Yhteiskunnassa on oltava jokin rytmi. Esimerkiksi koululaiset eivät jaksa joka päivä opiskella, joten on oltava jonkun päivän koulupäivä ja toisen ei. Asia on hiukan samanlainen kuin liikenne: ei ole väliä onko liikenne oikean- vai vasemmanpuoleinen, mutta on tärkeää että jompikumpi on valittu.
Voidaan ajatella neljää eri tapaa päättää yhteiskunnan rytmi.
1) [Ääri]tasapuolinen malli A
Ei suosita mitään uskontoa ja varmistetaan tämä tarvittaessa suurinkin lakimuutoksin. Joulu, juhannus jne. poistetaan, koska niillä on kristillinen(kin) tausta. Viikon pituudeksi muutetaan 6 tai 8 päivää, ettei vahingossakaan pidetä vapaapäivänä säännöllisesti esimerkiksi kristinuskon tai islamin pyhää päivää.
2) Tasapuolinen malli B
Pyritään tasapuolisuuteen ottamalla kaikki uskonnot huomioon. Joulu säilyy, pääsiäinen tuplaantuu jotta ortodoksien maailmanlaajuinen enemmistö huomioidaan, lehtimajajuhla on vapaapäivä eikä ramadanin päätöspäivänä ole koulua.
3) Teologis-historiallinen malli
Säilytetään nykymalli. Joulu ja helatorstai ovat yhtä tärkeitä. Juhla-ajat määräytyvät siitä kristinuskon tulkinnasta, jonka mukaan ns. läntinen kristikunta juhliaan viettää.
4) Demokraattis-pragmaattinen malli
Mennään enemmistön ehdoilla. Jos jouluna suuri osa kansaa haluaa pitää vapaapäivän, se pidetään. Sille, aikovatko kansalaiset käydä kirkossa, leikkiä lapsille joulupukkia vai molempia, ei anneta merkitystä. Esimerkiksi juhannus voi säilyä, helatorstai kadota ja vaikkapa ystävänpäivä nousta uudeksi suureksi juhlapäiväksi.
Vapaa-ajattelijoiden kanta
Oma kantani, joka vastaa myös vapaa-ajattelijoiden kantaa, on neljäs kohta. Tarkoitus ei ole nimenomaisesti puhdistaa kalenteria kristillisistä vaikutteista. Tarkoitus on irrottaa uskonto kalenterista ja sallia rytmin muuttua ajan myötä. Jos — esimerkin vuoksi — syyspäiväntasaus kehittyy merkittäväksi juhlaksi, yhä useampi pyrkii ottamaan silloin lomapäivän, ja lapsillekin anotaan usein koulusta vapaata päivää varten, lisätään tämä päivä yleisiin vapaapäiviin.
”3) Teologis-historiallinen malli
Säilytetään nykymalli. Joulu ja helatorstai ovat yhtä tärkeitä. Juhla-ajat määräytyvät siitä kristinuskon tulkinnasta, jonka mukaan ns. läntinen kristikunta juhliaan viettää.”
Paitsi että teologis-historiallisessa mallissa työpäivän pituus olisi rajoittamaton ja viikko olis 6 päiväinen ja
vuosilomia ei olisi!
Oikeasti nykyinen malli on pääasiassa työväenliikkeen aikasaannos!
No määrällisesti kyllä vapaat lauantait ja pidempi loma ovat paljon enemmän kuin kirkolliset juhlapäivät. Mutta paljonkaan nykymallissa ei näy työväenliikkeen kirjaimellinen sormenjälki, ehkä vappu olisi muuten työpäivä. Sen sijaan esimerkiksi helatorstai on juuri ja nimenomaan kirkon sormenjälki. Joulun aikoihin sen sijaan on juhlittu muutenkin jo ennen kristinuskoa.
Mutta minulle EI ole merkittävä asia tämä sormenjälki. Jos helatorstaista olisi tullut suuri kansanjuhla niin OK, sopisi sen sitten olla yleinen vapaa.
Jori, tokihan työväen taistelu näky myös työpäivien pituudessa, vuosilomissa ja Pekkaspäivissä toisesta vikkovapaasta siis puhumattakaan eli reilusti yli puolet kaikesta vapaasta on ko liikkeen taistelemaa.
Eli kyllä muutama kirkkopyhä uppoaa niihin kuin pieru Saharaan.
eri ryhmät elävät eri rytmeissä – työttömillä ja eläkeläisillä on usein eri rytmi kuin työssä käyvillä, lapsiperheillä taas omansa, lapsettomilla omansa, vähemmistöuskontojen jäsenillä omansa, yksityisyrittäjilläkin on vielä omansa
Miten Jori esität että asiassa edettäisiin tasapuolisesti?
Kyllä minun nuoruudessani koulua käytiin myös lauantaina, ja kaupat olivat kiinni sunnuntaina.
Kyllä vapaa lauantai – sunnuntai suurelle osalle työssä käyvistä on työväenliikkeen aikaansaannos, tosin samaisen liikkeen häviö on sunnuntaiaukiolo, se lienee myös monen perheellisen elämässä tappio. Eiköhän lapsiperheessä yhtenäinen ja säännöllinen vapaa ole etu.
Mutta siis eturistiriitoja on lukematon määrä joten lienee helpointa säilyttää nykymalli ja jatkaa keskustelua.
tosin samaisen liikkeen häviö on sunnuntaiaukiolo,
Ei ole vapaan suhteen,sillä suunnuntaityö ei tienkään pidennä keskimääräistä lakisääteistä viikkotyöaikaa. Taloudellisestihan se vain tuottaa sunnuntaityökorvauksina.
En ymmärrä sitä nillitystä ja unksutusta, että ”ei se helatorstai kellekään ole mikään merkittävä kirkollinen juhlapäivä, ihmiset vaan lähtee mökeilleen saunomaan ja kuopsuttamaan puutarhaa…”. Kyllä sekä lepääminen että maan viljely&varjelu ovat ihan Raamatun alkulehdiltä ihmiselle tehtäväksi annettuja Jumalan palvelemisen muotoja. Ei aina tarvitse putkihurskailla kirkonpenkissä ollakseen lähellä Jumalaa.
Kuinka moni edes kirkon jäsenistä tietää mikä on helatorstain taustakertomus? Ja kuinka monelle se nyt todella on tärkeää?
Kuinka moni vapaa-ajattelija kieltäytyy joulun vietosta siksi, että tietää joulun taustakertomuksen, mutta ei usko siihen?
Minkä niistä taustakertomuksista? Ja en kieltäydy. Enkä kuulu Vapareihin.
Vai on 2 000 hengen Vapaa-ajattelijoiden joukko on suunnittelmeassa sitä, miten 5,45 miljoonaa suomalaista pyhänsä järjesteää.
Ei suuret sanat suuta halkaise! Ällös pelkää joukko piskuinen!
Niin ja voitko Matti kuvitella, että eduskunnassa on vain 200 kansanedustajaa. Miten niin pienellä porukalla voi mitään tehdä. Kyllä niitä ainakin kaksi ja puoli miljoonaa pitäisi valita!
Risto Korhonen: Kun te vapaa-ajattelijat olette niin kiinnostuneita juristeriasta, niin kannattaisi varmaan selvitää valtio-oikeuden perusteista, mistä ne 200 kansanedustajaa valtansa saavat, ja miten he eroavat muutaman yliaktiivisen ekstrovertin johtamasta parin tuhannen porukasta.
Matti, älä sitten vaan tee päätelmiä Vapareista minun perusteellani. Kenties olen yliaktiivinen ekstrovertti, mutta en ole jäsen.
Itse asiassa ei, vaan ehdottamassa että viedään kirkolta tämän päätösvallan.
Tuo aiemmin mainittu Eduskunta ne päätökset on tehnyt, ei Evankelis-luterilainen kirkko.
On aika selvää, että Eduskunta kuuntelee Evankelis-luterilaista kirkkoa aika paljon vakavammin kuin pientä, mutta kovaäänistä Vapaa-ajattelijoiden liittoa. Liitto kyllä väittää, että se edustaa maamme uskonnottomia. Väite on yhtä uskottava, kuin Suomen kommunistisen puolueen muinainen oppi siitä, että se edusti työväestöä.
”Only numbers count”, sanoi lordi Nelson aikoinaan ja oli mielestäni oikeassa.
Matti, et siis liene tyytyväinen ennenkuin vapaa-ajattelijoiden virallinen jäsenmäärä kasvaa vastaamaan vaikutusvaltaa tai medianäkyvyyttä. Koska tämä ei toteutune, joudut tyytymään siihen että kirkon virallinen jäsenmäärä laskee. Sekin kyllä kestää, ei edes eroakirkosta.fi-palvelu ihmeisiin pysty.
Jori Mäntysalo: Tuo Erokirkosta.fi -palvelun sankarinelkeet kirkosta eroamisen syynä muistuttavat Aisopoksen tarinaa kukosta, joka luuli saavansa auringon nousemaan, kun se kiekui tunkion päällä.
Eroakirkosta.fi -palvelu ei ole kirkosta eroamisen välttämätön eikä riittävä syy, kunhan tekee asian helpommaksi, tosin oikeusvarmuuden kustannuksella, kun ette raaski käyttää vahvaa tunnistusta.
Matti, Rauman kirkkoherran mielestä vapareiden joukoissa on jo paljon enemmän kuin 2000 ihmistä:
”– Vapaa-ajattelijat ovat saaneet joukkoihinsa vuosikymmenen aikana 400 000 suomalaista, joten toivoisin ja olettaisin, että Vapaa-ajattelijat ryhtyisivät järjestämään joukolleen jotain tämäntyyppisiä palveluita, Sattilainen sanoo.”
http://yle.fi/uutiset/kirkkoherra_kirkosta_eronneet_hakekoot_apua_kriiseihin_vapaa-ajattelijoilta/6992600
Otto Chrons: Voisit kokeilla, menisiskö tulkintasi tuosta uutisesta läpi esimerkiki peruskoulun äidinkielen tunnilla uutisreferaattina.
Kuinka moni vapaa-ajattelija kieltäytyy joulun vietosta siksi, että tietää joulun taustakertomuksen, mutta ei usko siihen?
Tämä oli hyvin Eliakselta
Kuinka moni suomalainen tuntee ”joulun taustakertomuksen”, mutta ei usko siihen? On niitä ainaski 2000. Luulisin, onks joku rapiat 70% kirkon jäsenistä + muut enemmän kuin 2000?
Risto, väitätkö että 70% suomalaisista ei vietä joulua?
Huomasithan siis, että kysyin joulun vietosta kieltäytymisestä sillä perusteella, ettei usko joulun kertomukseen/sanomaan?
Elias, ”vastaukseni” oli Anterolle. Arvioni taas koski sitä, moniko tähän kristilliseen taustakertomukseen uskoo. Se on täysin hatusta vetäisty, koska tyylilaji mielestäni sen oikeuttaa.
Mikähän muuten lienee oikea lukema, onkohan kansalta tuota kysytty jossain gallupissa?
Ja vielä tästä joulun viettämisestä: eiköhän sitä Suomessa vietä jokseenkin kaikki, paitsi jotkut niistä joiden uskonnollinen vakaumus kieltää. Ainakaan viettämiseen ei vaikuta kirkkoon tai Vapareihin kuuluminen.
Helatorstai oli ennen muinoin pyhin pyhä. Hela tarkoittaa siis pyhä. Aikoinaan helatorstain aatto on ollut hurvittelupäivä ja on poltettu jopa kokkoja. Minusta on äärettömän hyvä, että se on vanhalla paikallaan, vaikka en itselleni se on yksi vapaapäivä muiden joukossa. Kyllä noista perinteistä voisi löytyä pakanallekin jotain. Muistelen Jori sinun olevan Hämeestä kotoisin. Voisitte vaikka herätellä vanhoja perinteitä henkiin, jotta ei tarvitsisi kaikkea omia juuria menettää. Joillekin helatorstai on todella tärkeä ja sen poistamisehdotukset herättää tunteet pintaan.
” Helatorstain aattona vanha kansa poltti kokkoja eli helavalkeita Hämeessä, Satakunnassa ja suuressa osassa suomalaista Uuttamaata. Valkeitten ääressä väki ”huvitteleiksen hyvällä oluella, soittaen ja hypellen”. Kokoontumispaikat olivat yleensä mäellä, ja niille kokoonnuttiin useana iltana perätysten: leikittiin piirileikkejä, istuskeltiin ja juteltiin.”
http://www.kotus.fi/?s=4664
Kyllä eläkeläisetkin viettävät joulua, vaikkei heidän sitä vapaapäivien takia tarvitse viettää, kun kaikki päivät ovat vapaapäiviä. Meille papeille joulun pyhät ovat kyllä työpäiviä. Itselleni viimeisen kerran. Kuusi työviikkoa jäljellä.
Kun luterilainen kirkko häpeäkseen suostui 1970-luvulla työmarkkinajärjestöjen painostukseen ja siirsi helatorstain ja loppiaisen lauantaiksi ortodoksinen kirkko piti kiinni kristillisestä traditiosta ja piti jumalanpalvelukset oikeina päivinä huolimatta siitä, että ne olivat työpäiviä. Näinhän toimivat kirkot myös kommunistivallan alaisuudessa. Toivottavasti luterilainenkin kirkko nyt pysyy kirkkokalenterin osalta uskollisena perinteelleen vaikka maallinen kalenteri muuttuisikin.
Yhtä nerokasta ennustelua kuin ennusta että aurinko nousee huomennakin. Euuroopassa ihmiset ovat olet sen koko olemassaolonajanollettasiin väliajoinepätoivoiai miloin misytäkinsyytä. On syytä oletta että niinon jatkossakin.
Konkretisesti korona on ennustettu sensijaan jossain tv-sarjassa ja muistaakseni erään New-Age ennustajan toimesta.
Niin on kaikenlaisia viestejä, vääriä ennustuksia, oikeaan osuvia , joko arvattuja tai Ilmeisesti myös pahan voimien vaikutuksista tai Jumalan Hengen ilmoittamia.
Mutta miten Seppo olet kokenut korona- ajan syvemmässä merkityksessä?