Miten voit auttaa Jehovan todistajien lapsia? (Tämä soveltuu jossain määrin myös muiden suljettujen uskonyhteisöjen lapsiin)

Uskontojen uhrien tuen (UUT) tekemä selvitys lasten asemasta Jehovan todistajien keskuudessa ja netissä leviävä Jehovan todistajien lapsille suuntaama video ovat tarjonneet pienen kurkistuksen yhteisön lasten elämään. Kerrottakoon heti aluksi, että lasten elämä yhteisössä ei ole vain ja ainoastaan kurjaa. Eikä se ole ihan koko ajan pelottelua, aika paljon sitä tosin on. Toisaalta uskonto tarjoaa myös lohtua, toivoa ja yhteisöllisyyttä. Osittain lohtu tosin perustuu siihen, että lapset on ensin peloteltu lähes kuoliaiksi ja sitten heille kerrotaan Jehovan todistajien järjestön suojelevan heitä pahalta maailmalta ja kuolemalta Harmagedonissa. Kunhan he vain pysyvät Jehovan todistajina ja hyväksyvät kritiikittä kaiken mitä yhteisön johtajat opettavat, tekevät ahkerasti sananlevitystyötä ja lahjoittavat rahaa siihen.

Jokainen vähänkin asiaan perehtyvä voi huomata, että lasten asemassa Jehovan todistajien keskuudessa on ongelmia. Yksi näistä on Jehovan todistajien johtajien asenne: heidän mukaansa ongelmia ei ole ja toimenpiteisiin ei tarvitse ryhtyä. Heidän lausunnoistaan tulee mieleen Pohjois-Korean johtajat, kun he kertovat kansalaistensa olevan hyvin onnellisia. Jehovan todistajien johtajat eivät voi reagoida juuri muuten. He väittävät johtavansa järjestöä, joka on Jumalan ohjaama ja valitsema, ainoa oikea uskonto. Eihän sellainen järjestö voi syyllistyä mihinkään ikävään, kuten lasten oikeuksien polkemiseen. Toisin kuin jotkut muut uskonnot, Jehovan todistajat eivät ole koskaan pyytäneet anteeksi tekemisiään, vaikka aihetta olisi ehkä ollut.  

Ongelmien nostaminen julkisuuteen on yksi tapa pyrkiä vaikuttamaan Jehovan todistaja -lasten tilanteeseen. Toivon Jehovan todistajien johtajien jonain päivänä huomaavan, että he ovat aiheuttaneet paljon inhimillisiä kärsimyksiä ja muuttavan toimintaansa. Paavikin on äskettäin ehdottanut muutoksia katolisen kirkon suhtautumiseen esimerkiksi homoliittoihin. Jehovan todistajat saattavat jonain päivänä tulla perässä. Todennäköisempi vaihtoehto taitaa kuitenkin olla, että Jehovan todistajien jyrkät näkökannat ovat keskuudessamme vielä pitkään, vaihtoehtoina niille, jotka hakevat heidän absoluuttisesta viestistään turvaa. Ongelman esiin nostamisessa on kuitenkin tavoitteena myös se, että kaikki voisivat olla siitä paremmin tietoisia ja auttaa niitä, jotka kasvavat yhteisön jäseninä. Toivon, että varsinkin mielenterveyden ammattilaiset ja kouluissa työskentelevät tuntisivat paremmin Jehovan todistajien yhteisön.

Ongelmien esiin nostamisen ikävänä sivuvaikutuksena Jehovan todistajien lapset saattavat joutua kärsimään tästä julkisuudesta. Monia Jehovan todistajien lapsia kiusataan kouluissa, koska he ovat erilaisia. Lapset ovat siis hankalassa tilanteessa, koska heillä ei ole oikeuksia yhteisönsä sisällä ja ulkopuolinen maailma voi vaikuttaa vihamieliseltä ja toisinaan onkin sitä esimerkiksi koulukiusaajien muodossa.

Jos sinulla on kouluikäisiä lapsia, heidän luokkatovereinaan tai koulussa on hyvin todennäköisesti Jehovan todistajia (tai lestadiolaisia, helluntailaisia, mormoneja yms.). Kerro lapsellesi, että kiusaamiseen pitää puuttua esimerkiksi kertomalla siitä opettajille. Jehovan todistajien lapset eivät voi tulla synttäreille tai Halloween-juhliin, mutta kutsu heitä käymään muuten vain. Pientä varovaisuutta pitää noudattaa omien lastesi suhteen, koska Jehovan todistajien lapsia valmennetaan tekemään käännytystyötä.

Jos tunnet Jehovan todistajia, yritä ymmärtää heidän tilannettaan. Jehovan todistajia on erilaisia. Monet ovat melko tiukkoja uskovaisia. Tämä johtuu yhteisön luonteesta: vapaamatkustajia ei suvaita, vain tiukkikset saavat olla mukana. Näin Jehovan todistajat ovat onnistuneet luomaan maailmanlaajuisen organisaation, jolla on noin kahdeksan miljoonaa hyvin sitoutunutta jäsentä ja ovelta ovelle -saarnaajaa. Mukaan otetaan vain niitä, jotka ryhtyvät ahkeriksi saarnamiehiksi ja pois pudotetaan ne, jotka eivät ahkeroi.

Toisaalta jotkut ovat uskonsa vankeja. He ovat kasvaneet yhteisössä, josta eroaminen on hyvin tuskallista. He eivät ehkä kovin paljon usko yhteisönsä oppeihin, mutta heillä ole muutakaan paikkaa tässä maailmassa. Heidän on pakko esittää uskovaista, mutta he saattavat ottaa suurempia vapauksia yhteisön säännöistä. Monet elävät kaksoiselämää, jotkut valmistelevat näin eroaan yhteisöstä.

Näistä eroista johtuen Jehovan todistajien suhtautuminen yhteisön ulkopuolisiin vaihtelee paljon. Läheisiä ystävyyssuhteita ulkopuolisiin ei saisi olla, paitsi käännytystarkoituksessa. Käytännössä on kuitenkin suurta vaihtelua miten paljon tai miten läheisiä suhteita yhteisön ulkopuolisiin ystäviin ja sukulaisiin on. Jos sinulla on jotain siteitä Jehovan todistajien lapsiin, löyhiäkin, ne voivat olla yhteisössä kasvavalle lapselle suurimpia ikkunoita yhteisön ulkopuoliseen maailmaan.

Monet Jehovan todistajien lapset ovat tulevia entisiä Jehovan todistajia. Yhteisöstä eroaminen on monille heistä suuri kriisi. He menettävät maailmankuvansa ja identiteettinsä. Monet menettävät yhteyden vanhempiinsa, sisaruksiinsa ja isovanhempiinsa, lopullisesti. Voit olla tukena tässä. Pienikin henkinen tuki voi olla tärkeää. Se, että yksin jäänyt nuori tietää, että on olemassa joku täti, koulutoveri tai työkaveri, joka on sanonut olevansa tukena vaikeassa tilanteessa, voi pelastaa mielenterveyden ja auttaa jaloilleen pääsemisessä.

Emme tiedä kuinka monet Jehovan todistajien perheissä kasvavat eroavat yhteisöstä Suomessa. Jos tilanne on sama kuin Yhdysvalloissa, osuus on huomattavan suuri. Pew Forumin tekemän tutkimuksen mukaan Jehovan todistajien perheissä kasvaneet jättivät uskonnon useammin kuin minkään muun Yhdysvaltojen 12 suurimman uskontokunnan parissa kasvaneet. Tutkimukseen haastateltiin 35 000 yhdysvaltalaista. Peräti 63 % Jehovan todistajien perheissä kasvaneista oli eronnut uskonnosta. Tämä siis siitä huolimatta, että Jehovan todistajien uskonnosta eroaminen on vaikeaa, koska se johtaa lähes aina perhe- ja ystävyyssuhteiden katkeamiseen.

Kun alaikäiset lähestyvät sinua ovellasi tai kadulla ja kertovat jonkun uskonyhteisön sanomaa, voit kertoa heille, että on olemassa järjestö nimeltä Uskontojen uhrien tuki. Voit kertoa, että kun he varttuvat ja jos he sitten haluavat erota yhteisöstään on olemassa järjestö, jonka kautta voi hakea apua.