. Rooman suurvallan prokonsuli Varus tuhosi kaupungin, poltti sen ja myi asukkaat orjiksi.
Nykyaikana tällainen tuntuu hyvinkin tutulta Lähi-Idän kapinallisten toiminnassa. Kapinalliset ovat vallanneet kaupunkeja. Suurvallat toimivat. Enää ei sotajoukkoja lähettämällä vaan lentopommituksin. Jälki on kuitenkin yhtä tuhoisaa. Ennen niin kukoistavat kaupungit tuhoutuvat ja niiden asukkaat joutuvat jättämään turvallisen elämänsä.
Tuhoutuneen Seforiksen sijalle Herodes Antipas rakennutti uuden kaupungin, jolle hän antoi nimen Kesarea. Kaupungin rakentamisen aikaan rakennusmiehistä oli kova pula. Muutaman kilometrin päässä olevan Nasaretin rakentajilla oli kova kysyntä. On siis varsin todennäköistä että myös niin Joosef kuin Jeesuskin ovat olleet noissa rakennustöissä mukana.
Nykyisin myös meidän kotomaassamme on kova pula rakennusmiehistä. Esimerkiksi Turussa monilla rakennustyömailla ei suomen sanaa kuule, kun rakennusfirmojen on pitänyt hankkia ulkomaista työvoimaa, koska oman maan tekijöitä ei ole riittänyt tarpeellista määrää.
Seppo
Kiitos aktiivisesta osallistumisestasi keskusteluun ja lukuisista kommenteistasi! Jumalan siunausta sinulle!
Kiitos Matias itsellesi ja Hyvää uutta vuotta. Vaikka olemme lähes aina eri mieltä kunnioitan lukeneisuuttasi suuresti. Kanssasi on ilo vääntää.