Kuvassa kirkkoherramme Jaakko Knuutilan virkaan siunaaminen Someron kirkossa 25.2.2018. Virkaan siunaamisen toimitti piispamme Matti Repo. Rakas piispamme myös toimitti messun sekä liturgian että erinomaisen saarnan.
Sunnuntai 04.03.2018
3. paastonajan sunnuntai, latinaksi Oculi
Pääsiäisjakso, paastonaika
Sunnuntain aihe: Jeesus, Pahan vallan voittaja
Evankeliumi: Joh. 8:46-59
Paastonaikana ajatuksemme siirtyvät kohti pääsiäistä. Ajattelemme Jeesuksen tietä ristiä kohti, kärsimystä, kuolemaa ja hautaamista. Tiedostamme myös ylösnousemuksen riemullisen voittosanoman.
Sunnuntain evankeliumissa tulee ilmi miten vastakkain asettelu Jeesuksen vastustajien ja Jeesuksen välillä syveni. Vastustajat leimasivat Jeesuksen toiminnan olevan Saatanan aiheuttamaa. He eivät ymmärtäneet että Isä Jumala oli lähettänyt Poikansa maailmaan meitä pelastamaan. Näin Jeesuksessa tarjottu pelastus meni heidän ohitsee, paadutti heidän sydämensä ja sai heidät raivoihinsa.
Viholliskuvien luomisessa syntyy myös vastapuolen demonisointia. Vihamiehen arvokkuus kielletään, tämän aikeet mustamaalataan ja kaikki myönteinen vaimennetaan. Riidan taustalla on useinkin toisen ihmisen halventaminen tai kuten evankeliumissamme saatanallistaminen.
Jeesus puolestaan pysyi rauhallisena. Hän vain ”nosti kissan pöydälle”, kertoi missä liikutaan ja näytti mistä ”kenkä puristaa”.
Keskustelun polttopisteessä oli kysymys, miten kanta-isä Aabrahamin perintö oli ymmärrettävä. Molemmilla puolilla oli yhteisymmärrys siitä että Aabraham oli hyvin merkittävä henkilö Vanhan testamentin sanomassa. Vain tämän perinnön oikeassa ymmärtämisessä ja tulkinnassa mentiin eri suuntiin.
Vastustajien mielestä Jeesus oli luopunut Aabrahamin perinnöstä ja joutunut erilleen kansakunnan yhteydestä.
Jeesus puolestaan näytti miten Jumalan Aabrahamille antama lupaus oli tullut ajankohtaiseksi. Sen mitä Jumala oli patriarkalle luvannut oli nyt käynyt toteen Vapahtajan syntymässä ja tuli kuulijoitten luo Jeesuksen persoonassa. Aabrahamin saama profeetallinen sana oli nyt toteutunut Jeesuksen ilmestyessä koko maailmamme pelastajana.
Jeesuksen pelastustyö on kokonaisvaltainen. Hänen pelastustyössään koko maailma tuli Jumalan sovintotyön koskettamaksi. Kuka ikinä, mistä kansasta ikinä ja minä aikakautena ikinä panee toivonsa ja luottamuksensa Vapahtajamme suureen armoon ja laupeuteen, saa omakseen osuuden siitä lahjasta, minkä Jeesuksen ristillä tekemä maailmamme lunastus on tuonut tullessään: täyden pelastuksen. Jumalan hyvyys ja rakkaus ei tunne rajoja. Kaikille kuuluu suuren ilosanoman antama hyvä anti. Jumala rakastaa meitä ja tahtoo kantaa meidät uskon osallisuuteen, toivon rohkeuteen ja kerran tämän ajan jälkeen viedä meidät taivaan iloon.
Sitä varten Jeesus on tullut että hän tekisi tyhjäksi Saatanan teot, kukistaisi kuoleman ja synnin vallan niin että mekin pääsemme osallisiksi Jumalan valtakunnan voitosta.
Hyvin sanoitettu tuo asia. Oli tosiaan niin, että Jeesus tuli omiensa luokse, siis heidän, joille oli uskottu kirjoitukset ja kaikki lupaukset. Tapahtui kuitenkin, etteivät monet heistä ottaneetkaan Jeesusta vastaan, vaan jatkoivat uskonnollista toimintaansa ja suuttuivat (vihastuivat) ikään kuin Jeesusta ei olisikaan.
He jatkoivat siis lain noudattamisen tiellä, he uhraavat ja toimittavat Jumalan miellyttämistä edelleen omilla tekemisillään. Mutta se on turhaa ja omilla teoillaan he vain tekevät Jumalasta valehtelijan.
Paavali olisi antanut oman henkensä, noiden veljien edestä, jos se olisi saanut heidät kääntymään Kristuksen puoleen. Näin meidänkin tulisi nähdä, kaikki ne, jotka vastustavat Jumalan Vanhurskautta Kristuksessa, sillä huomenna he saatavat kääntyä, jos Jumala suo.
Ismo
Kiitos puheenvuorostasi!
Tällaiset kiltit ja taivaita syleilevät saarnat ovat provosoivia.Yleensä saarnaaja saa kiitosta hienosta sanoituksesta. Mutta mitä tällainen metafyysinen hyvän ja pahan voimien välisen taistelun voittaminen taivaallisessa kamppailussa merkitsee pienelle ihmiselle?
Kun katsotaan suuria kuvioita ,niin juuri kristityt loivat kolonialismin ja ovat vastuussa kaikista sen seurauksista. Juuri kristityt sallivat Euroopan kuninkaallisten dynastioiden väliset sodat ja niiden seuraukset joista Toinen Maailman sota on toistaiseksi pahin.
Missä Pahan Voittaja oli noina vuosina? Miten hänen sovitustyönsä toimi ja toimii?
Markku
Kiitos kommentistasi!
Nostat esille maailmanhistoriaa hyvinkin syvästi värittämän ilmiön: ihmisten taipumuksen toinen toistaan vastaan sotimiseen.
Historiaa lukiessa pitää huomioida tasapuolinen asioiden pohdiskelu. Näin myös imperialismia arvioitaessa on nähtävä että imperialismia on ollut niin pitkään, kuin jollakin väestönryhmällä on ollut sotilaallista tai taloudellista ylivoimaisuutta toisia väestöryhmiä vastaan.
Niinpä inkavaltioiden ylivalta muihin ympäristönsä yhteisöihin oli suuri vallan keskitys yksiin käsiin.
Myanmarin muinainen ylivalta koko Taka-Intian niemimaalla oli oman aikansa imperialismia.
Zulujen valtakunta Etelä-Afrikassa aikoinaan.
Japanilaisten imperialismi viime vuosisadan alkupuolella
Punaisten khmerien aikainen hirmuvalta meidän elinaikanamme
jne.
Kun teemme erotuksen siinä että Jumalan sana on sekä lakia että evankeliumia, niin huomaamme että kaikki tuo ihmisten suoritteiden sisältämä pahuus on mittaamattoman suurta ja rajua. Toisinaan se ilmenee räikeänä, toisinaan taas lähes piilossa olevana ja hienovaraisesti kätkössä olevaan asuun, mutta kuitenkin kertoen sen, että ihmiskunta on syntiinlankeemuksen vallan alainen ja pelastuksen tarpeessa. Ihminen ei voi pelastaa itse itseään.
Voidaan jopa sanoa että ihminen on niin langennut että se joka luulee näkevänsä saattaa asenteellisesti olla todella sokea.
Sitten puolestaan evankeliumi kertoo meille sen että itsessämme syntisinä ja kelvottominakin meillä on toivo. Jeesuksen täytetty sovintotyö on niin mittaamattoman suuri ja laaja, että kurjimmallekin syntiselle ja pahimmallekin luonteelle yhtä hyvin kuin ulkonaisesti moitteettomalle siivosyntisellekin on anteeksianto valmiiksi tarjottuna ja lahjaksi annettuna. Jumalan hyvyys ja laupeus ei tunne toivottomia tapauksia.
Kun sitten tämän anteeksiannon ottaa tosissaan niin silloin voi samaan aikaan nähdä ihmisten omat toilailut ilman, että vaipuu epätoivoon tai menettää tulevaisuudenuskonsa, ja nähdä Jumalan mahdollisuudet meidän elämässämme tässä Jumalan luomassa maailmassa.
Jumalan anteeksianto kutsuu meitä anteeksi antamaan toinen toisellemme ja Jumalan rakkaus kutsuu keskinäiseen rakkauteen. Näin myös silloin kun maailmamme menossa näkyy mitä kamalampia ja hirveämpiä ilmiöitä.
Niinpä niinMatias,eikähän se siis ihme ole jos juopot juovat vaan se se ihme on kun raittiit ryyppää…
eli mitäs eettistä lisäarvoa se kristillisyys eurooppalaiseen ihmiseen toi, ei niin juurikas mitään.
Mailman vähiten väkivaltaisia maita ovat muuten olleet maat, joissa on ollut lähinnä panteistiset uskonnot. Mutta nekin ovat valkoisen miehen myötä menneet pilalle.
Seppo
Väitteesi panteistisista uskonnoista on muuan urbaanilegendan tapainen yksipuolinen väite. Koska olemme lukeneet lähinnä oman kulttuurimme historiaa, niin tunnemme oman kulttuurimme keskuudessa käydet sodat ja väkivaltaiset tapahtumat. Sen sijaan toisissa kulttuureissa olleet kärhämät ovat jääneet tarkastelumme ulkopuolelle.
On tehty yksi perusteellinen sotien syntyä käsittelevä tutkimus. Siinä pyrittiin ottamaan huomioon kaikki ne sodat joista oli niin paljon tietoa että voitiin nähdä sodan todellinen syy. Tällaisia kirjan laatijat olivat löytäneet koko ihmiskunnan historian ajalta vähän yli 1 300.
Heidän analyysinsä perusteella uskonnollinen syy sodille löytyi noin 7 % tapauksista, näistä noin neljässä prosentissa osallisena oli islam ja kolmessa prosentissa olivat kaikki muut uskonnot yhteensä. Muiden sotien syyt oli jossain aivan muualla.
En kieltänyt muilta uskonnoilta ’kärhämiä’ mutta esim. kaikki kolme hirvittävää mailmansotaa on aloitettu kristillisten kansojen toimesta mitä kristillisimmässä Euroopassa.
Burmaa kutsuttiin ’Onnelisen hymyn maaksi’ siis ennekuin valkoiset menivät sinne kaupallisuuksineen turmeleman senkin kansan.
Seppo
Oletko tutustunut Burman eli nykyisen Myanmarin historiaan esimerkiksi Taungoo-dynastian ja Konbaung-dynastian aikoina?
Oletko lukenut miten monen naapurimaan hyökkäämä tai miehittämä se on ollut historiansa aikana ja kuinka montaa naapurivaltiota vastaan se on hyökännyt ja kuinka monta vallannut omissa valloituspyrkimyksissään.
Oletko tietoinen miten laaja maa oli Bayinnaung (1551-81) aikana, kun hän vuonna 1569 oli vallannut Ayutthayan? Tai muistitko mitä Myanmarin kuningas Alaungpaya teki tuolle Thaimaan pääkaupungille vuonna 1767?
Voin kertoa että Wikipedian suomenkielinen teksti kertoo maan historiasta erittäin vähän eikä suinkaan kerro edes kaikkea oleellista tuon Taka-Intian suurimman valtion historiasta.
Voin kertoa että olen pitänyt useampaan otteeseen esityksiä Myanmarista ja sen historiasta sen jälkeen kun SLEY vuonna 2013 otti maan lähetyskohteekseen tekemällä yhteistyösopimuksen sikäläisen luterilaisen kirkon kanssa.
https://www.sley.fi/toiminta/lahetystyo/toiminta-ja-maat/myanmar/
Pitäne toistaa : En kieltänyt muilta uskonnoilta ‘kärhämiä’ mutta esim. kaikki kolme hirvittävää mailmansotaa on aloitettu kristillisten kansojen toimesta mitä kristillisimmässä Euroopassa.
Burma ei ole aloittanut yhtään maailmasotaa eivätkä Tyynen meren saarivaltiot.
Aivan sama ovatko sotien syyt olleet puhtaasti uskonnollisia vai eivät jos kerran kristityt ovat ne aloittaneet.
Seppo
1
Olen huomannut että nykyaikaisissa II maailmansotaa käsittelevissä kirjoissa sodan käsittely on aloitettu jo japanilaisten hyökkäyksestä Koreaan ja Kiinaan eli jo ennen kuin Euroopassa Hitler oli saanut aikaan kaipaamaansa sotaa.
2
Erilaisten sotien laajuus on ollut suhteessa kulloinkin käytettävissä oleviin teknisiin edellytyksiin. Se että Eurooppalaisten käymät sodat ovat laajentuneet ”maailmansodiksi” ei kerro maanosamme erilaisesta asenteesta toisten alueiden valtaukseen tai sotaisuudesta, vaan siitä että eurooppalainen kulttuuri on päässyt teknisesti pidemmälle kuin aikaisemmin on ollut mahdollista toisissa maanosissa.
Assyrialaisen suurvallan ratsastavat jousimiehet olivat omana aikanaan ylivoimaisia, joten Assyr -jumalan palvontaan pakotettiin koko Lähi-Itää.
Kreikkalainen falangi oli omana aikanaan ylivoimainen. Niinpä kreikkalaisen kulttuurin hellenististen jumalien palvontaa levitettiin hellenistisessä kulttuurissa jopa siinä määrin että juutalaisilla oli kestämistä ”hävityksen kauhistuksen” kanssa.
Intiassa Asoka puolestaan valloitti koko tuon laajan alueen kaikki valtiot kreikkalaisen falangin avulla ja pakotti koko intialaisen kulttuurialueen buddhalaisuuteen, joka toki vähitellen seuraavien vuosisatojen aikana hävisi Intiasta sen jälkeen kun sotilaallinen pakko oli poistunut.
Mitä tulee Myanmarin historian sotiin niin ne olivat tuon aikaisten tekniset mahdollisuudet huomioiden suhteessa aivan yhtä julmia kuin mitä eurooppalaiset sodat paremmalla tekniikalla toteutettuna myöhemmässä ajassa. Yllä viittaamani Ayutthayan täysi hävitys oli yhtä tuhoisa kuin aikoinaan roomalaisten tekemä foinikialaisten eli puunilaisten suurkaupungin Karthagon täysi hävitys.
Ihmisten tietoisuuden rajallisuutta ja ajatusten kummallista yksisilmäisyyttä osoittaa se, että yhden germaanisen kansanryhmän tekemä yhden roomalaisen kaupungin tuhoaminen on luonut käsitteen ”vandalismi”.
Eli siirtyäksemme teologiseen näkökulmaan: voimme todeta että perisynnin takia ihmiskunnan taipumus toisten kansojen sortamiseen ja valtaamiseen on toteutunut kaikkina historian aikoina ja kaikissa kulttuureissa joka puolella maailmaa aina sen mukaan mitä kulloisetkin valtasuhteet ja voimavarat ovat periksi antaneet.
Matias, assyrialaiset eivät olleet panteisteja vaan juurkin monoteisteja hierarkisine valtajärjestelmineen. Panteisteja eivät myöskään olleet kreikkalaiset. Buddhalaisuus muutti keisari Asokan asenteen ja hänestä tuli ’Jumalan rakastama’ rakkuden lähettiläs joka toi agape-rakkaus-idean mm. Palestiinaan.
Ja eikö sotatekniikan kehityksestäkin olleet vastuussa juuri kristityt tiedemiehet joiden kristillinen moraali ei estänyt heitä isoa palkkaa vastaan sunnittelemasta massatuhoaseita. Asetehtailija Krupp lienee ollut kunnon kristitty. Ja olennaista myös on se, että lähes kaikki Euroopan kristityt kansat yhtyivät uhoten sotaan uskoen ja rukoillen Jumalan olevan juuri heidän puolellaan. ”Gott mit uns” luki Wehrmachtin sotilasvöissä.
Matias: ”Eli siirtyäksemme teologiseen näkökulmaan: voimme todeta että perisynnin takia ihmiskunnan taipumus toisten kansojen sortamiseen ja valtaamiseen on toteutunut kaikkina historian aikoina ja kaikissa kulttuureissa joka puolella maailmaa aina sen mukaan mitä kulloisetkin valtasuhteet ja voimavarat ovat periksi antaneet.”
Tähän voi yhtyä on syynä perisynti tai jokin muu ihmisen (lajinsäilytysvietti) ominaisuus, ja tämän keskustelun kannalta siis jää tosiasiaksi edellen , että mitään erityistä moraalista lisää ei kristinusko ole näisä’ kysymyksissä kristillisiin kansakuntiin tuonut, eli blogin otsikko:
”Jeesus voittaa pahan vallan ja tuo esiin hyvyyden.”
on ainakin suhteessa sotiin katteeton.
Seppo
Buddhalaisuuden leviäminen Asokan aikana oli kyllä kreikkalaisen falangin ansiota. Hän yhdisti lukemattomien pienten ruhtinaskuntien vallan yksiin käsiin. Sitten kun suurvalta jo oli saatu aikaan, piti pyrkiä rauhoittaa alamaisia, etteivät nämä nousisi suurvallan johtoa vastaan.
Tähän tarkoitukseen sopi mainiosta levittää sellaista aatetta missä puhuttiin rauhan puolesta.
Pelastuminen ei ole ensisijassa ”moraalinen lisä” ihmisen elämään. Ihmisen moraalinen lankeemuksen sisältö on jo ensimmäsestä ihmisestä alkaen ollut yhtä vakava. Niinpä voimme sanoa, että Aadamin lankeemuksen perintö elää mitä reaalisimmin kaikissa ihmisissä täysin historian ja kulttuurin olosuhteista riippumatta.
Jeesuksen pelastustyö tuli kukistamaan Saatanan vallan.
Tämä toteutuu siinä että ihminen saa syntinsä anteeksi ja pääsee vapaaksi syyllisyyden painosta.
Tämä toteutuu siinä että Saatanan valta lopulta päättyy kokonaan, kun Jumalan työkalu Saatanan lopulliseksi sitomiseksi käy täytäntöön, ”Saatana heitetään tuliseen järveen”, kuten Ilmestyskirjassa sanotaan. Se merkitsee kaiken pahan loppua, kun mikään paha ei enää pääse vaivaamaan Jeesuksen vapauttamaa ihmiskuntaa.
Tämä toteutuu kun kuolema henkivaltana kukistetaan. Siis ylösnousemuksen todellisuus aukeaa Jumalan kansalle.
Agape -rakkaudesta
Ensinnäkin vuorovaikutusta Intian ja Välimeren alueen välillä todellakin on ollut pitkin muinaista historiaa jo siitä alkaen kun Persian valtakunta ulottui Intian rajoilta Egyptiin asti. Aleksanteri Suuren aikoina tuon valtakunnan johtoon tulivat kreikkalaiset ja heidän mukanaan levisi hellenistinen kulttuuri. Aleksanteri Suuren käyttämä taistelumuoto falangeineen levisi kreikkalaisilta intialaisille ja tämän muodon erityisenä hyväksikäyttäjänä tunnemme Asokan, joka yhdisti lukuisten pienten valtioiden alueen yhdeksi suurvallaksi.
Tämän vuorovaikutuksen merkitystä ei kuitenkaan pidä myöskään yliarvioida, sillä suurin osa paikallisia kulttuuri-ilmiöitä on parhaiten selitettävissä oman ympäristönsä elämänmuodon kehityksellä. Näin myös agape -käsitteen kehittyminen hellenistisessä ja juutalaisessa ympäristössä.
Itse sana agape, rakkaus, on tässä muodossaan tunnettu vasta noin kolmannelta esikristilliseltä ajalta alkaen.
Mutta hyvin vanhaa perua ja paljon käytössä on ollut sen pohjana oleva verbi agapao, ottaa toinen ystävällisesti, toimia rakastavasti, toivottaa tervetulleeksi, tervehtiä, ottaa vastaan rakastavasti, rakastaa, rakastaa, olla mieltynyt johonkin jne
Kreikkalaisessa kulttuurissa tätä on käytetty ainakin jo Homeroksen ajoista alkaen, siis hyvin vanhaa perua kreikkalaisessa kirjallisuudessa.
Samaten jo varhain on käytetty sanaa agapetos, rakastettu, rakas, rakkauden arvoinen, toivottu, miellyttävä, tervetullut, sellainen johon allaan tyytyväisiä, tyydyttävästi, tyydytyksellä, mielellään, jne.
Juutalaisessa ympäristössä puolestaan Mooseksen kirjojen eli Tooran eli Lain tultua nykyiseen muotoonsa nelisen sataa vuotta ennen Kristusta kirjanoppineet alkoivat tutkia sitä erittäin perusteellisesti. Syntyi kaksikin toisiaan täydentävää tavoitetta: toisaalla yhä sanatarkempi tekstin ymmärtäminen sana sanalta ja kirjain kirjaimelta, ja toisaalla yleisen periaatteen hakeminen koko sisällön yhteenvedon löytämiseksi. Vähitellen yhdeksi keskeisimmistä yhteenvedoista löytyi käsite ”rakkaus”. Jo Paavalin opettajan Gamalielin isoisä Hillel opetti että rakkaus on koko Tooran eli Lain keskeinen yhteenveto.
Paavalin upea rakkauden ylistyslaulu 1. Kor. 13 luvussa ei siis nouse tyhjiöstä, vaan se on kasvanut jo hänen opettajansa suvun keskeisessä opetuksessa, jonka apostoli sitten kauniisti tiivistää ihanaksi
agapē , ἀγάπη, -rakkauden ylistykseksi.
Agape -rakkauden esiintyminen varhaisemmassa juutalaisuudessa ja kristinuskossa on siis noussut luontevasti juutalaisesta ympäristöstään eikä tarvitse mitään ulkopuolelta tulleita sivujuonteita selitysperusteikseen.
Samaten meidän Herramme Jeesus opetti, että rakkaus on koko Jumalan sanan keskeisin sisältö.
Hillelin isä ja Paavali elivät paljon Asokan lähetystön jälkeen. Vt: ei tunne agape-rakkauden kaltaista rakkautta ajalta ennen 300 erk eikä paljon sen jälkeenkään.
Jos kristillisyys ei tuo ihmiseen moraalista lisäarvoa niin kristityt eivät laajassa mielessä ole siis tehneet parannusta eikä Matteus 25 edellytämiä sosiaaliettsiä tekoja. Ei siis ihme, että kristityt maat pysyivät primitiivisinä aina valistuksen aikaansamiin moraaalisiinkin asenne-muutoksiin asti.
Seppo
Jos buddhalaisuuden synty sijoitetaan siihen teoriaan, että Siddharta Gautama eli noin 560 – 480 e.Kr., niin voimme todeta, että noihin aikoihin Magadhe -valtakunnasta tuli suurvalta. Runsaan raudan esiintymisen takia armeija voitiin varustaa tehokkain rauta-asein. Tuo valtakunta laajeni imperialistisesti rauta-aseiden voimalla.
Suureksi hallitsijahuoneeksi valtakunta nousi noin 546, jolloin Bimbisara perusti Haryanka-dynastian. Tuolle dynastialle oli tyypillistä, että hallitsijan vaihdokset tapahtuivat niin, että poika nousi valtaan tappamalla isänsä. Bimbisaran tappoi Ajatashatru 494 ja sen jälkeen jokainen tämän dynastian hallitsija oli noussut valtaan tappamalla isänsä.
Seppo. Tämäkö on sitä agape -rakkautta?
Asokan aikaiset lähettiläät olivat samaan aikaan valtion diplomatiaan kuuluvia ”suurlähettiläitä” kuin Asokan suosiman buddhalaisuuden lähetyssaarnaajia.
Vastaavasti lännestä lähetettiin lähettiläitä Intiaan päin diplomaattisia yhteyksiä hoitamaan. Jälkimaailmalle tunnetuimpia näistä lienee Megsthenes, jonka muistiinpanoja ”Indika” ovat siteeranneet lukuisat kirjailijat mm. Rooman keisariajalla. Hänen matkansa tulivat mahdollisiksi kun Seleukos I ja Asokan isä Chandraguptan olivat solmineet rauhan keskenään.
Seppo
Mitä tulee ajatukseesi että agape -ajatus olisi buddhalaista lainaa, niin rupeamatta asiaa laajemmin selittelemään totean vain etten mitenkään saa tuota ajatusta mahtumaan sellaiseen malliin jonka juuret juontuvat huomattavasti Asokan aikaa vanhempaan kulttuuriperinteeseen itäisen Välimeren rantamille.
Mitä tulee valistuksen vaikutukseen ihmisen moraaliin, niin voimme todeta että juuri valistuksen ajan synnyttämässä Ranskan vallankumouksessa muodostui länsimaiseen sodankäyntiin uusi malli, missä ihmishenkeä ei mitenkään säästetty vaan missä tapettiin suuria ihmismassoja.
Esim Napoleonin retki Venäjälle. Kuinka paljon siinä tapattiinkaan ihmisiä? Paljonko retken osanottajista jäi henkiin? Paljonko Nopoleon välitti sotilaistaan rintamalta lähtiessään?
Samaa perintöä voi nähdä myös Verdunin taistelun 700 000 kaatuneessa ja 495 000 haavoittuneessa sotilaasss.
Tai jatkettakoon mainitsemalla Sommen taistelu, jossa liittoutuneet menettivät kaatuneina ja haavoittuneina noin 620 000 miestä, ja missä Saksan tappiot olivat suunnilleen samansuuruiset.
Tai ajatellaan toisen maailmansodan Berliinin valtausta, missä Neuvostoliitto menetti noin puoli miljoonaa miestä.
Mielestäni tällainen tuloskirja kädessä ei todellakaan voida sanoa, että ”valistus” olisi tuonut parannusta ihmisten moraaliseen elämään.
Pieni yksityiskohta Sepon kommenttiin: ” Vt: ei tunne agape-rakkauden kaltaista rakkautta ajalta ennen 300 erk eikä paljon sen jälkeenkään.”
Jotta lukijoille ei jäisi väärää käsitystä agape -rakkauden esiintymisestä Vanhassa testamentissa niin pantakoon tähän esille Jeremian kirjan kreikankielisestä käännöksestä yksi lause:
Jer. 38:3
ἀγάπησιν αἰώνιον ἠγάπησά σε, διὰ τοῦτο εἵλκυσά σε εἰς οἰκτείρημα.
”agapesin aionion egapesa se, dia touto eilkysa se eis oikteirema”
”Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sen tähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta.”
Tämä esimerkiksi ottamani kohta on huomattavasti ennen Asokan aikaa peräisin. tämä vain yksi esimerkki kuvaamaan siitä mikä on keskustelemamme aatteen historiallinen tausta.
Jeremia eli Jerusalemin hävityksen 587 e.Kr. aikoihin.
Sunnuntain aiheesta kertoo ja päivän tekstit näyttää seuraavassa linkissä oleva aineisto:
http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180304
Matias, ei Valistuksen merkitys ollut s iinä mitä se ei saanut muuttumaan vaan siinä mitä se SAI muuttumaan… Hiffaatko eron. Eurooppa ennen ja jälken Valistuken ovat kaksi täysin eri maailmaa ja kananaltasi ikävä kyllä paljon paljon Valistuksen eduksi. Viittamasi sotien johtajat olivat muuten hartaita kristittyjä…katsopa niitä kristittyjä maita joissa Valistus ei päässyt vaikuttamaan. Ne ovat suht. pimeitä yhä tänään.
Askoan lähetystön merkitys on siinä mitä Asoka aikana Asokan lähetyssaarnaajat opettivat, on raskaamman luokan klaffivirhe puhua ajasta 550 eKr kun Asoka vaikutti ajalla about 250 ekr:
ASOKA c.299 BC -c. 237
King of India
Seppo
Valistuksen ajan suuri saavutus oli siinä että se sokeudessaan unohti aikaisemman kehityksen minkä jatkoksi se toi oman aikansa kehityksen. Tuon ajan ärhäkimmät ihmiset eivät tiedostaneet, että suuri osa siitä teoreettisesta perustasta mitä tuon ajan keksintöihin tarvittiin oli peräisin keskiajalta.
Ilmaus ”pimeä keskiaika” jota he käyttivät kertoo enemmänkin siitä että heidän ajatuksissaan tietämys keskiajasta oli ”pimeää” kuin keskiajan oloista.
Mitä tulee tekniseen kehitykseen niin se eteni omaa rataansa historian jatkumossa. Aikaisempien keksintöjen pohjalle saattoivat luoda uusia keksintöjään ja omalta puoleltaan heidän keksintöjensä varaan saattoivat valistusta seuraavat sukupolvet edelleen rakentaa omien keksintöjensä sarjaa.
Mitä tulee Asokaan niin voin kertoa että on olemassa erilaisia teorioita buddhalaisuuden alusta.
Alun päivittäminen aikaan puoli vuosituhatta ennen Kristusta on se mitä käytin yllä ja kerroin minkälaiset hallitsijat suosivat tuon ajan buddhalaisuutta.
Mikäli tämä ajoitus pitää paikkansa, niin tuon ajan suurvaltapolitiikan harjoitus kertoo minkälaista arkinen elämä oli tuohon aikaan kun uskonto syntyi. Tuon ajan ajoitukseen liittyvät nimenomaan maininnat hallitsijoiden kannustuksesta Siddharta Gautaman toiminnalle.
Aikaisimmat löytämäni päiväykset buddhalaisuuden alusta menevät vajaaseen tuhenteen vuoteen ennen Kristusta. Mikäli tämä pitää paikkansa niin buddhalaisuus on ymmärrettävä vain yhdeksi intialaisen uskonnollisuuden monimuotoisuuden ilmentymäksi monien muiden joukossa. Intialaiselle uskonnollisuudellehan on tunnusomaista että eri alueilla hindulaisuus ja muut uskonnot ilmenevät näennäisesti hyvinkin erilaisina ja kuitenkin niillä on jotakin yhteistä, joka tekee niistä nimenomaan intialaisia uskontoja.
Myöhäisimmät päiväykset buddhalaisuuden alkuun menevät Asokan aikaan.
Mikäli tämä teoria on oikeassa niin jälleen tuon uskonnon synty on voimakkaan valloittajakuninkaan aikakauteen liittyvä ilmiö.
Yritän vain sanoa että buddhalaisten tekstien kauniit ystävyyttä korostavat ajatukset ovat yleistä hyvää ilmaisevia lauseita samaan aikaan kuin heidänkin lauseidensa voima useinkin oli hyvin vähäinen, kun suurten valloittajien potiliikka kulki omaa impirialistista rataansa. Ei ihminen ole ollut erilainen tuollakaan maailmassa.
Ps. Huom.
Lähdekriittisesti ajatellen on huomattava että vasta Asokan ajalta meille on säilynyt merkittäviä kirjallisia buddhalaisuutta esitteleviä tekstejä.
Valistuksen ajan suuri saavutus oli siinä että se sokeudessaan unohti aikaisemman kehityksen minkä jatkoksi se toi oman aikansa kehityksen
Johan on minimalistinen käsitys Valistuksen vaikutuksista. Tosiasiassa
1) Valistus loi Euroopaan demokratian ja tasa-arvon
2) Valitus loi Euroopaanuiskonnonvapauden
3) Valitsu kehitti EVuropasa tiedettä
4) Valistus sivistio Eurooppaa
5) Valistus sammutti noitaroviot
6) Valitus lopetti kuolemanrangaistukset ja kidutukset
Sama Wikin sanoin: Valistusaatteiden seurauksia
Valistusaatteiden leviämistä vaikeutti muun muassa siihen aikaan yleinen lukutaidon puute. Valistus vaikutti kuitenkin usein juuri niihin henkilöihin, joilla oli yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Suvaitsevaisuus lisääntyi valistuksen vaikutuksesta. Uskonsotia ei enää ollut, noitavainot vähenivät ja juutalaisten asema parani. Yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus lisääntyi, oikeudenkäyttö inhimillistyi (kidutukset poistettiin tai niitä vähennettiin), maaorjuus lakkautettiin Keski-Euroopasta, taistelu orjuuden poistamiseksi alkoi, hallinto kehittyi vallanjaon periaatteiden pohjalta ja alkavan liberalismin hengessä, terveydenhoitoa kehitettiin, sananvapaus laajeni ja kansansivistys levisi. Tieteiden alalla kehitys johti muun muassa kansantaloustieteen, tilastotieteen, sosiologian, kokeellisen psykologian ja kulttuurihistorian syntymiseen.
Seppo
Tuossa luettelossa on kirjoitettu valistuksen saavutuksiin paljon sellaista mikä on valistuksen aikaa myöhempää kehitystä. Kehityshän menee koko ajan eteenpäin sukupolvi sukupolvelta eikä siinä ole mitään erikoista kun jossakin vaiheessa on päästy tiettyyn tasoon, niin siitä on luonnollista siirtyä seuraavaan jne.
Oletko perehtynyt käsitteeseen ”valistunut itsevaltius”, tuohan oli oleellinen osa ideologiaa valistusajan omana aikakautena.
Ei Valistus ollut vain joku rajattu aika, me elämme edelleen Valistuksen jatkumossa ja tarkoitettu kehitys oli Valistuksen mahdollistama ja viitoittama eikä olisi ilman sitä tapahtunut, mikä näkyi ja näkyy niiden kristillisten maiden tilanteesta, jota eivät saanet Valistusta kokea. Ne pysyivät pimeydessä.
Valistunut itsevaltius sai näkyvän ilmentymän Ruotsi-S uomessa kuningas Kustaa III:ssa, jonka edistykselisyys vaikutti suuresti Ruotsi -Suomen kehitykseen. Hänet niinkuin niin monet muutkin todella fiksut hallitsijat murhattiin. Itsevaltius oli välivaihe, sillä Valistuksen poliittinen perusidea oli egaliteessa eli tasa-arvoisuudessa ja vallan kolmijaossa. (Montesquieu)
Seppo
1) Olet viitannut wikipediaan.
Suomenkielisessä wikipediassa sanotaan myös:
”Valistus alkoi 1600-luvun lopun Ranskassa, teki läpimurtonsa 1730-luvulla, saavutti huippukautensa 1760-luvulla ja 1770-luvun alussa ja alkoi sen jälkeen heiketä.”
2) Mielestäni keskustelun jatkaminen valistusajasta johtaa loputtoman pitkään ketjuun. Onhan valistusaika yksi meidän länsimaisen historiallisen taustamme ilmiöistä ja tunnetustihan jokainen historiallinen kausi tuo oman osansa menneisyytemme muovaamaan perinteeseen.
Kuten kaikilla aikakausille sillä on omat vahvat puolensa, mutta myös erittäin suuret varjopuolensa.
Myös tuon ajan aatteita kuvattaessa on usein unohdettu osia aikakauden ilmiöistä.
Kuinka moni nykyajan ihminen on tietoinen siitä että Descartesin perusteesi oli että Jumalan olemassaolo on perustava totuus ja kaiken totuuden lähtökohta. Sitten tämän lisäksi ei muuta totuutta olekaan omista lähtökohdistaan käsin. Tämän jälkeen hän päätyy lauselmaansa ”Cogito: Sum” eli uloskirjoitettuna myöhemmissä painoksissa ”Cogito ergo sum”, ”Ajattelen, siis olen olemassa.” Tässä hän liittyy jo kirkkoisä Tertullianuksen lauseeseen: ”Uskon, siis olen olemassa.” (Olen lukenut Cartesiusta alkukielellä.)
Kuinka moni on tietoinen, että Immanuel Kant Puhtaan järjen kritiikkinsä toisen laitoksen alkupuheessaan kritisoi niitä, jotka olivat käyttäneet hänen ajatuksiaan ateististen ajatusten propagoimiseen eli täysin hänen ajatustensa vastaisiin tarkoituksiin väärin käyttäen. (Olen lukenut Kantin tuotantoa alkukielellä. Muutamia teoksiaan jopa useammalla kielellä.)
Hegel ihannoi aluksi Ranskan vallankumouksen teemaa: Vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus, mutta jo vuoden perästä tuo teologisen koulutuksen saanut oppinut kirjoitti, ettei taivasten valtakuntaa voi saada tänne maan päälle 16 giljotiinilla. (Olen lukenut Hegeliäkin alkukielellä. En toki siinä määrin kuin kahta edellä mainitsemaani. En nimittäin ole halunnut toistaa sitä erhettä mitä muuan huomattava teologi ja kulttuuripersoona lausui, että hänellä meni 10 vuotta päästäkseen Hegelin filosofiaan sisälle ja toiset 10 vuotta päästäkseen siitä eroon!)
Tässä aikaisempi juttuni Cartesiuksesta:
https://www.kotimaa.fi/blogit/kaksoispisteesta-filosofiaan-ja-teologiaan/