Muistan Juhani Holman Tornion ajoilta.
Hän on usealla tavalla kyvykäs Jumalanpalveluksemme tuntija, myös tulkitsijana.
Miksi tässä vaiheessa Hän antaa lupaa, eikö sitä olisi voinut tehdä aiemmin saarnakouluttajana.
Juhani Holman Testamentista uutisissa
Pelottavaahan se on kirkossa etupenkissä istua. Siinä sitä pelkää yhä, että jos nousenkin väärään aikaan ylös. Kaiken kun tulee tapahtua tiettyjen norminen mukaan ja niistä poikkeamisia ei sallita. Harva uskaltaa edes niihin vapaisiin etupenkkeihin itseään tällätä. Silloinkaan kun kakki muut paikat on täynnä. Mieluummin minäkin istuisin takapenkissä. Mielenkiintoista , että vasta testamentissaan Holma uskalsi ottaa esille pelon ilmapiirin kirkossa. Siitä huolimatta että asia on aina ollut kaikkien tiedossa. Merkillistä ettei jumalanpalveluksen sotilaallisesta ja siksi kovin pelottavasta toimituksesta ole koskaan puhuttu.. Uusi tieto on, että papit pelkää vielä meitä muita enemmän. Olisikohan tuo pelottavuus juuri se syy miksi monissa kirkoissa on paljon tyhjää tilaa.
Aikanaan Jumalanpalveluskokemusta tutkiessani luettavaksi vastauksissa tuli sanat tittelien kumartaminen ja muotojäykkyys.
Proseduurini ei ollut aivan heikko kun noin puolet otetuista kirjekuorista postimerkkeineen palautettiin kokoomaa varten. Tarkkaa lukua en nyt muista.
Voisihan ylösnousemista helpottaa merkkivalolla niin edessäkin istuttaisiin.
Tietysti voi kysyä olisivatko Papit innostuneita ääriään myöten tilaan tulevista kirkkovieraista.
Lapsia varten kirkkotilaan järjestettiin jossain vaiheessa omia nurkkauksia.
Voisiko toinen napeista olla myös lasten käsillä jolloin painaessa voisi todeta isin ja äidin olevan yhä paikalla.
Näin muotojäykkyys hetkeksi katoaisi, ja onhan ylösnousu aina hyvä verenkierrolle.
Tuskin siinäkään pahan tarkoittamista on kun kirkko tilassa joskus hymyiltäisiin.
Saamassani palautteessa yksi vastanneista mainitsi kokeneensa hymyssäsuin saarnanneen papin.
Kokemus oli vastaajalle jäänyt mieleen hyvänä kokemuksena. Ilmeisesti sunnuntain aihe oli ollut valmis irtiottoon. Toisaalta, eivätkö useimmat kirkkovuoden sunnuntait kannusta iloiseen odotukseen vaikka ikävistä puhutaan. Näin symmetriaa julistuksessa saisi tarkentaa.
Ilmeisesti tähän ei kirkossamme kannusteta.
Hyvä vinkki seuraavan saarnan valmisteluun.