Historian tapahtumia ja henkilöitä tutkittaessa Martti Luther yhdistetään ”teeseihin”. Wittenbergin kirkon oveen vuonna 1517 naulatut ”väittämät” tunnetaan yleisnimityksenä. Kyseisestä viestinnästä alkoi Martti Lutherin ja katolisen kirkon välinen konflikti, joka johti katolisen kirkon hajaannukseen ja protestanttisten kirkkojen syntyyn. Katolisen kirkon anekauppa oli ollut vuosia kritiikin kohteena: ”Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa.”
Kaikessa toiminnassa on kehitettävää. Tässä esitetään kysymys, minkä ”teesien” avulla Martti Luther nyt analysoisi yhteiskunnallista ja kirkollista toimintaa. Vastaukset ja kommentoinnit luetaan mielellään. Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä ”Martti Lutherin opin sisällön”.
Mikael Agricola on välittänyt Martti Lutherin ajatuksia suomalaiseen käytäntöön. Uuden testamentin suomennos on ollut kova tehtävä 1500-luvun oloissa. Muutakin kirjallisuutta on toimitettu ihmisten sivistystarpeita varten. Mikael Agricola nostetaan esille suomen kielen päivänä, jolloin pohditaan omakielisen kirjallisuuden perustamista ja merkitystä. Martti Luther on tähdentänyt samoja asioita.
Koulutoimen tehtäviä hoidettaessa on syvennytty kasvatuksen kysymyksiin, joiden vastaukset ja toiminnot ovat ajankohtaisia nykyäänkin. Lukemisen oppimista ja kristinoppia palvelevat kirjat osoittavat ”asioiden sisäistämistä”. Kirjat ovat säilyttäneet asemansa tärkeinä oppimisvälineinä, vaikka on kehitetty uusia tieto- ja viestintävälineitä koulun opetusta varten.
Käännöstyöt osoittavat taitoa. On mietittävä kirjoitettujen tekstien omakielisiä vastineita, jotka olisivat asiasisällöltään vieraskielisten mukaisia. Mikael Agricola on käyttänyt vieraiden kielten rakenteita malleina suomenkielisiä tekstejä kirjoittaessaan. Hän on järkeillen pyrkinyt tekstien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen.
Mikael Agricola innostui lähtemään opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa hän oli Martti Lutherin oppilaana. Uskontotiede alkoi kehittyä. Uskonpuhdistuksen yleiset piirteet ovat tulleet tutuiksi kirkon palveluissa ja kouluopetuksessa. Kulttuuriasioiden merkitystä korostettiin 1800-luvulla, jolloin oli niin sanottu kansallisromanttisen suuntauksen aika.
Mikael Agricola oli perehtynyt kieliasioihin, historiaan ja syventynyt teologiaan, jota tietämystä hän tarvitsi Turun piispan tehtävää hoitaessaan. Kiinnostavaa on pohtia, miten ihmiset ovat ottaneet vastaan uskonpuhdistuksen opillinen sisällön, johon Martti Luther on vaikuttanut suuressa määrin. Nykyajan esimerkit osoittavat, että tulkintaeroavuuksia esiintyy opillisissa kysymyksissä.
Kuitenkin on huomattava, että katolisen ja luterilaisen kirkon ekumeeninen juhlatilaisuus oli Lundin tuomiokirkon jumalanpalveluksessa lokakuussa 2016. Ajankohtaisen tapahtuman järjestyminen on vaatinut osapuolten ”asioiden sisäistämistä”. Onko ”synteesi”, joka on ”teesin” ja ”antiteesin” yhdistelmä, saanut kasvualustaa? Kiinnostuneina seurataan, mitä tapahtuu jatkossa.
”Vastakohtatilanteessa” Martti Luther olisi hyötynyt tämänhetkisistä viestintävälineistä. Hänen ”teesinsä” olisivat välittyneet nopeasti: vastuullisen ja palveluja tuottavan kirkon toiminnassa ”kaikki ei ollut oikein”. Luterilaisuuden juhlavuonna kiinnitettäneen huomiota ”opillisiin kysymyksiin ”.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Veikko
Kiitos tekstistäsi.
Otat esille monta keskeistä asiaa reformaation ajoilta.
Tähän vain muutama repliikki keskustelun jatkamiseksi.
Agricola oli kotoisin ruotsinkielisestä Pernajan pitäjästä Torsbyn kylästä. Hän oli ruotsinkielinen, joka näki kirkon tarpeet ja vastasi niihin omalta osaltaan. Niinpä hän näki suomenkielisen kirjallisuuden tarpeen ja julkaisi teoksia vaikka tuohon aikaan niiden kustannukset vielä olivatkin tavattoman korkeita. Uuden testamentin kirjojakin oli vain muutama sata ja niistäkin viimeiset myytiin vasta muutava vuosisata niiden painamisen jälkeen.
Sitkeän toiminnan tuloksena oli myöhempien aikojen suuri arvostus se että häntä, äidinkieleltään ruotsinkielistä, alettiin kutsumaan suomen kirjakielen isäksi.
Kiitos Veikko tekstistäsi.
Kiitos, mainio ja herättelevä teksti.
Ehkä Luther kirjoittaisi teesit Vähän katekismuksen tarpeellisuudesta tässäkin ajassa. Katekismus ruokkii kristittynä elämistä monin tavoin. Lundin tapahtumasta liikuttuneena Luther saattaisi vielä korostaa sitä, että juuri uskon ydinasiat ovat sitä, mikä yhdistää kristittyjä – ja niihin voi aina paneutua yhä paremmin.
Ok, myönnän, että em. valintani on myös toiveeni.
Agricolan käännös oli monin osin rehellisempi kun seurakuntateologian myöhempi ’isällinen varjelu’ ei vielä ehtinyt mukaan.
Arvoisat lukijat
Kiitokset, kun olette ”löytäneet” kirjoitukseni laajasta verkkotarjonnasta. Kommentoinnit vievät ”ajattelua” eteenpäin.
Olen todennut, että ”kaikessa toiminnassa on kehitettävää”. Tältä pohjalta olen esittänyt ”aiheeseen” liittyvän kysymyksen, minkä ”teesien” avulla Martti Luther nyt analysoisi yhteiskunnallista ja kirkollista toimintaa. Kommentoinnit luetaan mielellään. Ne kertovat, miten kirjoitus on otettu vastaan. Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä ”Martti Lutherin opin sisällön”. Suomen kielen päivänä muistellaan Mikael Agricolaa: Uuden testamentin suomennos on huomattava kulttuuriteko.
Hyvää adventin aikaa ja joulun odotusta.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio