Jeesuksen antamista käskyistä kenties tunnetuin on se Matteuksen evankeliumin lopussa oleva ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni.” Käsky jo sellaisenaan herättää monia kysymyksiä – puhumattakaan siitä problematiikasta, jonka toteutus parin vuosituhannen aikana on saanut aikaan.
Oliko tarkoituksena käännyttää ”kaikki kansat”, kuten suomenkielinen KR-käännös antaa ymmärtää? Miekkalähetyksellä? Pelottelulla? Uhkailulla? Näitäkin käännytysmenetelmiä on Vapahtajamme jalanjälkiin joskus sotkettu.
Vapahtajamme oli myös täydellinen Opettaja. Hän ei ainoastaan käskenyt saarnata vaan oli ihmiselämänsä aikana jo antanut itse mallin ja riittävän ohjeistuksen. Saarnaamistyön pilottihankkeeseen osallistuivat apostolit, jotka ohjattiin ”Israelin kansan eksyneiden lampaiden luo” teemanaan ”Taivasten valtakunta on tullut lähelle”.(Mat10:7)
Opetustyön otsikkona oli siis Jumalan valtakunta. Alkutekstin basileia(=valtakunta) tuo esille sen, että sanoma oli voidellulta kuninkaalta, kääntyyhän tuo sana esimerkiksi englanninkielisissä käännöksissä suomalaista kuvaavammin: ”kingdom”.
Vaikka aluksi kohderyhmä oli Jumalan omaisuuskansa, yksilöihin kohdistettiin mielenkiinto: ”Kun tulette johonkin kaupunkiin tai kylään, ottakaa selvää, kuka siellä on käyntinne arvoinen, ja jääkää asumaan hänen luokseen lähtöönne saakka.” (jae11) Opetusta siis tarjoiltiin runsaasti niille, joita Jumalan Pojan sanoma kiinnosti.
Kun Jeesuksen lähettämä yllätysvieras astui taloon, hän ”toivotti talon väelle rauhaa”. (jae12) Ja jos Jumalan valtakunnan kuninkaan alamaisuus ei jotakuta kiinnostanut, väkisin käännytystä ei saanut yrittää: ”Jos teitä jossakin talossa tai kaupungissa ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuunnella, lähtekää sieltä.”(jae14) Suurta kansansuosiota ei ollut luvassa, pikemminkin ankaraa vastustusta ja innokkaita vastustajia. Jeesus lupasi työhön täydellistä apuaan ylhäältä ja rohkaisi: ”Älkää siis pelätkö ihmisiä.”(jae 26)
Raamattu kertoo, että myöhemmin ovelta ovelle kuljettiin hiukan suuremmalla joukolla. Jeesus lähetti nyt jo seitsemänkymmentä seuraajaansa kertomaan hyvää uutista edellään. (Lu10:1-) Vastaanotto ei ollut kovin suotuisaa tälläkään Jeesuksen johtamalla ovelta-ovelle kampanjalla. Jumalan Poika huokailikin lopulta hyvin murheellisena sille, ettei ”paalupaikka” Jumalan valtakuntaan omaisuuskansaa kiinnostanut ”Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan! Mutta te ette tahtoneet tulla.”(Mat23:37)
Jeesuksen ollessa jo Taivaallisena Työjohtajana käännyttiinkin saarnaamistyössä samarialaisten ja ei-juutalaisten puoleen. Heistä tuli myös sanoman levittäjiä syntyperäisen juutalaisjoukon lisäksi. Henkilökohtaisia kontakteja ottivat Jumalan valtakunta-teemalla sekä naiset että miehet. Menetelmä säilyi edelleen Jeesuksen antamissa askelmerkeissä, opetuksista kerrottiin ”sekä julkisesti että huone huoneelta” kasvavasta vastustuksesta huolimatta.(Apt20:20)
Beroiassa esimerkiksi oli sitten poikkeuksellisen paljon Jeesuksen mainitsemia ”arvollisia”. Heitäkään ei pakotettu kääntymään vaan kerrotaan, että ”He ottivat sanan halukkaasti vastaan ja tutkivat päivittäin kirjoituksista, pitikö kaikki paikkansa. Monet heistä tulivatkin uskoon, samoin useat arvossa pidetyt kreikkalaiset naiset ja miehet.”(Apt17:11,12)
Apostolien nukahdettua odottamaan ylösnousemusta saarnaaminen alkoi saada yhä käännyttävämpiä muotoja. Toteutui se ennustus, joka ensimmäisen polven saarnaajille annettiin: ”Minä tiedän, että lähtöni jälkeen teidän joukkoonne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä.”(Apt20:29) Jeesus itse opetti ”rikkaviljan” tulevan pian hänen jälkeensä esiin.(Mat13:36-43)
Lähetyskäskyä seuranneet vuosisadat ovat toteutuksen kannalta olleet varmasti murheellista seurattavaa Isänsä vieressä istuvalle taivaalliselle Voidellulle. Mutta milloin Jumalan valtakunnasta taas saarnattaisiin yksituumaisesti?
Jeesus ennusti ”rikkaviljan” ja ”vehnän” olevan erillään ”nykyisen maailman lopun” aikana: ”Elonkorjuu on maailman loppu”(Mat13:39) Tässä kohden Jeesus käytti täsmälleen samaa kreikankielistä sanaa synteleia kuin opettaessaan maailman loppuajan tunnusmerkeistä(Mat24,Mark13,Lu21)
Lähetyskäskyn Antaja ennusti siis, että synteleia:n aikana yksimielisen Jumalan valtakunnasta saarnaamisen toimintakenttänä olisi koko maapallo. Yllätysvierailuja sekä järjestelmällistä Raamattu-opetusta olisi tarjolla monilla kielillä. ”Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille todistukseksi”, Jeesus ennusti Matteuksen 24. luvun jakeessa 14.
Jeesuksen taivaasta käsin ohjaama informaatiokampanja Jumalan valtakunnasta ja sen tulevista aikaansaannoksista on siis kovassa vauhdissa. ”Arvollisia” etsitään tiheällä kammalla. Kaikille ja kaikkialla tarjotaan mahdollisuutta liittyä niiden joukkoon, jotka uskovat mallirukouksen pyynnön toteutumiseen valtakunnan avulla. Siis siihen, että ”Valtakunta tulee” ja Kaikkivaltiaan tahto toteutuu ”myös maan päällä niin kuin taivaassa”.
Kaijalle. Ohitan taas kylmän viileästi kaikki “lautan pykäämiset” ja myös sen, miksi Jeesuskin uskoi vedenpaisumukseen – monet muutkin detaljisi tämän keskustelun päätoimittaja taas deletoi vastauslistaltaan. Kyllähän niistä taas oman keskustelunsa saisi, tai väittelyn. (Samalla terveiset sinne Kimmolle ja Juhanille, jotka minun skippaamisistani kovasti ovat hermostuneet. Calm down guys!)
Koska Nooan Raamatussa mainittu saarnaamistyö on rinnastettu lähetyskäskyn toteuttamiseen, poimin sen nyt tähän tarkasteltavaksi. Tartut Kaija samalla erittäin merkitykselliseen käytänteeseen Raamatussa.
Kysyt, että “Mitä muuten ylipäätään ajattelet siitä, että Raamatun esittämässä Jumalan ja Nooan keskustelutuokiossa Jumala ei mainitse saarnaamisesta mitään? Eikä siitä että muilla olisi mahdollisuuksia pelastua? Eikö niin tärkeä huomio olisi ollut tärkeää kirjata ylös?”
Voi olla, että sinun mielestäsi tämän yksityiskohdan puttuminen on ratkaisevaa. Monet kritisoivat ihan samanlaista “puutteellisuutta” Raamatussa: Miksi ei kerrota tarkasti? Miksi salailua ja arvoituksellisuutta jne jne. Jopa Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olisivat halunneet tietää joskus enemmän, mutta Jeesus sanoi heille kerrankin: “Ei teidän kuulu tietää …” (Tämä ei ole kuitenkaan se syy, miksi en sen seitsemännestä pyynöstäsikään vastaa siihen sensaatiolehdistön luotettavuusasiaan)
Raamattu itse kertoo asiasta tällaista: “Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka… se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme.”(Hepr4:12)
Meillä on tuosta Jehovan ja Nooan ajatustenvaihdosta erilaiset näkemykset. Sinä vaadit Mooseksen kirjan merkinnöiltä enemmän. Ja se on sinun oikeutesi, jota minä en voi mitenkään mitätöidä. Minusta taas tuo muutaman lauseen mittainen ajatustenvaihto on juuri passelin mittainen. Raamatun muusta osasta saan selville tuon saarnaamisaktion ja kaiken välttämättömän tiedon.
En tietenkään saa koskaan tietää Nooan julistustyön laajamittaisuutta. Olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, ettei se nyt niin kovin maantieteellisesti laajaa voinut olla. Todistamistyö lienee kenties jopa sinunkin mielestäsi sentään isommalla vaihteella nykyisin?
Vedenpaisumuksessa hukkui juuri sellainen määrä ihmisiä kuin mitä pahuuden totaalipoistoon tarvittiin. Sodomasta ei löytynyt riittävästi vanhurskaita Jumalan mittarin mukaan, joten vain Loot tyttärineen ja vaimokin melkein selviytyi. jne Sinulla ja monilla muilla voi olla erilailla kalibroitu mittausväline Jumalan oikeudenmukaisuudesta, ja se sinulle jälleen suotakoon. Minä taas luotan siihen, että kyllä maapallon tekijä tietää, mitä tekee, vaikka me emme kaikkia yksityiskohtia ymmärtäisikään.
Raamattu kertoo sitten myös yhden Nooan päivien tapaisen tapahtumainkulun, jossa Jumalan ilmoittamat tuhon tuulet peruuntuivat. Olkoon tällainen sivujuonne tukemassa pääkeskustelunaihettamme.
Oletko tutustunut Joonan kirjaan? Se kertoo, kuinka Niinivelle oli luettu tuomio ja kuinka Joonan piti tuo käydä heille saarnaamassa. Joona oli siis Nooan ja nykyajan saarnaajien kollega.
Raamattu kertoo Joonan hyvin lyhyen saarnan tuloksesta: “Jumala näki, että he kääntyivät pahoilta teiltään. Niin hän muutti mielensä eikä sallinutkaan onnettomuuden kohdata niniveläisiä, vaikka oli sanonut tuhoavansa heidät.”
Oliko tämä sinun mielestäsi oikein? Minusta oli.
>>Kaijalle. Ohitan taas kylmän viileästi kaikki “lautan pykäämiset” ja myös sen, miksi Jeesuskin uskoi vedenpaisumukseen – monet muutkin detaljisi tämän keskustelun päätoimittaja taas deletoi vastauslistaltaan.
Vastaamattomuus on toki vastaus itsessään. Olen varma, että jos esille nostettuihin kysymyksiin olisi vastauksia, et kainostelisi antaa niitä.
>>(Samalla terveiset sinne Kimmolle ja Juhanille, jotka minun skippaamisistani kovasti ovat hermostuneet. Calm down guys!)
Hermostuminen on luonnollinen seuraus jos keskustelun kulku rikkoo asiallisia keskustelutapoja. Asiallisessa keskustelussa vasta-argumentteja kunnioitetaan eikä niitä sivuuteta. Vähintä mitä voisi odottaa, on toteaminen siitä että ei omaa vastauksia esile tuotuihin kysymyksiin. Asiallisessa keskustelussa omista kommenteista myös otetaan vastuu.
Yksi asia on tietenkin se, miten tarkasti keskustelun on soljuttava aiheen tahdissa. Aiheessa pysyminen on yleinen standardi, mutta jos keskustelun avaaja itse rönsyilee siellä täällä, ei ole perusteltua vaatia muitakaan pysymään tiukasti aiheessa ja sillä varjolla skipata vaikeita kysymyksiä.
>>(Tämä ei ole kuitenkaan se syy, miksi en sen seitsemännestä pyynöstäsikään vastaa siihen sensaatiolehdistön luotettavuusasiaan)
Ei niin. Syy on se, että heittosi oli perusteeton. Tuonkaltaiset heitot ja urbaanit legendat lienevät tavallisia Jehovan todistajien keskinäisissä keskusteluissa ja käsityksissä, mutta todellisuudessa niillä ei ole pohjaa. Samaa sarjaa voidaan todeta olevan esimerkiksi aikaisemmin mainitsemasi netin keskustelupalstat ja niiden kirjoittajat. Uskallan väittää että vaikka sinulla on niistäkin selkeä mielipide, et ole todellisuudessa koskaan edes tutustunut niihin. Muodostat mielipiteesi asiasta Jehovan todistajien yleisen käsityksen pohjalta.
>>En tietenkään saa koskaan tietää Nooan julistustyön laajamittaisuutta. Olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, ettei se nyt niin kovin maantieteellisesti laajaa voinut olla.
Niinpä. Näin ollen siihen ei myöskään ole ollut minkäänlaista loogista syytä. Ei olisi mitään ideaa siinä, että pelastusta saarnataan muutamille, kun kaikki muut jäävät ilman mahdollisuuksia.
>>Vedenpaisumuksessa hukkui juuri sellainen määrä ihmisiä kuin mitä pahuuden totaalipoistoon tarvittiin.
Miten hyvin tämä mielestäsi toteutui? Katosiko ”pahuus”?
>>Raamattu kertoo Joonan hyvin lyhyen saarnan tuloksesta: “Jumala näki, että he kääntyivät pahoilta teiltään. Niin hän muutti mielensä eikä sallinutkaan onnettomuuden kohdata niniveläisiä, vaikka oli sanonut tuhoavansa heidät.”
Tuttu paikka.
>>Oliko tämä sinun mielestäsi oikein? Minusta oli.
Mutta jos Jumala olisi tuhonnut niniveläiset, sekin olisi mielestäsi ollut oikein, koska Jumala. Tämä on yksi jumal-teorian heikkouksista. Siinä ymmärretään, että kaikki mitä Jumala tekee, on hyvää. Väite on kuitenkin loogisesti kestämätön. Eikä pelkästään loogisesti. Raamattuhan kertoo että Jumalakin katui joitain tekemisiään. Jumala koki siis itsekin tehneensä virheitä. Tämä(kin) todistaa, ettei kaikki mitä Jumala tekee, voi olla pelkästään hyvää.
Skippaat varmasti tämänkin, mutta minua on häirinnyt aina nk. kiistakysymyksessä se, että Jumalan piti antaa ihmisten näyttää tuleeko heidän itsenäisestä elämästä mitään, olla puuttumatta ihmisten tekemisiin, mutta silti Jumala puuttui ja sabotoi ihmisen tekemisiä tämän tästä. Mainittu vedenpaisumus tietenkin yksi tapaus, Sodoma ja Gomorra toinen, ja kolmantena vaikka Babelin tornilla suoritettu kielten sekoitus. Jumala vaikeutti siinä ihmisten menestymistä aivan tarkoituksella. Ei siis pelannut kiistakysymystä ajatellen ollenkaan reilua peliä.
En näe mitään syytä jatkaa kanssasi keskustelua. Kiitos näkemyksistäsi.
Englannin vanhurskas ’righteous’ tarkoittaa sekä oikeudenmukaista että oikeutettua. Latina ’iustus’ merkitsee myös sekä oikein toimivaa että oikeaksi hyväksyttyä. Korostuuko suomessa liiaksi vanhurskaus ihmisen kykynä tehdä oikein? Silloin jää varjoon evankeliumi Jeesuksen meille ansaitsemasta oikeudesta olla Jumalan lapsi.
Olet Martti keskusteluaiheemme keskiössä, evankeliumihan merkitsee ”hyvää uutista”. Voidaan sanoa, että hyvän uutisen saarnaamisessa painottuu joskus liiaksi kyky tehdä oikein: ”kun teet tämän ja tämän, sitten pelastut.” Olet oikeassa siinä, että helposti Jumalan armo häipyy taustalle ja omat tekemisemme nousevat liian korostuneiksi. Virhe ei ole kaukana minustakaan, sen sinulle voin kertoa.
Olisikohan tuo sitä omavanhurskautta?
Jeesuksen antamassa mallissa korostui ihmisistä välittäminen: ”Minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.”(Mat10:29,30) Toki Jeesuksella oli sitten valta sanoa suoria sanoja aikansa uskonnollisille johtajille, jotka keskustelivat Kristuksen kanssa pääasiassa asioista vängäten ja Jeesuksen opetuksista porsaanreikiä tähyillen.
Tästä tulee mieleen toistaalta se Raamatun mielenkiintoinen rinnastus, joka osoittaa, että vanhurskaus(=oikeudenmukaisuus) ei olekaan sitä ihan tärkeintä. Jotakin on sen yli menevää.
”Tuskin kukaan haluaa kuolla edes nuhteettoman ihmisen puolesta; hyvän ihmisen puolesta joku ehkä on valmis antamaan henkensä”, sanotaan Roomalaiskirjeen 5. jakeessa 7. Alkuteksti käyttää tässä sanaa dikaios, jonka Strongin sanakirja määrittelee paitsi tuolla englannin sanalla ”righteous”, myös ”observing divine laws”.
Hyvä on siis enemmän kuin vanhurskas. Vanhurskas pitää kyllä pykälistä kiinni, mutta ei sen enempää. Aktiivinen rakkauden ilmaiseminen puuttuu.
Ja mielenkiintoista on tässä vanhurskauden ohittamisessa myös se, että Jeesus ei katsonut edes itse kantavansa ”hyvän” statusta: ”Miksi sanot minua hyväksi? Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu.”(Mark10:18) Jeesus siis viittasi Isäänsä kaiken hyvän lähteenä ja siihen, että Hänellä vain on oikeus asettaa normit(normin), joka määrittelee mikä on hyvää ja mikä pahaa.
Kun tästä Isän asettamasta ohjeistuksesta on riittävästi julistettu, toisille ”kuoleman tuoksua” toisille ”elämän tuoksua” kaikki lopulta kulminoituu Jeesuksen vuodattamaan vereen.(2.Ko2:16) Näin Raamattu siitä suuresta joukosta (”ihmisistä”Mark13:20), joka selviytyy maailmanajan loppuahdistuksesta hengissä:
”Tämän jälkeen näin suuren kansanjoukon, niin suuren, ettei kukaan kyennyt sitä laskemaan. Siinä oli ihmisiä kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista, ja he puhuivat kaikkia kieliä…Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta.”(Ilm7:14;Mark13:19)
Jatkossa kerrotaan,millä hinnalla heidät on eloon jätetty: ”He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.”(jae 14) Todella hieno lopputulos lähetyskäskyn vaikutuksesta tämän pahan maailman finaalivaiheessa, eikö vain?
”Jeesus siis viittasi Isäänsä kaiken hyvän lähteenä ja siihen, että Hänellä vain on oikeus asettaa normin, joka määrittelee mikä on hyvää ja mikä pahaa.” Ymmärrys hyvästä ja pahasta ei ole mikään jumalallinen salaisuus. Vanhan liiton kivitauluihin kirjoitetun lain sijaan Uudesta liitosta sanotaan Raamatussa: ”Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen heidän sydämeensä.” Tämä tarkoittaa nähdäkseni pitkälti samaa kuin kultainen sääntö. Kun tiedän, mikä on minulle hyväksi ja mikä pahaksi, minun tulee suoda se hyvä lähimmäisillekin ja vapauttaa lähimmäiseni siltä pahalta.
Vanhan liiton pitkiin säädöksiin on uudella liitolla erona tuo mainitsemasi piirre “Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen heidän sydämeensä.” Totta.
Mitä arvelet siitä Jeesuksen lähetyskäskyyn liittämästä ohjeesta, että ”opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.”? Jos laki on kerran sydämessä, miksi tarvitaan/tarvitaan vielä opetusta?
Aikanaan Jeesus tulee tarkastelemaan käskyjensä perille menoa. Jeeukselle esitetään selityksiä ”’Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me.. Mutta silloin silloin he saavat minulta vastauksen: ’En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!’ ”(Mat7:22,23)
Oliko näiltä Jeesusta vilpittömästi mutta vinoon seuranneilta vain kultainen sääntö unohtunut? Miten sinä asiasta ajattelet?
’Heidän sydämessään’ ei taida tarkoittaa jokaista kristittyä erikseen vaan seurakuntaa. Kasvatus ja opetus kuuluvat kristillisyyteen siinä missä mihin inhimilliseen kulttuuriin tahansa. ”Oliko näiltä Jeesusta vilpittömästi mutta vinoon seuranneilta vain kultainen sääntö unohtunut?” Rakkaus ainakin on tainnut unohtua. Ihmeteoilla kerskuvat uskon sankarit eivät muista, että ”Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile,”
Kerskailu ja kristillisyys eivät todellakaan kuulu kristillisyyteen, niin samalla kirjaimella kun alkavatkin.
Ja tuo Vuorisaarnan kohta paljastaa mahdollisen kerskailun ohella muutakin. Nimittäin sen, että Jeesuksen opetuksissa omasta mielestään kulkeneet olivat tehneet Vapahtajamme mielestä koko ajan ”laittomuutta”.(KR38) Tästä vetäisin sen johtopäätöksen, että Kristuksen lain noudattaminen vaatii koko ajan päivitystä Jumalan sanasta, oma usko hyvään vaellukseen ei riitä.
Ajatuksesi sitä, että ”‘Heidän sydämessään’ ei taida tarkoittaa jokaista kristittyä erikseen vaan seurakuntaa”, saa mielenkiintoni aidosti heräämään. Miten tässä yhteydessä sinä määrittelet tuon käsitteen seurakunta? Kun on niin paljon nykyisin sellaisia sekalaisia seurakuntia.
Ketkä siis nykyisin lähetyskäskyä toteuttavat? Voiko Jeesuksen ohjeistuksen mukaan mielestäsi nykyäänkin kulkea talosta taloon, kuten meillä on tapana? Saisiko Kristuksen laki toimimaan siten?
Seurakunta on ollut sekalainen aivan alusta lähtien. Niiden kahdentoista joukossakin oli kiivailija, epäilijä, kieltäjä ja kavaltaja. Seurakunnan ominaisuus on yhteys, ei yhteneväisyys. Usko omaan hyvään vaellukseen vie harhaan. Kristityn tulee uskoa ihmisiä rakastavaan Jumalaan. Tämän uskon ravinnoksi tarvitaan pysymistä seurakunnassa, sanan ja sakramentin yhteydessä. Kun soittaa lähimmäisen ovikelloa, on mielestäni oikein ja arvollista, että on asiaa juuri hänelle. Ihmisen käsitteleminen vain yhtenä julistuskampanjan monista kohteista on vähättelevää.
Sinun loppulauseesi on erinomaisen puhutteleva. ”Kun soittaa lähimmäisen ovikelloa, on mielestäni oikein ja arvollista, että on asiaa juuri hänelle. Ihmisen käsitteleminen vain yhtenä julistuskampanjan monista kohteista on vähättelevää.”
Voin kertoa, että me Jehovan todistajat pyrimme todella huomiomaan tämän, toki jokus kyllä sitten epäonnistuenkin. Ainakin minä tunnen asiassa toisinaan piston tuolla sydämen tienoilla.
Meillä on sellainen tapa, että teemme käynneistämme muistiinpanoja. Ihan siitä käytännön syystä, ettemme turhaan ärsytä niitä, jotka eivät halua kanssamme kommunikoida. Tai kommunikointi on pelkkää riidan haastamista. Väittelyiden voittamiseen Mestarimme ei meitä opastanut vaan Jumalan valtakuntaa arvostavien luo hän meidät heittää.
Ja kun me sitten jonkun kanssa Raamattua tutkimme, merkkaamme tietysti muistiin, mikä Jumalan sanan piirre käsiteltiin ja mistä sitten jatketaan. Muistuttaa hyvin paljon arkityöni muistiinmerkintöjä. Niitäkään en näytä edes vaimolleni. Opettajanhommissa ei kannata luottaa vain vankkumattomaan muistiinsa, kuten varmasti sinäkin olet kokenut.
Kaikki eivät tykkää tällaisesta yksilön huomioimisesta. Kuten muistat joissakin lehdissä oli uutinen siitä, että Jehovan todistajat ovat perustaneet laittoman rekisterin. Asia tutkittiin ja minunkaan hartakanvarpaani eivät laittomuuksia sitten olleet. Eiväthän viranomaiset tietenkään tällaista minään vakoilutoimintana pitäneet. Ja heillä voi olla kyllä ihan tärkeämpääkin tutkittavaa.
No, lehdet saivat uutisotsikkonsa ja kassakone kilisi. Ja me jatkamme yksilön huomiomisella. Vai miten sinä tämän käytänteemme koet?
Raulille:
>>Kaikki eivät tykkää tällaisesta yksilön huomioimisesta. Kuten muistat joissakin lehdissä oli uutinen siitä, että Jehovan todistajat ovat perustaneet laittoman rekisterin. Asia tutkittiin ja minunkaan hartakanvarpaani eivät laittomuuksia sitten olleet.
Hallinto-oikeuden päätös ei suinkaan ollut noin yksioikoinen. Se totesi, että Vartiotorni-seuran sisäinen ohjeistus on ollut lainvastainen.
Hallinto-oikeuden päätöksestä:
”Jehovan todistajien saarnaamistyötä käsittelevässä Valtakunnan
palveluksemme -lehtisessä on annettu edellä tarkemmin selostetulla tavalla
jäsenille ohjeita siitä, millaisia muistiinpanoja heidän tulisi käynnin jälkeen
tehdä. Ohjeistuksen perusteella yhdyskunnan jäsenet saattavat siten kerätä
käynnin yhteydessä tapaamistaan, yhdyskunnan ulkopuolisista ja jäsenelle
vieraista ihmisistä tietoja, joiden keräämisen ei voida katsoa olevan
henkilötietojen käsittelyä henkilökohtaiseen tai siihen verrattavaan
tavanomaiseen yksityiseen tarkoitukseen henkilötietolain 2 §:n 3 momentissa
tarkoitetulla tavalla. Tietojen käsittelyssä tulee siten soveltaa henkilötietolakia
eikä tietoja saa kerätä tai muutoinkaan käsitellä ilman käynnin kohteena
olevan henkilön yksiselitteistä suostumusta.”
Niin, näinhän se lopulta meni suurista alkuotsikoista huolimatta:
”Tietosuojalautakunta oli katsonut syyskuussa, ettei Jehovan todistajien yksittäisten jäsenten tapa kerätä ihmisten henkilötietoja ovelta ovelle -menetelmällä ole sallittua.
Oikeuden mukaan ei ole kuitenkaan ilmennyt, että näistä tiedoista oli perustettu henkilörekisteri koko yhdyskunnan käyttöön.
Sen sijaan oikeus puuttui Jehovan todistajien lomakkeella keräämään tietoon ihmisen vammaisuudesta ja kielestä. Oikeuden mukaan näiden tietojen käsittely ja rekisteröinti on kiellettyä.”(Iltapäivälehden korjaus 12.12.2014 jälkikäteen, kun asia oli asiallisesti tutkittu)
Koska harva todistaja on paperille merkinnyt ikinä mistään vammaisuudesta tai kielestä asiattomuuksia, alkuperäinen iltalehtien artikkeli oli tyypillistä ”paljon melua tyhjästä”-journalismia. Juri tämänkaltaisen uutisoinnin ymmärrän sensaatiohakuisena ja vinoutuneena, vaikkei välttämätt faktista virhettä olisikaan. Aina kun ei ole oikeusistuinta sensaatiouutista maanpinnalle tiputtamasta.
Kiitos Kaijalle kommentista. Bannauksessani on toki toleranssia mukana.
Ai, en tiennytkään olevani jossain bannissa. Ajattelin vain että kieltäydyit ottamasta kantaa kaikkiin esille tuomiini asioihin. Lupaan joka tapauksessa kommentoida blogejasi jatkossa vähemmän (sallinet kuitenkin satunnaisen kommentointini, tai jos osaan kommentoida niin että se menee läpi Rauli-seulasta?), kun kommentointini kerran ottaa luonnon päälle. 🙂
Hallinto-oikeuden päätöksessä mainitussa Valtakunnan Palveluksemme -lehtisessä ongelmalliset kohdat koskivat tietojen keräämistä ovenavaajien perhe- ja uskontotaustoista, jotka kuuluvat henkilötietolaissa arkaluontoisiksi laskettaviin tietoihin.
Niinpä tämän vuoden Elokuun Valtakunnan Palveluksemme -lehtinen eroaakin Suomessa englanninkieliseen versioon nähden. Englanninkielisessä versiossa ohjataan opettamaan uusia todistajia kuinka ovityössä tehdään muistiinpanoja, kun suomenkielisestä lehdestä maininta taas puuttuu. Kyse ei siis ole tässäkään ollut suinkaan pelkästään ihmisten vammaisuuden tai kielen ylös kirjaamisesta, vaan ylipäätään tietojen keräämisestä, etenkin arkaluontoisten sellaisten, joka on henkilötietolain vastaista.
Niin. Mukaudumme siis ”keisarin” antamiin säädöksiin, jotka eri puolilla maapalloa ovat erilaiset.
Tosin tämäkin tapahtui vasta Hallinto-oikeuden kannanoton johdosta, vaikka itse laissa ei tuossa asiassa ole mitään tulkinnanvaraista, ja sitä olisi kyllä voinut noudattaa myös ilman erillistä huomautusta. Ohjeistuksen ongelmallisuudesta huomautettiin haaratoimistoa ensimmäisen kerran vuosia sitten.
”Kyse ei siis ole tässäkään ollut suinkaan pelkästään ihmisten vammaisuuden tai kielen ylös kirjaamisesta, vaan ylipäätään tietojen keräämisestä, etenkin arkaluontoisten sellaisten, joka on henkilötietolain vastaista.”
En voi ymmärtää, mistä näitä ihmeellisiä tietoja kaivelet. Ehkä jostakin nettisivustolta? Mitä ihmeen intressiä olisi edes merkitä omiin muistiinpanoihinsa jonkun ihmisen vammaisuudesta? Toki joku on voinut sellaisenkin papereihinsa merkitä, mutta ilmankin pärjää oikein hyvin.
Minullakin on vammainen usein toistuvan vierailuni kohteena, mutta ei tulisi mieleenkään jotakin yksityikohtaista mihinkään ylöskirjoitella.
Toki äidinkieli kannattaa painaa mieleen, jotta osaisi lähestyä seuraavalla kerralla sopivankielisellä kirjallisuudella. Minäkin olen jakanut kirjoja, joista en ole ollut varma miten päin niitä kädessä pidetään. Teos omalla äidinkielellä on kaukana synnyinmaastaan olevalle melkoinen tapaus, olen havainnut. Sivustomme jw.orgin tuhatta lähestyvä kielivalikoma on kyllä melkoisen kattava ilman minkäänlaista paperilappua kielisyydestä.
Voin vakuuttaa, että omat (liiankin) vähäiset muistiinpanoni kyllä kestävät millaisen oikeusistuimen syynin tahansa. Monta hauskaa hetkeä olen tarjonnut keskustelukumppaneilleni kertomalla, että tämä kirjn sivun kääntäminen on nyt sitten ihan oikeusistuimessa lailliseksi todettua. Ihan hyvää mainosta tietyissä tilanteissa nuo iltapäivälehtien otsikot.
Ja sitten se totuus asiasta, uskot sitten tai et: Muistiinpanojen yksinomainen tarkoitus on edistää sitä työtä, jonka Jeesus Kristus tehtäväksi antoi. Kaikki muu spekulointi on turhanaikaista pahaa puhetta, joskin logiikan puutteesta johtuen ei vakavasti otettavaa vihapuhetta.
Joku sanoi: ”Koirat haukkuu, mutta karavaani kulkee”. Minusta se on hyvin sanottu.
>>En voi ymmärtää, mistä näitä ihmeellisiä tietoja kaivelet.
Virallisista dokumenteista ja omasta materiaalistanne.
>>Mitä ihmeen intressiä olisi edes merkitä omiin muistiinpanoihinsa jonkun ihmisen vammaisuudesta?
Miksi puhut koko ajan tästä vammaisuuden ylös kirjaamisesta, kun muistiinpanojen tekemisessä on monia muitakin, paljon yleisempiä, ongelmallisuuksia? Mm. ihmisten uskonnollisen taustan kirjaaminen tai perheeseen liittyvät asiat.
Tässä on kuvakaappaus Vantaan Sanomista, jossa tiedottajanne Veikko Leinonen kiistää kokonaan että ovenavaajista pidettäisiin mitään kirjaa. Leinosen mukaan kirjaa pidetään korkeintaan siitä, onko henkilö ollut kotona vai ei.
http://i.imgur.com/9Ql3ajN.jpg
Leinonen myös kertoo että ateisti-rouvalle on tarjottu ateismia käsittelevää lehteä täysin sattumalta, vaikka se ei tietenkään pidä millään tavalla paikkaansa. Sisäinen ohjeistus nimenomaisesti ohjaa pitämään kirjaa ovenavaajaa mahdollisesti kiinnostavista aiheista ja tarjoamaan kirjallisuutta sen mukaan.
Valtakunnan Palveluksemme toukokuu 2005:
”Kasvata kiinnostusta lehtikierroksella
1 Monet, joita tapaamme sananpalveluksessa, toivottavat meidät tervetulleiksi ja ottavat mielihyvin kirjallisuuttamme, mutta he epäröivät alkaa tutkia Raamattua säännöllisesti. Voimme kasvattaa heidän kiinnostustaan muun muassa sisällyttämällä heidät lehtikierrokseemme. Kun levität lehdet, merkitse muistiin puhuteltavan nimi ja osoite, käynnin päivämäärä, jättämiesi lehtien numerot ja raamatunkohta, josta keskustelitte, samoin kuin mikä tahansa muu seikka, joka voi kertoa jotain puhuteltavan kiinnostuksen kohteista. Aina kun uusi lehti ilmestyy, etsi kohtia, jotka vetoavat erityisesti lehtikierrokseesi kuuluviin, ja puhu niistä käynneilläsi (1. Kor. 9:19–23). Aikanaan jokin, mitä he lukevat lehdistämme, voi sytyttää heidän kiinnostuksensa ja saada heidät haluamaan lisää”
Muistatko muuten onko uskonnollinen järjestösi tähdentänyt teille Jehovan todistajille, että muistiinpanojen kirjaamiseen tulee aina pyytää asianomaisen lupa?
>>Ja sitten se totuus asiasta, uskot sitten tai et: Muistiinpanojen yksinomainen tarkoitus on edistää sitä työtä, jonka Jeesus Kristus tehtäväksi antoi. Kaikki muu spekulointi on turhanaikaista pahaa puhetta
Uskot tai et, kysymys on toiminnan laillisuudesta. Jehovan todistajilla on omia sisäisiä toimintamalleja, jotka eivät kestä tarkastelua lain rinnalla. Kotimaa24-sivusto kertoi hetki sitten taas uudesta epäkohdasta, joka koskee Jehovan todistajien vapaaehtoistyöhön liittyvää hakemuslomaketta. Lomakkeessa on kysymyksiä joita hakijoilta ei lain mukaan saa kysyä, ja josta Tietosuojavaltuutettu taas huomautti Jehovan todistajia. Jehovan todistajat vastasivat etteivät tee mitään muutoksia lomakkeeseen.
Veikko Leinonen on oikeassa. Ateistirouvan tilanne vaikuttaa sattumalta. Sinäkö tiedät tämä keissin menneen toisin, vai onko kyse (ennakko)luulosta?
Lehden artikkeli oli oikein hyvä, eikö sinustakin?
Jokainen Suomen kansalainen voi tehdä henkilökohtaisia muistiinpanoja, jotkut pitävät päiväkirjojakin. Meidän muistiinpanoistamme on nyt sitten nostettu melkoinen häly Suomessa. Ja niissä varmasti on ollut ja on korjattavaa. Olemme kuitenkin aika oppivaista kansaa.
En ryhdy nyt noita yksityiskohtia tarkemmin ruotimaan vaan tyrkkään tähän hiukan tautologiaa:
Teemme muistiinpanoja,
1) jotta 200 asunnon kerrostalossa emme ajautuisi yhä uudelleen sellaisten oville, jotka eivät keskusteluista välitä.
2) jotta tulisimme juuri niiden luokse uudelleen, jotka haluavat keskustelua jatkaa.
3) jotta muistaisimme, mistä lupasimme seuraavaksi keskustella ja millä sivulla olemme siinä Raamattua valaisevassa kirjassa, jota yhdessä käsittelemme.
Kaikki muu muistiinmerkintätoiminta on sitten vähemmän tarpeellista, tietyiltä osin jopa lain ja säädösten vastaista. Ja mikäli laki asettaa joitakin rajoituksia, niitä myös kyseisessä maassa noudatetaan.
En tietenkään voi mennä takuumieheksi kaikista suomalaisista Jehovan todistajista. He tekevät Jeesuksen starttaaman työn hyväksi voitavansa ja sitten sen ohella myös virheitä.
Et ole vielä kommentoinut sanallakaan sitä, etteikö Jeesus opetuslapset lähettänyt oville arvollisia etsimään. Miksi tähän keskustelun pääaiheeseen ei tule repliikkiä? Vai onko vastaus liian selkeä verrattuna tähän muistiinpanoista nostettuun kalabaliikkiin?
>>Veikko Leinonen on oikeassa. Ateistirouvan tilanne vaikuttaa sattumalta. Sinäkö tiedät tämä keissin menneen toisin, vai onko kyse (ennakko)luulosta?
Yhteisönne ohjeistuksen mukaan juuri näin tulee toimiakin, jolloin kyse ei tietenkään ole mistään sattumasta. Jutun rouvakin kertoo että ovellaan käydään useasti, ja että kun kertoi että tämä on ateisti, heti seuraavalla kerralla tuotiin luettavaksi aihetta käsittelevä lehti. Asian esittäminen sattumana on yksinkertaisen epärehellistä. Mikäli Veikko Leinonen olisi ollut rehellinen, hän olisi todennut että kyllä, tapanamme on huomioida ovenavaajien kiinnostuksen kohteita ja viedä kirjallisuutta heille sen pohjalta. Aivan kuten lainauksessani Valtakunnan Palveluksemme -lehtisessä ohjeistetaan, ja aivan kuten sinäkin olet tässä keskustelussa vahvistanut ja varsin hyvin tiedät muutoinkin toimittavan.
Rouva kertoo jutussa että ”liikkeen edustaja tuli uudestaan”, jolloin voimme olettaa että kyse oli samasta henkilöstä.
>>Lehden artikkeli oli oikein hyvä, eikö sinustakin?
Oli kyllä. Siinä kävi esille, kuten monissa muissakin Veikko Leinosen lausunnoissa, että vilpittömän rehellinen kommentointi ei kuulu Jehovan todistajien repertuaariin silloin jos rehellisyydestä voi koitua seurauksia. Veikko Leinonenhan tiesi lausuntoa antaessaan, että jos kertoo asiasta niinkuin se on, se vahvistaa Tietosuojavaltuutetun käsitystä siitä että Jehovan todistajat tosiaan keräävät tietoja ovenavaajista. Nyt Veikko Leinonen kielsi koko asian, joka ei ole mitenkään päin tulkittuna rehellinen lausunto asiasta.
>>En tietenkään voi mennä takuumieheksi kaikista suomalaisista Jehovan todistajista. He tekevät Jeesuksen starttaaman työn hyväksi voitavansa ja sitten sen ohella myös virheitä.
Ei sinun tarvitsekaan. Kysymys on yhteisönne ohjeistuksesta asiaa koskien. Siihen on nyt saatu muutos, joka on hyvä asia. Jonossa on sitten vielä nippu muita vastaavia epäkohtia jotka nekin korjataan vasta jos on pakko.
>>Et ole vielä kommentoinut sanallakaan sitä, etteikö Jeesus opetuslapset lähettänyt oville arvollisia etsimään. Miksi tähän keskustelun pääaiheeseen ei tule repliikkiä? Vai onko vastaus liian selkeä verrattuna tähän muistiinpanoista nostettuun kalabaliikkiin?
Ymmärtääkseni sinä itse otit esille tässä tämän muistiinpanoasian. 🙂
Jeesus tosiaan antoi lähetyskäskyn opetuslapsilleen. Jehovan todistajat noudattavat tätä käskyä moniin muihin uskontoihin verrattuna teknisesti ottaen erittäin tunnollisesti. Mutta mistään muistiinpanoista Jeesus ei tainnut ohjeistaa, tai siitä että jos niissä on jotain laillisia epäkohtia, niitä pitäisi kuitenkin käyttää niin kauan kuin esivalta velvoittaa muuttamaan toimintatapoja.
Minua on muuten joskus askarruttanut se, miten Jeesuksen opetuslapsille osoitetut käskyt tulkitaan Jehovan todistajien toimesta kahdella ihan eri tavalla. Yhtäällä Jeesus käskee opetuslapsiaan tekemään lisää opetuslapsia, saarnaamaan, ja toisaalla antaa samalle porukalle täysin vastaavalla tavalla käskyn osallistua leivän ja viinin vertauskuviin. Ensimmäinen käsky koskee kaikkia Jehovan todistajia, jälkimmäinen vain pientä marginaalia, vaikka itse käsky esitetään juuri samalle porukalle ja samassa hengessä.
”Jeesus tosiaan antoi lähetyskäskyn opetuslapsilleen. Jehovan todistajat noudattavat tätä käskyä moniin muihin uskontoihin verrattuna teknisesti ottaen erittäin tunnollisesti.”
Olet ensimmäinen tässä ketjussa (muistini mukaan), joka tämän raamatullisen tosiasian tunnustaa. Ja tätähän minä avauksessani alleviivasin, vaikka tein sen kohtalaisen näkymättömällä musteella.
Näihin rakentaviin loppupäätelmiin lopetan tämän keskustelumme.
Että näin. 🙂
Tiedoksi kaikille keskustelijoille.
Katkaisin keskustelun Kaija Mäkelän kanssa, mikä voi jonkun mielestä olla hätiköityä. Juttua kun olisi varmasti riittänyt.
Kannattaa verrata aiempaa plogiani, ja siellä alkukeskustelun kaikkein tarmokkainta keskusteljijaa ja hänen agendaansa Kaijan vastaavaan. Ja kuinkas siinä sitten kävikään? Osoite on https://www.kotimaa.fi/mita-jeesus-opetti-taman-maailman-lopusta/
Kukahan sieltä seuraavaan plogiini tulee samalla tyylillä jatkamaan? Veikkaan, että taival on lyhyt.
Olen täällä keskustelemassa erilaisista näkemyksistä, joita eri tavoin ajattelevilla ihmisillä Raamatusta on. Rakentavasti ja toisen ajatukset huomioiden. Sellaiseen ei hengellinen miekkailu oikein sovi, ajattelen. Tällä palstalla kun voidaan käydä asiallistakin ajatustenvaihtoa.
Varmasti myös tämän lähetyskäskyotsikon alla edelleen.
Huomauttaisin tähän lopuksi, että asiallinen keskustelu ei ole sitä, että itsellä on vapaa valtakirja kommentoida mitä tahansa ja millä tyylillä tahansa, samalla kun asettaa muille tarkat rajat siitä mitä ja miten saa kommentoida.
Täältä tähän.
Rauli Toivonen :”Katkaisin keskustelun Kaija Mäkelän kanssa, mikä voi jonkun mielestä olla hätiköityä. Juttua kun olisi varmasti riittänyt.”
Ymmärrän hyvin, että katkaisit keskustelun. ”Keskustelua” ei mielestäni ole se, että mennään henkilökohtaisuuksiin ja tullaan ”iholle” kuin hirvikärpäset syyttäen kaikesta mistä uskonsuuntaa vain voi syyttää. Jopa siitä, että ”syyttäjä” itse ei ymmärrä eikä haluakaan ymmärtää mitään muuta kuin oman näkökulmansa.
Miten maailma voitaisiin saavuttaa evankeliumilla ja usko Jeesukseen pelastajana nousisi arvoon arvaamattomaan? Mainitsit 3000 uskoon tullutta 1, helluntaina. Sitä edelsi Jeesuksen lupaama Pyhän Hengen kaste voimaksi lähetystyöhön ja rohkeuden saaminen Pyhässä Hengessä. Miten suhtaudut Jeesuksen lupaamaan Pyhän Hengen kasteeseen aiemmin vedellä kastetuille opetuslapsilleen, joita mekin olemme lähetyskäskyn lopun lupauksen mukaan. Jos kaikki on opetettu noudatettavaksi, niin silloin mekin odotamme Jeesuksen Pyhän Hengen kastetta, jos uskomme Sanaan ja noudatamme sitä. Mistä syystä Paavali sanoo ja opettaa ainakin kolmessa kohdassa: ”Jumalan valtakunta ei ole sanoissa, vaan voimassa.”
”Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.”
Olet Risto varsin oikealla asialla yhdistäessäsi pyhän hengen ja lähetyskäskyn. Sanoihan Jeesus viimeisinä sanoinaan poistuessaan maapallolta: ”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.”
Vain Jumalan hengellä lähetyskäskyä voidaan siis toteuttaa ”maan ääriin asti”, inhimillisesti urakka on aivan ylivoimainen.
Todellakin: “Jumalan valtakunta ei ole sanoissa, vaan voimassa.” Sitaattisi on erinomaisen selventävä.
Johannes Kastaja kertoi, että hän käytti kastamisvälineenä vettä. Jeesukseen viitaten hän ennusti jotakin parempilaatuista: ”Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä”. Ja tällainen kaste sitten tuli ensimmäisenä helluntaina ensin opetuslapsille ja sitten myös noille 3000 juuri veteen upotetulle uudelle Jeesuksen seuraajalle.
Ensimmäisen helluntain tilaisuudesta ja Jeesuksen osuudesta Raamattu kertoo: ”Jumala on korottanut hänet oikealle puolelleen, ja hän on ottanut vastaan Isän lupaaman Pyhän Hengen lahjan ja vuodattanut sen, niin kuin te voitte nähdä ja kuulla.” Läsnäolijoilla ei ollut epäselvyyttä taivaallisesta voimasta, kun he todensivat annetun lupauksen: ”Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.”(Apt2:38)
Ymmärrän niin, että kaste pyhällä hengellä rinnastetaan Raamatussa Jumalan hengellä voiteluun. Tämä näkyy Jeesuksen kasteen yhteydessä. Jeesus kastettiin vedellä, mutta ”Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen.”(Mat3:16)
Kasteen yhteydessä Jeesuksesta tuli Messias ja Kristus. Nehän ovat erikielisisä ilmauksia sanalle Voideltu. Näin Raamattu Jeesuksen voitelusta Jumalan valtakunnan kuninkaaksi: Näin ”Te tiedätte, mitä on tapahtunut ensin Galileassa ja sitten kaikkialla Juudeassa sen jälkeen kun Johannes saarnasi ja kastoi. Te olette kuulleet Jeesuksesta, nasaretilaisesta, jonka Jumala voiteli Pyhällä Hengellä ja voimalla.”(Apt10:37,38)
Mitä sinä Risto näistä ajatuksistani pidät?
Jehovan Todistajat keräävät tämäntyyppisiä tietoja, arvioidaan sitä kuinka kiinnostunut ihminen on heidän sanomalla. En tiedä heidän keräävät muuta tietoja, ei esim.vammaisuudesta.