Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään perinteitä noudattaen 4:ntenä kesäkuuta. Päivä korostuu nyt Suomen juhlavuonna 2017. Historian vaiheita on tutkittu ja kulttuurin merkitystä on arvioitu. Reserviupseerikoulun 95-vuotista taivalta juhlittiin Haminassa kesäkuun 6:ntena 2015 ja RUL-85-juhlaa Haminassa 5. – 6.8.2016.
Historiaa käsitteleviä tapahtumia on vietetty myös Kuopion kaupungintalolla, jossa kokoonnuttiin 14.3.2017 klo 17.00 alkaen Kuopion Reserviupseerikerho ry:n 85-vuotishistoriikin julkistamistilaisuuden merkeissä. Ajankohdasta tiedotettiin Savon Sanomissa 28.2.2017. Historiikin valmistumisella haluttiin kunnioittaa Suomen juhlavuotta 2017.
Asioita pohdittaessa hahmotetaan kehityksen kulkua, jossa vaikuttavat ”arvot”. Päätöksiä ja tilanteita on arvioitava huolella. Yhteisön toiminta voi olla ”vastuullista”, ”perinteitä arvostavaa”, ”aatteellista” ja ”edunvalvonnallista”. Kun toimitaan perusteltujen linjausten ja päätösten mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa.
Asioiden ollessa kunnossa ja selkokielisiä voidaan esimerkiksi sanoa, että maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Päätöksenteon on hallittava perustuslain velvoittamana kesäkuun oloissa ja muulloinkin myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kotouttamisen kysymykset.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ”hyvä järjestyminen” on viisautta. Toiminnan onnistumista arvioitaessa on muistettava aina peruskysymys, miten luotettavissa käsissä maamme laivan ruori on. Tämän vertauskuvallisen ilmauksen toteuttaminen on haasteellinen. Miten kävisikään, jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä vielä etsittäisiin?
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite hahmottuu, kun kokemusta hyödynnetään ja päätöksenteon vaikutukset tiedostetaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden määritteleminen on hallinnassa, jälkeenpäin ei tarvitse selitellä tehtyjä ratkaisuja.
Ihmiset seuraavat ja tulkitsevat kuulemansa ja lukemansa kannanotot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, mitä tietoa he saavat viestintävälineiden kautta. He tietävät myös sen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on arvostettu maailmalla. Siten maallamme on mahdollisuudet toimia rauhanvälitystehtävissä.
Kysytäänkin aiheesta, miten rakentavasti jatkossa osaamisen taito näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Päätöksenteon ratkaisuissa luottamus on keskeistä: ymmärrettävyysvajetta ei synny eikä perustavoite hämärry.
Ajatus on selkeä myös sen asian suhteen, että muistamme presidentti Mauno Koiviston suuren roolin Suomen historiassa: hänen aikaansaannoksensa suomalaisten hyväksi ja ulkosuhteiden kehittämiset muutoksenalaisessa maailmassa.
Presidentti Mauno Koiviston muistoa 12.5.2017 kunnioittaen.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
