Jouluna monessa perheessä on tapana kokoontua sukulaisten kanssa yhteiseen juhlaan. Voidaan matkustaa pitkiäkin matkoja kyläilemään. Silloin myös syödään usein tavallista monipuolisempaa ja herkullisempaa ruokaa. Joulukuusi koristellaan ja sen latvaan laitetaan tähti muistuttamaan itämaan viisaista tietäjistä. Kuusen juurella on lahjapaketteja, joiden avaamista varsinkin lapset odottavat innolla. Itse olen kiitollinen Jumalalle siitä, että meillä on aina luettu jouluevankeliumi Luukkaan evankeliumin toisesta luvusta ja laulettu joitakin Kauneimpia Joululauluja.
Niitäkin kyllä on, jotka eivät halua viettää lainkaan joulua, mutta onhan Jeesuksen syntymä juhlimisen arvoinen tapahtuma. Voidaan sanoa Jeesuksen syntymän olevan pääsiäisen ohella maailmanhistorian merkittävin asia ja totuus. Siionin Kanteleessa yhdistetään joulu ja pääsiäinen hienolla tavalla: ”Hyvä Paimen, uhrilammas, Tallin seimess` uinahtaa. Poika Isän ainokainen Ihmiskunnan vapahtaa.” (SK 18:3, vuoden 1984 vuoden).
Aadamin ja Eevan lankeemus paratiisissa toi maailmaan synnin, kuoleman, sairaudet ja kaikenlaisen hädän ja kurjuuden. Jeesusta Kristusta sanotaan Raamatussa toiseksi ja viimeiseksi Aadamiksi. ”Sillä niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa.” (1. Kor. 15:22). ”Niin on myös kirjoitettu: ”Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu”; viimeisestä Aadamista tuli eläväksitekevä henki.” (1. Kor. 15.45). ”Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen oli taivaasta.” (1. Kor. 15:47).
Jeesus on Raamatun mukaan koko maailman Vapahtaja (Joh. 4:42, 1. Joh. 4:14). Enkelit jouluyönä ilmoittivat tämän hyvän sanoman eli evankeliumin kaikelle kansalle eli kaikille ihmisille (Luuk. 2:10-14). Miten suhtaudumme Jeesukseen ja Hänen veriseen ristin sovitustyöhönsä? Siitä riippuu ikuinen tulevaisuutemme eli taivaspaikkamme. Jeesus on kuitenkin paras joululahjamme. Älkäämme jättäkö tätä joululahjaa avaamatta, vaan omistakaamme Jeesus itsellemme pelastukseksi! Hän kuuluu meille kaikille.
Siunattua ja pysyvää joulurauhaa ja jouluiloa sinulle, rakas ja hyvä lukija! Jeesus on ystävämme, veljemme ja Herramme, nyt ja aina.
Tämä kirjoitukseni löytyy myös uusimmasta Joulukuun Todistaja-lehdestä.
Kristitty iloitsee ja pitää erittäin tärkeänä sitä, jos hän voi tehdä jotakin oikeata hyvää yhdellekin ihmiselle! Se ei ole missään nimessä vähäpätöistä ja turhaa työtä.
Tarvitaan suurta ja vahvaa uskoa, jotta olisi vapaa puheessa, jottei pelkäisi, että ruokasäkki ja leipäkori joutuvat kärsimään vahinkoa. Uskon täytyy olla rohkea.
Armon välähdyksiä Lutherin seurassa, koonnut Jaakko Mäkeläinen, s. 35, Uusi Tie, 2004.
Oletko tullut ajatelleeksi, että eräänä päivänä mikään ei enää ahdista sinua eikä kukaan enää vaivaa sinua?
A. P. Simpson
Taivaassa tämä toteutuu varmasti!
Herra kaikkivaltias,
Jumalan Poika armias,
Ilmaantui ihmiseks,
Luoja luodun vertaiseks;
Korkeuden kuningas
Rikkauden ruhtinas,
Orjan köyhän muotoiseks.
Tuli tänne taivaasta,
Nyt alas korkeudesta
Turvamme toivottu
Hartaasti halaittu,
Jota isät odotti,
Uhreillansa ennusti
Herran oma siunattu.
Hengellinen Virvottaja, vuoden 1894 painos.
Kirkkauden Herra. Tee meille rakkaaksi pyhä sanasi. Auta meitä yhä syvemmin tajuamaan Raamatun merkitystä, jotta saisimme siitä elämäämme yhä runsaamman hyödyn. Näytä meille oma paikkamme maailmassa, ihmisten keskellä ja työelämän palveluksessa. Älä jätä meitä oman viisautemme varaan, vaan kirkasta meille sanasi kautta apusi ja tukesi.
Jaakko Haavio, Taivaan avain, s. 91, WSOY, 1965.
Profeetan kutsumus
Emmekö ole lukeneet, että Jumala Vanhassa testamentissa yleensä herätti yhtä aikaa varten vain yhden profeetan? Mooses oli yksin Egyptistä lähdettäessä, Elias yksin kuningas Aahabin aikana, Elisa myös yksin hänen jälkeensä, Jesaja oli yksin Jerusalemissa, Hoosea yksin Israelissa, Jeremia yksin Juudeassa, Hesekiel yksin Baabelissa jne.
Martti Luther, Valitut Teokset III, s. 53, WSOY, 1983.
Evankeliumi on ikään kuin eräänlainen kulkuneuvo, jonka kautta meidän luoksemme tuodaan Kristus vanhurskautensa ja kaikkien lahjojensa kanssa.
Martti Luther, Jesaja 53:n selitys, SLEY, 1994.
Ja te tiedätte hänen ilmestyneen ottamaan pois synnit; ja hänessä ei ole syntiä. 1 Joh. 3:5
Koko maailma on Kristuksen ihanan voiton kautta aivan yhtä todellisesti ja oikein lunastettu kuin se Aadamissa on langennut ja kadotettu, se saa yhtä ansaitsematta Kristuksen kautta iankaikkisen elämän kuin se Aadamin kautta on perintönä saanut synnin ja kuoleman. Aadamilta saadun perinnön näemme ja tunnemme joka hetki itsessämme ja maailmassa; mutta perintöämme Kristuksessa emme näe emmekä tunne, sitä on vain evankeliumin kautta julistettava ja se on meidän USKOTTAVA. Mutta Herra Jumala näkee Kristuksen ja hänen ansionsa. Sen tähden yhtä varmaan kuin sinä näet maailman vajonneena synteihinsä, yhtä varmaan Jumala näkee kaikki ihmiset täydellisesti sovitettuina, vanhurskautettuina ja pyhitettyinä, vieläpä niin ihanina kuin silloin, kun hän alussa katsoi kaikkea, mitä hän oli tehnyt: katso, SE OLI KAIKKI SANGEN HYVÄÄ. (Ks. 1 Moos. 1:31) Ellei maailma olisi Jumalan silmissä entisessä tilassaan ei Kristus olisi sovintotehtäväänsä täydellisesti täyttänyt.
Carl Olof Rosenius (1816-1868), ARMOA ARMOSTA, s. 226, SLEY, 1966. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.
Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto. Luuk. 2:14.
Se, että Jumala on tullut ihmiseksi, alentunut meidän kurjuuteemme pelastaakseen ja autuaiksi tehdäkseen meidät kadotetut syntiset, tuhlaajalapset – se on Jumalan rakkauden ihanin ilmestys. Siitä kaikki uskovaiset jo täällä murheen laaksossa riemuitsevat. Juuri tämä on perussävel siinä ”uudessa virressä”, jota tuolla ylhäällä taivaissa pelastettujen miljoonat jo laulavat ”mahtavana kuin ukkosen jylinä, suloisena kuin kanteleitten soitto”. Siihen virteen Jeesuksen Kristuksen kunnian päivänä vihdoin kaikki luodut taivaassa ja maan päällä yhtyvät sanoen: ”Hänelle, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalle ylistys ja kunnia ja kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti!” (Ilm. 5:13) Siten Jumalan rakkautta iankaikkisesti ylistetään, tuota suurta, armahtavaa rakkautta, joka ei säästänyt ainokaista Poikaa, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän tähtemme. Siitä rakkaudesta Poika tuli maailmaan, että hän omalla, kalliilla verellään ja hengellään pelastaisi syntiin langenneen ihmiskunnan, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan saisi Kristuksen kanssa periä iankaikkisen elämän. Kunnia olkoon Jumalalle! (2. Kor. 1:20)
Fredrik Gabriel Hedberg, Armoa armosta, jouluaaton teksti, SLEY, 1966. Sulut ovat allekirjoittaneen lisäys.
Tällainen on tilanne paavilaisten keskuudessa. Evankeliumista he lukevat, kuinka Vapahtaja on syntynyt. Kirkossa he veisaavat: ”Jos hän ei tullut olisi, Niin ihmissuku hukkuisi Ja saisi kadotuksen”; (Vanha VK 19:2, Tuntematon, latinankielinen 1300-luvulla, Jaakko Suomalainen, tunnetummin Jaakko Finno, kuoli 1588, v. 1583 virsikirjaan. ”Siis kiitän, Jeesus, sinua Ja rakkautes suuruutta, Kun toit sä lunastuksen.”) mutta kuitenkin he rientävät avuksihuutamaan neitsyt Mariaa, he paastoavat, viettävät pyhien vainajien päiviä, tekevät toivioretkiä, säätävät ja kuulevat messuja jne., kaikki on toisen Vapahtajan etsimistä ja tuon virren sisällön kumoamista, kun oikean Vapahtajan ja lapsukaisen sijaan asetetaan neitsyt Maria ja muita pyhiä, jopa kehnoja ja vaillinaisia ihmistekoja.
Martti Luther, Huonepostilla, s. 74, SLEY, 1945. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.