Juhannus on kesän keskellä. Luonto rehevöi. Kukat kukkivat. Elämä rehottaa ympärillämme. On vuoden kauneinta aikaa. Tällaiselta näyttävät luonnon kukat meidän kotonamme.
Kuvassa näkymä talomme vierestä, 5.6.2024 tien puoleisen ojan pientareelta kuvattu.
Keskellä kesää kukat viittaavat eteen päin. Pölyttäjät toimivat, kukat kuihtuvat, mutta hedelmät tulevat esiin. Uusi siemen kasvaa kukkien sijaan. Elämä jatkuu.
Näin myös pelastuksen historian kulussa. Ensin tulee yksi, sitten toinen. Profeetta seuraa profeettaa, kunnes aika koittaa. Edellinen valmistaa tietä seuraavan tuloon. Vähitellen lupaus muuttuu täyttymykseksi. Jumala ilmoitus muuttuu Jumalan läsnäoloon. Muinaisten profeettojen lupaus toteutui. Jeesus tuli. Jumala ihmisten keskuuteen. Rakkaudessaan hän otti ihmisyyden olemukseensa. Yhdisti ihmiskunnan Jumalan kanssa. Luoja liittyi luomaansa. Maailma löysi pelastuksen, sai elämän Jumalan yhteydessä.
Johannes Kastajan toiminta viittasi Messiaan tuloon. Niin kuin kukat viittaavat siementen ja hedelmien tuloon, niin Johanneksen toiminta viittasi Jumalan lupausten täyttymystä kohti. Jumalan lupaama Vapahtaja oli tulossa, lähellä. Saapui paikalle. Johanneksen ajasta siirryttiin Vapahtajan aikaan.
Johannes — kehotti ihmisiä uskomaan toiseen,
joka oli tuleva hänen jälkeensä, Jeesukseen.
LAUANTAI 22.6.2024
Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä)
Tien raivaaja
Tänä kesänä on ollut useita päiviä, jolloin ulkona on ollut liian kuivaa. On puhuttu varoituksen sanoja tulipalojen vaaroista. Maan kylvöt ovat kaivanneet vettä. Kuivassa maassa siemenet eivät idä. Luonto on huutanut vettä.
Pyhässä maassa elettiin Syyrian autiomaan lähistöllä. Veden tulo oli siunauksen merkki. Veden puute kuolemaa ennakoiva suuri vaiva. Siksi veden esiintyminen oli aivan erityinen Jumalan siunauksen merkki.
Tämän mukaisesti veden käyttö kasteen toimituksessa oli Jumalan erityisen siunauksen ilmaus. Niin kuin vesi antoi elämän kuivalle maalle, niin pyhän kasteen toimitus antoi Pyhän Hengen lahjana uuden elämän Jumalan siunauksen yhteydessä.
Niinpä Johannes Kastajalta kysyttiinkin, miksi hän kastoi, jos hän kerran ei ollut Messias. Tuossa tilanteessa Johannes vastasi, että hänen jälkeensä tulee Jumalan lupaama Messias. Jopa enemmänkin hän sanoi. Hän kertoi kuinka Jeesuksen kasteen yhteydessä Pyhä Henki laskeutui kuin kyyhkynen Jeesuksen päälle, kun tämä sai kasteen. Jeesuksen kaste oli Pyhän Hengen kaste.
Matteuksen evankeliumissa tämä samainen sanoma on saanut selkeimmän ilmauksensa. Meidän kristillinen kasteemme on kaste Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Sama ilmaus esiintyy myös Kahdentoista apostolin opetuksessa eli Didakhessa.
Efesossa Paavali tapasi kaksitoista Jeesusta seuraavaa. Heidän kanssaan keskustellessaan apostoli huomasi, etteivät nämä olleet kuulleet edes puhuttavankaan Pyhästä Hengestä. Tämän todettuaan Paavali alkoi ihmetellä, miten on mahdollista, etteivät nämä olleet kuulleet puhuttavan Pyhästä Hengestä, kun kerran HÄNET mainitaan jopa kasteen kaavassa. Millä kumman kasteella teidät sitten on kastettu, kysyi Paavali.
Tällöin selvisi, etteivät nuo seurakunnan mukana toimineet olleetkaan saaneet vielä täyttymyksen ajan yhteyteen vievää kastetta vaan profeetallisen odotuksen ajan kasteen, Johanneksen kasteen. Oli siis tarve saada Messiaan ajan täyttymyksen kaste, kaste Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Johanneksen kasteen kaava ei sisältänyt mainintaa Pyhästä Hengestä. Sen sijaan Jeesuksen käyttämä kaste sisälsi. Siksi ilmaus Pyhän Hengen kaste viittasi nimenomaan Jeesuksen kasteeseen.
Tämän kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
Uusi kausi alkoi näiden ihmisten elämässä. Jumalan armo tuli täysimääräisenä heidän osakseen. Pyhä Henki antoi heille uskon, toivon ja rakkauden lahjan. Jeesuksen sovintotyö avautui heidänkin kohdalleen. Tulevaisuus ja toivo täytti heidän mielensä. Ylistys heidän kielensä. Kolmiyhteinen Jumala sai kunnian heidän sanoissaan ja toiminnassaan.
Toinen lukukappale: Ap. t. 19:1–6
Apostolien teoista, luvusta 19
Paavali vaelsi ylänköseutujen halki ja tuli Efesokseen. Hän tapasi siellä muutamia opetuslapsia ja kysyi heiltä: ”Saitteko Pyhän Hengen, kun tulitte uskoon?” ”Emme me ole kuulleetkaan mistään Pyhästä Hengestä”, nämä vastasivat. ”Millä kasteella teidät sitten on kastettu?” kysyi Paavali. He vastasivat: ”Johanneksen kasteella.” Silloin Paavali sanoi: ”Johannes tosin kastoi vedellä parannukseen, mutta hän kehotti ihmisiä uskomaan toiseen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, Jeesukseen.” Tämän kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen, ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tuli heihin ja he puhuivat kielillä ja profetoivat.
Juhannuksen aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/lauantai-22-6-2024/
Tässä juhannuksen epistola luettavissa vuosien 2020, 1992 ja 1938 käännöksinä suomeksi sekä Bibel 2000 käännös ruotsiksi. Sieltä voi mennä eteenpäin toisiin käännöksiin. Osa on kirjautumismuurin takana.
https://www.raamattu.fi/raamattu/UT2020,B2000,KR92,KR38/ACT.19
Finbible tuo esille usean vanhemman käännöksen
Suomennoksia 1548, 1642, 1776 ja 1933/38 käännöksiin panen viittauksen pariin vanhimpaan näistä, käsittelemäni epistolan Apostolien 19. lukuun, muut voi sitten vaihtaa valikosta.
Agricolan käännös 1548 vuodelta
https://finbible.fi/wsi%20Testamentti/apostolien_teot_19.htm
Kuningatar Kristiinan ajan käännös 1642 vuodelta
https://finbible.fi/Biblia1642/UT/apt_19.htm
Tällä sivustolla on myös apuneuvoja perusteellisempaan tutkimiseen, mm. Juuso Hedbergin kreikkalais-suomalainen sanakirja sähköisessä muodossa sekä ulos kirjoitettuja Uuden testamentin eri kirjoja
https://finbible.fi/pdf-krefin/kr-fin.html
Tässä on esimerkki näistä apuneuvoista.
Siinä on menty sana sanalta teksti alkukielellä kreikaksi ja niiden yhteyteen lausuntamuoto sekä vastinsana suomeksi. Lisäksi siihen on pantu Delitzchin hepreankielisen käännöksen sanat lausuntamuotoineen sekä joka jakeen jälkeen kolme käännöstä suomeksi.
https://finbible.fi/pdf-krefin/Apt-Heb-Gr-Fi.pdf
Matias
”Paavali alkoi ihmetellä, miten on mahdollista, etteivät nämä olleet kuulleet puhuttavan Pyhästä Hengestä, kun kerran HÄNET mainitaan jopa kasteen kaavassa. Millä kumman kasteella teidät sitten on kastettu, kysyi Paavali. ”
– ”Johanneksen kasteella”, oli vastaus.
Ehkä Johanneksen kaste oli juutalainen Mikve, siitä on kaava olemassa, mutta mistään kristillisestä vauvakasteesta ei tuossa ajassa ole kaavoja ollut. Mikvessa piti opottautua veden alle kolme kertaa, mutta se tuskin tarkoittaa isää, poikaa ja pyhää henkeä.
Eikö Jeesus sanonut, että jos on kylpenyt, riittää kun pestään jalat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikve
Tarja
Mikve -kaste on myöhempi kehitys erilaisista juutalaisista kasteista.
Oleellista tämän tekstin äärellä on se, että tuohon aikaan mennessä oli syntynyt Messiaan odotus. Tämän Messiaan toimintatapana kansalle kääntymyksen antamiseen oli kasteen antama puhdistus.
Tarja
Juutalaisissa menoissa liturginen kaava on kautta aikojen ollut erittäin sidonnainen kaavoihin. Tämä tapa seurasi myös niitä juutalaisen perinteen seuraajia, jotka uskoivat Jeesukseen eli siis joita kreikkalaiselle kielialueelle tultaessa alettiin kutsumaan kristityiksi.
Meidän ehtoollisliturgia esimerkiksi on yhdistelmä kolmesta aterialiturgiasta, joiden erityinen kristillinen painotus on se, että Jeesuksen uhri ristillä on ollut toimia sinä Jumalan Karitsana, joka kuolemallaan otti pois maailman synnin.
Monet niistä jotka ei kristillistä opetusta kunnolla tunne käsittävät kasteen asian väärin. Syynä on varmaankin opetus kasteesta, jota on liian vähän. Kasteen vesi itse on pelkkää vettä eikä se pese ketään puhtaaksi ja Jumalalle kelvolliseksi.
Sen sijaan asia muuttuu toiseksi, kun kasteeseen liittyy Jumalan lupaus ja luottamus tähän lupaukseen, jolloin kaste on sen merkkinä, että on ottanut vastaan sen mitä on luvattu. Kaste sinetöi sen että on vastaanottanut Jeesuksen sovitustyön. Kasteessa on olennaista se mitä Jeesus on tehnyt sovittaessaan synnin ja peittäessään sen omalla verellään.
Tämä peite kasteessa luetaan konkreettisesti kastettavan ylle, kun hän saa kasteen.
Pekka
Kiitos puheenvuorostasi.
Tuo mainintasi kasteeseen liittyvästä Jumalan lupauksesta ja luottamuksesta tähän lupaukseen on tapana ilmaista että veteen yhdistyy Jumalan sana.
Luther opetti pari kolme vuotta Hubmeierin keksimän anabaptistisen kasteopin jälkeen, mitä on vastattava, kun nämä harhaopettajat väittivät kastetta pelkäksi vedellä valamiseksi.
” Vastaa siis näin: Kaste ei ole pelkkää vettä, vaan Jumalan sanaan ja käskyyn sisältyvää ja sen pyhittämää vettä. Siksi se onkin jumalallista vettä, ei tosin sen vuoksi, että vesi sinänsä olisi muuta vettä jalompaa, vaan sen vuoksi, että Jumalan sana ja käsky liittyvät siihen.
Pelkkää konnankoukkuilua ja Perkeleen ilveilyä onkin nykyisten hurmahenkiemme tapa pilkata kastetta: he hylkäävät sitä koskevan Jumalan sanan ja asetuksen eivätkä pidä kastetta minään muuna kuin kaivosta nostettuna vetenä. Sitten he vielä jaarittelevat näin: ”Miten kourallinen vettä muka sielua auttaisi?”
Ystävä kallis, kenen sinä luulet pitävän vettä muuna kuin vetenä, jos kasteen kaksi osaa erotetaan toisistaan?
Mutta miten sinä rohkenet tuolla tavoin käydä käsiksi Jumalan säädökseen ja repiä siitä irti sen parhaimman aarteen, jonka Jumala on siihen yhdistänyt ja sisällyttänyt ja jota hän ei anna siitä erottaa. Sillä veden varsinainen sisältö on Jumalan sana eli käsky ja Jumalan nimi. Tämä aarre on suurempi ja jalompi kuin taivas ja maa.”
Vastaanottamisen sijaan tulisi sanoa: omistaa Jeesuksen sovitustyön.
Pesonen Pekka
Mitä ajattelet siitä, että tuo sovitustyö ei merkitse mitään maallisessa oikeudessa, onko maallinen oikeus kristinuskon vastainen. eli pakanuutta.?
Jos ajan autolla yli nopeusrajoituksen, eli teen syntiä, rikon lakia ja poliisi tulee.
Antaa sakkolapun, ja minä sanon, että ei käy, Jeesus jumalan poika on jo sovittanut kaikki minun synnit.
Nauraako poliisi, vai kaatuuko hän pelosta maahan ja pyytää anteeksi.?
Toinen kysymys:
On sanottu, että Jeesus täytti lain meidän puolesta, emme ole enää lain alla. Sovitustyö.
On ymmärretty väärin sana täyttää. Jos laki oli Jeesuksen mielestä vajavainen ja hän täytti sitä, hän teki silloin lisäyksiä. Kuten kielsi avoeron. Teki siis vaikemmaksi monta asiaa.
Sitä ei haluta nähdä, niinpä uskotaan, että jos lasi on vettä puolillaan, ja sitä täytetään, se tarkoittaa, että lasi tyhjennetään kokonaan.
Tarja
Puhutaan lain kolmesta käytöstä. Niitä ei pidä sekoittaa keskenään. Nämä ovat
1) Lain ensimmäinen käyttö on yhteiskunnallinen oikeuden ylläpitäminen ja siihen liittyvä oikeuden pito. Tätä säätelevät maalliset lait ja yhteiskunnan antamat normit.
2) Lain toinen käyttö ilmaisee, että me olemme itsessämme syntisiä ja tarvitsemme Jumalan laupeudessaan myöntämää anteeksiantoa. Tämän anteeksiannon perustana on Pekan mainitsema Jeesuksen sovintotyö.
3) Lain kolmas käyttö on Jumalan sanan ohjeiden käyttö hyvän elämän ohjeina. Näin Raamattuun sisältyvä rakkauden käsky saa opastaa meitä armahtavampaan elämään, missä meidän ihmisten keskinäinen kunnioitus ja ystävyys on mahdollista pitää yllä.
Yhteiskunnallinen käyttö, ruokasäädökset, puhtaussäädökset, temppelitoimet, tuomarin ohjeet. Onhan lailla monta käyttöä. Sotakäärökin oli essealaisilla.
Jos tekee rikoksen tunnustaa, ja suorittaa lain määräämän rangaistuksen, eli sovittaa rikoksensa, se on siinä.
Mikä on sovitettu maanpäällä, se on sovitettu myös taivaassa.
Laki on hyvä ja oikea.
Ei ole olemassa mitään könttäsovitusta, ei vaikka kuinka uskoisi.
Tarja
Sinä tuot kommentissasi esille lain ensimmäisen käytön puitteissa liikkuvia näkökohtia. Sen sijaan näistä ei voi millään muotoa tehdä johtopäätöksiä lain toiseen tai kolmanteen käyttöön.
Viime vuosisadalla edesmennyt ensimmäinen vaimoni oli juristi.
Juridiset kysymykset olivat alati mukana keskusteluissamme. Oli miellyttävää oppia huippujuristin ajatuksen kulkua hänen pohtiessaan erilaisten tulkintaperinteiden soveltamista kulloinkin keskustelun aiheena olevien ongelmien ratkaisemiseksi voimassa olevan lainsäädännön puitteissa.
Valitettavasti hän sairastui juuri niihin aikoihin, kun hänet oli kutsuttu Korkeimman hallinto-oikeuden esittelijäksi. Yli 15 vuotta sain olla samaan aikaan puoliso ja omaishoitaja.
Matias
Sinä puhuit kolmesta, minä vähän lisäsin, eikä siinä kaikki ole.
Teki mieleni kysyä, että sanotko vaimollesi, että me olemme nyt armon alla, emme enää lain alla?
Tarja
En sotkenut näitä lain kolmea käyttöä toisiinsa. Kukin näistä kolmesta lain käytöstä on käsiteltävä erikseen eikä niiden opetuksia saa sotkea toisiinsa.
Matias
Onko Laki sinulle kolmiyhteinen. mutta Yksi, koska on vain yksi sana Laki. kuitenkin ne kolme pitää käsitellä erikseen.
Kolmen käsittely tuntuu olevan hyvin mielivaltainen, koska laki on kolme ja ne ptää käsitellä erikseen, Jumala on kolmiyhteinen, mutta pitää käsittää yhtenä.
Tarja
Erilaiset laskutavat soveltuvat erilaisiin yhteyksiinsä.
Esimerkikii kun sanotaan että 1 – 1 = 2 niin se soveltuu emolanpaan synnyttäessä karitsan. Ensin oli yksi lammas, sitten siitä otettiin POIS yksi lammas ja laskemman tulos oli kaksi lammasta.
Hauska väite, mutta kyllä emo on kaksi, jos hänessä on toinen sisällä. 1-1= 0 eli ei mitään.
Kreikkalaisissa numeroissa kolme on kolme erillistä pystysuoraa viivaa, mutta se on kuitenkin yksi numero, eli kolme.
Meillä on arabialaiset numerot, ja kolme ilmaistaan yhdellä numerolla, jonka kristityt sanovat kuitenkin olevan kolme erillistä persoonaan, koska se aikoinaan oli kolme erillistä viivaa.
Kreikkalaiset aakkoset saivat aikaan kolmiyhteisen yhden.
Tarja
Kiitos mielenkiinnosta blogiani kohtaan.
Nuemeroita käsitellessäsi puhut roomalaisista numeroista, joissa kolmonen oli kolme viivaa.
Kreikkalaiaessa kirjaimistossa juuri neljäsataaluvun lopulla eli vuonna 403 tai 402 eKr. Ateenassa tehtiin päätös joonialaisten kirjainten virallisesta käyttöönotosta, missä kolmonen ilmaistiin aakkoston kolmannella kirjaimella
Γ γ gamma γάμμα. .
Eilen Svenssonin väentuvassa pitämässäni hartaudessa vertasi kolminaisuusoppia huoneen kolmeen ikkunaan. Sanoin, että huoneessa on kolme ikkunaa, mutta valo on yksi. Näin myös Jumala on yksi, mutta hän on ilmoittanut itsensä meillekolmena persoonana, Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä.
Tarja
Pyhän Kolminaisuuden kuvaa erittäin hyvin
Athanasioksen tunnustus.
Se kuuluu seuraavasti:
Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.
Yhteinen kristillinen usko on tämä: Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta.
Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma,
mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.
Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki: Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton.
Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön.
Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.
Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias, eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.
Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala. Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra, eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.
Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.
Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.
Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee. Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.
Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu – kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.
Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.
Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.
Oikea oppi on tämä: Me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika, Yhtä lailla Jumala ja ihminen:
Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala, äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen. Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen.
Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä, ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä.
Vaikka hän on Jumala ja ihminen, ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi.
Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi, vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden.
Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa, vaan siksi, että hän on yksi persoona. Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.
Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista,
astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.
Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.
https://tunnustuskirjat.fi/ekumeeni.html
Tarja
Myös kirkkomme perustava tunnustus
Augsburgin tunnustus
alkaa Pyhää Kolminaisuutta esittelevällä artikkelilla:
I Jumala
Meidän seurakuntamme opettavat suuren yksimielisyyden vallitessa,
että Nikaian kirkolliskokouksen päätös jumalallisen olemuksen ja kolmen persoonan ykseydestä on tosi ja että siihen on epäilyksettä uskottava;
nimittäin että on olemassa yksi ainoa jumalallinen olemus, jota kutsutaan Jumalaksi ja joka on Jumala, ikuinen, näkymätön, jakamaton, ääretön voimassaan, viisaudessaan ja hyvyydessään, kaiken näkyvän ja näkymättömän luoja ja ylläpitäjä.
Kuitenkin on olemassa kolme persoonaa, joilla on sama olemus ja valta ja jotka ovat yhtä ikuisia, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Käytämme tässä sanaa persoona samassa merkityksessä kuin vanhan kirkon opettajat; se tarkoittaa sellaista, mikä ei ole toisen osa eikä ominaisuus, vaan on olemassa itsenäisesti.
Seurakuntamme tuomitsevat kaikki harhaopit, jotka ovat tämän kohdan kanssa ristiriidassa, kuten
manikealaisen, joiden käsityksen mukaan on olemassa kaksi alkuperustetta, hyvä ja paha,
valentinolaisen, areiolaisen , eunomiolaisen, muhamettilaisen ja muut näiden kaltaiset.
Ne tuomitsevat myös samosatalaiset, vanhat ja uudet , jotka väittävät, että on olemassa vain yksi persoona, ja tämän johdosta juonikkaasti ja herjaavasti viisastelevat Sanasta ja Pyhästä Hengestä, etteivät ne ole erillisiä persoonia, vaan että Sana merkitsee ääneen lausuttua sanaa ja Henki luonnossa aikaan saatua liikettä.
https://tunnustuskirjat.fi/augstunn.html#Jumala