Kaiken alku ja kaiken loppu!
Kaikki ajallinen ja ajaton on alkanut Jeesuksessa, hänen kauttaan. Samoin kaikki ajallinen poistuu, päättyy, käy tarpeettomaksi, Jeesuksen tähden. Alkaa ajattomuus, iankaikkisuus.
Tämä voi olla kauhukuva, tai kuvaus kaiken kuviteltavissa olevien toiveiden täyttymys.
Jumala on täydellistä päämäärää, iankaikkista tulevaisuutta varten, antanut selkeän tiekartan, kuten Joh. 15:5:
”Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.”
Oksastua häneen, Totiseen Viinipuuhun ja pysymällä hänessä, reitti on selkeä ja päämäärä varma.
Uusi Testamentti puhuu paljon uskoontulemisesta = kr. metanoia, syntymisestä Ylhäältä = Pyhästä Hengestä. On kysymys oksastumisesta Jeesukseen.
Koko matka taivaaseen kytkeytyy Jeesukseen, joka on ollut kaiken alku ja loppua Hänellä ei ole.
Ihminen on luotu iankaikkisuusolennoksi, kestämään/olemaan aina, joko Jeesuksen seurassa tai enkeliruhtinaan (langenneen) seurassa. Nämä kummatkin kokemukset ovat enemmän kuin mitä ajatuksiimme voi nousta, eli ääretön hyvyys ja ääretön pahuus.
Pelkästään Johanneksen kirjeet monella tavalla painottavat Jeesuksen välttämättömyyttä kaikkeen. Häntä ei korvaa kukaan eikä mikään, missään asiassa. Hänen työhönsä ja opin muotoon ei ole mitään lisättävää eikä mitään pois otettavaa. Vt. 1. Joh. 2:
22 Kuka on valhettelija, ellei se, joka kieltää sen, että Jeesus on Kristus? Hän on antikristus, se, joka kieltää Isän ja Pojan.
23 Kuka ikinä kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään. Joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä.
26 Tämän minä olen kirjoittanut teille niistä, jotka teitä eksyttävät.
Eksytykset näyttävät hyviltä ja antavat tunteen oikeasta, koska Jeesus ei liikaa häiritse.
Onko koskaan tullut mieleen, että itse voisi olla eksyttäjä ?
Ja ne, joita te sanotte eksyttäjiksi joutuvat kantamaan teidän syntiä, eli syyttämistä.
Tarja,
Suorastaan tuo ei ole tullut mieleen.
Mieleen tulee päivittäin oman ymmärryksen riittämättömyys, johon turvautuminen on tuhon tie, tie dogmiksi kuten kirkon itseymmärrys-oppi, mikä on mm. RKK:n opetuksessa peruuttamaton.
Liioittelematta, tunnen hengessäni rukouksen mikä korreloituu Daavidin sanoihin, Ps. 139:
23 Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.
Uskova tietää, että hän on uudestisyntynyt Pyhästä Hengestä. Sen jälkeen tieto lisääntyy ja itseymmärrys vähenee.
On tärkeää, että kaikki koetellaan Jumalan Sanalla, Kirjoituksilla. Näin tekivät berealaiset, kun kuuntelivat Paavalin ja Siilaan opetusta.
”Ihminen on luotu iankaikkisuusolennoksi, kestämään/olemaan aina, joko Jeesuksen seurassa tai enkeliruhtinaan (langenneen) seurassa. Nämä kummatkin kokemukset ovat enemmän kuin mitä ajatuksiimme voi nousta, eli ääretön hyvyys ja ääretön pahuus.” Onpa kuitenkin tuokin ajatus noussut mieleesi. Mistä onkin mahtanut kummuta, hyvyydestä vai pahuudesta? ”Hän on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsullaan, ei meidän tekojemme perusteella vaan oman päätöksensä ja armonsa mukaisesti, jonka hän jo ennen aikojen alkua soi meille antamalla meille Kristuksen Jeesuksen ja joka nyt on tullut julki, kun meidän Vapahtajamme, Kristus Jeesus, on ilmestynyt. Hän on kukistanut kuoleman ja tuonut valoon elämän ja katoamattomuuden lähettämällä maailmaan evankeliumin.”
Voisitko kertoa, kuinka viittaamasi kohta Raamatusta on sinuun sulautunut ja näin pääsisimme siihen, että kuinka esilletuomasi liittyy siihen, mitä kirjoitin.
Kuvaat ihmisen osaa kuin se olisi valinnan tekemistä kahden voimakkaan hallitsijan välillä, hyvän ja pahan. Raamatussa kuitenkin kerrotaan, että valta on ainoastaan Kristuksella: ”Hän on kukistanut kuoleman.” Painotat myös ihmisen vapaasta tahdosta tekemaa valintaa, vaikka sitäkin ajatusta vastaan lausutaan selkeästi: “Hän on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsullaan, ei meidän tekojemme perusteella vaan oman päätöksensä ja armonsa mukaisesti.”
Martti,
Ihmisen osa on palata Jumalan yhteyteen. Jeesuksessa on valmistettu tie taivaaseen. Ihmistä on aina kehoitettu vapaaehtoisesti valitsemaan hyvä ja oikea. Lisäksi Raamatussa on useammassa kohdassa jopa mainittu ’äänestä’ mikä kehottaa oikeisiin valintoihin. Vaikka kaikki on vapaaehtoista, niin vain halu, heikkokin riittää, että Jumala antaa Voiman valita pelastuksen Jeesuksessa.
Asetat vastakkain ’äärettömän hyvyyden’ ja ’äärettömän pahuuden’. En pidä tätä lainkaan kristillisenä kielikuvana. Vain hyvä Jumala on ääretön, pahuudelle on asetettu rajat.
Martti,
Tämä viestii toivottomuudesta, koska juuri nämä äärettömyydet ovat Raamatun lupaukset Kristuksessa ja ilman Kristusta.
Haluan sopia yksipuolisesti, että tämä minun kommenttini on tähän ketjuun viimeinen sana.
Kristillinen uskovaisuus on suhdetta Jeesukseen. Kun sen tajuaa , niin nykyihmiselle alkavat suuret vaikeudet. Joillekin Jeesuksen olemus Jumalan ainokaisena poikana on jo sinäänsä epärealistinen ajatus. Mutta jos kuitenkin alkaa etsimään tuota suhdetta, niin siihen on oikeastaan vain kaksi lähdettä . Raamattu ja jo uskovaisten todistukset.
Uskon melkein enemmän noihin uskovaisiin , varsinkin sellaisiin jotka ovat jo pitkään vaeltaneet tuota tietä, kun Raamattuun. Muistan itse ,,kun Raamattua ensikertaa läpilukiessani , olin pettynyt evnkeliumeihin tekstinä kunnes törmäsin Johannekseen. Synoptiset evankeliumit tuntuivat kuivilta Johanneksen suorastaan myyttiseen tekstiin verrattuna.
En tiedä miten nykyiset lukijat reagoivat omakohtaiseen kontaktiin Raamatun
kanssa? Mutta epilen että tekstien lukemisissa on omat vaikeutensa , puhumattakaan siitä ,että Jeesuksen persoonasta on vaikea saada elävää kuvaa, sellaista mihin romaanien lukijat ja elokuvien katsojat ovat tottuneet.
Luulen monen olevani itseni kaltainen siinä , että todella syvien kristittyjen persoonallisuus, jopa enenmänkin kun heidän sanansa, tekevät vaikutuksen ja herättävät kaipausta ymmärtää sitä mikä näitä persoonia on muovannut. Siis heidän kauttaan, välillisesti ,voi tulla ymmärtämään jotakin Jeesuksen vaikutuksesta kun ollaan suhteessa häneen.
Markku,
avaat oven oikealle alueelle ja luin näkemäsi mielelläni ja yhdyn niihin.
1.Kor.2:
” 2 Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.”
Vain Jeesus, ei puheen eikä tietämisen esittelyä.
”4 ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista,
5 ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.
6 Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat”
’Vaan Jumalan voimaan’ syrjäyttää ihmisymmärryksen, joka on alistettavissa Jeesuksen lahjoittaman uskon alle, jopa käyttöön.
Aikoinaan uskottiin voimaan ja niin kai tänäkin päivänä, mutta heikkous on se, joka koskettaa ja tuo inhilmillisyyttä maailmaan.
”Sentähden minä rukoilin,
ja minulle annettiin ymmärrystä;
minä huusin avuksi Jumalaa,
ja viisauden henki tuli minulle.
8
Minä pidin sitä arvokkaampana
kuin valtikoita ja valtaistuimia,
rikkautta en arvioinut miksikään
sen rinnalla,
9 enkä sen veroiseksi lukenut
kallisarvoisinta jalokiveä.
Sillä kaikki kulta on sen rinnalla
kuin rahtunen hiekkaa,
ja hopea on siihen verrattuna
luettava saven arvoiseksi.
10Minä rakastin sitä
enemmän kuin terveyttä ja kauneutta
ja valitsin sen valkeudekseni,
sillä se valo, joka siitä lähtee,
ei koskaan sammu. ”
Tarja,
Mistä tämä on.
Mielestäni olisi hyvin ystävällistä, ettet jättäisi arvailujen varaan.
Se on minun Raamatusta, Viisauden kirjasta, sanotaan Salomon viisaudeksi.
Eikö sinulla ole Raamattua?
”Mutta minulle antakoon Jumala
taidon puhua niin,
kuin haluni on,
ja mietiskellä niin,
kuin hänen lahjojensa arvo vaatii;
sillä hän on viisaudenkin johtaja
ja viisasten ojentaja.
16Sillä hänen kädessänsä
olemme sekä me että meidän sanamme,
kaikki ymmärrys ja taito
töissä ja toimissa.
17Sillä hän antoi minulle
pettämättömän tiedon kaikesta, mikä on,
niin että minä tunnen
maailmanrakenteen
ja alkuaineitten voiman,
18aikojen alun, lopun ja keskivälin,
päivänseisaukset
ja vuodenaikain vaihteet,
19vuosien kierron ja tähtien asennot,
20eläinten ominaisuudet
ja petojen rajut vaistot,
henkien vallan ja ihmisten ajatukset,
kasvien erilaisuudet ja juurten voimat.
21Mikä on salattua ja mikä julkista,sen minä tiedän.
22Sillä viisaus, kaiken mestari,
on sen minulle opettanut.
Sillä siinä on henki, joka on järjellinen,
pyhä, ainutlaatuinen, moninainen, hieno,
liikkuva, läpinäkyvä, saastumaton,
kirkas, loukkaamaton, hyvän ystävä,
terävä, esteet voittava, hyvää harjoittava,
23ihmisiä rakastava,luja, horjumaton, huolista vapaa,
kaikkivoipa, kaikesta huolen pitävä
ja läpi kaikkien henkien käypä,
niiden, jotka ovat järjellisiä, puhtaita
ja täydellisesti hienoja.
24Viisaus on liikkuvampi kuin mikään,
mikä liikkuu;
se tunkee ja mahtuu kaiken lävitse
puhtautensa vuoksi.
Sillä se on Jumalan voiman henkäys
ja Kaikkivaltiaan ihanuuden
kirkas ulosvirtaaminen;
sentähden ei mitään saastaista siihen tule.
26 Se on iankaikkisen valkeuden
heijastus
ja Jumalan voimavaikutuksen
tahraton kuvastin
ja hänen hyvyytensä kuva.
27 Vaikka se on yksi,
se kuitenkin voi kaiken,
ja vaikka se itse pysyy muuttumatonna,
se kuitenkin uudistaa kaiken.
Sukukunnasta sukukuntaan
se siirtyy hurskaisiin sieluihin
ja tekee niistä Jumalan ystäviä
ja profeettoja.
28Sillä sitä yksin Jumala rakastaa,
joka asuu yhdessä viisauden kanssa.
29Sillä se on ihanampi kuin aurinko,
ylempi kuin yksikään tähtisikermä.
Jos sitä valoon verrataan,
havaitaan se jalommaksi.
30Sillä tätä seuraa yö,
mutta viisautta vastaan
pahuus on voimaton.
31 Se ulottuu voimallisesti
maailman äärestä toiseen,
ja kaiken se ohjaa hyvin.”
Kaunista tekstiä, anteeksi kun oli näin pitkä .
Tarja,
Minun tarkoitukseni ei ole kompien virittäminen. Viittaukset nk. apokryfikirjoihin voivat korkeintaan palvella hyvänä kirjana, muttei Jumalan henkeyttämänä ilmoituksena. Toisaalta tässä haluaisin keskustelun painottuvan Ainoaan ja Kaiken alkuun, Jeesukseen. Ilmoitus hänestä on Raamatussa (ei katolisten kirkkojen kokokelma) aukoton. On paljon kirjoja, jotka myötäilevät Raamattua oikein, mutta niiden merkitys on sama kuin rakentavalla keskustelulla, kun ne ovat parhaimmillaan. Näin koen apokryfikirjatkin.
Siis pyytäisin, että keskustelu jatkuisi otsikon nimen merkityksessä.
Vähän lisää ymmärrystä sille jolla ymmärrystä tämän ymmärtämiseksi on: (Alpha+Omega!)
PEDON LUKU Luvun 666, petomaisuutta ainakin sen aritmeettisista sisällöistä on vaikea havaita, mutta Uudessa testamentissa – piilomerkitystensä kautta varsinkin – muuttuu 666 pedosta lähes enkeliksi.
Luku 666 esiintyy Ut:n gematriassa ensinnäkin sanassa therion, joka merkitsee peto, siis pedon luku on peto sanan lukuarvo! Tämä sana esiintyy Ut: sssa 37 kertaa ja 37 x 18 (6+6+6) = 666. Sitten arvon saavat ainakin sanat traditio paradosij, Jumalan viha orgh qeou, me hukumme apollumeqa hajallaan diasporas ja vielä sanonta alfa + w (1332:2), sana kylki pleuran (Jeesuksen) ja Kristusmonogrammi cxj.
Erityisen kiinnostavia arvoja ovat tietysti Kristukseen liittyvät sanat kylki pleuran, mainittu kristusmonogrammi ja sanonta ALPHAOMEGA!!! . Mielenkiintoa lisännee, että perimätiedon mukaan Loginus työnsi lävistävän keihään Jeesuksen kylkeen ja Jeesus kutsui itseään alfaksi ja omegaksi ja että luvun 666 avoimen esiintymän Joh. Ilm. 13.18(!) ja päättyy lauseeseen“Ja se luku on 666
Kai o ariqmos auton cxj”, Viimeisen virkkeen kaikkien kirjainten gematrinen summa on 2368, eli sama kuin nimen Jeesus Kristus arvo! Tämäkin löydös tukee olettamusta, että pääsisäiskertomuksessa on paljolti käytetty myös ns. pyhän geometrian terminologiaa, missä Kristus vastaa pinta-alaltaan 12 -yksikköistä suorakaidetta, jonka diagonaalikeihäs lävistää kahteen suorakulmaiseen kolmioon, jonka sivut ja hypotenuusa antavat tällöin luvut 345 ja 543, yhteensä 888 eli nimen Iesous arvon. Lisäksi koko arvo 888+1480 (Ieosus +Kristhos) ja summa 2368 muodostavat keskenään suhteen 3:5:8, joka lähenee kultaisen leikkauksen arvoa 1, 616. Mainittu suorakaide (korkeus 888) muuttuu helposti myös säännölliseksi 12 -kulmaiseksi ristiksi, jonka ‘kylki’ ‘käsivarsiin’ asti on 666 ja joka voidaan muuttaa edelleen kuutioksi, jonka kulmien asteluku on tällöin luku 2160, joka on myös niiden kuukausien määrä, jonka tarvitaan tarkan ja pyöristetyn prekession sovittamiseen.
Luku 666 on myös taikaneliö 6:n kaikkien vaaka tai pystyrivien numeroiden summa, sillä kunkin rivin summa on 111. Kuutosen neliössä on siis 12×111 eli 1332, mikä vastaa Jeesuksen sanontaa alpha ja omega. Tässä on merkittävää se, että heprean 1. kirjaimen aleph arvo on itsessään 111. Nyt ko taikaneliön vaaka-pysty ja vinorivien (neliön lävistäjät) summa on 888 eli nimen Jeesus arvo”
Seppo,
On paljon kertomuksia ja tutkimuksia joiden takana on pyrkimys todistaa olettamus tai horjuttaa sellaisia.
Vuosituhannen vaihteessa , USA:ssa asuessani aloin seurata tätä numeroihin liittyvää iankaikkisuusasioihin liittyvää rakentelua. Se osoittautui asiaksi jolla ei ollut menestystä Jumalan Seurakunnassa. Ulkopuolella kylläkin, eli siinä kasvualaustassa mistä se oli esiin työntynytkin.
Sillä on vuosituhanten perinteet, niinkuin nk. talmundeilla, eli lyhyt ja selkeä jatkettiin loppumattomilla tulkinnoilla ja jotka vieläkin elävät. Kuitenkin on kysymys todistaa Korkeuksiin ylettäminen ihmisen ymmärtämisen avulla. Se on todella konstikasta, loogista, etenkin itsensä kanssa. Se on tie, mikä ei ole suora, tasainen ja kulje korkealla. Se ei ole Tie, jolta tyhmä/hullukaan ei eksy. Se on myös tie jota saastainenkin tai lähinnä saastaiset, kulkevat, eli ne joita ei Jeesuksen sovintoveri ole pessyt.
Noh noh , eikös se ollut Jeesus itse joka antoi ymmärtäväiselle tehtäväksi ’pedon’
luvun laskemisen. No se ’peto’ (oikeammin vain eläin) on Juudaan jalopeura eli Leijona, joka on siis Jeesus-epiteetti, sillä lauseen ’ a se luku on 666’ arvo 2368 on tismalleen sama arvo kuin nimen Jeesus Kristus! Tämä on fakta suhtautuu siihen sitten riehuen tai kiehuen…
Enkä tun itseäni yhtään likaiseksi ja pesemättömäksi vaikka olen saanut korkeammalta taholta mahdollisuuden tämän oivaltaa ja laskea.
Seppo Heinola ja 666
Esran kirjassa on luettelo Kyyroksen aikana palanneista pakkossiirtolaisista, heistä jotka palasivat Jerusalemiin ja Juudaan.
Luettelo on pitkä miehistä ja heidän jälkeläisistään, jotka kerrotaan lukumäärinä kunkin päämiehen kohdalla.
Numerolla 13 on Adonikam ja hänen jälkeläisiään kuusisataa kuusikymmentä kuusi, siis 666.
Siis Adonikam ja hänen jälkeläisiään kuusisataa kuusikymmentä kuusi.
Mitäs tämä sitten tarkoittaa ?
Hyvä huomio Tarja. Tuo arvoitus ratkeaa nimen Adoniqam merkityksestä, joka on ’ylösnnoussut Herrani’. Kuningas Salomo, (Aurinkosymbooli) temppeliinsä KULTAA yhden AURINKOVUODEN aikana juuri 666 talenttia. Myös YLÖSNOUSSEEN HERRANI eli ADONIQAMIN mukana Baabelin vankeudesta palasi siis 666 vankia. Kaikki Kristus, Salomo, kulta, kuningas, ylösnoussut, ovat kevään herätessä ylösnousevan Auringon symboleja, joita hepreassa edustaa vielä sana SORAT, senkin arvo 666, joka on merkitykseltään AURINKOVOIMA.
Nyt lukuja 616 ja 666 käytettiin molempia edustamaan samaa auringon ja maan liikkeiden ideaa. Ha-torah’n eli rotaation luku on 616 samoin kuin ns. godaali-gematrian mukaisen sanan Yom eli päivä. Päivä nousee ja laskee rotaation mukaisesti. Kun tähän sanaan päivä tai rotaatio lisätään maan kiertorataa symboloiva ’kalan’ eli vesica-pisciksen
luku 50 saadaan siis 666 merkitykseltään aurinkovoima. Eli auringon voima vaikuttaa maan joka osaan sen pyörähtäessä kerran vuorokaudessa täyden ympyrän (Tora’n, Rota’ n) auringon edessä..
Luku 666 vastaa siis myös heprean sanaa Sorat, joka merkitsee aurinkovoimaa ja aurinko ’nousee ylös’ joka aamu muta ennekaikkea kevätpäivän tasauspisteessä, eli ympyrän sisäänpiirretyn 23 astetta vinossa olevan ristin oikeassa kulmassa.
Reijo Mänttäri, kiitos blogista! Olen pitkälti samaa mieltä, kuten asioita kuvaat. Mikä alkuperäinen Raamatun käännös on mielestäsi oikea? Käännöksiä on paljon.
Mielenkiintoinen tulokulma Helluntailaisuuteen on tässä keskustelussa esiin tulleet apokryfikirjat. Amerikassa syntynyt liikkeesi hyväksyy nykyisen Raamatun, mutta ei apokryfikirjoja, kuten pääsääntöisesti eivät myöskään evankeliset liikkeet? Helluntailaiset hyväksyvät kuitenkin Raamatun, jota Helluntailiike ei ole syntyessään/ historiansa aikana tarkistuttanut, vaan luottaa perinteeseen? Mihin perinteeseen, keiden käännökseen?
1900 luvun alussa syntynyt liike on samaa mieltä Raamatusta, jota ovat kirkolliskokoukset käsitelleet ja niiden pohjalta apokryfikirjat ovat myös tulleet rajatuiksi pois Raamatusta? Tässä Jumalan sanan tulkinnassa ei liikkeesi ole kuitenkaan ollut mukana.
Historialla on merkitys kaikkeen hengellisyyteen mitä esiintyy, vaikka uusi liike kertoisi olevansa irrallaan muusta perinteestä, kuin Pyhän Hengen vuodatuksesta helluntaina.
En kysele ”irvaillen”, vaan oikeasti pohtien. Ovatko Ortodoksisen kirkon traditio ja messut kuitenkin sitä aitoa ja alkuperäistä, jonka me luterilaiset ja muut ”liikkeet” olemme kadottaneet aikain saatossa Kristuksen kirkon hajaantuessa? Raamatun käännöksillä on myös oma historiansa. Mihin me uskomme? Traditio voi olla oikein säilynyttä, uudet suuntaukset uusien ”uskon isien” synnyttämiä?
Tämä pohdintani ei ole millään tavalla irrallaan siitä, että ”Kristus on ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu, alfa ja omega”.
Kari,
Ensimmäinen Raamatun arvosteluperusta on se, ettei se ole itsensä kanssa ristiriitainen ja sitten ettei se ole ristiriitainen pelastusopin kanssa.
Menemättä siihen parhaaseen laitokseen, niin pidän tärkeänä Apostolien tekojen toista lukua. Siinä on täydelliset ohjeet tulla uskoon ja sen jälkeiseen elämään.
Jeesus ilmoitti opetuslapsilleen, Seurakunnalleen tehtävän, Apt. 1:8, eli ”te tulette olemaan minun todistajiani”. Tämän tehtävän mahdollistaa Pyhän Hengen kaste, ”joka tulee teidän päällenne, yllenne”.
Kaikki ne Raamatunkäännökset, mitkä eivät ilmoita Henkikasteesta, millä Pyhästä Hengestä syntyneet puetaan, ovat vääriä käännöksiä. Menee alku sekavaksi, jopa tarkoituksella.
Nyt kuitenkin haluasin keskittää siihen mikä on ollut kaiken alku, Jeesukseen. Sillä ellei ole Alkua ei ole Tietäkään ja ei voida käsitellä alun jälkeisiä asioitakaan.
”Alussa oli sana”, niin myös lopussa. Mitään ei ole syntynyt ilman Jeesusta Kristusta, meidän Herraamme. ”Jeesus Kristus on meidän uskomme alkaja ja täyttäjä.” Hänellä on viimeinen sana ihmiskunnalle! Ihmiskunnan onni on se, että hän antoi henkensä koko maailman syntien tähden”, eikä yksikään, joka häneen uskoo, ikinä kuole.”
Reijo Mänttäri. Toivon, että ymmärrät, että tarkoitukseni ei ole väitellä kanssasi. Kysymyksiä minulla on kuitenkin aina maailman luomisesta sovitukseen ja viimeiseen tuomioon asti. Minun focukseni sinun kanssasi on myös Herrassa Jeesuksessa.
Toivottavasti et provosoidu suotta? En ole kommentillani ottanut kantaa henkikasteeseen, josta on olemassa monenkirjavia tulkintoja.