Kaunein kutsu päällä maan
Käydä Herraa seuraamaan
Nousee sanan saarnasta
Pyhän messun annista
Jumalamme kutsu soi
Vapauden sanan toi
Meitä iloon kutsumaan
Rakkauteen saapumaan
Vapahtajan hellään syliin
Saamme käydä turvaisaan.
SUNNUNTAI 21.8.2022
11. sunnuntai helluntaista
Etsikkoaikoja
Introituspsalmi Ps. 81:9–17
Jumala on koko maailmankaikkeuden Herra. Hän on kaiken luonut. Hän ylläpitää koko luomakuntaa. Joka hetki. Kaikkialla. Meidät ihmisetkin hän on tehnyt. Hänen me olemme luomisen perusteella. Jumalan kuvia. Kuvat voivat olla eri tavoin tehtyjä, tuotettuja, muovattuja tai maalattuja, piirrettyjä. Samalla tavoin mekin erilaiset ihmiset kaikkine erilaisuuksinemme olemme Jumalan kuvia. Kaikki. Jokainen. Omalla tavallaan, omassa paikassaan, olotilassaan. Elämän tilanteet vaihtelevat, mutta sillä ei ole merkitystä. Kukin olemme Jumalan kuvia. Elävänä, tuntevana, kokevana ihmisenä. Olemmepa vanhoja tai nuoria, lapsia tai aikuisia.
Elämämme voi kuitenkin joutua eroon Jumalan tieltä. Ihminen voi poiketa pois Jumalan tahdosta. Joku voi unohtaa olevansa Jumalan luoma ja kääntyy tekijäänsä vastaan. Tällöin on aihetta avata silmänsä näkemään oma tilansa. Sopii käydä Vapahtajamme luo ja kertoa hänelle huolemme. Tilansa tunnustaminen on rehellisyyden alku. Siitä voi löytyä tie kohti uudistusta, parannusta, uutta toivoa ja tulevaisuutta kohti.
Sellaista aikaa, jolloin Jumala aivan erityisesti kutsuu meitä seuraansa nimitetään etsikkoajaksi. Ne ovat elämän tienhaaroja, joista polku rauhaan, vapauteen ja toivoon voi aueta aivan erityisellä tavalla.
Israelin kansalla oli tällainen aika, kun Mooses johti heitä orjuuden maasta luvattua maata kohti. Yhdessä vaiheessa tie näytti olevan ummessa, vihollinen takana ja meri edessä. Mutta tuolloin Jumala itse tuli avuksi. Hän avasi tien meren halki. Kansa pääsi toiselle puolelle. Pääsi vapauteen.
Minä olen Herra, sinun Jumalasi.
Minä johdatin sinut pois Egyptin maasta.
Tässä on valtaisa evankeliumin julistus. Jumala itse toimii kansansa hyväksi. Jumalan kansalle vaellus ei ollut helppoa. Vapaus ei merkinnyt huolten loppua, mutta matka kävi eteenpäin. Jumalan antamaa tavoitetta kohti. Näin ei meidänkään elämässämme Jumalan hyvyyden kosketus ole mikään automaatti. Kaikki elämämme vastukset eivät ratkea. Saamme kuitenkin olla onnellisia siitä, että elämämme on Vapahtajamme käsissä. Hän tukee meitä. Hän meitä kantaa, joka päivä armonsa antaa.
Jumala on antanut meille ihanan lupauksensa: Hän antaa mitä tarvitsemme. Siihen saamme tyytyä. Siitä saamme häntä kiittää.
Avaa suusi, niin minä annan mitä tarvitset.
Myös vähäisten ja puutteellisten olojen keskellä ylistämme Jumalaamme meidän Herraamme. Elämän antajaa.
Hän pitää meistä houlen. Hän ei jätä kansaansa. Jumalan omina otamme vastaan, mitä hän viisaudessaan meille antaa.
Mutta Israelia hän ruokkii parhaalla vehnällä,
hän vuodattaa sille kalliosta hunajaa.
Tässä Jumalan kutsun sunnuntain Psalmi:
”Kuule, kansani, minä varoitan sinua.
Kunpa kuulisit minua, Israel!
Muuta jumalaa sinulla ei saa olla,
vierasta jumalaa älä kumarra.
Minä olen Herra, sinun Jumalasi.
Minä johdatin sinut pois Egyptin maasta.
Avaa suusi, niin minä annan mitä tarvitset.
”Mutta kansani ei kuullut minun ääntäni,
Israel ei halunnut totella.
Siksi minä hylkäsin sen,
jätin sen paatuneen sydämensä valtaan,
kulkemaan oman ymmärryksensä varassa.
Kunpa kansani vihdoin kuulisi minua,
kunpa Israel kulkisi minun teitäni!
Minä nujertaisin heti sen viholliset,
kohottaisin käteni sen ahdistajia vastaan.”
Ne, jotka vihaavat Herraa,
joutuvat matelemaan hänen edessään,
ja heidän alennuksensa kestää ikuisesti.
Mutta Israelia hän ruokkii parhaalla vehnällä,
hän vuodattaa sille kalliosta hunajaa.
Ps. 81:9–17
Sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-21-8-2022/
Vuonna 1948 hyväksytyssä Kristinopissa aihe Etsikkoaika opetetaan näin:
68. ETSIKKOAIKA
Ihmisen elämässä on aikoja, joina Jumala erityisesti vetää häntä puoleensa. Sellaista aikaa sanotaan etsikkoajaksi. Useimmiten Jumala kutsuu meitä jo nuoruudessa.
Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on. Jes. 55:6.
Me kehotamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi. Sillä hän sanoo: »Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut». Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä. 2 Kor. 6:1–2.
Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennenkuin pahat päivät tulevat. Saarn. 12:1.
Mitä mieltä olet näistä herroista?
Menikö heillä etsikkoaika hukkaan ja pelastuksen päivä ohi, kun päivät loppuivat.
https://img.4plebs.org/boards/pol/image/1522/88/1522885403191.jpg
Tarja
Vastaan vain yleisesti, ettei ole meidän asiamme tuomita. Ihmisten tuomio on aina vajavaista ja virheitä tulee. Vain Jumala yksin olkoon tuomari. Vain hän tietää kaiken ja voi ratkaista täysin oikein.
Miten tuollainen kirous puretaan, ei se ole Jumalasta, vaan pirullisista ihmisistä. Nuo kiroajat eivät voi enää muuttua, he ovat kuolleet ja jääneet tuollaisiksi mitä ovat kirjoittaneet. Tuollaisina heidät muistetaan.
Sieltä puuttuu vielä monia juutalaisvihaa lietsovia ja kiroavia, kuten Krysostomos, Innocentius, sekä Tertullianus, joka vihasi myös naisia. Emmekä unohda myöskään Lutheria.
”Kirous on ääneen lausuttu toivomus tai loitsiminen, jolla toivotaan/ toivotetaan toiselle henkilölle pahaa. ”
Kirous sinällään ei ole mikään hengellinen automaatti, joka lähtee heti toimintaan, toteuttamaan sitä pahaa mitä hänen kuuluu tehdä, ei, vaan se vaatii kiroukseen uskovia ihmisiä, jotka lähtevät toteuttamaan mitä hirvittävimpiäkin tekoja, koska he luulevat itse pelastuvansa sitä kautta. Ensin itse kiroavat, ja sitten palvelevat kirousta. Sairasta, täysin mielipuolista.
Tämä yksinkertainen sääntä, joka sisältää kaiken lain ja profeetat: ” Älä tee toiselle sitä, mitä et toivo itsellesi tehtävän. ” on jäänyt huomiotta.
Tarja
Tuossa länsimaisessa kulttuurin ongelmassa tulee näkyviin sellainen perinne, joka alkoi jo puunilaissotien aikana. Silloin se oli taistelu kahden Läntisen Välimeren suurvallan välillä, missä hävinnyt Karthago lähes kokonaan tuhottiin, mutta missä ydhessä vaiheessa roomalaisten tuho näytti olevan viimeistelyä vaille, kun puunilaisten Hannibal piiritti jo Rooman kaupunkia. Jos valtaus olisi onnistunut niin foinikialaisten valta olisi ulottunut nykyisen Ranskan ja Saksan välille asti.
Tuon sodan päättymistä eivät antisemitistit ole vielä saaneet kitketyksi omasta perinteestään. Harmillista.
Eikö sinua järkytä ollenkaan kirkon isien kirjoitukset ja puheet?
Ne ovat kristillisiä, ei roomalaisia, eikä myöskään karthakolaisia, vaan kristinuskon valtakunnan mielipiteitä ja kasvatusoppia. Arvovaltaisten isien toimeenpanemia. Kristillisellä valtakunnalla ei ole valtiollisia rajoja, se voi siis levittää kirous
tietoisuuttaan ja loitsujaan mihin tahansa, kuten on tehnytkin.
Puunilaisodilla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa, se on vain yritys ulkoistaa juutalaisviha ihan käsittämättömään tapahtumaan, kuten kahden täysin ulkopuolisen väliseen sotaa.
Tarja,
Synti on syntiä, vaikka voissa paistaisi.
Kirkkoisät (ja -äiditkin?) ovat olleet kuolevaisa syntisiä, eivät jumalia, jotka ovat aina tehneet vain hyvää. (Mehän itse kai aina teemme vain…)
Kyllähän (vanhemman) Lutherin kirjoitukset juutalaisista pahalta vaikuttavat. Naisista hän lienee kirjoittanut sekä myönteisesti että ei-niin-myönteisesti. Eivät juutalaistenkaan kirjoituksen aina niin ”hurskaita” ymmärtääkseni olleet Lutherin aikana. ”Vihapuhe” ei ole vain aikamme ilmiö – puhe(tapa) vihapuheesta ehkä voi olla? Eikä Raamatun Daavid saati Salomo aina pyhimysmäisesti toiminut (mutta nöyrtyi). Kyllähän nytkin kristillisyyden nimissä kaikenlasista (!) väitetään ja oikeutetaan, muuallakin kuin itänaapurissamme. Kirkkomme opetuksesta ei oikein enää selkoa saa – virallinen ja epävirallinen eivät täsmää. Ei kai sekään aivan ennennäkemätäntä ole.
Jukka Mikkola
Pysytään nyt vain siinä kirouksessa ja mietitään miten se puretaan, että päästään siitäkin pahasta eroon.
Eiköhän ensimmäinen keino ole se, että kukin itse ”irtisanoutuu” pahasta – vaikka ei siinä täysin onnistukaan. Menneisyyttähän emme voi muuttaa, tulevaisuutta jonkinverran; voimme vaikuttaa omiin (ja ehkä hiukan muidenkin)? asenteisiin – ainakin omalla esimerkillämme ja yrittää pysyä pois pahasta, jolla en tarkoita vain mielipide-pahaa. Emme saa unohtaa sitä pahaa, joka meissä kussakin piilee. Utopia maanpäällisestä paratiisista ei auta.
Mitä sitten tarkoitat ”loitsuilla” jää minulle hämäräklsi. Klassiseen kristinuskoon eivät loitsut kuulu, joten niistäkin kannattaa erossa pysyä.
Tarja
Usein suuremmilla poliittisilla suurvaltojen välisillä sodilla on vaikutuksia vuosisatojen halki, kun niiden vaikutus laskeutuu tietoisesta sotapropagandasta ihmisten mieliin ja sitä kautta kulkeutuu seuraaviin sukupolviin puoliksi alitajuntaisena mielpiteiden vaikutuksena.
Otetaanpa Itä- ja Länsi-Rooman jakautuminen vanhan ajan lopulla. Siitä seurasi myöhemmin itäisen ja läntisen kulttuurin kehittyminen eri tahtiin. Kirkon puolelle nämä valtapyrkimykset vaikuttivat paavin vallan ja ortodoksien välien rikkoutumiseen ja vähitellen tämä eteläisen Euroopan ongelma siirtyi meidän maamme ja Venäjän rajalle.
Kolmea Ruotsin puolelta tullutta ristiretkeä jakoivat Karjalan kahtia idän ja lännen rajaksi.
Isosta vihasta noin kolmen vuosisadan takaa on maamme henkisessä ilmapiirissä ollut ”ryssäviha”, joka väheni vaan ei alitajuisena vaikuteena lakannut 1800 -luvun yhteielon kautena.
Aikaisemminhan Kiovan Vladimir, josta voidaan katsoa Venäjän kääntymisen kristinuskoon alkaneen oli viikinki. Inkerinmaa on saanut nimensä siitä, kun Svean prinsessa Ingegärd sai sen myötäjäisinä avioituessaan Novgorodin kuninkaan kanssa. Turkukin on saanut nimensä Novgorodilaisten kauppiaitten kauppapaikkana jne.
Joten kyllä puunilaissodilla on ollut valitettavan pitkät jälkimainingit maanosamme asenteellisessa suhtautumisessamme seemiläisiin kansoihin. Useinhan kulttuurin syvävirrat kulkevat paljon syvemmällä kuin vain kunkin ajan senhetkisissä tilanteissa.
Lutherin ajan suurena poliittisena ongelmana olivat toisaalta turkkilaisten tulo aivan Wienin porteille saakka sekä toisaalta Ranskan kuninkaan ja Saksan keisarin väliset pyrkimykset päästä suuremmaksi kukoksi keskisen Euroopan alueella. Varsinkin Turkin uhka näkyy tuon ajan valtiopäivillä jatkuvana kestoaiheena.
Jos olisimme eläneet silloin, maailman kuvamme olisi senkaltainen. Mitä tulee Lutheriin, ihmiseen kuten mekin aikansa, niin olennaisin kysymys on mitä tapahtui kirkollisessa kentässä ja opillisessa suhteessa. Siinä voimme kiittää Jumalaa, että antoi miehen paikalleen. Nyt sitä perinnettä murennetaan urakalla alas, vaikka perinteen ydin on saarna Kristuksesta, uskosta. Ei kelppaa enää, tyhjiö täyttyy aina jollain.
Samuel
Tämä on hyvä pitää mielessä, kun arvioimme menneitten aikakausien ihmisten maailmankuvaa. Kun otamme huomioon kulloisenkin aikakauden elämäntilanteen ja heidän aikanaan vallinneet ajatukset ja ihanteet huomioon, niin emme tuomitse noiden aikakausien ihmisten elämää sellaisesta, mikä heidän aikanaan koettiin aivan eri tavoin kuin nykyisin.
Kiitos hyvästä näkökulmastasi!
Matias
”niin emme tuomitse noiden aikakausien ihmisten elämää sellaisesta, mikä heidän aikanaan koettiin aivan eri tavoin kuin nykyisin. ”
Ette tietenkään silloin, kun ne koskevat oman uskonnon ihmisiä, vaikka samat ajatukset olisivat vallitsevina vieläkin. Ja vaikka oma uskonto kertoisi tuomiopäivästä, jolloin tuomitaan eläviä ja kuolleita. Kuolleet eivät nauti enää
pyhästä syytesuojasta, ei Hitlerkään, hänet tuomitaan todennäköisesti hamaan maailman tappiin saakka. Jos hän oli aikakauden hengen luoja Lutherin opeissa, niin häpeäksi se on koko kristikansalle.
Sitten kysytään, että miksi jumala sallii, kun ei oteta vastuuta omista teoista.
Kun kirkkoisät nousevat haudoistaan ja heidän kuvansa paljastuu sanojensa ja hienojen vaatteidensa kautta, niin tuskinpa niistä valon valtakunta aukenee kenellekkään. Suurin osa nukkuu vielä ruususen unta paavin helmassa, Vatikaanin laatikoissa, mutta kuten on sanottu, ei ole mitään haudattua, joka ei nousisi esiin.
…………………..
Ja mitä se tämä tuomio on: ”Mutta kansani ei kuullut minun ääntäni,
Israel ei halunnut totella.
Siksi minä hylkäsin sen,
jätin sen paatuneen sydämensä valtaan,
kulkemaan oman ymmärryksensä varassa”
(lainattu aloituksesta.)
Milloin tämä on ajateltu, vai onko tässä kysymys ikuisesti voimassa olevasta tuomiosta, kuten niissä aikansa kirkkoisien kirouksissakin.
Toisaalta, VT:n on sanottu olevan vain seurakunnan esikuva. ja että kirkko on uusi Israel, itseasiassa ikuinen Israel. Mielestäni se on jo hylätty ajaus, koska Israel on palannut valtiona. Siinä mielessä psalmi on osunut oikeaan.
Tarja
1) Puheet siitä että kirkot yhä pitäisivät yllä antisemitismiä ovat tosiasioiden vastaisia. Nykyään kirkot ovat käyneet hyvinkin paljon keskusteluja juutalaisten kanssa ja on julkaistu lukemaattomia lausuntoja, joissa antisemitismi on jyrkästi kielletty.
Panepa tähän osoitteen meidän kirkkomme työstekntelystä
kirkko ja juutalaisuus
-työryhmän historia
vuosilta 1977–2013
Näkökulmia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenille
Marika Pulkkinen
https://evl.fi/documents/1327140/39524611/Kirkko+ja+juutalaisuus+ty%C3%B6ryhm%C3%A4n+historia.pdf/c18796f6-d67f-f0f3-fdec-60d3378f45c4?t=1534312991000
Mikäli olisit ottanut asioista selvää, niin olisit huomannut että antisemitismiä vastaan on tehty paljonkin työtä.
Toki työtä on aihetta jatkaa vielä eteenkin päin, jotta voisimme päästä vieläkin parempaan tulokseen.
Oletko muuten tietoinen että Åbo Academissa on juutalaisuuden tutkimus ollut oppinaineena jo hyvinkin pitkään. Professori Antti Laato on ollut juutalaisuuden ja Vanhan testamentin tutkimuksen viranhaltijana. Tässä on hänen tutkimustensa esittelyä
https://research.abo.fi/en/persons/antti-laato/fingerprints/
Tarja
2) Kommentissasi peräänkuulutat oikeudenmukaisuutta. Oikeudenmukaisuus on Jumalan meille ihmisille antama lahja. Juuri tämän toteutumisen puolesta uskontunnustuksemme kertoo, että kerran ihmiset joutuvat vastaamaan vääryyksistään viimeisellä tuomiolla.
Sanoma viimeisestä tuomiosta siis lupaa meille, että täydellinen oikeudenmukaisuus toteutuu kerran, kun Jeesuksen täysi kirkkaus ja valta tulevat julki hänen saapuessaan takaisin kunniassaan ja ottaessaan näkyvän vallan koko maailmankaikkeudessa. Silloin usko vaintuu näkemiseen ja Jumalan suuremmoinen vanhurskaus pääsee esille koko voimassaan.
3) Jo maailmanhistoriassakin näkee toisinaan sen miten jumalattomuus tuhoaa kansoja. Kun rikkaat sortavat köyhiä, niin silloin kansojen voimat sortuvat ja nuo rappiolle joutuneet kansat katoavat historian lehdiltä.
Israelin kansakin joutui kokemaan useita kertoja Jumalan antamia koettelemuksia, kun Jumalan hyvät ohjeet elämää varten oli hylätty. Vasta noiden koettelemusten jälkeen kansa on uudelleen päässyt eteenpäin johtavalle tielle.
Tarja
4) Hitlerin juutalaisvaino oli aivan omaa luokkaansa. Se ei mitenkään tehnyt oikeutta Luthrin ajatuksille oman aikansa juutalaisista.
Olihan Luther opetellut heprean kielenkin juuri juutalaisilta välillisesti saamansa opin perusteella. Yhteen aikaan jotkut juutalaiset jopa alkoivat odottaa, että Luther olisi hyvinkin lähellä heitä. Viesti tästä lähetettiin jopa Jerusalemissa oleville juutalaisille.
Kun Luther sitten kirjoitti kirjansa juutalaista uskoa vastaan niin sen tähtäyspiste oli puhtaasti uskonnollinen. Hän halusi myös juutalaisten vastaanottavan Jeesuksen omaksi Vapahtajakseen.
Tässä esittämästään tekstistä sitten natsit väänsivän oman poliittisen ohjelmansa tueksi sopivia palasia yhteyksistään irti reväisten julmaksi antisemitismiksi.
Tämän takia Luterilainen Maailmanliitto on hyvinkin päättäväisesti sanoutunut irti tuosta Lutherin teoksesta, ettei se enää pääsisi rikkomaan luterilaisten ja juutalaisten välisiä suhteita.
Historian ajan tajun valaisemiseksi voidaan todeta, että Lutherin vastustaja teologisissa kysymyksissä oli Ingolstadtin yliopiston kansleri Johann Eck, jonka tuotanto juutalaisia vastaan oli niin kamalaa, etten halua sitä edes esitellä tässä.
Samaisen yliopiston vararehtori Balthasar Hubmaier järjesti niin rajun kansannousun juutalaisia vastaan, että hän menetti vararehtorin virkansa Augsburgin valtiopäivillä 1518 saamansa vakavan varoituksen takia. Tämän jälkeen Hubmeier pyrki Saksan talonpoikaiskapinan johtoon, muttei päässyt. Hänestä tuli sittemmin maailman ensimmäisten anabaptististen kirjoitusten laatija. Näistä vuosina 1525-27 julkaistuista kirjoituksista ovat peräisin kaikkien maailman baptististen kastekäsitysten perustavat opit. Tästä 10.3.1528 kapinallisena kuolemaan tuomitusta miehestä siis tulo uudelleenkastajien liikkeen opin perusteiden keksijä.
Näillä kahdella esimerkillä haluan kertoa, miten tuon ajan henkinen ilmapiiri oli valitettavan epäsuotuisa juutalaisia vastaan. Valitettavasti.
Tarja
5) Annat mielestäni epäasiallisen lausunnon maailman merkittävimmästä evankeliumin julistajasta paavista. Siinä missä jotkut amerikkalaiset suurella rahalla mainostetut ”superjulistajat” saavat kokoon joitakin kymmeniä tai satoja tuhansia ihmisiä johonkin evankelioivaan joukkokoukseen siinä paavi on koonnut miljoonia kuulijoita milloin minnekin päin maailmaa. (Nykyinen korona-aika on tehnyt poikkeuksen ymmärrettävistä syistä.)
Ota huomioon että katoliset ja luterilaiset ovat julkaisseet Yhhteisen Julkilausuman Vanhurskauttamisesta. Niinpä kuvitelmat katolisten ja protestanttien vastakkainasetteluista ikään kuin eri puolella leiriä ovat virheellisiä. Olemme molemmat saman uskon osallisia. Muutamista kysymyksistä vain ajattelemme jonkin verran poikkeavin sanonnoin, mutta olemme meitä yhdistävän kasteemme kautta yhden ainoan uskon jäseniä Jeesuksessa Kristuksessa.
Paavin kannanottoja myös kuunnellaan maailman eri puolilla erittäin suuressa määrin.
Tässä Forbesin ranking lista neljän vuoden takaa. Siihen on tullut muutoksia viimeisen neljän vuoden aikana vallan vaihtumisten takia, mutta tällaisenakin lista antaa vihjeen mistä suunnasta totuutta pitää hakea.
https://www.forbes.com/powerful-people/list/#tab:overall
Tarja
6) Jeesus eli juutalaisena juutalaisessa yhteiskunnassa. Hänen opetuksensa ja julistuksensa nousi nimenomaan juutalaiselta pohjalta. Kun hän puhui evankeliumin menosta kaikille kansoille, niin sekin nousi parhaista juutalaisista lähteistä käsin.
Sekä hänen kärsimyksensä että ylösnousemuksensa merkitys nousevat nekin Vanhan testamentin pohjalta kasvaneesta juutalaisesta perinnöstä.
Myös Jerusalemin ensimmäisen piispan Jaakob Vanhurskaan, Joosefin ensimmäisen avioliiton pojan, vanhempi kuin neitsyt Maria, toiminta keskittyi Jerusalemin temppeliin, jossa Jeesuskin oli yhteen aikaan opettanut aikansa oppineimpana juutalaisena.
Aatehistoriallisesti vasta Jerusalemin hävitys vuonna 70 jKr. johti synagogajuutalaisuuden ja Jeesuksen seuraajien teiden erilleen menoon. Jamniaan kokoontunut synagogajuutalaisuus valitsi oman paavinsa Hillel I :n joka hallitsi hyvinkin johtajakeskeisesti, Hänen arvovaltansa ulottui vain synagoga -juutalaisuuteen. Jeesuksen seuraajien keskuuteen tuli vastaavia omia ylirabbin tointa vastaavia johtajiaan, Aleksandriaan ja Roomaan piispan virkaan kuului myös paavin tehtävät piispojen yhdistämisessä, Syyrian Antiokiassa puolestaan piispan viran vastaaviin yleiskirkollisiin tehtäviin kuuluvia hommia nimitettiin patriarkan tehtäviksi.
Juutalaisen synagogan paavin virka sitten vähitellen lakkasi, mutta kirkossa nämä ovat säilyneet. Edellisten lisäksi ovat sitten vielä Jerusalemin ja Konstantinopolin patriarkkojen virat.
Sisällöllisesti kirkko on säilyttänyt oman juutalaisen perinteensä nimenomaan Jeesukseen Kristukseen uskon välityksellä. Vapahtajamme on se Messias, joka jo on tullut ja on sovittanut maailman Jumalan kanssa. Siksi sovituksen sanomaa on julistettava kaikkialla maailmassa kaikille ihmisille. Myös meitä kutsutaan sovintoon toinen toisemme kanssa.
Israelin valtion synty ei ole millään tavoin muuttanut tätä kirkon sisällön nousua juutalaisista juuristaan käsin.
Monille eri puolilla maailmaa vainojen alaisille juutalaisille tämä on tarjonnut uuden asuinpaikan. Samalla ongelmat muutamien arabimaiden kanssa ovat tuoneet vastaan uudenlaisia haasteita elämän varrelle.
Voimme vain toivoa rauhaa Israelille.
Jukka Mikkola
”Eivät juutalaistenkaan kirjoituksen aina niin ”hurskaita” ymmärtääkseni olleet Lutherin aikana.”
Siis oletuksia ’ymmärtääkseni”. Sinulla on varmaankin näyttöä niistä kirjoituksista. Itse olen kuullut, että Lutherin viha syntyi vain siitä, kun hän ei saanut juutalaisia kääntymään kristinuskoon. Ja koska Hitler totetutti Lutherin kirjoituksia käytännössä, ei voida kieltää, etteikö kristinuskolla olisi vaikutusta holokaustiin.
Jukka
” Eikä Raamatun Daavid saati Salomo aina pyhimysmäisesti toiminut (mutta nöyrtyi).”
Ei raamattu ole kaunistellut heidän tekemisiään, eikä puolustellut, ne on tunnustettu ja ” nöyrrytty” , kuten sanoitkin ja kaikki on jäänyt avoimeksi ja paljastetuksi kaikkien nähdä, ei siellä ole mitään kaivelemista enää. Ei voi käyttää vertailukohtana omien syntien puolustelussa. Pitää itsekkin nöyrtyä.
Juutalaisuudessa on tapana sanoa: ”Ole siunattu tullessasi ja ole siunattu lähtiessäsi”
St. Akobard vastaa: ” Kirottu sisään tullessa ja kirottu pois lähtiessä ” plus kaikki ne muut kiroukset, joita voi linkistä lukea.
Tällainen vertailukohta tässä.
Tarja
Mistä olet löytänyt tuollaisen St. Akobardin. Hän ei ole katolisen kirkon pyhimysten listassa, joten siltä osin hänen nimityksensä on harhaanjohtava tai historiallisesti vanhentunut.
Kun Raamatussa puhutaan siunauksista, niin silloin ne liittyvät Jumalaan, hänen työhönsä tai hänen tahtonsa täyttämiseen. Kun taas puhutaan kirouksista, niin silloin puhe on Jumalan tahdon vastaisen teon tai hankkeen saamasta rangaistuksesta.