Jesaja 1:16-20

Ev.lut.kirkon Evankeliumikirjassa 1. paastonajan sunnuntain 1. lukukappale (3. vsk) on Jesajan kirjasta (1:16-20).

Peseytykää, puhdistautukaa, tehkää loppu pahoista töistänne, ne ovat aina silmissäni. Lakatkaa tekemästä pahaa. Opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta, puolustakaa sorrettaua, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa. Tulkaa selvittäkäämme miten asia on, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veripunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa. Jos te taivutatte mielenne kuulemaan minua, te saatte syödä maan hyvyyttä, mutta jos te kovetatte mielenne ja torjutte minut, miekka syö teidät. Herran suu on puhunut. (Jes.1:16-20)

Tunnustuskirjoissa (Augsburgin tunnustuksen puolustus) todetaan, että näin Jesaja saarnaa parannusta. Ensiksi Jesaja sanoo: ”Lakatkaa pahaa tekemästä; oppikaa tekemään hyvää, harrastakaa oikeutta, auttakaa sorrettuja, hankkikaa orvolle oikeutta, ajakaa lesken asiaa, ja niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme: vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi.” Tällä tavalla Jesaja kehottaa sekä parannukseen että lisää lupauksen. Tunnustuskirjojen mukaan typerää olisikin ollut tällaisen asian yhteydessä ottaa puheeksi vain näitä tekoja, sorrettujen auttamista ja oikeuden hankkimista orvolle. Tekstin alussa Jesaja sanooa: ”Lakatkaa pahaa tekemästä”, millä sanoilla hän käy käsiksi sydämen jumalattomuuteen ja vaatii uskoa. Jesaja ei sano kuulijoilleen, että he tekemällä mainittuja tekoja, sorrettuja auttamalla ja orvolle oikeutta hankkimalla voisivat anasaita syntien anteeksiantamuksen pelkän suorituksen nojalla, vaan hän käskee tekemään näitä tekoja, koska ne välttämättä kuuluvat uuteen elämään. Samalla Jesaja kuitenkin tarkoittaa, että syntien anteeksisantaminen otetaan vastaan uskolla, ja siitä syystä hän liittää tähän lupauksen.

Luvussa 58 (58:7) Jesaja kehottaa: ”Taita isoavalle leipää.” Tunnustuskirjojen mukaan Jesaja ei puhu tuosta yhdestä ainoasta teosta, vaan parannuksen kokonaisuudesta, niin kuin asiayhteys osoittaa. Jesaja tarkoittaa tässäkin, että syntien anteeksiantamus on otettava uskolla vastaan. Tunnustuskirjojen selityksen mukaan parannussaarnaan ei riitä lain saarnaaminen, sillä laki saa aikaan vihaa ja syyttää jatkuvasti. Selityksen mukaan välttämätöntä on tähän lisätä evankeliumin saarna, koska siten saadaan lahjaksi syntien anteeksiantamus, ja uskotaan, että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden. Tunnustuskirjoissa kysytään, että mihin muutoin evankeliumia olisi tarvittu? Mihin olisi Kristusta tarvittu? Tunnustuskirjojen mukaan tämä periaate on aina pidettävä silmien edessä, jotta voisimme sillä vastustaa niitä, jotka hylkäävät Kristuksen ja hävittävät evankeliumin ja sitten vääristelevät Raamattua ihmismielipiteiden mukaiseksi, niin että me muka voisimme ostaa syntien anteeksiantamuksen omilla teoilla.