Olemme seuranneet tarkkaan, mitä Suomessa tapahtuu. Tiedämme myös sen, että tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä ja rouva Jenni Haukiolla on tarkoitus kiertää Suomen maakunnaat itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tasavallan presidentin kanslia on tiedottanut 4.4.2017 vierailujen ajankohdista ja paikoista. Kuopiolaiset ovat kohdanneet arvokkaan maakuntavierailun.
Asiaan liittyen muistetaan vielä Kuopion musiikkikeskuksessa pidetty tilaisuus, jonka avulla juhlistettiin Minna Canthin merkitystä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat myös ”kansan parissa” Kuopion torilla.
Kuopion torilla pääsin kättelemään arvovieraita ja esittämään asiani: ”Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana.”
Kuopion kaupunki järjesti perustamisajankohdan 1775 kunniaksi Kuopio – Jukolan palkitsemistilaisuuden, johon aloite oli tullut ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta. Suunnistustapahtumassa oli toteutunut ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki ja itse tapahtuman tärkeilyvapaa ilmapiiri”. Kuopio – Jukola oli ”esimerkillinen ryhmäsuoritus”.
Suunnistustapahtuma on välittänyt osallistujille ”ainutlaatuisen tunnelman”, josta on saatu tietoa internetin, lehtijuttujen, radio- ja TV-lähetysten kautta.
Maakuntavierailut jatkuvat 2017 kesäkuun puolen välin jälkeen Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Hossan kansallispuiston avajaiset pidetään Suomussalmella 17. kesäkuuta. Kyseisestä tilaisuudesta tasavallan presidentti Sauli Niinistö jatkaa matkaa Joensuun Enossa järjestettäviin Joensuu – Jukola 2017-suunnistuskilpailuihin, joissa hän viipyy sunnuntaihin 18. kesäkuuta saakka.
Hänen tehtävänään ottaa vastaan Jukolan viestin sanoma, joka osoitetaan 100-vuotiaalle Suomelle. Rouva Jenni Haukio toimii suunnistustapahtuman suojelijana. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on yleisön tavattavissa, kuten oli tilanne Kuopio-Jukola 2014:ssäkin. Joensuu – Jukola 2017 on järjestyksessään 69:s Jukolan viesti ja 40:s Venlojen viesti. Järjestäjänä toimii Kalevan Rasti ry.
Joensuu – Jukola 2017-asiasta palaan vielä Kuopion torin tapahtumiin: ”Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin.”
Rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on ”vastuullinen”, ”perinteitä arvostava”, ”aatteellinen” ja ”edunvalvonnallinen” reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun ”kirja löydetään” verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että juhlavuottaan viettävä ”Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä”.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan. Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.
Kulttuuriasioita ja yhteiskunnan tavoitteita pohdittaessa muistuvat mieleen ajankohtaan sopivat henkilöt eli Mikael Agricola ja Martti Luther. Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina, esimerkiksi suomen kielen päivänä.
Tasa-arvon päivänä muistellaan Minna Canthia. Hän on miettinyt yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kirjoitetut tekstit ovat siitä osoituksena. Merkkihenkilöt ovat kiinnostaneet rouva Jenni Haukiotakin, joka on suojelijana Joensuu – Jukola 2017 -suunnistustapahtumassa. Jukolan viesti 2017 on tärkeä perinteen jatkuvuuden ja liikuntakulttuurin kehittämisen kannalta.
Menestystä Joensuu – Jukola 2017 -suunnistustapahtumalle.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Ehkä eniten pisti silmään se, että monissa seurakunnissa 16–17 -vuotiaiden äänestysprosentti oli tasan 0. Kirkko on pahasti epäonnistunut nuorimman äänestäjäjoukon innostamisessa uurnille. Tavallaan tulos kertoo paljon myös kirkon tulevaisuudesta. Nuoremmat ikäluokat ovat entistä vieraantuneempia kirkon arjesta. Kun suuret ikäluokat poistuvat kirkon vapaaehtois- ja vastuunkantotyöstä, niin jää iso aukko paikattavaksi. Toisaalta positiivista on se, että huolimatta mahdollisesta jäsenkadosta, Kristuksen kirkko on ja pysyy. Ankeat ajat saattavat syventää hengellistä sanomaa ja auttamaan sen etsinnässä, mikä todella on kirkon ja hengellisen elämän perusta: Kristus.
Minunkin mielestäni kirkonydinbisnes (uutisessa käytetty ilmaisu) on Kristus. Tosin Kristus ei ole myytävissä eikä tosi kirkko häntä myyskentele ainakaan totuudesta luopumalla.
Mediassa uutisoidaan jatkuvasti aivan sivuseikoista näidenkin vaalien suhteen. Kirkon ydinsanoma on jäänyt ihan paitsioon. Jumalan Poika Jeesus kristus on sovittanut maailman ihmisten synnit ristillä, niin että jokaisella, joka uskoo tämän omalle kohdalleen on avoin tie Jumalan yhteyteen. Jeesus on tie Jumalan luokse. Hän on myös elämä. Hän on totuus.
”Kirkon ydinsanoma”, Jeesus jne. eivät ole uutisia, eikä niitä siksi ole mielekästä julistaa sekulaareissa tiedotusvälineissä. Kirkon omat mediat voivat toki julistamista harjoittaa, mutta niitäkin hillitsee tieto tuollaisen toiminnan vaikutuksista kirkon jäsenmäärään.
”Pornomessu-seurakunnassa” Tikkurilassa äänestysprosentti oli peräti 6. Ehkä sielläkin kannattaisi keskittyä kirkon ”ydinbisnekseen” Kristukseen?
Minusta koko kirkollisvaalikampanja oli epäonnistunut, kaiken huippuna tämä loputtoman naivi slogan ”usko hyvän tekemiseen.”
Taisivat konservatiivit näyttää taas pappien liberaalisiivelle kaapin paikan, huolimatta vahvasti liberaalista vaalikampanjasta, jolla koitettiin kalastaa ääniä juurikin nuoremmille ja liberaaleille ehdokkaille. Samin ja Salmen kommenteistakin paistaa jo läpi kirkkolaivan karilleajon vääjäämättömyys.
Äänestys käyttäytyminen oli aivan yhteiskunnan ja ihmisten ajattelukyvyn kehittymisen mukainen. Ikärakenteeseen keskittyminen antaa realistisen käsityksen minne kirkko oppeineen on menossa. Kun poislähdössä oleva sukupolvi jättää maallisen vaelluksensa niin kirkon jäsenmäärä putoaa alle 50 prosenttia ja usko kirkon oppiin ( mm. kirkon ihmisten valitsemiin jumalaan ) putoaa ehkä pysyvälle tasolleen noin 5 – 10 prosenttiin.
Kirkon oppi perustuu sen valitsemaan Jumalaan, Jeesukseen.
Rehellisen kristityn oppi perustuu Jeesuksen vahvistamaan Jumalaan.
Laskenut äänestysprosentti 15,7 /17) lasketaan alemmasta jäsenmäärästä, koska neljässä vuodessa on eronnut noin 200 000 (http://www.eroakirkosta.fi/static/ek-tilastot/) ja liittynyt kai vaaja 50 000. Toki noin 500 000 äänestäjää on sinänsä kunnioittava luku. Vai mitkä ne absoluutiset luvut ovatkaan? Kyllä vaalien julkisuuskampanjakin oli näyttävä.
Irja Askola toteaa, että ”kirkkokin on siirtynyt kansalaisyhteiskunnan aikaan. Vaikuttaminen ja päätöksenteko toteutuvat myös muuta kautta.”
Voisi kai sanoa niinkin, että monet kirkon jäsenet ovat siirtyneet kirkkoon kuulumattomien rinnalle kansalaisyhteiskunnan aikaan niin, että vaikuttavat entistä enemmän sekulaarien, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomien kansalaisjärjestöjen kautta hyvän tekemiseen. Noin 2/3 suomalaisista antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, ja vapaaehtoistoimintaan pelkästään sosiaali- ja terveysjärjestöissä osallistuu yli 900 000 ihmistä, ja kun monissa muissa, kuten urheiluseuroissa sekä nuoriso- ja kulttuurijärjestöissä sekä kylä- ja kaupunginosayhdistyksissä osllistutaan vapaaehtoistyöhön ainakin saman verran. voitaneen puhua yhteensä jopa noin 2 miljoonasta suomalaisesta.
Irja Askola mainitsee tiedotteessaan, että kirkon ”ydinbisnes” on lähimmäisenrakkaus.
Eikä ole. Kirkon ”ydinbisnes” on Jeesus Kristus ja Hänestä julistaminen. Lähimmäisenrakkauteen ja hyvän tekemiseen (mitkä sinänsä ovat tärkeitä tavoitteita) keskittyessään kirkko unohtaa tuonpuoleisen tyystin. Ja juuri ”tuonpuoleista” silmälläpitäen kirkko on täällä maan päällä olemassa.
Kirkon keskushallinnon ja arkkipiispan mobilisoima vaalikampanja oli räikeän puolueellinen. Se kostautui.
Jep, vaalien todellinen voittaja on tässä: http://www.eroakirkosta.fi/static/ek-tilastot/tanaan.html
Olennaisin kysymys minusta: Montako äänestäjää absoluuttisesti? Montako oli vuonna 2006?
Kotiseurakunnassani oli nuorten 16-17-vuotiaiden äänestysprosentti 12,8. Koko seurakunnan 21,2. En minä sitäkään toivottoman huonona pidä, koska kysymys on kuitenkin vain seurakunnasta, eikä kunnasta. Tai oikeammin: nuo luvut ovat työseurakuntani prosentteja., Kotiseurakuntani vastaavat prosentit ovat 3,5 nuorissa ja 15,0 koko äänestäjäkunnassa.
Tuloksesta sanon kahden entisen keskustajohtajan sanoin: ”Niin on hyvä kuin käy” (Aho) ja ”Pulinat pois” (Virolainen). Aho tosin lainasi lauseensa Jenny Wihurilta, mutta hyvä se on silti. Vaalit on pidetty ja siis tulos on hyvä. Näillä mennään. Ne äänestivät, jotka äänestivät.
Juuri näin on kuin Teemu sanoi. Valtuustokohtaisesti asia on selvä: ne valittiin, ketkä haluttiin. Yhteiskunnallisesti asia on myös selvä: suurinta osaa suomalaisista ei voisi vähempää kiinnostaa.
Muiden kannattaisi ottaa esimerkkiä seurakunnista missä tulos on hyvä.
Taivassalosta en kaukana asuvana voi sanoa mitään varmaa miten listat on laadittu, mutta Kinnulassa tulos on hyvinkin selkeä.
Kinnulan tulokset ovat tällaiset:
http://www.seurakuntavaalit.fi/tulokset-seurakunnittain/-/turnout/show/000439
Kyllä pääkaupunkiseudullekin voidaan saada äänestysaktiivisuutta jos vain halutaan luoda mielekkäitä tavoitteita ja hommaa pidetään arvokkaana.
Grankulla svenska församling antaa tästä näytteen.
http://www.seurakuntavaalit.fi/tulokset-seurakunnittain/-/turnout/show/000574