Facebookissa kiertää parhaillaan videolinkki, joka on napattu Jehovan todistajien sivulta. Siinä neuvotaan miten lapsi saadaan luopumaan ei-toivutusta lelusta kuten vaikka jostain taikuriukkelista tai action-sankarista. Katso itse:
Video on mainio esimerkki siitä miten äiti ja Jehova pelaavat samaan pussiin ja synnyttävät huonon omatunnon lapsessa, jos hän ei tottele. Uskontokasvatusta. Hienovaraista. Kuristavaa. Ja ennen kaikkea tehokasta.
Mahtava video! Tuli ihan omat ala-, ylä- ja rippikouluajat (70-luvulta alkaen) mieleen. Ah, ne uskontotunnit ja silloinen Koululainen-lehti. Silloin osattiin evlutissakin tehdä propagandaa
Kyllä tuota esiintyy. Myös aikuisten kesken. Tyyliin ”menisitkö sä, jos Jumala haluais, että sä menet” tai ”haluisko Jeesus sun menevän balettikouluun”.
Sillä saadaan aikaan kunnon syyllistyminen ja sitten rukoillaan ja itketään kaulakkain ja sanoja on hyvin tyytyväinen.
Tapa puhua lapselle näin ei ole huonoa, jos kysessä olisi lapsen huonostikäyttäytymisestä kyse.
Jos lapsi olisi esimerkiksi lyönyt toista ja aikuinen puhuu näin, ei kukaan sanoisi aikuisen sanonen väärin. Se miten suhtaudutaan yhteisön kulttuurilliseen toimintataan, voimme tuomita hyvänkin toimintatavan. Silloin syyllistämme vanhempia, jonka jälkeen he eivät uskalla puuttua mihinkään.
Kovin tuttu tarina mainosmaailmasta: taivas on sees, värit ovat kirkkaat, huolitellut ihmiset, ympäristö ja tila, yritys ja erehdys ja onnellinen loppu. Leevi on iloinen kun hänellä on kiiltävät hampaat, pepsotentti. Mikä tekee tarinasta huonon tai moitittavan: motiivi, hahmot, arjelle vieras klangi vai mikä?
Ei kai tuo huono tarina olekaan, pikemminkin lienee omassa lajissaan hyvä. Varmasti on tutkittu ja todettu, että uppoaa kohderyhmään kuin häkä
Tuota videota voi ehkä myös uusiokäyttää. Jos Jehovan tilalle vaihdetaan Jeesus, Allah, jne. saadaan käyttökamaa muillekin :p
Ehkäpä joku keksii tekstittää jutun Hitler saa kuulla -videon malliin, voisi tulla hauskaa katsottavaa …
Edit:
Ai niin Katja: tapa puhua lapselle tuolleen ON huono, karmaisevan huono.
Sparlockilla on jo oma tukiryhmä:
Sparlock lives!
Niin Korhonen, tai vain ateistiäiti. Monikäyttöinen on. Mutta kun nyt siinä oli jokin ryhmä, jota voidaan paheksua, niin toki tällainen kasvatus on tuomittavaa. Olen huomannut paheksunankulttuurin. Hyvin älykästä kulttuuria taitaa olla, ja siihen tarvitaan kollektiivisuus jana-näkemystä. Kaksi janaa ovat yhtäpitkiä, vaikka ovat eripituisia. Retorisesti sanottuna, jos nyt oli muutoin vaikeaa käsittää.
PS: tähän päättyi tämän artikkelin kommentointi minun osalta.
Katja Sallinen
No HUH-HUH !!!
Minusta tuo on kyllä väärä tapa.
Jos lapsi on lyönyt toista, on hyvä tapa pyrkiä opettamaan empatiaa. Opettaa lasta ajattelemaan, miltä lyödystä tuntuu.
Ei säikkymään kaikissa tekemisissään jotain yliluonnollista otusta.
Hmm… Onkohan yliluonnollisen pelko ainoa tapa, jolla saadaan ihmiset, joilla ei ole empatiakykyä, toimimaan oikein.
Tehdään nyt tämä poikeus ja sen jälkeen jätän itkumaakarit tässä blogissa. En yleensä viitsi lapsellisella tasolla intää asioista, jotka kieltävät negatiivisesti toisia. Mutta kun jokin uskonyhteisö on kyse, se tuomitaan, vaikka kasvatusmetodi olisi oikea. Vain uskonnonyhteisöt. En käsitä tätä. Sanokaa ihmiset, miksi vain uskovien yhteisöjeasiat ovat tuomitsettavia?
Missä on älykäs keskustelu? En oikein jaksa uskoa älykkyystutkimuksiin, mitä olen nyt näitä kommentteja lukenut. Järki sanoo muuta, mitä tutkimukset väittävät. Kun uskonyhteisöistä on kyse, ajatus lukkiutuu kuin taikaiskusta taikasanalla uskovat. Sori, mutta vähän kiehahtaa minua yksipuolisuus ajattelussa. Nähdään vain se, mikä on ottettu näkemykseksi ja tyydytään ruokkimaan totuttua näkemystä. 😮
Katja Sallinen
Pelottelu ja uhkailu eivät ole oikeita kasvatusmenetelmiä, teki ne kuka tahansa. Empatiakasvatus on paaljon parempi tapa. Siten lapsi kasvaa toiset huomioonottavaksi ihmiseksi, eikä sääntöautomaatiksi.
Lapsellistako? So what, olen sitten ylpeästi lapsellinen.