Jumala kutsuu profeetaksi

Kuvassa nuori kuoronjohtaja jo peruskouluiässä. Hänen johtamansa nuorten kuoro lauloi jokaisessa jumalanpalveluksessa Nsimeyongin kirkossa.

Jokainen meistäkin voi toimia Jumalan lähettiläänä omalla paikallaan ja jokaiselle riittää tehtävää. Gwladikselle kuoron vetämisessä. Meille se voi olla jotain muuta. Itse kullekin omien edellytystensä mukaan.

Sunnuntai 03.11.2019
21. sunnuntai helluntaista
Jeesuksen lähettiläät
1. lukukappale: Jer. 1:4-10

Profeetta Jeremia sai kutsun profeetaksi jo nuoruudessaan. Hän koki itsensä niin keskenkasvuiseksi, että luuli sen estävän hänen työtään. Jumala tiesi mikä työ Jeremiaa odotti ja niinpä kutsu säilyi voimassa estelyistä huolimatta. Jumala oli varannut hänelle tehtävän jo ennen syntymää. Kutsun voima ei ollut ihmisen valinta, vaan Jumalan oli valinnut hänet jo sikiämisestä alkaen profeetan tehtävään. Käytännössä työ alkoi hänen nuoruusvuosinaan.

Profeetta Jeremialle tuli tämä Herran sana:
– Jo ennen kuin sinut äidinkohdussa muovasin,
minä valitsin sinut.
Jo ennen kuin sinä synnyit maailmaan,
minä pyhitin sinut omakseni
ja määräsin sinut kansojen profeetaksi.
Mutta minä vastasin: ”Voi, Herra, Jumalani, en minä osaa puhua, minä olen niin nuori!” Silloin Herra sanoi:
– Älä sano, että olet nuori,
vaan mene, minne ikinä sinut lähetän,
ja puhu, mitä minä käsken sinun puhua.

Pelottomuus

Olen saanut kristillisen kasvatuksen jo pienestä pitäen. Uskonasiat olivat mielessä jo varhain. Kansakoulun ensimmäisen luokan joululomalla pohdiskelin, mitä olin syyskautena saanut oppia. Päällimmäisenä tuli mieleeni, että olin oppinut paljon Jeesuksesta, johon olin jo pienestä pitäen uskonut.

Tietoiseen uskosta kertomiseen kypsyin noin 16 -vuotiaana. Silloin kaveripiirini sai tietää, että Jeesus on minun Herrani. Ensimmäisen puheen seurakunnan järjestämissä seuroissa pidin 18 -vuotiaana. Vei siis aikansa kypsyä ihmisenä ja varttua iässä ennen kuin lapsuuden usko pääsi vaikuttamaan aktiiviseen evankeliumin julistamiseen.

Kun Jeremia pohti omaa ikäänsä ja mahdollisuuksiaan kertoa siitä Jumalan ilmoituksesta, minkä hän Herralta sai, niin silloin Jumala itse rohkaisi häntä ja lupasi olla hänen tukenaan. Jeremian ei tarvinnut arkailla, koska Jumala lupasi olla hänen turvanaan.

Älä pelkää ketään,
sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi
ja suojelen sinua.

Jeremia Jumalan äänenä ajalleen

Jeremia eli aikana, jolloin maailmassa oli paljon levottomuutta. Kansakunta nousi kansakuntaa vastaan ja tuon ajan suurvallat Egypti ja Babylon kamppailivat maailman herruudesta.

Suurvaltojen jännityksen keskellä pienellä Juudan valtiolla ei ollut kunnollista mahdollisuutta suojella omaa aluettaan ja itsenäisyyttään, sillä heidän alueensa sijaitsi noiden suurvaltojen välissä.

Tuona aikana Jeremian julistus oli mitä ajankohtaisin. Se oli samaan aikaan sekä Jumalan sanan ilmoitusta että myös pyrkimystä ohjata kansan päättäjiä toimimaan tilanteen mukaan järkevästi. Oli vältettävä sellaisia kannanottoja, mitkä ärsyttivät suurvaltojen päättäjiä.

Kansan johtajat eivät kuitenkaan ottaneet järkipuhetta todesta, vaan menivät omia teitään. Niinpä suurvaltojen ristiriidat pääsivät repimään pikkuvaltion elämää. Jerusalem hävitettiin ja kansaa siirrettiin Babyloniaan suuria määriä.

Kaiken keskellä Jeremia yritti tukea ja rohkaista kärsimään joutunutta kansaa ja luomaan siihen tulevaisuuden ja toivon uskoa.

Niinpä profeetan julistuksessa näkyy sekä kuvauksia uhkakuvista että näköaloja tulevaisuutta kohti. Molemmat sekä sanomat repimisestä ja särkemisestä että näköalat uuden rakentamiseen ja tulevaisuutta kohti kurottautumiseen tulevat esille hänen julistuksessaan.

Sitten Herra ojensi kätensä, kosketti suutani ja sanoi minulle:
– Minä annan sanani sinun suuhusi.
Minä asetan sinut tänä päivänä
kansojen ja valtakuntien yläpuolelle.
Sinun tulee repiä ja särkeä,
tuhota ja hävittää,
rakentaa ja istuttaa.