Jukolaa seurataan

Jukolan kansainväliset urheilutapahtumat ovat muodostuneet perinteeksi, esimerkiksi Kuopio – Jukola 2014 oli Vehmersalmella, Louna – Jukola 2015 Paimiossa ja Lappee – Jukola 2016 on ollut Lappeenrannassa. Juhlavuonna Joensuu-Jukola 2017-suunnistuskilpailu eli 69. Jukolan viesti ja 40. Venlojen viesti suunnistettiin Enossa 17.–18.6.2017. Järjestäjänä toimii Kalevan Rasti ry. Lahti-Hollola Jukola tapahtui Hollolan Hälvälässä 16.-17.6.2018. Tapahtuma  oli tavoitteiden mukainen kilpailullisesti ja taloudellisesti.

Viimeksi mainitussa Jukola 2018:ssa oli saavutettu osanottajaennätys eli  suunnistajia oli yhteensä lähes 20 000 henkilöä. Osanottajat muodostivat 1901 Jukola- ja 1632 Venla-joukkuetta. Jukola-joukkueessa on seitsemän viestinviejää ja Venla-joukkueessa neljä naissuunnistajaa.

Suunnistustapahtuman talkoorekisterissä oli 2044 henkilöä ja talkootyötä kertyi noin 130 000 tuntia. Suuri urakka on ollut kilpailukeskuksen rakentaminen Hälvälän vanhalle lentokentälle. Rakennustöitä on tehty pääosin touko- ja kesäkuussa noin kuuden viikon aikana. Valmistelutöitä ja sähköverkon runkolinjoja on tehty yhteistoiminnassa harjoitusaluetta käyttävien Puolustusvoimien joukko-osastojen kanssa.

Jukolan 2019 kansainvälisen suunnistuskilpailun toteuttamista odotetaan: Kangasala-Jukola 15. – 16.6.2019 on 71. Jukolan viesti ja 42. Venlojen viesti. Järjestäjänä toimii Kangasala SK ry. Menestystä järjestäjille ja osallistujille.  Kilpailua seurataan kohta paikan päällä tai television ääressä.

Monet ovat pohtineet vuoden 2017 tapahtumia. Perustellusti on kysytty, millä tavoin Suomen juhlavuosi on heijastunut vuoden 2017 Jukolan kansainväliseen suunnistuskilpailuun. Kysymys on hyvä silloisille Jukolan tapahtuman järjestäjille.

Jukolan tilanteita suunniteltaessa on hyödynnetty edellisten kilpailujen kokemuksia.  Koettuja asioita muistellaan, miten onnistunutta toiminta on ollut. Omakohtaiset talkoomuistot ovat jääneet mieleen.

Jukolan tapahtumat ”pitää  vain nähdä ja kokea”, kuten olen todennut  aikaisemmin kirjoittamassani artikkelissa. Tyytyväisyys on ilmennyt niiden kohdalla, jotka  ovat osallistuneet kilpailuihin tai ovat työskennellyt vapaaehtoisina toimitsijoina. Jukolan kilpailuissa on ollut runsaasti suunnistajia ja toimitsijoita. Tässä viitataan vuoden 2018 tilanteeseen ja omakohtaisiin kokemuksiin.

Jukolan urheilutapahtuma on opittu tuntemaan eri viestimien kautta. Talkoolaisten työpanos on ollut mittava. He muistelevat omaa osuuttaan järjestelyissä.  Jukolan tavoitteiden saavuttaminen on yhteydessä siihen, millaisia henkilöitä on saatu mukaan eri toiminta-alueille suorittamaan tehtäviä. Motivoituminen vaikuttaa lopputulokseen.

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä-teoksella on yhtymäkohtia Jukolan viestikilpailuihin. Suunnistustapahtumissa suositaan luontoympäristöä, joka kuvaa vertauskuvallisesti metsäistä Impivaaraa. Toimintaympäristö on vuokrattua maa-aluetta. Suunnistuskilpailu on tarkoitettu huippusuunnistajille ja tavallisille suunnistajille.

Päättäjät ja järjestäjät ovat kokeneet Jukolan suunnistustapahtuman haasteena, jopa näytönpaikkana. Miten käynee  Kangasala – Jukola 2019:n kohdalla? Luotettavat tieto- ja viestintäjärjestelmät sekä johtoryhmät ovat tärkeitä tekijöitä  Jukolan suunnistuskilpailujen järjestelyissä.

Ohjeita tarvitsivat ympäristöstä ja huollosta vastaavat talkoolaiset, joihin itse kuuluin Kuopio – Jukola 2014:ssä.  Toimitsijatehtäväni oli ympäristö- ja huoltovaliokunnan alaista toimintaa: wc- ja jätehuolto, saunanlämmitys, vesihuolto ja kuljetukset. Organisaation varajärjestelyt oli suunniteltu ja toteutettu tarkkaan.

Loppuraportit ovat hyödyttäneet Jukolan urheilutapahtuman järjestelyjä. Esimerkiksi Kuopio – Jukolan kohdalla oli perehdytty eri kisakoneistojen toimintoihin.  Toimitsijoille järjestettiin yleisinfo- ja koulutustilaisuuksia, ja lopuksi oli tärkeä kenraaliharjoitus.

Saunanlämmitys sisälsi alkulämmityksen, venlasaunat ja jukolasaunat. Telttasaunojen kiukaiden lämmittäminen oli vaativa tehtävä:  polttopuita ja vettä kului runsaasti. Lepotila oli armeijan teltassa.  Henkilömäärä vaihteli sovitusti tehtävien mukaan.

Saunanlämmityksen päätyttyä oli ympäristön siistimisen vuoro. Suunnistajat olivat tiedostaneet  muun muassa Kuopio – Jukolan kohdalla  ympäristön siisteyden hyvinvointimerkityksen. Asioiden sisäistäminen on yhteydessä toimijoiden persoonallisiin ominaisuuksiin ja kasvatuksellisiin tekijöihin.

Jukolan toiminnan onnistumista on edesauttanut, kun järjestäjillä on ollut tietoa eri työtehtäviin ilmoittautuneiden toimitsijoiden vahvuuksista. Esimerkiksi Kuopio – Jukolan tieto- ja viestintäjärjestelmässä oli henkilökohtainen profiilisivu, joka sisälsi arvioitavat tekijät: account information, perustiedot, vaatetus, pituus ja paino, allergiat ja erikoisruokavaliot, luvat ja passit, kielitaito ja koulutus.

Toimintatiimien  näkemyksiä kuullaan mielellään, onko Kangasala-Jukola 2019:n tapahtumassa  koettu mahdollisesti ”veikeä kokemus ja lumoava elämys”.  Kysytään myös sitä, miten saadut tiedot hyödyttävät tulevien suunnistustapahtumien  tavoitteisiin pääsyä.

Syväjohtamisesta puhutaan  yhteiskunnan organisaatioiden laatua pohdittaessa. Kannustava työpalaute on tärkeää vastuutehtävien päätyttyä ja aikaisemminkin. Myönteiset suoritukset jäävät herkästi kielteisten määrittelyjen jalkoihin toimintojen laatua arvioitaessa.

Tutkimusten ja kokemusten kautta tiedetään, että vapaaehtoista toimintaa on  järjestötoiminnassa. Miten kävisi, jos vapaaehtoistyötä tekevät lopettaisivat talkootyönsä? Useat toiminnot varmaan pysähtyisivät. Voidaan myös olettaa, että Kangasala- Jukola 2019:n sosiaalisen viestitapahtuman tavoitteet jäisivät osin saavuttamatta.

Menestystä Kangasala-Jukola 2019:n suunnistajille, järjestäjille, vapaaehtoisille toimijoille, yhteistyökumppaneille ja katselijoille. Suunnistuksen kansainvälinen suurhanke 2019 onnistunee hyvin, kuten on käynyt aikaisempinakin vuosina. Jukolan viestitapahtumat muistetaan hyvin ja suunnitellaan uusia. Rovaniemellä kilpaillaan ensi vuonna niin sanottu Napapiiri-Jukola 2020.

 

Vuoden 2019 terveisin.

 
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Vilmi Veikko
Vilmi Veikkohttp://www.veikkovilmi.fi
VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.