Matkapuhelinten alkuaikoina 1990-luvun alussa GSM-operaattori Radiolinja lanseerasi tunnetuksi tulleen sloganin: ”Jotta suomalaiset voisivat puhua enemmän”. Operaattori käytti ensimmäisenä uutta GSM-tekniikkaa, josta sittemmin kasvoi maailmanlaaja digitaalinen matkapuhelinjärjestelmä.
Helatorstai eli Kristuksen taivaaseen astumisen päivä merkitsi ensimmäisten kristittyjen kohdalla muutosta, jonka kanssa oli opittava elämään. Herra ei ollut enää näkyvällä tavalla läsnä. Tämä kuului kuitenkin Jumalan suunnitelmaan. Yhteydenpidon pidon tavaksi ylöspäin tuli nyt entistäkin korostuneemmin rukous.
Rukouksella ja matkapuhelinten mahdollistamalla yhteydenpidolla on paljon yhteistä. Kännyköiden ominaisuuksien ajatteleminen voi auttaa meitä näkemään, miten suurenmoisesta asiasta rukouksessa on kyse. Se voi myös rohkaista meitä rukoilemaan enemmän.
Matkapuhelimet ovat nykyään monipuolisia kommunikaation välineitä. Niiden keskeisin ominaisuus on kuitenkin edelleen sama kuin ensimmäisen sukupolven yksinkertaisilla kännyköillä: ne kulkevat mukana ja niitä voidaan käyttää missä tahansa – toki verkon on oltava ensin olemassa.
Kirkko on rukouksen paikka, mutta rukoilla voidaan missä tahansa: kävelyllä, tiskatessa, bussimatkalla, kassajonossa. Olennaista on Jeesuksen mukaan se, että rukoilemme ”hengessä ja totuudessa”. Ymmärrän tämän merkitsevän rehellisyyttä ja sitä, että tajuamme olevamme Jumalan kasvojen edessä.
Käsitämme ehkä jotakin radioaalloista ja taajuusalueista, mutta enemmistö meistä ei tajua paljoakaan siitä, miten matkapuhelimet toimivat. Se ei kuitenkaan estä meitä käyttämästä niitä.
Rukous on myös eräänlainen salaisuus, jota emme voi järjellämme selittää. Epäilykset niin Jumalan olemassaolon kuin oman uskomme riittävyyden suhteen voivat vallata mielen. Tämän ei kuitenkaan pidä antaa tulla rukoilemisen esteeksi. On opittava rukoilemaan, vaikka järki panisi hanttiin.
Viime sunnuntain evankeliumitekstissä Jeesus opettaa meille ”Isä meidän” -rukouksen. On ihmeellistä, että me voimme lähestyä Jumalaa lapsen tavoin. Tämä ei ole itsestään selvää. Jumala on Isämme, koska Herra Jeesus on tehnyt tämän suhteen mahdolliseksi. Voidaan sanoa, että rukousyhteyden Taivaalliseen Isään mahdollistaa eräänlainen prepaid-liittymä.
Pyytäkää, niin teille annetaan. Ei kai kukan teistä anna pojalleen kiveä, kun hän pyytää leipää. Valvokaa ja rukoilkaa. Saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Rukoilkaa lakkaamatta. Niin Jeesus kuin apostolit kehottavat meitä kerta toisensa jälkeen rukoilemaan. He tiesivät ja ymmärsivät, että rukous ja Jumalan siunaus kulkevat käsi kädessä.
Siksi rukouksen laiminlyönti on vakava asia.
Lehdet puhkeavat nyt keväällä puihin, koska elämän virrat nousevat rungosta oksiin. Samasta syystä puut tuottavat syksyllä hedelmää. Rukous on yhteyden kanava, jonka kautta Jumalan siunaus tulee meidän ihmisten maailmaan. Ilman yhteyttä Kristukseen, todelliseen viinipuuhun, oman elämämme köynnös vääjäämättä kuihtuu. Uskon liekki sammuu.
Siksi rukoukseen on varattava aikaa. On syytä olla realisti: emme tule saamaan aikaa – tämä aika on otettava. Vaikka ymmärtäisimmekin asian tärkeyden, rukous jää helposti. ”Siksi rukoushetkistä kiinni pitäminen tulee päivittäisen kilvoituksemme tärkeimmäksi asiaksi.” (Ole Hallesby).
Omalla kohdallani aamusta on tullut se hetki päivästä, jolloin luen sanaa ja rukoilen – kävelylenkkiin yhdistettynä. Tätä ajankohtaa tahdon suositella muillekin, onhan koko päivä vielä edessä ja rukoushetki antaa voimaa kohdata päivän haasteet.
Saatat lukea tätä blogia matkapuhelimestasi. Muista, että myös rukouksen tie on ulottuvillasi.
Oli lämminhenkinen tilaisuus. Kiitoksia vaan Heikki Huttuselle, Marjaana Toiviaiselle ja muille järjestelyistä vastuullisille.
Jorma, vertauksesi kännykän ja rukouksen toimivuudesta on osuva. Mutta mitä mieltä olet siitä, kun kännyköistä voi tulla myös kiusankappale kun niillä otetaan valokuvia ja dioja kesken konsertin? Käsiä kohotellaan sinne ja tänne (kuin herätyskokouksessa), pidetään takana istuvan naaman edessä diaa tallennettaessa (kuten minulle kävi viimeksi kotikirkon konsertissa). Katson mieluummin esiintyjiä elävinä (live) enkä edessä istujan kännykän näytön läpi. Miten tämä ongelma vertautuu rukoukseen? Ehkä vähän vapaamuotoinen ja turhakin kysymys rukoukseen liitettynä, mutta sinänsä tosi.
Rukous on se juttu ja matkapuhelin ajallinen väline, mitä ei ole tehty rukoilun helpottamiseksi.
On näkyviä, ajallisia asioita, jotka voivat kertoa Itse Asiasta, eli siitä ketä me seuraamme, eli olemmeko Jumalan Pojan uskossa.
Jeesus puhui Samarian naiselle, Joh.4:
23 Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo.
24 Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa.”
Jumala kuulee vain omiansa. Jumalattoman rukouskin on Hänelle kauhistus.
Henki rukoilee meissä sanomattomin huokauksin. Eli ei ole kysymys siitä muistammeko rukoilla ja mitä meidän tulisi rukoilla.
Rukous on tai saisi olla ajatuksiemme yhteen laittamista mieltämme koskettavasta.
Kristillinen kulma saa olla mukana muttei välttämättä. Kyse on mielemme harjoituksesta jäsentää ja purkaa sanoiksi elämäämme aktuaalisesti kuuluvaa. Näin kyse on hyvästä asiasta mihin kannattaa harjoittautua.
Pekka V.,
Esittämäsi rukous on herkistysharjoittelua, sitä mikä avaa mielen kaikelle. Eli on psykologiaa!
Yhteys Jumalaan ”onnistuu” vain Pyhän Hengen kautta. Siksi Raamattu ikäänkuin varoittaa, ”jumalattoman rukouskin on kauhistus jumalalle”.
Ovatko Herran Siunaus ja Isä Meidän rukous herkistysharjoittelua ilman Oikeaa Uskoa Pyhästä Hengestä vielä puhumatta.
Pekka V.,
Sitten Jerusalemin helluntaipäivän Pyhän Hengen kasteen ja ensimmäisen uskovien, Jeesuksen seuraajien (kristityt) seurakunnan perustautumisen on ollut jäljittelyjä enemmän kuin Itse Asiaa. Koko historia on täynnä sitä. Jäljitelmistä pääsisi eroon ja pysyisi erossa, jos ei luettaisi Raamatusta muuta kuin mitä siellä on luettavissa.
Jeesus antoi mallin, puitteet mitä ja miten rukoilla. Se malli on niille, joissa Hän asuu. Kun uskonnollinen rukoilee Isämeitää, hän ”oivaltaa”, että aivan näihin päiviin asti on ollut väärin käännetty, ”.. äläkä saata meitä kiusaukseen”.
Herran siunaus annettiin Aaronille Mooseksen kautta. Sen käyttö, eli sanojen sisäistäminen on uskovan rukouksena puhetta Jumalalle, mikä kuullaan.
Eli ei sääntöjä, muttei muita rukouksia, joita ihmiset sanoittavat toisten suuhun toistettaviksi. Sanaton huokaus on rukous ja jokaisen ääneen rukoilun takanakin.