Olen lähemmäs 40-vuotias nainen, joka on kasvanut lapsuutensa, nuoruutensa ja aikuisuuden jehovantodistajien oppien vaikutuksen alla.
Nyt aikuisena olen purkanut lapsuuteni muistoja ja kokemuksia kirjoittamalla niistä. On ollut pitkä tie ymmärtää, miten paljon lapsena koetut ajatukset ja pelot sekä niistä koetut häpeän tunteet ovat vaikuttaneet aikuisuuteen asti, tänne lähes 40 vuoden matkan päähän. Häpesin ahdistustani ja pohdintoja lapsena sillä Jumalan kansan kuuluu olla iloinen. Näin raamatussa kerrotaan. Totuus vapauttaa…
Istahda kokoukseen kanssani, vuosikymmeniä taaksepäin.
Minulla on ylläni punainen skottiruutumekko päällä. Äitini ompeli sen. Hän huolehti, etteivät polvet näy. Olen 6-vuotias. Tiedän jo miten naisen EI kuulu pukeutua. Minulla on kirja joka herättää tunteita. En tiedä vielä mitä tunteita. Ne olivat iloa, surua, hämmennystä ja ahdistusta. Nyt aikuisena osaisin ne nimetä.
6-vuotias ei osaa kaikkea. Mutta tuo kirja on totta! Se ei ole satua kuten prinsessa Ruusunen… Tämän kirjan tekstit ovat aivan tosia! Nämä eivät ole tarinoita, vaan ennustukset tulevat tapahtumaan. Ne pelottavat.
Nykäisen hametta alemmas istuessani penkillä. Piirustusvihkoni on jo täysi. Olen piirtänyt ja piirtänyt. Olen piirtänyt paratiisia eläimineen. Olen myös piirtänyt enkelin. Revin sivun irti ja laitoin myttyrässä laukkuuni. Tiesin, että sen piirtely ei ehkä ole sallittua. Miksi? Sitä en tiennyt, mutta aavistin jotain, sillä setä lavalta sanoo: kuvien palvonta on kiellettyä. Minä päättelin lapsena enkelin piirtämisen olevan väärin ja surin koska en uskaltanut piirtää kauniita enkeleitä. Keijut olivat kauniita myös.
Niitä keijuja ei sitten ole olemassa kuten enkeleitä on? Tiesitkö? Minä tiesin sen jo 4-vuotiaana. Keijuja ei ole. Ei joulupukkia. Ei taikaa. Ei peikkoja eikä mitään, mitä en pysty näkemään. Kaikki sellainen on Saatanasta… tontutkin. Ja veriruuat. Kerran söin melkein vahingossa veriruokaa. Mitä minulle olisi tapahtunut?
Tiesin jo silloin, että on olemassa silti jotain mitä ei voi nähdä.
Jumala ja Saatana. Jeesuskin on. Ja enkeleitä, ja demonitkin on totta. Demonit ovat pahoja, ja pelkään niitä yksin ollessani.
Jumala voi nähdä minun mieleeni ja seinien läpi. Se näkee kaiken. Jumala näkee minut, jos teen syntiä. Mietin mitä on synti? Kiukuttelu? Äidin mielen pahoittaminen? Väsyminen kokouksissa? Suuttuuko Jumala? Jumalan mielen pahoittaminen? Minua väsyttäisi kokouksessa, mutta en uskalla nukahtaa. Setä sanoo lavalta: uskon ja jumalan rienaaminen on syntiä. Minä en tiedä mitä rienaaminen on mutta pelkään jos nukahdan kokouksessa, rienaan.
Laitan jalat ristiin penkin päälle. Voi, minun jalkojani puuduttaa. Pissattaa. Täti tönäisee minut istumaan suoraan. Laittaa käteeni raamatun. En osaa hakea kaikkia raamatunpaikkoja. Kuuntelen: Ottakaamme esiin ensimmäinen Aikakirja ja luku 13 jae 10: ”Silloin Herran viha syttyi Ussaa kohtaan, ja hän löi hänet sen tähden, että hän oli ojentanut kätensä arkkiin, ja niin hän kuoli siihen, Jumalan eteen.”
Tiesitkö, että Jumala ei taida enää nykyään heti tappaa jos tekee väärin?
Minä en tiennyt 6-vuotiaana.
Otan keltaisen kirjani. Tämä kirja on hassu, sillä siinä on paljon kauniita kuvia paratiisista, mutta paljon pelottavaa. Joitakin kuvia vilkaisen pikaisesti yksin ollessani.
Luen ja tavaan mielessäni: pienen käteni pieni sormi liikkuu tekstirivin alla…” IH-Mi-set PEL-Kä-si-vät… ei minun olisi tarvinnut jatkaa tavaamista. Tiesin miten ihmiset pelkäsivät. He eivät kuunnelleet Jumalaa eivätkä Nooaa, ja nyt tuo pieni poika hukkuu kuvassa äitinsä kanssa. Niitten isä on myös kuvassa. Virta vie isää ja hätä on suuri. Minä päättelin tämä kaverini kanssa kun katselimme kuvia yhdessä.
Voi miksi isä ei ota puun kappaleesta kiinni, jonka kyydissä on kissaeläin? Tuo kallio tuntuu niin liukkaalta. Kuoleeko kaikki? Käännän sivua.
Pissattaa niin kovasti. Kuiskaan tädille, että on pakko mennä vessaa. Hiippailen hiljaa, mutta hitaasti. Minusta ei saa lähteä häiritsevää ääntä jumalan pyhien keskuudessa. En tiedä miksi.
Laulu alkaa, kiiruhdan takaisin. Kokousajasta on mennyt puolet. Nyt alkaa tauko. Pyörin pitkin käytäviä. En tiedä kelle puhuisin. En tiedä minne menisin. Vedän hameen helmaa alemmas. Vilkaisen peiliin, etteivät polveni vain näy. Näytänkö tarpeeksi säädylliseltä? Mitä se tarkoittaa?
-Mulla irtosi hammas! Aloitan reippaana tyttönä keskustelun tutun tädin kanssa. Irvistän ja näytän koloa suussani. Haluaisin jatkaa, että laitoin sen tyynyn alle, jotta hammaskeiju tuo minulle markan tai kultaisen värisen vitosen. Mutta hammaskeijuja ei ole. Ja on paheksuttavaa puhua niistä sekä kuvitella niitä olevan. Se on taikauskoa… Mitä sen on? Tiedätkö sinä? Minä en. Mutta minä opin koko ajan.
Kokous jatkuu.
Otan keltaisen kirjan esiin. Katson Lootin vaimoa joka on suolapatsas. Yritän rapsuttaa kirjan pintaa. Jos rapsutan suolan irti, niin voisiko Lootin vaimo päästä perheensä luokse? Itkeekö se? Miten minun äiti pärjää? Minulla on ikävä äitiä. Entä jos minun äiti kuolee? Noilla ihmisillä, Lootin perheellä on hätä katseessa, kun ne juoksevat karkuun tulikiviä: punaisen taivaan alla. Punainen taivas on varma merkki tulikivistä ja Harmagedonista. Näin se on. Tiesitkö?
Päätän: ”Minä alan tarkkailla taivasta, jotta olen heti kotona oman perheen tykönä, jos näen Harmagedonin alkavan. Minua pelottaa se.”
Jos se alkaa kun olen koulussa? Entä jos se alkaa kun äiti ja iskä eivät ole kotona? Entä jos olen reissussa tai kylässä kun se alkaa? Minä voisin pysyä koko ajan äidin vieressä, niin emme ole erillään, kun Harmagedon alkaa.
Tavaan lisää keltaisen kirjan sivulta: SE O-SOIT-TAA että Jumala pelastaa vain ne, jotka tottelevat häntä, MUT-TA tottelemattomat menettävät elämänsä… Kuolevat.
Kuolema on tyhjää. Ei ole taivasta. Ei ole tietoisuutta. Ei ole lohtua. Kun kuolee, ei tiedä mitään.
Pappa kuoli, ja se ei ole taivaassa vaan se on aivan kokonaan pois. Sitä ei ole yhtään missään olemassa. Ei ole mitään lohtua johon tarttua. Papan ruumis on vain maassa ja mätänee sinne.
Minun kaverini koulusta kuolee Harmagedonissa. Tai minä luulen niin. Se ei usko Jehovaan. Minun mummoni kuolee myös. Mutta minä tiedän, että Harmagedon tulee ennen kuin mummo kuolee. Kun mummo eli 1914 vuonna, ja sen sukupolven ihmisiä pitää elää, kun Harmagedon tulee. Se tulee pian.
Sitä sinä et varmasti tiennyt niin kuin minä tiesin tämän jo 6-vuotiaana.
Kääntelen sivuja.
Katson äidin itkua kymmenen vitsausta kuvasarjassa. Hänen esikoisensa on kuollut, koska enkeli surmasi pojan. Lapsen pää roikkuu, eikä lasta ole enää olemassa. Minua mietityttää, että voiko enkeli tulla surmaamaan minut, jos Jumala vaatii niin?
Selaan keltaisen kirjan sivuja. Punainen meri tappoi nuo hevosetkin, joiden kyydissä sotilaat ylitti sitä. Äiti sanoi, että ne varmaan ui rantaan turvaan. Ne hevoset.
Mooses surmautti ihmiset, jotka palvoivat kultaista vasikkaa. Ihmiset näyttävät iloisilta mutta se on Saatanan johdattelua. Saatana muuten johdattelee helposti harhaan Jumalan polulta.
Kuuntelen setää lavalta: ”mutta varokaa Saatana Panettelijan ansoja. sillä näin lopun aikoina Panettelija kiertelee kuin karjuva leijona nielaistakseen tosi uskovia”…
Salomon oli viisas kuningas. Hän keksi aikoa halkaista vauvan, että oikea äiti pelastaa sen. Minä mietin: entä jos kumpikaan ei olisi ollut oikea äiti? Olisiko vauva halkaistu? Miltä halkaistu vauva näyttää? Tarvitseeko siihen terävän puukon? Miten joku voi halkaista vauvan? Onneksi äiti pelasti lapsen ja antoi sen mieluummin väärälle äidille. Miksi väärä äiti olisi antanut halkaista lapsen? Tuleeko siitä paljon verta? Sattuuko vauvaan?
Oletko sinä nähnyt kuvaa jossa mies aikoo halkaista itkevän vauvan? Minä olin jo 4-vuotiaana nähnyt. Tai aikaisemminkin sillä sain kirjan lahjaksi 1-vuotiaana.
Stefanusta on aivan varmasti sattunut kun se kivitettiin. Kun vainoja tulee lopun aikoina ja minua kivitetään, en tiedä miten kykenen antamaan kivittäjille anteeksi? Minua pelottavat vainot. Entä jos äiti kärsii? Tai näen kun äiti viedään kaasukammioon? Minä olen sitten yksin. Ihan yksin.
Otan tätiä kädestä kiinni. Jospa täti olisi sitten minusta huolehtimassa?
Mutta minä tiedän miten selviän Harmagedonista ja vainoista! Ja tiedän, että nämä kirjoitukset ovat totta keltaisessa kirjassa ja se ei ole mikään satukirja niin kuin Hannu ja Kerttu. Kun teen Jumalan tahdon mukaan, selviän.
Siis tiesitkö, että Raamatussa olevat tarinat on totta? Minä ainakin tiesin 6-vuotiaana, että ne ovat totta ja niin on tapahtunut. Jumalansota tulee ja hävittää kaikki vääräuskoiset. Linnut syövät vääräuskoisten lihan ja kaikki pahat ihmiset, minun ja seurakuntani ympäriltä tapetaan Jumalan toimesta Harmagedonissa ja minä pääsen paratiisiin.
Paitsi minun mummoni ei varmaan pääse sinne kun ei hän käy kokouksissa. Eikä minun opettajani. Eikä koulutoverit… Eikä moni muukaan.
Linnut syövät niitten lihan myös. Mietin miltä se näyttää. Mietitkö sinä 6-vuotiaana, miten korppikotka syö naapurisi lapsen lihan, kun hän kuolee Harmageddonissa? Minä mietin joskus. Mutta en usein. Se tuntuu niin pahalta.
Suljen kirjan. Puristan sen kassin pohjaan. Minua itkettää. Minun paras kaverikin kuolee. Entä jos minä olen syntinen enkä pelastu? Tai jos joudun yksin paratiisiin, ilman äitiä ja isää? Pitääköhän täti minusta huolen? Saankohan pitää leluni vai tuhoutuvatko ne? Tuhoutuuko minun kotini tulikivistä?
Puristan käteni ristiin. Rystyset valkoisena. Ai niin, ei ristejä. Siirrän kädet siveelliseen ja kunnioittavaan asentoon rukouksen ajaksi, vain sisäkkäin ja painan pääni alas. Setä kiittää kaikesta siitä miten Jumala suojelee tosi uskovaisia tässä lopun ajan ahdingoissa ja auttaa selviämään vaikeuksista parhaaksi katsomalla tavallaan. Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta.
Aamen.
Auto on kylmä. Painan pääni ikkunalasiin ja hengitykseni huurruttaa siihen sumean piirto alustan. Piirrän kuvan, perheestäni. Minä en haluaisi menettää sitä mutta jos niin käy? Jos Jumala ei katso perhettäni tarpeeksi hyväksi paratiisiin?
Tädin auto kääntyy pihallemme. Tuijotan taivasta. Se on tulessa auringonlaskusta. Punainen kuin tulikivien peittämä. Nielaisen ja kiitän kyydistä. Kiirehdin pian kotiin. Ehdin varmasti ennen kuin Harmagedon alkaa. Juoksen portaat viidenteen kerrokseen. Kokouslaukku hakkaa kylkeeni ja painaa paljon. Hengästyttää, mutta en saa pysähtyä. Hissiä en voi käyttää, sillä jos se jää välille, en pääse kotiin turvaan äidin luokse. Rappukäytävän valot sammuvat ja harmaat kiviset kierreportaat katoavat silmistäni. Hapuilen katkaisinta. Jos nyt tuli sähkökatkos, kun tulikivet osuvat voimalaitokseen, niin missä kerroksessa olin? Olinko kolmannessa?
Se alkaa varmaan nyt.
Ei se alkanut sinä iltana. Tiesitkö sen?
Minä en… Rappukäytävän valot syttyivät katkaisimesta painaessa.
Kiiruhdan äkkiä äitini syliin. Puristan ja kysyn, onko isä kotona myös? Toivon, että ensi sunnuntaina olemme koko perhe kokouksessa, että pelastumme. En halua paratiisiin ilman äitiä ja isää. Näkeehän Jumala, että äiti ja isä ovat hyviä ihmisiä? Että jos ei pääse kokoukseen ei tarvitse kuolla?
Illalla käännän huoneessa olevan peilini ja kääriydyn peittoon tiiviisti. Demonit voivat tulla, ja minua pelottaa, jos ne tulevat jostain esineestä minun luokse ja ahdistelevat.
Äiti lukee keltaista kirjaa. Pyydän lukemaan paratiisista. Ja äiti lukee. Lopussa on lause, josta äitini tykkää, ihan viimeinen sivu:
”Pikku Samuel on hyvä esimerkki meille. Muista, että hän oli vain neljän tai viiden vuoden ikäinen ryhtyessään palvelemaan Jehovaa hänen tabernaakkelissaan…. Oletpa kuinka nuori tahansa, sinä et ole liian nuori palvellaksesi Jehovaa.”
Niin, pienestä alkaen.
Nimimerkki ”Uskoin murruin elin”
Mitkä ovat esimerkkejä yhteiskunnista, joiden hajoamiseen on liittynyt seksuaalinen liberalismi?
Itsellä tuli ensimmäisenä mieleen Neuvostoliitto, seksuaalisen holtittomuuden tyyssija.
Toiseksi Grönlannin skandinaavinen asutus. Ken tietää, ehkä siellä oli villimpi meininki kuin Islannissa ja mannermaalla.
Sitten Rapa Nui. Heikäläisistä en juuri tiedä.
Rooman valtakunta on toki yksi. Viralliseksi kukistumisvuodeksi mainitaan 1453. Itäinen kristillinen valtionusko ei ollut erityisen liberaali, ja lopullisen romahduksen syy taisi olla Osmanivaltakunnan ekspansiivinen politiikka.
Tässähän pitäisi olla kysymys IHMISISTÄ – ei liberaalisista tai konservatiivisista ideologioista. Tämä argumentointi on aika dehumanisoivaa ja kylmää, jos konservatiivisesti ajatteleva ei halua tekojen evankeliumilla todistaa että poikkeavatkin ihmiset ovat rakastettuja ja tervetulleita. Tällainen filosofinen/teologinen argumentointi tuntuu riviseurakuntalaisesta todella vieraannuttavalta. Onko tarkoitus voittaa intellektuaalinen väittely vai saada ihmiset tuntemaan olonsa turvalliseksi seurakunnassa?
Kysytäänkö tämä sama käänteisesti kirkon perustaa murentavilta voimilta, vai?
Kysyisin Samuel Kettuselta, ketkä edustavat näitä ”kirkon perustaa murenvia voimia” ja kuka nämä voimat määrittelee. Alunperin aioin kirjoittaa, kuinka ”liberaalipuolella” on vastaavaa ideologista painolastia, mutta en sitten kirjoittanut koska kaikesta paatoksesta huolimatta, siellä harvemmin jos koskaan ollaan kenenkään ihmisoikeuksia ja oikeuksia kirkon jäseninä kiistämässä. Pitäisi kai pyrkiä tilanteeseen jossa ihmiset, jotka ovat sukupolvien ajan kuuluneet kirkkoon, saisivat rauhassa käydä siellä ilman että sitä mitä he ovat kyseenalaistettaisiin tai vaadittaisiin perustelemaan opillisia näkemyksiään. Samuel Kettusen hybris on kyllä nähty, kun hän haluaa puhdistaa vääränlaiset jäsenet kirkosta mielipiteiden perusteella.
Pellervo, molemmat ajattelutavat kyllä ajattelevat ihmistä. Ne ovat ihmisten tapoja suhtautua todellisuuteen, mm. arvioida riskejä. Loppupäässä ehkä saavutetaan myös yhteisymmärrys, kun tietoa on riittävästi. Toivottavasti se ei veny eskatologiaan. Toinen painottaa ylisukupolvisten rakenteiden mielekkyyttä riskeihin varautumisessa, toinen välitöntä nykyisyyttä.
Ajattelutavat on helppo siirtää esim. aivan toiseen kontekstiin, Venäjän uhkaan. Kannattaako kerätä varmuusvarastoja ja rakennella väestönsuojia, saati ylläpitää armeijaa?
Vai olet nähnyt hybriksen. Olet varmaan pysähtynyt myös miettimään, onko esille tuomasi arvot kirkon alkuperäistä sanomaa eli perustaa, vai myöhempää tai jopa kirkon sanoman vastaista tekoa, joka murentaa pohjan.
Kyllä Ilmari! Minusta konservatiivisuus voi oikeasti olla hyvinkin ihmisläheistä. Nyt eri puolilla muuria emme aina näe enää ihmistä toisissamme. Liikut arveluttavalla pinnalla stereotypioinesi. Sitä paitsi se mikä kirkossa tuntuu kauhean liberaalta on usein yhteiskunnassa vain konservatiivisuuden eri sävyjä. Suurin opettajamme osoitti että se millä on merkitystä on myötätunto ihmisiä kohtaan. Olin jäsenenä seurakunnassa, joka määräsi kiellon, millaisen seksuaali-identiteetin omaavat sukulaisineen eivät saa tulla rukoilemaan kirkkoon. Lähtökohdan pitäisi kai kuitenkin olla siinä, miten ihmiset rakastavasti kohdataan? Vai jäädäänkö me vain muurin eri puolille kurkkimaan ja jätetään ihmiset rakastamatta ja palvelematta?
”tai vaadittaisiin perustelemaan opillisia näkemyksiään.”
-Eikö tätä juuri tulisi vaatia, tai edellyttää, kaikilta tasapuolisesti?
Tuo ”turvallisen tilan” liberaali vaatimuskin on erilaista turvallisuutta, mitä kirkon pohjan eli Raamatun opetus on ikuisesta turvasta, syntien anteeksi saamisesta ja pelastuksesta. Se on se turvallinen tila.
Meillä on yleinen harhaluulo siitä, että seksuaalisuutemme on jokin ominaisuus, jonka tulee räyttää elämämme. Eläinkään ei ole niin tyhmä, että pyörittäisi arkeaan jatkuvan psrittemun ympärillä.
Koirillani on juoksuaika 1-2 kertaa vuodessa. Muulloin on turha tulla nylpyttämään.
Toinen harha on, että seksi ja rakkaus olisivat sama asia. Se on ehkä suurin harhoista ihmisen seksuaalisuudessa. Kun hetero tai homo menee kapakkaan seuraa iskemään, ei hän ole rakkautta hakemassa vaan panokaveria ja tätä usein hyvin lyhytaikaiseen käyttöön.
Kun hetero tai homo menee kapakkaan seuraa iskemään, ei hän ole rakkautta hakemassa vaan panokaveria ja tätä usein hyvin lyhytaikaiseen käyttöön.
Ja höpöhöpö. Miljoonat avioparit ovat löytänet toisensa juurikin kapakassa. tanssiravintolasta minäkin vaimoni ja lasteni äidin löysin. Kyllä sinne monet yksinäiset menevät toivossa löytää pitkäaikainen kumppani. Ukkomiehet ja ikisinkut ja Don Huan syndroomasta kärsivät ovat asia erikseen. Ja kuvitelmasi ettei homo voisi etsiä rakkautta on yksinkertaisesti typerä.
Härregudendo ! Yhteiskunnan piti romahtaa silloin, kun naisille annettiin lupa pitää oma sukunimensä avioliitossa. Kirkon oma ilmoitus ? Itsetoteutuva jumaluus on ihmisistä riippuvainen.
Karimies on jälleen lempiaiheessaan. Liberalismissa EI muuten ajatella että menneet sukupolvet ovat olleet läpeensä pahoja jne. Päinvastoin, liberaalissa humanismissa, joka syntyi jo 1300-luvula, uskottiin nimenomaan myös ihmiseen hyvyyteen ja se on oikeasti fundamentalistinen kristinusko joka pitää kaikkia ihmisiä ammoisista ajoista asti synnynnäisesti eli siis lähtökohtaisesti vain pahoina, ellei Jeesus jne jne-
Ei pidä lukea tekstistä enempää kuin mitä siihen on kirjoitettu.
”Liberaali ajattelu olettaa yleensä lähtökohtaisesti, että kaikki edeltävät sukupolvet ovat olleet tyhmiä tai peräti pahoja, ja niin ovat heidän seuraajansakin, kun ikävästi haluavat kieltää hyviä asioita.”
-Siis siinä pahoja, että ovat halunneet kieltää vain koska ovat halunneet. Ilkeyttään ja koska ovat suvaitsemattomia, tekopyhiä, itsensä ylentäjiä jne. Samoinhan suhtaudutaan nykyajan konservatiiveihin.
Kuin myös konservatiivit osaavat hyökätä epäreilusti aseistettuna, syyttäen mm. liberaalin uskoa epäaidoksi ym.
Sitä toivoisi että yritettäisiin ymmärtää miksi toinen puoli on sitä mieltä kuin on.
Tiedätkö sinä, Seppo? Oletko ymmärtänyt konservatiivien perustelut esim. avioliittokysymyksessä?
”Liberaali ajattelu olettaa yleensä lähtökohtaisesti, että kaikki edeltävät sukupolvet ovat olleet tyhmiä tai peräti pahoja”
Tämähän on aivan naurettava ja pahantahtoinen väite.
”Tämähän on aivan naurettava ja pahantahtoinen väite.”
-No, varmaankin. Jos sen esittää absoluuttisena väitteenä. Mutta vähemmän kärjistetysti se tarkoittanee, että liberaali ajattelu sisältää oletuksen, että ”tiedämme nyt paremmin kuin entisaikaan”.
Eli että ennen ”ei vain tiedetty” tai ”ei vain ymmärretty”, tai peräti että on vain rajoitettu ja kiellety, koska niin on voitu tehdä.
Ei, vaan että nyt on syytä tehdä näin. Kuten blogitekstin muurivertauksessa esitettiin. Ei siinäkään kuvata liberaaliksi näkemykseksi sitä, että muurin rakentajat olisivat olleet tyhmiä ja pahoja.
”Muurille ei näy mitään välitöntä mielekästä syytä. Liberaali haluaisi purkaa muurin.”
-No, ei tässä suoraan ainakaan sanota mitä liberaali tuossa kohtaa miettii. Hän kuitenkin oletettavasti ajattelee, että muuri on rakennettu jostain syystä. Muuri nähdäkseni tuossa edustaa konservatiivisuutta, tai konservatiivista näkemystä. Että voiko olla niinkin, että liberaalin mielestä konservatiivit ovat muurin rakentaessaan toimineet oikein ja järkevästi.
Eli päätteleekö liberaali, että syytä muurille ei ole, mutta on ehkä joskus ollut? Eli onko mahdollista, että liberaali(kin) ajattelee että muurin rakentaminen on joskus ollut aivan perusteltua. Että ei sitä ole ilkeyttään rakennettu? Eikä sitä myöskään ilkeyttään haluta säilyttää.
Ok.
Joka tapauksessa perustelut olisi syytä käydä läpi ennenkuin päätetään purkamisesta.
En sano tuosta vertauksesta enempää, enkä tiedä onko ihan täysin osuva.
Mutta Tenka, mikä on oma käsityksesi siitä miksi konservatiivipuolella vastustetaan avioliittokäytännön muuttamista sukupuolineutraaliksi? Jos siis et ajattele että kyse on tyhmyydestä tai pahuudesta. (Pahoittelut, jos olen kysynyt aiemminkin. Tämä kiinnostaa minua. Että onko vastapuolen perustelut tulleet sinänsä selväksi, molemmin puolin?)
Itse uskon ymmärtäväni, hyvinkin, sen miten liberaali (siis tässä kysymyksessä liberaali) asian näkee.
Kyse on ensisijaisesti kahden ihmisen välisestä rakkaussuhteesta. Jolle halutaan saada kirkon ja Jumalan siunaus. Ja halutaan luvata uskollisuutta Jumalan ja seurakunnan edessä.
Tämä on aivan ymmärrettävä ajatus, eikä mitenkään paha tai kiero. Se vain katsoo asiaa eri suunnasta.
Konservatiivinen ajattelu perustuu sille, että avioliitto on Jumalan asettama (ei siis perimmiltään ihmisten keksimä ja yhteiskunnallinen instituutio) ja ihmisten tehtävä on toteuttaa sitä Jumalan tarkoittamalla tavalla.
Ei meillä vaan kukaan kannata kirkollisen avioliiton muuttamista sukupuolineutraaliksi. Se ei menoa haittaa.
”Tiedätkö sinä, Seppo? Oletko ymmärtänyt konservatiivien perustelut esim. avioliittokysymyksessä?”
Toki, juuri siksihän minä ne vääriksi tiedänkin koska olen ne ymmärtänyt. Pitäisikö minun ymmärtää jonkun väite että 1+1= 4? Ja siis kyllä, kyllä pitää ja ymmärrän että
väite on väärä… Toinen asia on sitten ymmärtää se, mistä väärä väite johtuu, kompetenssin puutteesta vain vain halusta oman pätemisentarpeen tyydyttämiseksi tai muusta syystä kyseenalaistaa itsestäänselvyydet jne.
Meidän uskontomme perustuu Jeesuksen ajatuksiin, jotka oli saatu isältä, hän ei kumonnut tältä osin Mooseksen lakia. Tämä nyt esillä oleva kysymys oli jo Jeesuksen tiedossa meidän aikamme avioliittokäsityksestä ja kirkkomme opetuksesta, mutta hän ei sanallakaan viitannut siihen, että homoliitot ovat Jumalan tahdon mukaisia.
Jeesuksen mukaan Jumalaa tulee rakastaa yli kaiken ja sitten vasta ihmistä, joten meidän tulee tutkia sitä, mikä on Jumalan tahto avioliitosta.
”Jeesuksen mukaan Jumalaa tulee rakastaa yli kaiken ja sitten vasta ihmistä.” Miten Jeesuksen mukaan osoitetaan rakkaus Jumalaa kohtaan? ”Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Rakkauden Jumalaa kohtaan tulee ilmetä siis lähimmäisenrakkautena.
Jos sallitaan blogistin esimerkkiä seuraten karrikointi, täällä näyttää olevan edustettuna kaksi erilaista uskoa Jumalaan. Ihan noin niin kuin kevyen tekstianalyysin pohjalta.
Toinen vihainen vanha miesjumala, joka on antanut sääntökirjan ja vahtii sääntöjen noudattamista ja rankaisee niitten rikkomisesta – tai edellyttää ainakin syvää syyllisyyden tuntoa. Muurit ja karsinat ovat tärkeitä ja järjestys ja auktoriteetti tulevat ylhäältä. Joillekin sitä auktoriteettia täällä maan päällä on itse Ukko Ylijumala delegoinut runsaasti (oman käsityksen mukaan). Jumalan pelkääminen on tärkeä asia ja siihen vedotaan usein – muuten käy köpelösti erityisesti täällä kirjoittaville, mutta myös kirkolle, Suomen kansalle ja maailmalle. Myös palestiinalaiset ja arabit ovat pahoja, mutta Jumala on onneksi valinnut ja aseistanut oman kansansa Israelin taistelemaan pahoja kommunisteja ja arabeja vastaan.
Toinen on sitten Vapahtaja-Jumala, joka on tullut vapauttamaan ihmisen taakoistaan ja vakuuttaa ”Älkää pelätkö” – olet armon lapsi, voit kasvaa ja uudistua. Pyhä Henki on kannassasi ja kantaa ja tukee. Yhdessä toisten Jeesuksen seuraajien kanssa pääsemme kotiin. Olemme samaa kansaa, joka katsoo Vapahtajaansa. Erottavat muurit on purettu, kaikki ovat yhtä Kristuksessa. Koko luomakunta iloitsee vapahduksesta. Ihmiset voivat Jeesuksen seuraajina oppia elämään toisiaan kunnioittaen ja rakastaen maailman suolana.
Näillä kahdella Jumalalla ei näytä olevan kovin paljon tekemistä keskenään.
Vanhan testamentin jumala versus uuden testamentin laimennos.
Jep! VT:n ’rakkauden’ Jumalan käsky:
” Näin on Herra Sebaot puhunut: ’Olen päättänyt rangaista amalekilaisia,
koska he asettuivat israelilaisten tielle, kun nämä tulivat Egyptistä.
3 Mene siis nyt ja kukista amalekilaiset. Julista heidät ja heidän omaisuutensa Herralle kuuluvaksi uhriksi (haram)! Älä sääli heitä vaan tapa kaikki,
miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, härät ja lampaat, kamelit ja aasit!’” 1.
Sam. 15:33
Ylisukupolvisista rakenteista: HS:ssa on kirjoitettu 30.4. lähtien siitä, että isovanhempien tuen puuttuminen vaikuttaa lapsilukuun vähentävästi. Ensimmäisessä artikkelissa haastateltu kertoi hankkineensa lapset ilman puolisoa ja hänen äitinsä on itse hoivan tarpeessa. Arki on hyvin haastavaa. Kahden vanhemman ydinperheen malli osoittautuu perustelluksi, samalla kun yhteiskunnan tarjoama tuki heikkenee resurssien vähentyessä.
Niinpä juuri, minkä tahon pitäisi siis muistuttaa perusteista eksyvää yhteiskuntaa? Kun se taho menee mukana ja on hiljaa, on se kuuluisa suola menetetty.
Esimerkki muurista on tavattoman naiivi. Tyhmä liberaali alkaa huvikseen purkaa muuria miettimättä asiaa lainkaan kunnes paikalle saapuu viisas konservatiivi, joka alkaa miettiä, miksi muuri on rakennettu.
En tiedä, kertooko esimerkki enemmän liberaaleista vaiko blogistin motiiveista..
Tai saattaahan se olla että konservatiivi ei keksi muurille muuta syytä kuin että muuri on ikivanha instituutio ja kaikissa kulttuureissa on aina ollut muuri.
Muurin suojelemiseksi perustetaan Aitomuuriyhdistys ja sille toiminnanjohtaja. Yhdistyksen mielestä vain tämä muuri on aito ja muita muureja pitäisi kutsua kivikasoiksi. Kaikki muurin purkamista kannattavat, eli lähes koko muu niityn väki, on ideologisen propagandan uhri.
Erityisen huolissaan ollaan niityllä elävistä lapsista, joiden koko elämä menee pilalle, jos muuri puretaan. Jokaisella lapsella on oikeus muurin etupuoleen ja takapuoleen. Eihän siitä nyt mitään tule, jos ilman muuria kaikki saavat olla kaikkialla.
Että on se helvetin tärkeä muuri.
”Esimerkki muurista on tavattoman naiivi.”
-Voi se olla. Konservatiivipuolelta keksitty.
Mutta miten itse kuvailisit liberaalia ja konservatiivista ajattelutapaa. No, tuo jälkimmäinen viestisi saattoi kertoa jo riittävästi…
”Tai saattaahan se olla että konservatiivi ei keksi muurille muuta syytä kuin että muuri on ikivanha instituutio ja kaikissa kulttuureissa on aina ollut muuri.”
Ihan oikeastiko muuta ei ole tarttunut konservatiivipuolen perusteluista mieleesi ja muistiisi?
Tuossa näytit lisäksi käsittelevän ainoastaan avioliiton yhteiskunnallista asemaa. Mutta täällä käsiteltävänä aiheena avioliitto on teologinen ja eksegeettinen kysymys.
Muita hauskoja argumentteja:
– Jos muuria alkaa purkaa, ”muurin” merkitys muuttuu tai häviää kokonaan
– Jos muuria alkaa purkaa, aletaan seuraavaksi purkaa siltoja ja jalkakäytäviä
– Jos muuria alkaa purkaa, kaikille tulee paineita purkaa muuria vaikkei heitä oikeastaan huvittaisi.
”Jos muuria alkaa purkaa, ”muurin” merkitys muuttuu tai häviää kokonaan – Jos muuria alkaa purkaa, aletaan seuraavaksi purkaa siltoja ja jalkakäytäviä”
-No, eikö ole missään määrin oleellista oikeasti puhua siitä MIKÄ se muurin merkitys on? Aina kun tässä ”muuri”-asiassa on jotain muutettu olisi muistutettava mieliin miksi se muuri oikeastaan on olemassa. Tietysti. Jostain syystä se merkitys ja tarkoitus ei ole juuri kiinnostanut viime aikoina, vaikka toisella puolella ”muuria” siitä on yritetty keskustella 🙂
Lisäksi, onko väitetty, että asiasta X seuraa väistämättä asia Y. Tuo päättely tai skenaario pätee vain, jos syy ja perustelu muutokseen on pohjimmiltaan sama.
https://raapustus.wordpress.com/2014/12/07/tekosyy-tm/#more-193
”Jos muuria alkaa purkaa, kaikille tulee paineita purkaa muuria vaikkei heitä oikeastaan huvittaisi.”
-Tenka muuten… Sinua tuolla edellä loukkasi kun vertauksessa esitettiin että liberaali pitää konservatiiveja avioliittoasiassa, sekä ”muurin rakentajia” tyhminä.
Eikö nämä esittämäsi kommentit tuo ilmi sen, että tosiasiassa pidät konservatiiveja (avioliitto-asiassa) tyhminä? Siis siten että heillä ei ole yhtä ainoaa johdonmukaista perustelua, vaan ainoastaan jääräpäinen pakkomielle?
Pidän kuvatunlaisia perusteluja tyhminä. Ovatko kalteva pinta ja ”Koko avioliiton merkitys häviää” sinusta sitten kauhean teräviä argumentteja?
”Ovatko kalteva pinta ja ”Koko avioliiton merkitys häviää” sinusta sitten kauhean teräviä argumentteja?”
-Eivät ne ole oikeastaan argumentteja, vaan väitteitä. Ja itse haluaisin tällaisia väitteitä esitettäessä kuulla niiden perusteluja, ja syitä miksi toinen tällaista esittää.
Kalteva pinta on virhepäätelmä, vain jos syyksi esitetään suoraa seurausta asiasta A asiaan B. Ilman että näillä on yhdistävää tekijää (samaa syytä/perustetta). Ja avioliiton merkityksestä nimenomaan pitäisi puhua. Jos joku sanoo että avioliiton merkitys häviää, hänellä varmaankin on näkemys siitä mikä se avioliiton merkitys (ainakin hänen mielestään) on.
Itse haluaisin kuulla sen.
Kalteva pinta on ihan määritelmällisesti virhepäätelmä. Jos väitetty kehityskulku seuraa asiasta A jotenkin uskottavalla, ymmärrettävällä ja perusteltavalla tavalla niin sitten kyseessä ei olekaan kalteva pinta.
Viimeistään näin jälkeenpäin voidaan todeta, että yksikään avioliittolain pelätyistä seurauksista ei ole toteutunut.
”Kalteva pinta on ihan määritelmällisesti virhepäätelmä.”
-On. Mutta sen pointti on juurikin se, että ei ole perusteita että jotain seuraisi yhdestä asiasta. Kuten tuossa antamassani linkissä selitettiin.
Sen sijaan, jos esitetään että _samoin perustein_ kuin nyt vaaditaan sukupuolineutraalia avioliittoa, voidaan vaatia muitakin avioliiton reunaehdon muutoksia. Ja silloin on tiedettävä miksi hyväksytään A, mutta ei B:tä.
”Jos väitetty kehityskulku seuraa asiasta A jotenkin uskottavalla, ymmärrettävällä ja perusteltavalla tavalla niin sitten kyseessä ei olekaan kalteva pinta.”
-Siis nimenomaan tätä tarkoitan.
Keskusteluissa on leimattu ”kalteva pinta” -argumentoinniksi aivan aiheelliset ja johdonmukaiset kysymykset siitä miksi olisi kannatettava avioliiton muuttamista sukupuolineutraaliksi, mutta itsestäänselvästi pidettävä avioliitto edelleen kahden ihmisen välisenä.
”Viimeistään näin jälkeenpäin voidaan todeta, että yksikään avioliittolain pelätyistä seurauksista ei ole toteutunut.”
-Tästä vielä…
Suurin osa avioliiton perustaa murentavista tekijöistä oli ilmennyt jo ennen avioliittolain muutosta. Ja lakimuutos oli vain johdonmukainen seuraus siitä mitä avioliitolle oli jo tapahtunut.
Sen merkitys murentui jo siinä kun itsellisille naisille alettiin antaa hedelmöityshoitoja.
”Keskusteluissa on leimattu ”kalteva pinta” -argumentoinniksi aivan aiheelliset ja johdonmukaiset kysymykset”
Ahaa. No sekin on kalteva pinta, jos asia esitetään, että seuraavaksi avioliitosta poistetaan lukumääräkriteeri (ja että se on huono asia).
Jos taas keskitytään vänkäämään siitä, miksi kyseisen avioliitolain muutoksen kannattaja ei kannata jotain toista, kuvitteellista muutosta, kyseessä ei tosiaan ole kalteva pinta vaan toinen argumentointivirhe: asian vierestä puhuminen / red herring / hyvää päivää kirvesvartta.
”Ahaa. No sekin on kalteva pinta, jos asia esitetään, että seuraavaksi avioliitosta poistetaan lukumääräkriteeri (ja että se on huono asia).”
-Kyllä, jos esitetään että näin vääjäämättä tulee tapahtumaan.
Itse olen yrittänyt lähinnä kysellä, että miksi on niin tärkeää puolustaa homojen oikeutta avioitua, mutta ei polyamoristien?
”Jos taas keskitytään vänkäämään siitä, miksi kyseisen avioliitolain muutoksen kannattaja ei kannata jotain toista, kuvitteellista muutosta, kyseessä ei tosiaan ole kalteva pinta vaan toinen argumentointivirhe: asian vierestä puhuminen / red herring / hyvää päivää kirvesvartta.”
-Tämäkin on toki todellinen ilmiö. Mutta itseäni se todella kiinnostaa. Ja sitä kautta yritän saada selville sen todellisen syyn kannattaa sukupuolineutraalia avioliittoa. Onko siihen muuta syytä kuin se, että se on tällä hetkellä muodikasta 🙂
Huonoa keskustelua on toki olettaa tai edellyttää että toinen kannattaa tai vastustaa jotain ,koska kannattaa/vastustaa asiaa X.
On kuitenkin ilmennyt, usein, sellaistakin keskustelua/kommenttia, että ”ai jaa, varmaan vastustat naisten äänioikeuttakin” ja ”haluaisit kai orjuudenkin takaisin” ym.
Parempi on kysyä. Minulta saa kysyä mitä tahansa.
Ja pakotetaanko muurin purkamisen jälkeen opettajia opettamaan lapsille, että muuri on purettu vaikka opettajan vakaumuksen mukaan muuri olisi edelleen pystyssä?
Ja kohta varmaan niityllä elävät pahat ateistit alkavat painostamaan niittylahkoa huomioimaan rituaaleissaan, ettei muuria muka enää olisi vaikka Ylijumalan selkeä sana sanoo, että muurin tulee jakaa niitty kahtia. Ainakin pitäisi esittää vahvat teologiset perustelut sille, että purettua muuria tulisi pitää purettuna.
Tämä loukkaa törkeästi sanan- ja uskonnonvapautta
Eikä kahtiajako (muuri) edes pääty koskaan. Täällä me toimimme yhteiskunnassa työssä ja toimissamme keskenämme ja tullen mahdollisimman hyvin toimeen, mutta sieluja hallitsee, niin, kaksi aivan erilaista valtakuntaa.
Muuri on raja-aita. Sillä on pituutta noin kilometri ja korkeutta sen verran, että muuri toimi myös lampaiden aitana, jolloin korkeus olisi vaikka 120 cm. Muuri on rakennettu kivistä, jotka on koottu sen viereisiltä pelloilta. Viimeisessä osituksessa kävi niin, että pellot jäivät samalle omistajalle. Nyt muuri oli tarpeeton, jopa haitallinen. Kyläläiset kokoontuivat suunnittelemaan, mitä muurille tehdään. Tai oikeammin, jos muuri puretaan, mihin kivet laitetaan? Joku muisti tapahtuman jostain viiden- tai kuuden kymmenen vuoden takaa, jolloin yksi muuri oli purettu. Kiviä vietiin vanhaan kaivokseen ja hylättyyn sorakuoppaan. Ne kivet muistuttivat jatkuvasti muurista.
Päätös oli, että muuria ei pureta. Sen viereen istutettiin paljon kukkivia köynnöskasveja. Vähitellen kasvit peittivät muurin ja siihen laitettiin tikapuita, että lapset pääsivät kiipeämään muurin yli ja voivat leikkiä yhdessä. Lapsille muuri oli satulinnan muuri ja lopulta unohtui, miksi muuri oli alkujaan rakennettu.
”Ja pakotetaanko muurin purkamisen jälkeen opettajia opettamaan lapsille, että muuri on purettu vaikka opettajan vakaumuksen mukaan muuri olisi edelleen pystyssä?”
-Juupa juu 🙂
Mutta edelleen näistä vertausvarianteista uupuu se toisen osapuolen perustelujen ja näkemyksen ymmärtäminen tai edes pyrkimys ymmärtää.
No ensinnäkin osa porukasta on lukenut Ylijumalan Palvontaohjeesta 4000 vuotta sitten kirjoitetun lauseen ”Ei sinun pidä seinämää purkaman koska se on Ylijumalalle pahuksen tärkeä”. He ovat tulkinneet sen tarkoittavan sitä, että ikuinen tuli odottaa niitä jotka purkavat muurin.
Toiset ovat taas sitä mieltä, että luonnonoikeudellisesti niittyjen ei tule kasvaa yhdessä. Niiden välillä on sellainen jännite, jonka vain tämä muuri pystyy muodostamaan.
Onpa joku jopa väittänyt, että jos tämä muuri poistetaan, muureilla ei ole sen jälkeen mitään yhteiskunnallista merkistystä ja koko muuri-instituutio pitäisi lakkauttaa. He ovat myös ehdottaneet, että ne joilla on niittyjä, velvoitettaisiin lailla rakentamaan niiden välille muuri, jonka purkaminen olisi kiellettyä. Muut saisivat sitten tehdä omia kivikasojaan ja niihin yhteiskunta ei puuttuisi.
”Ei sinun pidä seinämää purkaman koska se on Ylijumalalle pahuksen tärkeä”. He ovat tulkinneet sen tarkoittavan sitä, että ikuinen tuli odottaa niitä jotka purkavat muurin.”
-Huoh. Eli et ole ymmärtänyt. Sitä mitä olen itse, jostain kumman syystä, yhä uudelleen yrittänyt selittää 🙂
”Onpa joku jopa väittänyt, että jos tämä muuri poistetaan, muureilla ei ole sen jälkeen mitään yhteiskunnallista merkistystä ja koko muuri-instituutio pitäisi lakkauttaa.”
-No, onko? Sitä yhteiskunnallista merkitystä.
Ehdotan että tässä kohden siirrytään puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Siis avioliitosta.
En ole itse sitä mieltä, että avioliitto _pitäisi_ lakkauttaa. Jotkut ovat, ja näiden perustelut ovat sinänsä ymmärrettäviä, kun katsoo avioliiton viimeaikaista kehitystä.
Itse olen sitä mieltä ,että se pitäisi palauttaa siihen asemaan mikä sillä oli, kun sillä vielä oli yhteiskunnallista merkitystä. Mikä oli syy sen säilyttämiselle.
No, mitä itse ajattelet?
Mä en ota itseäni kovin vakavasti, joten ajattelin pitää tyylilajin satiirina tai parodiana. Maailmassa on liikaa vakavia asioita.
Ajattele, jos tämä muuri vietäisiin Suureen Palvontaneuvostoon. Siellä liberaalit haluavat purkaa muurin ihan vaan siksi, että konservatiivit haluavat sen säilyttää. Ja konservatiivit haluavat säilyttää muurin ihan vaan siksi, että liberaalit haluavat sen purkaa.
Neuvostossa on 20 vuoden ajan kaksi kertaa vuodessa toistettu samat argumentit, jonka vuoksi viimeiseen 15 vuoteen kukaan ei ole jaksanut kuunnella kenenkään sanomisia. Päätös muurista vaatisi määräenemmistön, jota ei ole mahdollista saavuttaa.
Samaan aikaan niityn ihmiset käyttävät tikapuita muurin yli kulkemiseen. Se harmittaa konservatiiveja, mutta he ovat silti tyytyväisiä, koska virallisen säännöt kieltävät muurin ylittämisen. Vaikka heidän tahtotilansa ei toteudu, he ovat silti mielestään oikeassa.