[Riikka Reina ja Ida-Maria Pankka]
Ida-Maria: Ensimmäinen muistikuva, joka minulla on joulukalenterista on 1980-luvun lopulta. Äitini oli tuonut töistään meille joulukalenterit. Lumisessa maisemassa olivat Henri ja Hanna Hippo. Kun jouluaattona oli avattu viimeinen luukku, irrotettiin kalenterista sen pahviosat. Luukkujen takaa paljastunut muovikalvo otettiin kokonaisuudessaan esiin. Saimme ikkunaan kuvan jouluseimestä. Värillinen kalvokuva oli useampana vuotena lastenhuoneen ikkunassa.
Riikka: Minun lapsuuteni joulukalenteri oli ruotsalaisen Alice-tädin ristipistotyönä tekemä kangastaulu. Siihen punaisella silkkinauhalla äitini ripusti jotakin jouluista. Edelleen tuo kangastaulu löytyy minulta. Silkkinauhat ovat hapertuneet ja taulu on paljon muistikuvaani pienempi.
Ida-Maria: Minulla ei ole ollut lapsena suklaa- tai tavarajoulukalentereita. En muista enää vänkäsinkö sellaista äidiltä. Joulukalenteri oli kuitenkin tärkeä. Se oli ainoa mittari, jolla laski aikaa lahjojen avaamiseen, kuusen koristeluun ja mummolan ensimmäisen pulkkamäkeen. Se oli tärkein mittari lapsen elämässä.
Riikka: Merkittävin joulukalenteri on minulle ollut partiolaisten adventtikalenteri. Aktiivisena partiolaisena olen myynyt varmasti 1000 kalenteria. Niitä myytiin pientä kylää kiertäen ja useassa talossa olinkin odotettu joulunalun vieras.
Ida-Maria: Ensimmäistä joulukalenteri, jonka olen itse tehnyt oli Rouskis Kirkonrotan joulukalenteri. Muistan vieläkin sen hetken, kun keksin idean kalenterista yhtenä syksyisenä perjantaina ja saman tien ryntäsin kysymään esimieheltäni saisinko kirjoittaa Rouskiksen joulunodotuksesta joulukalenterin, jota lapset voisivat www.kirkonrotta.fi -nettisivuilla avata. Joulukalenterista tuli adventtikalenteri, jossa pieni Rouskis lukee eri paikoissa jouluevankeliumia. Jokaisen luukun pystyi myös kuuntelemaan. Lukijoina toimivat lastenohjaajat ja viimeisessä luukussa oli silloinen arkkipiispa äänessä. Sain olla joulunodotuksen rakentaja.
Riikka: Tällä hetkellä omat lapseni avaavat hyvin erilaisia joulukalentereita. Vuosien varrella valittuina on ollut äidin kokoamista joulukalenterista, kauden hittituotekrääsiin tai suklaakalentereihin. Muodosta riippumatta joulukalenterilla on meidän perheessä tärkeä juhlan valmistajan rooli. Kalenteri mittaa päiviä siihen päivään, kun hiljennymme suurimpaan syntymäpäiväjuhlaan.
Ida-Maria: Viimeisin joulukalenteri, jota olen ollut mukana tekemässä on tämän vuoden Lastenkirkon Tähtipoika-joulukalenteri. Tällä kertaa olen ollut mukana vain kalenterin alkutaipaleella ideoimassa sitä ja viemessä eteenpäin sen ilmestymismuotoa. Tietääkseni ensimmäistä kertaa kirkolla on lapsille suunnattu mobiilijoulukalenteri. Olen odottanut jo keväästä, että saan avata ensimmäisen luukun. Näitä luukkuja ei voikaan etukäteen avata, kuten lapsena Hippo-kalenterin.
Riikka: Traditiot muuttuvat, mutta sisältö, juhlan syy ei muutu. Joulukalenterin muoto voi tänään olla toinen kuin aiemmin. Merkitystä on sillä, että se mittaa aikaa ja valmistaa meitä odotukseen. Suuri juhla tarvitsee vaan suuren ja pitkän odotuksen. Joulun traditiot muuttuvat, mutta joulu pysyy.
Riikka Reina
kehittämispäällikkö
Agricola
Ida-Maria Pankka
kouluttaja
Agricola
