Jos maatamme ei rakenna Jumala, auttajamme, / niin työmme tyhjiin raukeaa, / me turhaan harrastamme. / Se minkä ihmisvoima loi, / ei koskaan täällä kestää voi, / jos tuki Herran puuttuu. (Virsi 582:1). Tämän virren on kirjoittanut Julius Krohn vuonna 1880 Psalmin 127 pohjalta.
Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo. Turhaan te nousette varhain ja myöhään menette levolle ja syötte leipänne murheella: yhtä hyvin hän antaa ystävilleen heidän nukuessansa. (Psalmi 127:1-2), 1938/1939)
Psalmin kommenteissa Raamattu korjauksin ja selityksin (1987) toteaa, että tärkein asia ei ole hyvä ulkonainen huone, vaan paljon oleellisempaa on se, että sen sisällä eleteään Jumalan armossa ja totuudessa. Sellaisen kodin voi rakentaa vain Herra sanansa ja Henkensä kautta. Kommenteissa todetaan vielä, että ne, jotka eivät tätä halua, Herra voi hylätä heidät turmeltuneen mielensä valtaanm ja silloi hyvässäkin sunnossa elämä tulee riidan ja syntielämän turmelemaksi. —- Virren 582 sanoissa puhutaan ”maasta”, ”jos maatamme ei rakennsa Jumala auttajamme…”, joten psalmin kommenteissa mainitun kodin/asunnon tilalle voidaan laittaa ”maa”, ”meidän maamme”, ja katsoa sitten, miltä selitys näyttää.
