Satu rumasta ankanpoikasesta tuli mieleeni, kun istuin koneen ääreen. Istuin pilvistä iltapäivää kerrostalomme pihapenkillä. Siinä oli lämmin olla ja ulkoiset olosuhteet ihanteelliset. Sisälläni oli kuitenkin joku liikehdintä, joka alkoi laittaa asioita uuteen järjestykseen. Raamattu puhuu järistyksestä, joka liikuttelee taivaankin voimia. Mikähän niitä taivaan voimia liikuttelee? Ettei vain olisi markkinajumala tässäkin mukana. Yhtenään tulee asioita, jotka panee miettimään Suomen henkistä ja hengellistä tilaa. Onko Jumalan pyhyys todella niin pieni juttu nykyihmiselle, ettei voida seurakuntien pääkirkkoja pyhittää vain Hänen kohtaamispaikoiksi? Olihan sekin ihme nähty, että kirkko muutettiin yökerhoksi ja sitten palautettiin taasen kirkoksi.
Näitä miettiessäni kelailin mielessäni unta, jota näin viimeyönä. Monet uskovat vähättelevät unien sanomaa. Saahan sitä vähätellä, mutta minun Raamatussani lukee, että Jumala puhuu unienkin kautta ihmisille erittäin vanhuksille. Siihen uneen liittyi entiseen ammattiini kuuluvia asioita. Siinä oli myös huoneen numero, joka oli 215. Koitin kysellä Herralta, että onko sillä numerolla joku merkitys. Kun sitten heräsin aamupäiväuniltani, niin heräämisvaiheessa sain sanat: Virren numero! Etsin virsikirjan ja luin sen virren. Se on kasteosastossa. Jouduin perusteellisesti käsittelemään asian: Mihin kirkkoon tai seurakuntaan minut on kastettu? Jos minut kastettiin luterilaiseen kirkkoon, niin erotessani siitä jätän Jumalan valtakunnan samalla. Mutta onko Jumala luterilainen? Tulin siihen tulokseen, että ei ole. Olen Jumalan valtakunnassa olisinpa fyysisesti missä tahansa samaa Raamattua lukevien ystävien parissa.
Sitten tuli puhuttelun vaikea ja vakava vaihe. Sain käsitetäväkseni kysymyksen: Voisitko lakata esilläolemisesta ja vetäytyä julkisuudesta ja vositko luopua kaikista toimistasi ja jäädä nollaksi. Lupasin ja vielä niin, että jään nollaksi, jos Hän ei anna mitään uutta. Jos pystyn käymään läpi tämän asian niinkuin Herra haluaa, todennäköisesti en ole enää vankilalähetti tai mitään muutakaan mainittavaa. Tässä nyt punnitaan onko palveluni ollut lihallista vai hengellistä? Jos se on ollut lihallista, siinä ei ole mitään säilyttämisen arvoista. Vaikka olisi ollut jotain hengellistäkin, niin Hänellä on mahdollisuus lähettää toisia, jotka ovat pätevämpiä niihin tehtäviin. Jos kykenen käymään tämän läpi, uusia blokeja syntyy ainoastaan, jos Hän käskee ja antaa aiheen.
Tapio.
Jeesus on luvannut, että missä ja milloin tahansa kirkko kokoontuu litugiaan, hän on paikalla, eli missä tahansa paikalla vähintään kaksi ihmistä messua viettämässä, Raamatun mukaan läsnäolo on todellista: ”Missä kaksi tai kolme on kokoontunut minun nimessäni, siellä minä olen läsnä.”
Tämän raamatunkohdan valossa jokainen katolinen ja lestadiolainen jumalanpalveluskin on yhtä lailla todellinen läsnä olevan Ylösnousseen toimintatilanne kuin mikä tahansa muukin kristikunnan jumalanpalvelus.
On huomattava, että missä tahansa kirkko kokoontuu pyhään liturgiaan siellä koko kirkko on läsnä, sillä lupauksensa mukaan Jeesus on siellä läsnä, ja koska kirkko on Kristuksen ruumis, niin hänen ruumiinsa on läsnä siellä missä hän on koko olemuksellaan kokonaisuudessaan,
elikä siis yhteenveto
koko kirkko on läsnä kaikkialla, missä paikallinen kirkko kokoontuu kolmiyhteisen Jumalan nimeen.
Tämän valossa myös voimme sanoa että iankaikkinen evankeliumi on aina ollut keskellämme kautta koko kirkon historian.
Lähetyskäskynsä mukaisesti Jeesus on ollut kirkon kanssa koko ajan ilman yhtään erotusta: ”Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.”
Matias Roto: ”Jeesus on luvannut, että missä ja milloin tahansa kirkko kokoontuu litugiaan, hän on paikalla, eli missä tahansa paikalla vähintään kaksi ihmistä messua viettämässä, Raamatun mukaan läsnäolo on todellista: “Missä kaksi tai kolme on kokoontunut minun nimessäni, siellä minä olen läsnä.”
Tarkoittaako lupaus ”toista Jeesusta”, jota saarnattiin jo apostolien aikana?
”Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte.”
Saarnaako katolisuus tai lestadiolaisuus sitä Jeesusta, jota apostolit? Jokainen voi asiaa tutkia kammiossaan vertaamalla katolislestadiolaista oppia apostolien kirjeisiin.
Toinen Jeesus antaa toisen hengen. Kun toinen henki on ollut maailmassa lähes 2000 vuotta, niin onko se hävinnyt vai syrjäyttänyt apostolien opin, apostolien saarnaaman Jeesuksen?
Tapio.
Puheesi toisesta Jeesuksesta ei osu maaliinsa.
Jeesus on yksi. Siksi myös hänen ruumiinsa eli kirkko on yksi.
Nikean tunnustus sanoo:
Uskomme yhden, pyhän, yleisen ja apostolisen kirkon.
Latinankielinen puhuu vielä käsitteellisesti täsmällisemmin, että uskomme katolisen kirkon. Kyseessä on siis syvällisempi yhteys. Se on osallisuutta Jeesuksen ruumiiseen ja sen on Jumala itse luonut kasteen kautta. Tämä yhteys käsittää koko maailmanlaajuisen kristikunnan. Koska tämä kirkon yhteydessä oleva yhteys on Jumalan oma teko, niin mikään valta maailmassa voi sitä tyhjäksi tehdä.
Siis latinaksi:
Et unam, sanctam, catholicam et apostolicam ecclesiam.
Kiva keskustelu, joka sensurointineen osoittaa, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Jos on puhtaita jauhoja pussissa, niin ei ole tarvetta sensuroida..
Jeesus ennusti, että taivasten valtakunta hapantuu. Tämäkin mitätön keskustelu osaltaan todistaa profetian oikeaksi,
Tapion mainitsemasta sensurointihalusta
Joillekin näyttää olevan vaikeata myöntää kirkkomme suurimmalle kansanliikkeelle mitään hyvää.
Kun ajatellaan näiden ihmisten kritiikin kohdetta, niin jollakin tavalla heidän on hankalaa nähdä että tuossa liikkeessä mukana olevien ja läheisesti heidän ympärillään olevien noin 200.000 – 500.000 ihmisen mielipiteillä olisi mitään painoarvoa.
Tämä on kirkkomme yhteyden kannalta vakava ongelma.
Jos julkisuudessa ruokitaan yksipuolisesti negatiivisia mielikuvia liikkeestä niin ihmisten ennakkoluulot saadaan kohdistumaan näitä ihmisiä vastaan. Silloin jää kokonaan ymmärtämättä, miksi nuo ihmiset ovat juuri tuossa liikkeessä mukana. Mikä on se myönteinen voima joka pitää liikkeen toiminnan vireänä.
Itse en ole lestadiolainen, mutta peräänkuulutan maltillisuutta ja tasapuolisuutta kaikissa kannanotoissa.
Olisi nimittäin kirkkomme kannalta erittäin tuhoisaa jos yksipuolisuuksien laukojien syytämän kritiikin takia liike alkaisi etääntyä kirkkomme yhteydestä.
Kirkkomme yhteys on päämäärä. Siihen pääsemiseksi kannattaa pyrkiä tasapuolisuuteen koko kirkkomme kaikkia kansanliikkeitä kohtaan.
Matias Roto: ”Jos julkisuudessa ruokitaan yksipuolisesti negatiivisia mielikuvia liikkeestä niin ihmisten ennakkoluulot saadaan kohdistumaan näitä ihmisiä vastaan. Silloin jää kokonaan ymmärtämättä, miksi nuo ihmiset ovat juuri tuossa liikkeessä mukana. Mikä on se myönteinen voima joka pitää liikkeen toiminnan vireänä.”
Määritelmäsi pitää sisällään Jehovan todistajat, islamistit, mormonit, shamaanit, äiti amman kannattajat, natsit jne. Eli niiden toimintaa ei saa käsitellä siten, että kukaan liikkeiden sisällä vetää herneen nenäänsä.
Isis tykkää Matias Roton logiikasta.
Tapio
Muutama näkökohta puheenvuoroosi.
1) Emme puhu muista uskonnoista emme edes sisarkirkoistamme toisissa tunnustuksissa.
Puhumme meidän oman rakkaan hengellisen äitimme, meidän kirkkomme sisäisistä asioista. Lestadiolaiset ovat kanssaeläjiämme meidän yhteisessä kirkossamme.
2) Koskaan emme voi olla kaikille mieliksi. Myös eri mieltä voidaan olla, mutta keskustelu ja yhteydenpito on esitettävä sillä tavoin, että korjaamme epäkohtia ilman että yhden ihmisen tekemästä väärinkäytöksestä leimaamme kokonaisen kristillisen kansankirkkomme osan.
Jokaista liikettä, niin uskonnollista kuin poliittista, pitää tarkastella heikoimman jäsenen näkökulmasta. Kun lestadiolaisuudessa on pedofiliaa ja insestia, niin uhrien asema paljastaa, mitä liike edustaa.
Matias Roto: ”Puhumme meidän oman rakkaan hengellisen äitimme.”
Väitätkö ihan pokkana, ettei Jehovan todistajille, mormoneille, jihadisteille sovellu ”meidän oman rakkaan hengellisen äitimme” määritelmä? Miksi kuvittelet olevasi jotenkin parempi kuin ne, jotka uskovat toisin? Samoin sisimmässään kuin Matias Roto ajattelee Isisin taistelija. Ihminen on nerokkaimmillaan keksiessään selityksiä sille, miksi on enemmän kuin toisin uskovat, toisin ajattelevat.
Tapio.
Jottei keskustelumme juutu pänkkäämiseksi niin pieni kirkon perinteen kertaus siitä miten kautta koko kirkon historian on opetettu, ettei kellään voi olla Jumalaa Isänä taivaassa ellei hänellä ole kirkkoa äitinä maan päällä.
Esimerkiksi kirkkoisä Irenaeus toisen vuosisadan jälkipuoliskolla kertoo ikuiseen neitsyeen Mariaan viitaten että samalla tavoin kuin Autuas Maria neitsyenä synnytti lapsensa samalla tavoin kirkko neitseellisesti synnyttää lapsensa. Tällä hän tarkoittaa ihmisen pelastumista kirkon yhteydessä. Kirkko siis on äiti jonka kautta Pyhä Henki antaa pelastuksen ihmiselle.
Luther puhuu kirkosta äitinämme.
Isossa katekismuksessa hän sanoo kolmannen uskonkappaleen kohdalla:
”Minä uskon Pyhään Henkeen”, — ”Uskon, että Pyhä Henki — pyhittää minut.” — ”Hän käyttää siihen kristillistä kirkkoa, syntien anteeksiantamista, ruumiin ylösnousemista ja iankaikkista elämää.” Pyhällä Hengellä on maailmassa sitä varten erityinen yhteisö, äiti, joka Jumalan sanalla synnyttää jokaisen kristityn ja kantaa häntä. Tämän sanan hän ilmoittaa, ja sitä hän teroittaa. Hän valaisee ja sytyttää sydämet käsittämään sen, ottamaan sen vastaan, pitämään siitä kiinni ja siinä pysymään.
Niinpä nykyajan kirkkoa koskevia keskusteluja käydessämme meidän on aihetta muistaa, että puhumme kirkostamme samalla kunnioituksella ja arvostuksella kuin puhumme omasta rakkaasta äidistämme.
Tapio
Koska aikaisemmin kirjoittamani teksti on poistettu, niin teen vielä pientä toistoa yhdestä puheenvuorosta, mutta kohdistan sen tarkemmin juuri sinuun keskustelutoverini.
Kerrot pedofiliasta ja insestistä ikään kuin se olisi koko liikkeen tunnusmerkki.
Tämä on yhtä lailla yleistävä lauselma, kuin jos aikoinaan jostakin Ruotsissa puukkoaan heiluttavasta suomalaisesta, ”en finne igen”, tehtäisiin sellainen johtopäätös, että koska sinä Tapio olet suomalainen, niin sinäkin ole juovuspäissäsi puukkoa heilutteleva hurjimus.
Koska tällaiset yleistykset ja niistä tehtävät johtopäätökset vievät täysin harhaan, niin peräänkuulutan asiallista tasapainoa uutisointiin silloin, kun joku johonkin liikkeeseen kuuluva näkyvä vaikuttaja on tehnyt väärin, jotta ne sivulliset, joita asia ei koske, eivät joutuisi kärsimään.
Kun vain ihmiset uskaltavat aikaista silmänsä eivät mene kaikenmaailman yleistyksien mukana, niin heillä ehkä on mahdollisuus nähdä lestadiolaisen liikkeen sisäinen voima ja miksi tämä kansanliike koskettaa, vaikutuksen syvyysasteesta riippuen, noin 200.000 – 500.000 suomalaista, siis useampaa kuin esim. Lahden kaupungin väkimäärää, kirkkomme uskollista jäsentä.