Ylläolevaa otsikkoa riittävän monta kertaa katseltuani päätin moisen tempun toteuttaa. Olen vienyt tuttavaltani Matilta kaikki hänen rahansa jo lähes kuuden vuoden ajan. (Jos joku aikoo tämän avoimen tunnustukseni saattaa iltapäivälehtijournalismin koristeeksi, ei kannata lukea tätä blogia enempää, koska uutisotsikkoon voi jatkossa tulla turhan paljon sen alas ampuvia yksityiskohtia.)
Jotakin rahansa menettäneen taustasta. Ryyppäsi teologiset opintonsa pystyyn Helsingissä. Onnistui pelastautumaan Valamon luostariin Heinävedelle, jossa teologian kandidaatin tutkinto teetettiin loppuun kuuliaisuustyönä. Luostarin Matti joutui jättämään vaikean ihmissuhdekriisin takia. Antoi vihkiä itsensä luterilaisen kirkon papiksi, mutta hillittömäksi villiintynyt juopottelu vei siihen, että Matti luopui kehotettuna luterilaisesta pappeudesta. Vuodesta 1999 lähtien hän on ollut ortodoksimaallikko. Psyykkisistä syistä myönnettiin työkyvyttömyyseläke noin 20 vuotta sitten.
Kuusi vuotta sitten Matti päätti ottaa selkoa siitä, miten Jehovan todistajat Raamatun tekstin ymmärtävät. ”Te tarjoatte minulle suurimman haasteen,” mies totesi jonkin aikaa asioihin perehdyttyään. Suurin haaste toisin oli kuningas alkoholi, jonka seurauksena Matilla oli aina ”matti kukkarossa”.Tuskin olisi elänyt varakkaampana näinkään kauan.
Matin asunto oli osa ”juoppokoloniaa”, kuten hän tilannetta kuvaili. Oli siis päästävä toisenlaisiin olosuhteisiin.
Asunto löytyikin oivalliselta paikalta, yksiö läheltä pienen kaupunkimme valtakunnansalia. Naapurit eivät kuitenkaan pitäneet miehestä, joka eläkepäivänsä ratoksi kanavoi ”Fagerholmin apteekin” tuotteen(Matin käyttämä termi) tuntikausien meluamiseksi ja möykkäämiseksi. Häädön uhatessa istahdimme pitämään palaveria.
Se olin minä, joka sanoin, että ”entäs jos minä vien kaikki sinun rahasi? Silloin et voi mennä viinan ostoon eläkkeen kolahtaessa tilillesi.” Kerroin myös tuon blogiotsikkoni sanoman, onhan olemassa siihen ihan vakavissaan uskovia.
Sovimme sellaisesta käytännöstä, että pidämme huolta siitä, että Matin tili pysyy mahdollisimman nollilla. Asian olisi tietysti voinut järjestää suorilla tilisiirroilla, mutta alkoholistille lienee hyväksi se, että hän voi työstää ongelmaansa. Olemme vierailleet pankkiautomaatin ohella myös kaupassa, josta on täytetty Matin jääkaappia. Kauppalaskun ohella hoidan Matin muutkin menot, vaimoni pitäessä kirjanpidon. Jokainen meno ja tulo ovat kenen tahansa tarkistettavissa. Vain tällä tavoin Jehovan todistajat voivat viedä ihmisiltä rahat.
Nyt Matti on ollut kuusi vuotta melkein ilman alkoholia, yli kaksi vuotta ilman viinan tippaa. Meidän yhteistyöstämme on tullut merkintä virallisiin terveyskeskuspapereihin ja myös AA-ryhmässä asia tunnetaan. Tietääkseni Matti on kertonut myös raitistumisestaan monille tutuilleen, joten taitaa jokunen kirkkoherrakin tietää opiskelukaverinsa päässeen paremman elämän alkuun.
Matti on ollut aina erittäin aktiivinen osallistuja. Nykyisin hän osallistuu Jehovan todistajien kokouksiin käyttämällä erinomaisia puheenvuoroja. Keskustelumaisuus sopii miehelle ilmeisen hyvin, kun Raamatun opetuksia pohdiskellaan.
Läpi viinanhuuruisen elämänsä Matti on ollut lukuharrastuksessaan moniruokainen. Vuoden lainaajana paikallisessa kirjastossa palkittu muistaa erittäin hyvin esimerkiksi kirkkohistorian asioita, eikä käytetty liuotin näytä vaikuttaneen sanottavasti muutenkaan asioiden teoreettiseen kokonaishallintaan. Tausta on oivallinen myös silloin kun puhutaan lähdekritiikistä.
Kirjastossa on olemassa sellainen palvelu kuin etälainaus. Tuttavani on muun lukuaineiston ohella käynyt läpi kaikki suomenkielellä saatavissa olevat teokset, joissa ruoditaan Jehovan todistajia ja heidän opetuksiaan. Åbergin kirjan ohella Matti on perehtynyt niin Pasi Turusen kuin Aila Ruohon hengentuotteisiin. Olen kysellyt entiseltä lehden kirjallisuusarvostelijalta, sellaistakin uraan kuuluu, kommentteja jt-kriittisestä kirjallisuudesta. Matti antaa varsin perusteellisia selvityksiä, niin myös kyseisistä teoksista.
”Kun luin kirjaa ensimmäisiä kymmeniä sivuja, havaitsin tekstissä vakavan kallistuman. Kirja menettää uskottavuutensa, jos kriittisyys jotakin yhteisöä kohtaan nousee sellaiseen päärooliin, että käytännössä mitään myönteistä ei löydy.” Tuohon tapaan Matti kommentoi esimerkiksi Turusen teosta, ja ymmärsin syynsä oikein hyvin.
Olemme joskus keskustelleet Matin kokemuksista hänen aikaisemmissa uskonnollisissa yhteisöissään. Totesin Matin juttuja kuunneltuani, että ”sinähän saisit aikaan melkoisen kohujutun julkistaessasi kaikki tietosi”, sillä joukossa on varsin julkisiakin henkilöitä.
”Minä en varmasti ryhdy hankkeeseen, jonka tarkoituksena on vain mustamaalata uskonveljiäni”, Matti toteaa. Miehessä on paljon hyvää, ajattelee minun lisäkseni moni muukin.
Matti-pappi, kuten jotkut kylän miehet häntä kutsuvat, ei kuulu Jehovan todistajiin. Voi olla, että hänestä sellainen tulee. Matin hengellinen tulevaisuus ei ole mitenkään sidoksissa Matin auttamiseen, jota moni muukin on tehnyt kuin allekirjoittanut. Mielestäni kristityn velvollisuus on auttaa kaikkia lähimmäisiään, taustasta riippumatta. Erityisen miellyttävää on auttaa sellaisia, jotka Jeesus määritteli Vuorisaarnassaan aivan ensimmäisinä onnellisiksi(autuaiksi): ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan, koska taivasten valtakunta kuuluu heille.”(Mat5:3UM)
P.S. Matti on käynyt huolellisesti läpi tämän blogini ja tehnyt siihen huomautuksia. Esimerkiksi toinen kappale on Matin omaa tekstiä menneisyydestään. Tulemme yhdessä myös osallistumaan jatkokeskusteluun.
Rauli -> ”Yritin etsiä kastekysymysten nykyistä tarkkaa sanamuotoa. En mistään sitä löytänyt”
Vartiotornista 1.4.2006 löytyy:
”Kaksi kastekysymystä
Oletko Jeesuksen Kristuksen uhrin perusteella katunut syntejäsi ja vihkiytynyt Jehovalle tehdäksesi hänen tahtonsa?
Ymmärrätkö, että vihkiytymisesi ja kasteesi osoittavat sinun olevan yksi Jehovan todistajista Jumalan hengen ohjaaman järjestön yhteydessä?”
Rauli -> ”Blogissa oli maininta Ailan kirjasta, jossa raiskaustapaus on esiintynyt. Onko siellä myös kokemuksia huonosti hoidetuista pedofiliatapauksista? Eipä taida olla, mutta keskustelussa ne on kuitenkin mukaan saatettu.”
Luonnollisesti, koska ne kuuluvat oleellisesti kokonaisuuteen, joka aiheuttaa isoja ongelmia oikeuskomiteoiden toimintaan liittyen, ja nämä ongelmat johtuvat uskonnollisen yhdyskuntanne säännöistä, toimintamalleista ja ohjeistuksista. Niistä ohjeistuksista, jotka ovat mukaasi ”huippuluokkaa”.
Uunituoreen oikeudenkäynnin kuulustelusta on julkaistu otteita, ja niistä tulee ilmi se mikä on jo aikaisemmin tiedetty: seurakunnan vanhimmat ottavat hyväksikäyttötapauksissa yhteyden haaratoimiston lakiosastoon. Kuulustelussa seurakunnan vanhin kertoi, että lakiosastolta kerrottiin ettei seurakunnan tarvitse viedä asiaa viranomaisille. Tämä siitä huolimatta, että alueen (Pennsylvania) laki velvoittaa ilmoituksen tekemään.
Rauli -> ”Ei niin voi ajatella. Vaikka Raamattu ei tarkasti yksilöi, millaisia tilanteita Paavali tarkoitti, on selvää, ettei se koskenut esimerkiksi näitä raiskaustapauksia.”
Ilmeisesti taas sellainen ”itsestäänselvyys”, jota ei ole tarvetta ohjeistukseen painattaa?
Vanhat kastekysymykset ovat toki tiedossani. Lupasin Jaakolle tarkistaa, onko sanamuotoihin tullut muutoksia. Ja se on nyt työn alla.
Nuo tulivat voimaan 1985, eikä niitä ole sen jälkeen muutettu. Ole hyvä. 🙂
Sitä ennen kysymykset kuuluivat:
Vartiotorni 1.7.1973:
”1. Oletko katunut syntejäsi ja tehnyt täyskäännöksen tunnustaen olevasi Jehova Jumalan edessä tuomittu synnintekijä, joka tarvitsee pelastusta, ja oletko tunnustanut hänelle, että tämä pelastus on lähtöisin hänestä, Isästä, hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta?
2. Oletko tämän Jumalaan ja hänen pelastusvaraukseensa omaamasi uskon perusteella antautunut varauksitta Jumalalle tehdäksesi hänen tahtonsa tästä lähtien, sitä mukaa kuin hän paljastaa sen sinulle Jeesuksen Kristuksen ja Raamatun kautta pyhän hengen valistavalla voimalla?”
Merkittävin ero aikaisempiin kysymyksiin on järjestön roolin korostaminen.
Rauli: ”Kysymyksiä on taas tässäkin keskustelussa sadellut, ja olen vastannut vain osaan niistä. Blogissa oli maininta Ailan kirjasta, jossa raiskaustapaus on esiintynyt. Onko siellä myös kokemuksia huonosti hoidetuista pedofiliatapauksista? Eipä taida olla, mutta keskustelussa ne on kuitenkin mukaan saatettu. ”
Kirjassani Vartiotornin varjossa aiheena on karttaminen. > Raiskaustapauksissa karttamisen kohteeksi sekä oikeuskomiteoihin ovat joutuneet raiskauksen uhrit.
Etkö muista, miksi pedofiliatapaukset tulivat mukaan keskusteluun? Johtuu siitä blogikirjoituksesi ensimmäisestä versiosta, joissa mainitsit ystäväsi Matin huonosta kokemuksesta entisessä seurakunnassa. Kerroit, että Matti lähti yhteisöstä saatuaan tietää erään seurakunnan jäsenen saamasta kuuden vuoden ehdottomasta tuomiosta, johon liittyi ”pedofilian sukuinen toiminta”.
(Alkuperäinen tekstisi löytyy edelleen netistä – en linkitä, koska poistaisit linkin.)
Aiheutit siis itse pedofiilikommentit tähän ketjuun.
Ensi viikolla ilmestyvä kirjani kertoo hengellisyyteen liittyvistä peloista. Eiköhän sieltä löydy myös kyselemääsi materiaalia. Jos et lue uutta kirjaani Pyhät, pajat ja pelokkaat, niin seuraa mediaa ensi viikolla.
Ensimmäisen version poistin ylläpidon kanssa asiasta neuvoteltuani. Pedofiliatapaus liittyi Matin henkilöhistoriaan, ja ongelmaksi tuli henkilön tunnistettavuus. Voit halutessasi varmistaa asian ylläpidosta.
Keskustelunaiheeksi pedofiliaa en alunperinkään ajatellut, ja kyllähän tuolla aiemmin jo Mariaanakin totesi, ”ettei asiasta enempää”. Nyt sitä on tullut sitten tuutin täydeltä. Siis aiheesta, josta ei muutamalla lauseella karsitussa versiossa 2.0 ole mitään jäljellä!
Kuten voin jo copypastaamalla todeta:
1) Kukaan meistä Jehovan todistajista ei hyväksy pedofiliaa eikä raiskauksia, ja niistä ainakin minä ilmoitan ihan varmasti viranomaisille.
2) Australian mahdolliset (käräjät ovat kesken) väärinkäytökset hoitaa tuomioistuin. Syyliset saakoot rangaistuksensa lain mukaan.
Sallin poikkeuksellisesti tämän loppuvatvomisen jatkua, jotta kaikki pääsevät pahan mielensä purkamaan eikä seuraavassa plogissani tarvitse näin inhottavia asioita yhä uudelleen kerrata. ”Opintojen äiti” ei varmasti ole tällaisesta mielissään.
Minulla on juuri työn alla ilmeisesti sinun kanssasi samassa talossa kirjoittavan kirja Kiinan irvokkaista tapahtumista. Tuon entisen huippuoppilaani teosta ahmin mielenkiinnolla ja myös tunteella. Hengellisyyteen liittyvät pelot lienevät niin kamalia noiden lastensurmaamis
tapahtumien jälkeen, että tuskin uskallan sinun sivuillesi hypätä.
Rauli: ”Ensimmäisen version poistin ylläpidon kanssa asiasta neuvoteltuani. Pedofiliatapaus liittyi Matin henkilöhistoriaan, ja ongelmaksi tuli henkilön tunnistettavuus. Voit halutessasi varmistaa asian ylläpidosta.”
En maininnut viestissäni mitään sellaista, josta henkilöä olisi voinut tunnistaa. Kirjoitin vain yhteisön entisestä jäsenestä, en yksilöinyt sen tarkempaa. Mielestäni olen melkoisen hyvin onnistunut pitämään kiinni siitä periaatteesta, ettei ketään voi tunnistaa teksteistäni. Siksi pyrin miettimään sanamuodon todella tarkasti.
Itse paljastit tuossa yllä olevassa paljon enemmän kuin minä edellisessä, huomaatkos?
Mutta blogisi on sinun blogisi.
Voitko poistaa myös tuon irtonaiseksi jääneen lauseeni kirjan nimestä?
Aiemmassa viestissäni totesin, ettei edellisessä kirjassa todellakaan ollut huonosti hoidetuista pedofiiliatapauksista Suomessa. Samaa en valitettavasti voi sanoa tästä uudesta kirjastani joka julkistetaan ensi viikolla.
Kun et kirjaa todennäköisesti lue, niin seuraa mediaa.
Rauli: ”Minulla on juuri työn alla ilmeisesti sinun kanssasi samassa talossa kirjoittavan kirja Kiinan irvokkaista tapahtumista. Tuon entisen huippuoppilaani teosta ahmin mielenkiinnolla ja myös tunteella. Hengellisyyteen liittyvät pelot lienevät niin kamalia noiden lastensurmaamis tapahtumien jälkeen, että tuskin uskallan sinun sivuillesi hypätä.”
Ehkä uudesta kirjastani löytyisi sinulle jotain uutta moitittavaa luterilaisuuden ja muiden yhteisöjen suhteen. Kirjassa on nimittäin materiaalia kymmenestä eri uskonnollisesta ryhmästä, ei ainoastaan todistajuudesta.
”Ehkä uudesta kirjastani löytyisi sinulle jotain uutta moitittavaa luterilaisuuden ja muiden yhteisöjen suhteen. ”
Voisipa löytyä, mutta en todellakaan etsi sellaisia. Kuten ehkä olet havainnut, en ole montaa poikittaista sanaa sanonut valtakirkosta enkä muista hengellisistä liikkeistä. Olen Kotimaa24 alustalla, joten sellainen ei olisi korrektia. Keskustelu Raamatun erilaisista tulkinnoista on päämääräni, ja ymmärtää myös toisten tapaa tulkita Raamattua.
Olen kyllä siten tämän tästä ääneen kummastellut sitä agendaa, jolla yksittäistä uskonnollista liikettä mustamaalataan. Tai väärinkäytöksiä niin sanotusti paljastetaan. Vai oletko nähnyt Marjaanan esimerkiksi kirjoittavan lausettakaan täällä sellaisen plogin alle , joka ei sisällä jollakin tavoin poikittaista Jehovan todistajien toiminnalle ja uskolle? Täällä on parin vuoden aikana ollut myös muutamia, joiden näppis on myös toiminut anti-jt-ohjelmoituna.
Olen täällä ihan omana itsenäni ilman suurempia intohimoja/kykyä perehtyä niihin väärinkäytöksiin, joihin uskontokuntani edustajat hairahtuvat. Tuomiot hyväksyn ilman mutkia, ennen päätöksiä esitetyt sensaatiot olkoon omassa sarjassaan. Ymmärrät varmaan, että asemointini on ihan järjen sanelema, sellainen rationaalinen.
Kiitos myös sinulle. Oli hienoa, että et yrittänyt linkittäää siihen alkuperäiseen, puoli tuntia netissä olleeseen versioon. Lupasin nimittäin poistaa siitä sen erään pedofiliaan liittyvän yksityiskohdan ja lisätä P.S – osuuden, josta ilmeni Matin olevan kärryillä hänestä kirjoitetun suhteen. Jos en minä olisi poistanut, ilmeisesti ylläpito olisi sen tehnyt. Itse kun en tietenkään ole mikään asiantuntija toimituksen vastaamisista näistä meidän teksteistämme.
Muuten: tuon P.S -osuuden Matti itse poisti tarpeettomana. Hän kun ei siinä vaiheessa tuntenut keskustelukumppaneitteni skeptisyyttä/tiedonjanoa. Nyt tuntee.
Rauli -> ”Olen kyllä siten tämän tästä ääneen kummastellut sitä agendaa, jolla yksittäistä uskonnollista liikettä mustamaalataan. Tai väärinkäytöksiä niin sanotusti paljastetaan. ”
Katso tarina alta. Minulla ei ole henkilökohtaisesti mitään sitä vastaan että ihmiset kuuluvat johonkin uskontoon ja pitävät sitä ainoana oikeana totuutena, mutta jos uskontoon kastetaan ja sitoutetaan syyntakeettomia lapsia heidän loppuiäkseen, ja jos uskonnon jäsenet eivät saa suhtautua omaan uskontoonsa objektiivisesti, ja jos uskonnon opeissa vielä sattuu olemaan paljon helposti kyseenalaistettavia yksityiskohtia, jopa aivan perustavaa laatua olevissa opeissa, niin onko näiden tosiasioiden toteaminen ”mustamaalaamista”, ja jos on, niin millä perusteella?
Rauli -> ”Olen täällä ihan omana itsenäni ilman suurempia intohimoja/kykyä perehtyä niihin väärinkäytöksiin, joihin uskontokuntani edustajat hairahtuvat.”
Tähän noin kymmenennen kerran huomautus, että kyse ei ole yhdyskuntanne yksittäisten edustajien töppäilyistä, vaan uskonnollisen järjestönne, toisin sanoen uskontonne, omista töppäilyistä.
Itse olisin lopettanut aiheesta keskustelemisen aikapäiviä sitten, jos olisit suhtautunut siihen rehellisesti. Toistuva asioiden vääristely kuitenkin pakottaa muistuttamaan siitä miten asiat oikeasti ovat. Samanlaisen vääristelyn takia Ailan kirjakin on olemassa, kiitos tiedottajanne.
Toistaiseksi kauniiksi lopuksi pieni tarina.
Olipa kerran maailmanlaajuinen uskonnollinen yhteisö, joka huomasi että keskuudessaan esiintyy ikävää seksuaalista rikollisuutta. Tämä uskonnollinen yhteisö arveli, että jos ulkomaailma saisi tietää näistä rikoksista, yhteisön maine kokisi kolauksen. Niinpä yhteisö päätti salata rikokset. Vuosikymmenien jälkeen yhteisön salailu oli kiirinyt kaikkien tietoon ja yhteisö joutui maksamaan kymmeniä miljoonia korvauksia salailun johdosta. Yhteisön maine oli kokenut kovimman kolauksen koskaan.
Saman yhteisön tiedottaja, eräästä pienestä maasta, päätti ettei tule kertomaan julkisuudessa yhteisön harrastamasta ja vaatimasta karttamissäännöstä sellaisena kuin se on. Tiedottaja kierteli ja kaarteli toimittajien kysymyksiä ja vähätteli karttamissäännön seurauksia. Tämän seurauksena karttamissäännöstä ja sen seurauksista kirjoitettiin kirja, joka sai laajaa mediahuomiota ja ihmiset tulivat tietoiseksi karttamissäännöstä ja siitä, että tiedottaja ei ollut rehellinen karttamissäännöstä.
Samaan yhteisöön kuuluva seurakuntansa vastuuhenkilö päätti alkaa kirjoittamaan blogia valtauskonnon ylläpitämällä alustalla. Blogin pitäjä sai paljon keskustelua aikaan ja osallistui siihen kiitettävällä tavalla itsekin. Mutta koska yhteisössä ei oikein osattu suhtautua avoimeen keskusteluun ja kritiikkiin, blogin pitäjä ei itsekään oikein tiennyt miten siihen tulisi suhtautua. Blogin pitäjä pärjäsi olosuhteisiinsa nähden kohtuullisesti, sillä hän ei suinkaan ollut yhteisönsä tylsin kynä. Blogin pitäjä jätti kuitenkin jälkeensä paljon aiheellisia kysymyksiä ja pyrki esittämään jotkut epäkohdat ikäänkuin ne olisivat olleet vain joidenkin yhteisön yksilöiden edesottamuksista, vaikka kyse oli yhteisön ansioista. Tämän johdosta jotkut keskustelijat nostivat epäkohtia yhä uudelleen esille ja blogin pitäjä joutui käsittelemään niitä yhä uudestaan.
Mitä mieltä olet, olisivatko tarinan yhteisö ja sen edustajat säästyneet mahdollisesti paljolta, jos olisivat olleet asioiden edessä alusta asti vilpittömän rehellisiä? Vastaus kelvatkoon myös tarinan opetukseksi.
Marjaana kiteytti todella hienosti koko Raulin ja JT-järjestön asenne-ilmaston. Raulin omasta vastaamattomuudesta johtuen hän tulee saamaan silmilleen samat asiat yhä uudelleen, ellei hän lopultakin ota niitä tosissaan: ”Mitä mieltä olet, olisivatko tarinan yhteisö ja sen edustajat säästyneet mahdollisesti paljolta, jos olisivat olleet asioiden edessä alusta asti vilpittömän rehellisiä? Vastaus kelvatkoon myös tarinan opetukseksi.”
Marjaanan kyky tiivistää asiat muutamaan lauseeseen on loistava. Tässä Marjaanan tekstiä:
* * *
”Tähän noin kymmenennen kerran huomautus, että kyse ei ole yhdyskuntanne yksittäisten edustajien töppäilyistä, vaan uskonnollisen järjestönne, toisin sanoen uskontonne, omista töppäilyistä.
Itse olisin lopettanut aiheesta keskustelemisen aikapäiviä sitten, jos olisit suhtautunut siihen rehellisesti. Toistuva asioiden vääristely kuitenkin pakottaa muistuttamaan siitä miten asiat oikeasti ovat. Samanlaisen vääristelyn takia Ailan kirjakin on olemassa, kiitos tiedottajanne.”
* * *
Ja nyt Raulille tiedoksi: Niin kauan kuin asioihin ei saada rehellisiä vastauksia, niitä tivatavaan, myös sinulta. Et tietenkään voi julkisella palstalla myöntää järjestösi täyisin typeriä ja vaarallisia ohjeita, mm. pedofiilitapausten käsittelyssä. Muuten joutuisit itse seurakuntasi vanhimmiston hampaisiin, tai niin kuin omalla kohdallani kävi: Betelin johtoporras määräsi minut erotettavaksi. Joten siinä mielessä ymmärrän sinua, Rauli.
Ymmärrän nyt täysin tuon Marjaanan innokkuuden, tai ainakin luulen niin.
Tässä keskustelussa on esillä kaksi näkökulmaa: ”kyse ei ole yhdyskuntanne yksittäisten edustajien töppäilyistä, vaan uskonnollisen järjestönne, toisin sanoen uskontonne, omista töppäilyistä”(Marjaana). Niin, yksilöhän voi aina vetäytyä vastuusta ja sanoa: ”minä noudatin vain ohjeita”.
Matin kanssa olemme usein keskusteluissamme todenneet, että uskontokunnan hyvät ja huonot piirteet näkyvät ulospäin aina yksilöiden käyttäytymisessä. Raja ei mene aina suoraan opillisesti, esimerkiksi kolminaisuusopin sivujanojen mukaan. Siksi Raamattu painottaa seurakunnan puhtaana pitämistä sellaisista yksilöistä, jotka eivät halua raamatullista elämäntapaa noudattaa. ”Kenenkään teistä ei tule kärsiä murhamiehenä tai varkaana tai pahantekijänä tai toisten petkuttajana”, painottaa raamatunkirjoittaja Pietari(1.Piet4:15).
Kielteisillä sensaatiouutisilla, pitivät sitten paikkansa tai eivät, mustamaalataan aina koko ryhmää. Ja yksilöt ovat aina kuitenkin niitä, jotka virheitä tekevät. Toiset ovat sitten vastuullisemmissa asemissa kuin toiset.
Minun tarinani on nyt sitä, että pohdiskelen asiaa omalta kohdaltani, se kun on hiukan helpommin hallittava ympäristö kuin joku Australian maanosa. Menkäämme ajassa taaksepäin pari kolme vuosikymmentä.
Pedofilia-käsite oli muinoin meillä päin sen verran kummajainen, että sen sivuutan nyt epärealistisena heti alkuunsa. Mutta oletetaan, että joku seurakunnan sisar olisi tullut veljen raiskaamaksi. Mitä minä olisin tuolloin tehnyt?
En tiedä sitä varmuudella. Olisin varmasti soittanut kokeneemmalle, ainakin Vantaalle. Joku olisi evästänyt minua niin, että ”viranomaisia ei kannata tähän asiaan sotkea”. Jos vaikka tuohon aikaan raiskaus ei olisi ollut asianomistajarikos, olisin silti voinut jättää soittamatta. Houkutus olisi varmaankin ollut suuri, täytyy myöntää. Ja nyt sitten oikeusistuimen edessä olisin vastaamassa laiminlyönnistäni.
Riittääköhän vapauttavaan tuomiooni se, että minähän tottelin vain kokeneemman neuvoja. Ehkä joku salainen kirjekin olisi minulla esittää asian tueksi. No, joku ikävä tuomari saattaisi muistuttaa sellaisesta asiasta kuin Suomen laki. Nyt ovat vastakkain kokeneen uskonveljen lämmin neuvonta ja juridiikan kylmät pykälät.
Lakia totellessani olisin tietysti tehnyt fiksusti, sillä eihän veljen neuvon sivuuttaminen olisi kovin kummoisiin voinut johtaa. Ei Raamattu käske erottamaan sellaisia, jotka ilmoittavat rikoksesta viranomaisille.
Siperia opettaa sanotaan, ja myös täällä käyty keskustelu minua. En voisi mitenkän kuvitella mitään muuta vaihtoehtoa nyt kuin lain noudattaminen, eikä mikään Raamatussa sanottu voisi minua estää. Siellähän puhutaan vain siitä, ettei kristittyjen keskinäisiä torailuja käsitellä käräjäsaleissa. Tämä siis päivänselvää.
Viimeisten vuosien aikana on myös Jehovan todistajien järjestö kiinnittänyt huomiota pedofiilien kanssa toimimiseen. Kenties se Siperia on ollut Raamatun ohella oppimestarina? Meillähän on paitsi oireettomia alkoholisteja (kuten kenties Matti pikapuoliin) myös aktiivitoimintansa lopettaneita pedofiilejä. Hyvät ohjeet tällaisten pedofiilien käsittelystä eivät ole täällä julkaistavaa, ne kun ovat sellaisia ”salaisia”.
Suhtautumistani pedofiileihin ihmisinä kuvaa olohuoneessamme oleva öljyvärimaalaus, joka on kohtalaisen tunnetun jt-taiteilijan työtä. Se kehystettiin tässä pari vuotta sitten, mikä onnistui meidän mielestämme erinomaisesti. Kehystäjä oli se tunnettu pedofiili, jonka tiputin siitä alkuperäisestä blogistani.
Olisipa oivallista, jos tuon tunnetun pedofiilin saisin joskus mukaan näihin blogikirjoituksiini. Toimintansa lopettaneena, tootakai. Asenteeni kun on sellainen, että kaikki lähimmäiset ovat ehdokkaita kokemaan sen maailman, josta Raamatussa sanotaan: ”Eikä yksikään kaupungin asukas sano: ’Minä olen sairas.’ Kansa, joka siellä asuu, on saanut syntinsä anteeksi”(Jes33:24).
Rauli: ”” Tässä keskustelussa on esillä kaksi näkökulmaa: ”kyse ei ole yhdyskuntanne yksittäisten edustajien töppäilyistä, vaan uskonnollisen järjestönne, toisin sanoen uskontonne, omista töppäilyistä”(Marjaana). Niin, yksilöhän voi aina vetäytyä vastuusta ja sanoa: ”minä noudatin vain ohjeita”. ””
Kaksi näkökulmaa, niin on.
Nythän on huomioitava ettei näissä Australian ja UK;n oikeudenkäynneissä ole niinkään kyse syyllisten tuomitsemisesti, syylliset tiedetään ja mikäli tapaukset eivät ole vanhentuneet nämä päätyvät oikeuden eteen aikanaan.
”Totuuskomissioiden ” fokuksena on nimenomaan totuuden hakemisesta siinä milloin, missä, miten ja miksi _järjestö_ on pyrkinyt ohjeistuksellaan sitomaan rikoksiksi tietämänsä tapaukset seurakunnan sisälle mahdollisimman pienen joukon tietoon , siis hyväksikäyttö tapauksista joita sanalla sanoen näyttää riittävän yllättävän paljon.
Fokuksena on myös muuttaa ja poistaa käytäntö joka on mahdollistanut tapausten salailun, epäoikeudenmukaisen epätoimivan 2-todistajan vaatimuksen ja jopa luonut toimintaolosuhteita rikollisen toiminnan uusimiselle .
Kyse on siis hyvin vakavasta asiasta johon liittyy myös järjestön haluttomuus yhteistyöhön mm. paljastamaan tietoja rekisteristä johon on kerätty mm. Yhdysvalloissa tietoja seurakunnista raportoiduista tapauksista .
Tuleen on heitetty ”oikeuskomiteoineen” yksittäiset vanhimmat ( autraliassa on kuultu halintoryhmän jäsentä ) jotka ovat ehkä omatuntonsa vastaisestikin toimineet kuuliaisena ohjeille joiden yksityiskohtaiset määräykset tulevat organisaatiolta. Paimenkirja tmv manuaali on kuten todettua yleismaailmallinen ohjeistus mutta yksityiskohtiin ulottuvat lisäohjeet tulevat kirjeitse ja todellakin niiden ohjeita olisi voinut räätälöidä maan olosuhteet huomioonottaen, länsimaissa poliisi ja oikeuslaitos kun ovat olleet vuosikymmeniä kykeneviä toimimaan mm. hyväksikäyttöjen tutkinnassa ja syyllisten tunnistamisessa sekä eri viranomaistahot uhrien auttamisessa vaan tämähän ei jostakin syystä ole organisaatiolle sopinut.
On hyvä että luvallasi keskustelu saanut jatkua tämän ketjun alla, itsekin näen sen hyväksi vaihtoehdoksi enkä tarkoittanut kannanotollani että keskustelu hyväksikäyttörikoksista yms. tulisi tyrehdyttää mutta henkilökohtaisesti koen että tulevissa keskusteluissa saisimme keskittyä ilman mainittuja aiheita itse keskustelun aloituksen aiheeseen mm. mahdollisiin Raamatn tulkintoihin.
Kiitän tähänastisesta keskustelusta sinua Rauli ja muita osallistuneita ja jään odottelemaan seuraavaa aihetta.
Terveiset Matille, ollaan tzemppaamassa ja myötäeläen häntä tällä raittiuden tiellä!
Kiitos, Marjaana. Kastekysymysten osalta asia on ohi ja Rauli olkoon vapaa lupauksestaan, koska vastaus löytyi. Toivotan Raulille lepoa ja rauhaa uutta aloitusta odotellessa. Yhdyn Nils Petterin tsemppaukseen, mitä Matin raittiuteen tulee.