Jeesus parhain ystäväni

Palatessamme vaimo puki sanoiksi yhteisen ilomme:”oli kiva käydä kirkossa”.
Meidän piti alunperin olla ehtoollisella avustamassa, mutta tässä tilanteessa ei sitä ollut, kun seurakunta puuttui kirkosta. Oli vai papit kanttori ja striimaaja.

Saimme lukea tekstit ja päivän rukouksen yhdessä. Sovimme, että vaimo lukee rukouksen alun ja minä jatkan siitä sen loppuosan. Mietin siinä penkissä etukäteen sitä että oman osuuteni kohdalla tulisi olla myös jokin puhuttelu. Luenhan rukoukseni hyvälle ystävälleni Jeesukselle.

Ajattelin lisätä saamaani tekstiin alkuun ”Rakas Jeesus”. Sopisihan se hyvin päivän teemaankin, joka muistaakseni on ”Jeesuksen nimessä on voima”. Näin rukouksestani tulisi henkilökohtaisempi. ”Rakas Jeesus ” kertoo myös syvästä ystävyydestä, joka välillämme on. Jeesus kutsui opetuslapsiaan ystäviksi ja hänen opetuslapsensa olen minäkin. Joten Jeesus on myös minun ystäväni.

Tuosta tuli mieleen se, että koskaan ystävyys ei voi olla yksipuolista. Ei voi sanoa ketään sellaista hyväksi ystäväksi, jota ei henkilökohtaisesti tunne ja jota ei ole koskaan tavannut. Ystävyyteen vaaditaan aika läheinen kontakti. Täytyy tuntea toinen jo aika hyvin. Sellainen yhteys meillä Jeesuksen kanssa on ja sen tähden myös tunnemme hyvin toisemme.

Minulla on hänelle usein paljon kerrottavaa ja hän on antanut minulle usein sisäisen rauhan monissa vaikeissa tilanteissa ja johdattanut niistä eteenpäin.

Kerran kesällä suuntuin oikein kunnolla vaimolle jostakin ja lähdin kävelemään. Se kai on aika tyypillistä meille miehille, että otetaan suunta metsään, kun sanat loppuu. Monet katkerant ja kiukkuiset ajatukset värittivät taas kerran kulkuani. Kävelin sillan yli isolle saarelle ja siellä rantaa yhä eteenpäin ja eteenpäin. Rantatöyräs on siellä korkea. Jäät ovat työntäneet kivet ja maan ikään kuin muuriksi.
Siinä töyrään päällä oli kaatunut puu ja istuin siihen. Katselin kirkasta järvenselkää edessäni ja sitten huokasin yhden sanan. Se oli Vapahtajani nimi. Samassa hetkessä koko katkeruuteni ja vihani katosi. Sain taas kerran kokea miten suuri voima on Jeesus nimessä. Oli taas kerran hyvä palata kotiin.

Ystävyytemme syvenee vuosi vuodelta. Opin tuntemaan Jumalaani ja Vapahtajaani yhä paremmin. Meillä on ollut monia vastaavia kokemuksia. Onkin aika merkillistä että saan pitää Jumalaa,- joka on luonut koko maailmman kaikkeuden, -hyvänä ja jopa parhaana ystävänäni. Se tuntuu aivan liian suurelta käsittää. Parasta mitä odotan on se, että kerran pääsen kohtaamaan Hänet silmästä silmään ja mikä sen mukavanpaa on, kuin parhaan ystävän kohtaaminen pitkän kotimatkan jälkeen.