57 vuoden joulumatkoilla on oppinut jo realiteetit. Tonttuja on vain saduissa ja joulupukki on myös osa sitä tarinaa. Joulun kiireetkin muuttuvat, ruokaa ei enää tarvitse kerätä pitkin vuotta eikä päreen valossa kutoa sukkaa. Vain merkitys on sama vuosituhannesta toiseen.
Suuri juhla on ovella, viimeinen luukku on avettu. Nyt kuulen, kuinka enkelikuoron kirkkaat ja paimenten matalina soivat äänet kertovat meille sanomaa: Kristus on teille tänään syntynyt. Kiiruhdan monen päivän matkaltani paimenten joukkoon. Lampaatkin hämmästelevät ympärillään olevaa kirkkautta. Ne eivät pakene, vaan jäävät paikoilleen.
Matka päättyy aina. Nyt se päättyy joulun iloon. Lapsen syntymään. Joskus matka päättyy toisella tavalla. Matkalla olo on ollut kokemus, mutta tällä kertaa päämäärä on kaiken täyttymys.
Valitettavasti työ-asut ovat todella rumia ja tätimäisiä , ihmettelen, että kukahan asut on suunitellut…en varmaan itse pue pääleni kumpaakaan versiota.Huh Huh
Kaunis kuvaus Kiitos.