Kuvassa ranskankielisiä Raamattuja kotonani. Meillä on kaikkiaan yli 500 Raamattua tai sen osaa yli 150 eri kielellä. Jumala puhuu sanassaan. Sana yhdistää koko kirkon kaikkialla maailmassa.
SUNNUNTAI 16.10.2022
19. sunnuntai helluntaista
Rakkauden kaksoiskäsky
Pyhän psalmi on Ps. 119:1–8
Jumala on puhunut omilleen jo muinaisuudesta asti. Ihmiset ovat kokeneet Jumalan johdatusta. Elämänsä turva on ollut Jumalan varassa. Jumala on ollut heidän väkevyytensä. Yhä edelleen Jumala toimii. Hän vaikuttaa. Hän puhuu meille sanansa kautta. Psalmi 119 korostaa tätä. Jumalan sana mainitaan siinä yhteensä 176 kertaa. Siinä on 22 säkeistöä ja jokaisessa kahdeksan säettä.
Jumalan sana elää yhteisössä, Jumalan kansan keskellä. Hän elää kirkkonsa mukana. Jumalan liitto on seurakunnan yhteyden takeena. Hän on uskollinen meitä kohtaan.
Jumalan puhuttelu on kulkenut sukupolvesta sukupolveen. Aikakausien yli. Aabrahamilta Iisakille, Iisakilta Jaakobille jne kautta sukupolvien. Pyhää perinnettä on vaalittu kodeissa ja pyhäkössä. Jerusalemin temppeli oli merkittävä kansan yhdistäjä. Kansa eli Jumalanpalveluksen yhdistäminä.
Ensimmäisen temppelin hävitys 587 eKr. merkitsi valtavaa murhetta pyhälle kansalle. Tuskaan voi verrata Ukrainan kansan kokemusta. Suuri määrä ihmisiä joutui jättämään kotinsa. Heräsi tarve koota yhteen ikivanha pyhä perintö. Syntyi Jumalan opetusten kokoelma. Vähitellen näistä muodostui meidän Raamattumme Viisi Mooseksen kirjaa. Toora, kuten juutalaiset sitä nimittävät. Niihin oli kerätty hengellinen perintö, joka aikaisemmin oli elänyt yhteisön keskellä, yhteisenä aarteistona. Kalliina uskon rohkaisijana toimiva kokonaisuus vaikkakaan ei vielä yksissä kansissa.
Kun kansa pääsi palaamaan takaisin luvattuun maahan, alkoi uusi vaihe kansan elämässä. Uusi temppeli rakennettiin. Alkoi uusi tulevaisuus. Profeettojen julistusta muisteltiin. Pyhän kansan historia sai huomion. Rohkaistiin uuteen. Haluttiin mennä eteenpäin. Kansan pyhään perintöön liittyivät profeettojen sanoma ja viisaiden opetukset. Pyhä perinne kasvoi. Jerusalemin temppelistä tuli hengellisen elämän keskus. Siellä myös Jumalan tekojen tutkistelu kasvoi ja meni eteenpäin.
Vapahtajamme Jeesuskin opetti yhteen aikaan Jerusalemin temppelissä. Moni kuunteli häntä. Hän veti luokseen suuria kansanjoukkoja. Hänessä Jumala otti ihmisyyden omaan olemukseensa. Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Hänessä Jumalan rakkaus tuli meidän elämäämme. Hänen sovintotyönsä Golgatalla toi rauhan Jumalan ja ihmisten välille. Tämä sovinto on koko ihmiskunnalle kutsu keskinäiseen sovintoon. Rauha Jumalan ja ihmisten välillä kutsuu koko maailmaa rauhaan ja keskinäiseen rakkauteen ja toinen toisestaan välittämiseen.
Sitten syntyi katkera juutalaissota 66 – 73 jKr. Jerusalemin temppeli hävitettiin toisen kerran. Toisen kerran tuli suuri ahdistus koko kansalle. Jälleen tuli ajankohtaiseksi tarttua siihen aarteeseen, mikä temppelissä ja synagogissa oli elänyt jo pitkään pyhänä perintönä.
Ylipappi ei enää voinut pitää kansaa koolla. Juutalaisia yhdistämään syntyi ylirabbin eli paavin virka. Ensimmäinen näistä oli Hillel I, joka toimi Jamniassa. Siellä kerättiin kokoon hepreankielisen synagogan pyhä perintö. Työ saatiin valmiiksi toisen vuosisadan ensimmäisen kolmanneksen aikana. Syntyi Lain, Profeettojen ja Kirjoitusten kokoelma TaNaK. Sitä vastaa meidän Vanha testamenttimme ilman Apokryfikirjoja.
Tämä ei kuitenkaan rajoittanut kreikankielistä Septuagintaa. Kreikkalaisiin kokoelmiin oli jo vanhastaan kuulunut useita kirjoja, joita ei tunnettu hepreaksi. Niinpä kreikankielinen väestö käyttikin laajempaa kokoelmaa, joihin kuuluivat myös meidän Deuterokanoniset eli Apokryfiset kirjamme. Tämä muodostui myös kreikkaa puhuvien Jeesuksen seuraajien joukon Raamatuksi. Tuohon aikaan koko silloinen Raamattu.
Jeesuksen seuraajat alkoivat kerätä myös Paavalin ja muutamien muidenkin kirjeitä ja muita tekstejä. Aluksi nämä liikkuivat irrallaan, mutta vähitellen niitä ryhdyttiin keräämään yhteen. Merkittävä haaste näiden keräämiseen syntyi toisen vuosisadan keskellä. Muuan Markion niminen mies oli esittänyt, että Vanha testamentti ei kuulu kristityille. Uuden testamentin kokoelmassa hänellä oli vain Luukkaan evankeliumi ja muutama Paavalin kirje. Markionin opetus kumottiin päättävästi. Todettiin että Jeesuksen seuraajat pitävät koko Vanhan testamentin pyhänä perintönään eli Raamattuun kuuluvana. Samaten alettiin vähitellen kerätä myös muita kirjoituksia, joita oli syntynyt Jeesuksen opetuslasten joukossa. Vähitellen muodostui meidän Uusi testamenttimme. Jo noin vuoden 200 tienoilla kokoelma muistutti meidän nykyistämme. Noin vuoden 400 tienoilta eteenpäin ei enää ole tullut muutoksia.
Raamattu on Jumalan sana. Pyhä kansa on elänyt Jumalan puhuttelun varassa. Vähitellen tämä Jumalan rikkaan ja armollisen työn hedelmät on koottu meidän Pyhän Raamattuumme. Saamme rohkeasti turvautua Jumalan sanaan. Jumala on voimallinen. Siksi myös hänen lupauksensa ja työnsä ovat väkeviä. Jumala on ikuinen. Siksi myös sanan lupaukset ovat meidänkin ikuisuutemme takeena. Ruumiin ylösnousemus ja iankaikkinen elämä on Jumalan kansaa odottamassa. Saamme toivoa täynnä panna täyden luottamuksemme Pyhään sanaan. Jumala puhuu. Hänen rakkautensa kuiske kutsuu meitäkin rakastamaan ja pitämään huolta toinen toisestamme.
Tässä introituksen Psalmi:
Onnellisia ovat ne, joiden vaellus on nuhteetonta,
ne, jotka seuraavat Herran lakia.
Onnellisia ne, jotka pitävät hänen liittonsa
ja koko sydämestään kysyvät hänen tahtoaan,
ne, jotka eivät tee vääryyttä
vaan kulkevat hänen teitään.
Sinä olet antanut säädöksesi tarkoin noudatettaviksi.
Kunpa kulkuni olisi vakaa,
kunpa aina seuraisin sinun määräyksiäsi!
Kun pidän käskysi silmieni edessä,
en joudu häpeään.
Vilpittömin sydämin minä kiitän sinua,
kun opin tuntemaan oikeamieliset päätöksesi.
Minä noudatan sinun käskyjäsi –
älä koskaan minua hylkää!
Ps. 119:1–8
Sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään tässä osoitteessa
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-16-10-2022/
Psalmlien kokoelman kehittymisestä yksi näkökulma
Psalmi 119 muistuttaa Psalmia 1. Molemmissa seurataan hepreassa aakkosjärjestystä ja molemmat puhuvat Jumalan sanan ahkerasta tutkimisesta.
Jos ajatellaan, että psalmit 1 ja 119 ovat olleet jossakin vaiheessa kokoelman ensimmäinen ja viimeinen psalmi, niin silloin näiden luonne ja sanoma toimisivat erinomaisena alkuna ja loppuna kokoelmaan. Psalmit 111 ja 112 olisivat eräänlainen loppuylistys, halleluja, tälle kokonaisuudelle. Näiden kiitosvirsien jälkeen olisi sitten vielä liitetty pääsiäisliturgiaan kuuluvat kiitosvirsien , halleluja -laulujen kokoelma, psalmit 113 – 118. Näin laulujen liittyminen kytkeytyisi vanhaan juutalaiseen liturgiaan vieläkin vahvemmin.
Matteuksen evankeliumi:
26:30 Ja veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.
Kiitosvirsi -sana tarkoittaa pääsiäisliturgiaan kuuluvia psalmeja 113 – 118.
Näin saatuun virsikirjaan on sitten myöhemmin liitetty loput psalmit. Tähän voi verrata meidän kirkkomme virsikirjan laajennuksia, kahdeksalla ja yhdeksällä alkavia harmaalehtisen osaston tekstejä.
Matias
Hyvää huomenta.
Meillä oli kerran puhetta Psalmista 110, jota evankeelisesti, tai Paavalin mukaan, väitetään todistukseksi, tai puheeksi siitä, että Jeesus on Daavidin Herra, ei siis Poika, joka ei sopinut Paavalin pirtaan ollenkaan, tai hän tiesi, että vain Kuninkaita sanotiin Daavidin pojiksi, ja piti keksiä jotain muuta.
Psalmissa on kuitenkin pieni vihje ihan lopussa, joka löytyy myös toisaalta, eli profeetta Elian yhteydestä.
Se on Psalmin viimeinen jae: ” Hän juo purosta tien varrelta, sen takia hän nostaa päänsä. ”
Eliasta sanotaan: ” SINÄ SAAT JUODA PUROSTA, ja minä olen käskenyt kaarneiden elättää sinua siellä ”
” Hän teki niinkuin Jumala oli käskenyt, hän meni ja asettui Keritin purolle joka oli Jordanin Itäpuolella.
Ja kaarneet toivat hänelle leipää ja lihaa aamuin, sekä leipää ja lihaa illoin, JA HÄN JOI PUROSTA.
1 Kuningastenk.17:4-6
Tarja
Kiitos kommentistasi
1) Kiitos Elian elämän esiin tuomisesta. Elia oli ennustanut kovan kuivuuden maahan. Sinä aikana Elia itse meni Keritin maahan. Siellä hän sai luonnosta ruokaa ja vettä. Tämä on selvä kuvaus Jumalan valtavasta huolenpidosta.
2) Jeesus oli Joosefin perusteella Daavidin sukua. Juutalaisessa ajattelussa ylisukupolvisuus on niin konkreettista, että Jeesuksesta voidaan sanoa, että hän Daavidin poika.
3) Heprealaiskirjeen kirjoittajasta emme tiedä varmuudella muuta kuin hänen kirjoittamansa tekstin. (Vulgatassa oleva puhe Paavalista on myöhäinen lisäys eikä pitäne paikkaansa, koska tyyli on niin kovin erilainen.)
Heprealaiskirjeen sisältö on kuin kirjallinen saarna. Sen tekstinä on juuri mainitsemasi Psalmi 110. Juutalaisen kirjanoppineen menetelmä laajentaa käsiteltävää tekstiä rinnakkaisilla raamatunkohdilla ja muodostaa näistä kokonaisuus, tulee esille suorastaan nerokkaan perusteellisesti. Mestarillinen menetelmän taiturointi on tuottanut kirjeen sanoman.
Tässä vain yksi osoitus tuon selityksen menetelmästä
Psalmit:
110:1 Daavidin virsi. Herra sanoi minun herralleni: ”Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.”
Hebrealaiskirje:
1:13 Kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut: ”Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi”?
Antikristus pelotteluissa, on tästä paholaisesta käytetty myös sanontaa, ”se saa tulenkin taivaasta lankeamaan.”
Se oli kuitenkin Elia, joka sai tulenkin taivaasta lankeamaan. Elian kerrotaan tulevan takaisin ennen kuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä. Pelkäättekö te Eliaa?
Profeetta Elia oli kyllä melkoinen ihmemies, hän teki ruokaihmeitä, herätti kuolleita, korjasi asioita, ja hutki Baalin pappeja melkoisen joukon. Hänen kerrotaan myös kääntävän lasten sydämet isien puoleen ja isien sydämet lasten puoleen, ettei Jumala hävittäisi kaikkea maata.
Jeesus kehoitti vihaamaan sukulaisia ja koko elämää, joten Elian pitäisi tulla korjaamaan tämä asia. Vanha testamentti ei siis ole vanhentunut, se on voimissaan edelleenkin.
Tarja
Kiitos kommentistasi
1) Antikristuksen nimiin on pantu paljonkin ainesta ihmisten selittelyissä. Tässä on kaikki ne raamatunkohdat missä siitä puhutaan
https://www.koivuniemi.com/raamattu?tila=pikahaku&hakuehto=antikrist&kaannos=fi-38&kirjat=kr
2) Tulen lankeaminen maahan mainitaan kahdesti Ilmestyskirjassa
Ilmestyskirja:
13:13 Ja se tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden.
20:9 Ja he nousevat yli maan avaruuden ja piirittävät pyhien leirin ja sen rakastetun kaupungin. Mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät.
Näistä ensimmäinen kuvaa Jumalan ja hänen kansansa vastustajaa, joka pyrkii koko maailman valtiaaksi ja vainoaa Jumalan valtakuntaa. Koko luku 13 kuvaa tätä vaikeaa aikaa.
On kuitenkin huomattava, että se ei saa valtaansa niitä, jotka kuuluvat Jumalan Karitsan eli Jeesuksen omien joukkoon. Kasteen välityksellä näiden nimet on elämän kirjassa, joten pedon valta ei voi viedä heitä mukanaan.
Edelleen on huomattava, että pedon valta saa loppunsa jo puolessa matkassa: 42 kuukauden eli siis 3½ vuoden perästä eli siis jo silloin kun ollaan vasta puolessa välissä täydellisyyttä kohti eli 7 vuoden luvun saamisesta.
Tulen taivaasta lankeamisen saaminen ei ole Jumalan ihmeen osoitus, kuten Elialla oli, vaan ainoastaan tämän aidon ihmeen vääristynyt matkiminen. Esiinnytään kuin ”susi lammasten vaatteissa”.
Ilmestyskirjan luvun 20 sanomassa saatana alennetaan ja lopulta heitetään ikuiseen tuleen eli se kukistetaan lopullisesti ja täydellisesti.
Luvussa 12 oli tämän alentamisen ensimmäinen vaihe. Taivaassa käydyssä taistelussa Miikael voittaa saatanan ja heittää tämän pois taivaan arvopaikoilta. Sen jälkeen saatanan kaikki arvovalta on siltä otettu pois ja sen toiminta on vain häpeämättömän öykkärin riehuntaa Jumalan pyhää kansaa vastaan.
Toinen vaihe on luvun 20 alussa, kun saatana heitetään maan rakoon, syvinpiin syvyyksiin, sen valta tallataan täydellisellä kukistuksella.
Kun se vielä kerran yrittää nostaa päätään, niin tämä viimeinenkään pullikointi ei enää auta. Tällä kertaa Jumalan tuli hävittää kaikki saatanan keräämät joukot.
Seuraa saatanan kukistuksen kolmas ja ratkaiseva vaihe. Saatana heitetään kokonaan pois Jumalan luomaa maailmankaikkeutta häiritsemästä. Se saa ikuisen rangaistuksen eli tällöin sen tekemät kepposet on lopullisesti lopetettu.
Jumalan kansalle tämä merkitsee: ei enää itkua, ei enää kiusaamista, ei enää sairautta, ei enää vääryyttä, ei enää valhetta, ei enää kerrassaan mitään pahaa, koska itse pahan alkuperä on lopullisesti poistettu häiritsemästä Jumalan kansan elämää. Kaikki paha on täydellisesti voitettu ja pelkästää ilo, onni, tyytyväisyys, rauha ja kaikki elämän täyteläisyys on vallalla ilman mitään pelkoa hyvyyden ja autuuden häviämisestä. Se on ikuinen taivaan onni Jumalan kansalle, kirkolle, Jumalan omille, hänen lapsilleen ja koko luomakunta riemuitsee Jumalan lasten voitosta.
Tarja
Jatkoa kommenttiisi
3) Ennustus Elian tulosta ennen Messiaan tuloa kertoo siitä, että Jumalan Messiaan saapumista valmistellaan huolella. Kun voimallisesti vaikuttava evankeliumin saarna on saanut valmistella kansan vastaanottamaan Messiaan, niin silloin hän tulee.
Jeesuksen Kristuksen tuloa valmisti Johannes Kastajan toiminta. Jeesuksen kasteen yhteydessä Jumala osoitti hänen olevan Messiaan, Jumalan Pojan. Kolmiyhteisen Jumalan täydellinen itseilmoitus tapahtui tuossa yhteydessä, Isä taivaassa, Poika Jordanin rannalla ja Pyhä Henki kyyhkysen hahmossa Pyhän Kolminaisuuden yhteyden ilmaisuna.
Johanneksen evankeliumi keskittää koko Jeesuksen toiminnan kasteeseen. Kasteen sanomaan sisältyy koko Jeesuksen toiminta, kaikki mitä hän teki, ojennetaan meille kasteen toimituksessa.
Johanneksen kertomuksessa edeltäjän ja täyttymyksen kastetoiminta yhdistetään samaksi Jumalan valtakunnan esiintuloksi.
Johanneksen evankeliumi:
3:22 Sen jälkeen Jeesus meni opetuslapsineen Juudean maaseudulle ja oleskeli siellä heidän kanssaan ja kastoi.
3:23 Mutta Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä; ja ihmiset tulivat ja antoivat kastaa itsensä.
Tarja
Edelleen jatkoa
4) Isien ja lasten yhteys on koko Raamatun sanomassa kaiken hyvän elämän tunnnusmerkki.
Siksi Malakian profetiassa sanotaan, että isien sydämet käännetään lasten puoleen ja lasten sydämet isien puoleen. (Huomaa arkielämän reaaliteetti: Aloite tulee vanhempien puolelta. Kun he kääntyvät lastensa puoleen, niin silloin lapsetkin vastaavat rakkauden osoitukseen rakkauden ilmauksin!)
Jeesus käytti opetuksessaan vertailua kahden hyvän välillä. Sukupolvien välisen rakkauden ja Jumalan rakkauden välillä. Heprean kielessä ei ole komparatiivia. Siksi vertailu tehtiin asettamalla kaikkein paras toiseksi parasta vastaan. Näin korostettiin kaikkein parhaan asemaa todella parhaana vaihtoehtona.
Niinpä Jumalan rakastamisen rinnalle asettiin juutalaisessa yhteisössä huippukorkeassa asemassa oleva hyvän ilmaus, nimittäin vanhempien rakkaus lapsiaan kohtaan. Näin tämä inhimillisen elämän suurin ja kestävin rakkauden ilmaus sai ylentää Jumalan rakkauden koko elämää kannattavana voimana vaikuttavan rakkauden ainutlaatuisen suuremmoista sanomaa. Jumala rakastaa meitä, niin mekin saamme rakastaa häntä. Omalta puoleltaan ihminen voi käytännön elämässä osoittaa Jumalan rakkauden parhaiten siten, että hän osoittaa rakkautta toisia ihmisiä kohtaan.
1.Johanneksen kirje:
4:12 Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Jos me rakastamme toinen toistamme, niin Jumala pysyy meissä, ja hänen rakkautensa on tullut täydelliseksi meissä.
4:19 Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.
Jeesuksen vertauksen kielenkäyttö on siis nähtävä oman aikansa ilmausten valossa. Silloin ilmenee, että rakkaus omia vanhempiaan ja kotiväkeään kohtaan on tämän maailman elämässä korkeinta mahdollista rakkauden osoitusta. Tämä rakkaus sitten puolestaan säteilee ympäristöönsä rakkautena kaikkia kanssaihmisiämme kohtaan.
Tarja
5) Kiitos että korostat Vanhan testamentin asemaa.
Hyvin sanot: ”Vanha testamentti ei siis ole vanhentunut, se on voimissaan edelleenkin.”
Kuten yllä kerroin niin kirkko on jo alusta asti pitänyt Vanhaa testamenttia arvossa. Sehän oli Jeesuksen, apostolien ja parin ensimmäisen vuosisadan kristikunnan ainoa Raamattu.
Esimerkiksi Lyonin piispa Ireneus pari sataa vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen siteerasi toisinaan Vanhaa testamenttia niin, että suurin osa hänen tekstiään oli sitaatteja ja vain muutama kommentti hänen omaa tekstiään ilmaisi mitä hän noilla sitaateilla halusi sanoa Jeesuksesta ja kristillisestä elämästä.
Yllä myös kerroin, että vanha kirkko hyvin päättäväisesti otti pesäeron Markionin pyrkimyksistä poistaa Vanhan testamentin käyttö kristikunnasta. Tämä rikas laivanvarustaja saapui Roomaan noin vuoden 140 jKr tienoilla ja hänet suljettiin väärien opetustensa takia ehtoollisyhteyden ulkopuolelle noin 144 jKr.
Kirkko siis selvästi torjui sellaisen harhan, missä Vanha testamentti olisi jätetty Raamatun ulkopoulelle.
Tässä siis olet erittäin uskollisesti pyhän kristikunnan opetuksen mukainen. Siitä olen iloinen.
Matias
”Ja he nousevat yli maan avaruuden ja piirittävät pyhien leirin ja sen rakastetun kaupungin. Mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät. ”
Eikö tällaista tapahtunut jo Elian aikana. Tuli lankesi ja tuhosi jotain hyökkääjiä.
………….
Jeesus oli omien sanojensa mukaan ”Daavidin suvusta se kirkas Kointähti.”
Mutta miksi hän halusi olla juuri Kointähti, josta Jesaja sanoo:14 : 12
”12Kuinka olet taivaalta pudonnut,
sinä kointähti, aamuruskon poika!
Kuinka olet maahan syösty,
sinä kansojen kukistaja!
13Sinä sanoit sydämessäsi:
’Minä nousen taivaaseen,
korkeammalle Jumalan tähtiä
minä istuimeni korotan
ja istun ilmestysvuorelle,
pohjimmaiseen Pohjolaan.
14Minä nousen pilvien kukkuloille,
teen itseni Korkeimman vertaiseksi.’
15Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan,
pohjimmaiseen hautaan.
16Jotka sinut näkevät,
ne katsovat pitkään,
tarkastavat sinua:
’Onko tämä se mies, joka järisytti maan,
järkytti valtakunnat,
17joka teki maanpiirin erämaaksi
ja hävitti sen kaupungit,
joka ei päästänyt vankejansa kotiin?’
18Kansojen kuninkaat kaikki lepäävät kunniassa,
kukin kammiossansa.
19Mutta sinä olet kaukana haudastasi,
poisviskattuna niinkuin hylkyvesa,
olet peittynyt surmattujen, miekalla lävistettyjen,
kiviseen kuoppaan suistuneitten alle,
olet kuin tallattu raato.”
Kointähteä sanotaan myös Lusiferiksi ja joskus se on myös Venus, rakkauden jumalatar. Se oli paha antiikin kirkkoisien mielestä, Venusta ei saanut palvoa.
Mutta Jeesus oli lähettänyt enkelit todistamaan, että hän on se Kointähti.
” Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti.”
22:16 Ilmestyskirja.
Tarja
Kiitos kommentistasi
Kiitos hyvistä kysymyksistäsi
1) Ilmestyskirja on hyvin raamatullinen. Kautta koko teoksen Vanhan testamentin tekstit saavat puhua, monesti jopa sellaisissa yhteyksissä, joita tavallinen lukija ei edes huomaa, ellei ole erityisen perehtynyt Vanhaan testamenttiin.
Olet hyvin huomannut yhteyden Eliaan tuossa tulen lankeamisen ilmauksessa. Se kuvaa taivaallista voimaa, joka tekee tyhjäksi kaikki saatanalliset pyrkimykset. Jumala voittaa Paholaisen.
Tarja
2) Koska kointähdestä tulee pidempi puheenvuoro niin otan sen omana kommenttinaan.
A) Kointähti eli aamutähti on suomalainen nimitys venukselle. Silloin ajatellaan sen aikaista näkymistä taivaan tähtien joukossa. Ensi kerran sitä käytti Mikael Agricola Uuden testamentin käännöksessään 1548: ”Minä [Kristus] olen Davidin juuresta ja suvusta yksi kirkas Kointähti.”
B) Venus on roomalainen jumalan nimi. Kreikassa sitä vastaa Afrodite, Ἀφροδίτη. Sen rakastaja oli sodan jumala Ares eli roomalaisten Mars. Kreikkalaisessa mytologiassa Afrodite on rakkauden, kauneuden, sulouden, hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden jumalatar. Sen palvonta sisältää monenlaisia aineksia, esimerkiksi Korintissa sen palvontapaikassa harjoitettiin temppeliprostituutiota.
Seemiläisissä uskonnoissa lähinnä vastaavia ovat olleet Mylitta-jumalatar Babyloniassa, Assyrian Ištar ja foinikialaisten Astarte.
C) Vanhassa testamentissa profeetat taistelivat kanaanilaisten epäjumalien palvelua vastaan. Niinpä myös Astarten palvontaa vastaan.
Jesajan profetia luvussa 14 kuvaa Baabelin ylpeilyä koko maailman ruhtinaana. Se ylpeili nimellään ”Bab ili”, ” Jumalten portti”, siis että sen vallan antajana ovat jumalat. Se käyttää jumalaista voimaa hallinnassaan.
Jesaja toteaa, että tämä ylpeily elävää Jumalaa vastaan ja sen taistelu Jumalan kansaa vastaan kukistuu. Luvun jatkossa vastaava tuomio kohtaa myös Assyriaa.
D) Uudessa testamentissa parissakin kohdassa kointähti kuvaa aamun autuutta. Valo voittaa pimeyden. Päivä koittaa. Pietarin kirje kuvaa tätä yhteyttä päivän koittoon. Ilmestyskirjassa tähtäyspisteessä on aivan luomistyön ihanat Tulkoon valo -sanat,
jotka synnyttivät valon.
2.Pietarin kirje:
1:19 Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta, kunnes päivä valkenee ja kointähti koittaa teidän sydämissänne.
Ilmestyskirja:
22:16 Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti.”
Tämän llmestyskirjan tekstin sanoman kanssa rinnakkainen ovat Johanneksen evankeliumin kertomat Jeesuksen sanat:
Johanneksen evankeliumi:
8:12 Niin Jeesus taas puhui heille sanoen: ”Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus.”
9:5 Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus.”
Joten Vapahtajamme sanojen yhteys on valon koittaminen maailmaan. Sen sijaan ne eivät viittaa muinaisiin itämaisiin, kreikkalaisiin eivätkä roomalaisten mytologioitten sarjassa liikkuviin jumalkertomuksiin.
Panenpa tähän Frans Mikael Franzénin runon, missä puhutaan aamunkoiton sanomasta Jeesuksen sanojen sisältöön liittyen:
Oi aamu! Liitton’ täällä
uudistat kanssa Jumalan:
Ken rusopilves päällä
tuo armon sanoman?
Sä, jonka loistannasta
jo sylilasna riemuitsin,
kointähti, oikein vasta
nyt nimes tunnenkin.
Oot kuva Lempeästä,
mi valon – ajan helmassa –
erotti pimeästä
verensä virralla:
Silmänsä rakastavan
hän luopi minuun katseellas,
ja valon vapahtavan
näen kirkkaudessas.
Vaalistut, katoot valoon
sä päivän, jota ennustit,
auringon läsnä jalon
tok’ aina sädehdit.
Auringon, mi nyt pian
käy todistajaks liittoni,
mi toivohon ain’ ijan
vihkiipi eloni.
Ah, tänään valoisesti,
kointähti sielun loistele;
vie meitä mieluisesti,
mihinkä aiomme!
Matkamme päättyy pian:
Sä, silloin ehtootähtönen,
taas kutsut rauhan sijaan,
takana pilvien.
Lähde: Franzén, Frans Mikael 1891: Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia. Suomentanut Em. Tamminen. Otava, Helsinki.
Raamatun lyhin luku on Psalmi 117
-Raamatun pisin luku on Psalmi 119
-Raamatun keskimmäinen luku on Psalmi 118 (Kun 151 psalmi otetaan mukaan)
-Ennen Psalmia 118 on Raamatussa 594 lukua
-Psalmin 118 jälkeen on Raamatussa 594 lukua
-Siis yhteensä 1188…+ 1 ja näin
-Raamatun keskimmäinen jae on Psalmi 118:8 🙂
Psalmi 118:8 ”Parempi luottaa Herraan kuin turvata ihmisiin. Parempi luottaa Herraan kuin turvata ruhtinaisiin. Kaikki muukalaiset piirittävät minua, Herran nimessä ne kuitenkin tuhoan”.
Välittäjä-luku 118 on raamatun keskimmäisen kirjan keskimmäinen luku eli psalmi 118, jonka keskimmäinen sana on JHVh, jonka keskimmäinen ääntyvä konsonatti Hej on koko raamatun yli 800000.n kirjain-jonon keskimmäinen kirjain[siinä laitoksesa, missä kirjaimia on täsmälleen].
’Hej’ symboloi elämää ja arvo on 15, luvulla 15 korvattiin usein jumalan nimi, jota ei saanut lausua.
Samaisessa psalmissa 118 on käsite alien eli gojjim.
Viimeisestä kirjaimesta ’mim’ alkaa els-salakirjoitus, josta tulee sana ’midam’, joka luettuna takaperin (”Ensimmäiset tulevat viimeisiksi, viimeiset ensimmäisiksi”) ’madim’ merkitsee nyky-hepreassa kuten vanhassakin Mars planeettaa.
Siiloan papit palvoivat Marsia (Ishumia) ja on tosiasia, että arkkienkeli Gabrielin nimi ’Gabriel’ oli Marsin enkeli – se johdetaan sanasta gabar, joka on Marsille omistetun ns. Elämän puun kuudennen sefirothin eli Mars-sefiroth – geburahin juurena. Marsin merkki on edelleenkin miekka ja kilpi, Mars-enkeli Gabrielin varusteet.
Maahan laskeutuneet( nephilim/naphal!) ajettiin takaisin avaruuksiin ”Herran nimessä”, eli ’be-shem Jhvh:lla’, joka voidaan lukea myös: ”Herran tulipatsaan”/”tulinuolella heidät tuhoan”.
Seppo
Kiitos puheenvuorostasi
Alkuosa on mielenkiintoista luettavaa. Oletpa löytänyt kiinnostavia näkökulmia.
Jälkimmäinen osa sen sijaan on Raamatun tekstin päälle rakennettua tekstin vastaista selitystä.
Mars -jumala on ikivanhaa italialaista perua, johon kreikkalaisen kulttuurin saapuessa samaistettiin kreikkalaisten jumala Ares. Välitöntä vaikutussuhdetta ei siis voi löytää italialaisen ja juutalaisen kulttuurin välillä. Mahdolliset yhteiset vaikutteet jäävät siis historiankirjoituksen menetelmien ulottumattomiin. Jos sellaisia on ollut niin ne ovat ennen kirjoitettua ja tutkittavissa olevaa historian aikaa.
Itse en pidä käsittelemääsi psalmin tekstin selitystä mitenkään psalmin ajatusta kuvaavana, vaan aivan muualta siihen sisään luettuna vieraslajina.
Seppo
Gabrielin nimi ei sisällä pienintäkään viitettä Mars jumalaan.
Heprealainen nimen muoto gaḇrî’êl, גבריאל , merkitsee yksinkertaisesti vain ”Eelin mies” tai ”Jumalan mies”.
Edes mies -sanan seemiläiset vastineet ”massiivinen” tai ”kukkula” eivät mitenkään viittaa mars -planeettaan eivätkä myöskään muinaiseen orientaaliseen mytologiaan. Sen sijaan Jumala eli Eeli -sanaa käytetään eri muodoissaan lukuisissa seemiläisissä kielissä eikä niiden merkitykset myöskään mitenkään liity mars planeettaan eikä vastaavaan roomalaiseen mytologiaan. Tunnetuin Eelin vastine sukulaiskielissä on arabian kielen Allah.
https://biblehub.com/hebrew/1403.htm
Matias, sinä voit heprea osaavana itse kyllä tarkistaa löytyykö ko els-kirjoitus ko kohdasta vai onko se ’päälle rakennettua’.
Heprealaiset muinaiset papit olivat kovin kiinnostuneita Marsista, sillä esim. liitonarkin 1. säilytyspaikka eli Ilmestysmaja pystytettiin juuri muinaisen temppelin paikalle Shiloahiin, missä oli palvottu Ishumia eli Marsia.
Oxfordilainen Cowley vuodelta 1923 käsittelevässa osassa ”Arameic Papyri of the Fifth Century eKr” tekee hyvin selväksi että Elefantinen saaren temppelissään juutalaiset palvoivat jumalaansa Ya‘ua, jonka he tunnistivat ”taivaan jumalaksi”. He jakoivat temppelivarat yhtä suuriin määriin Ya‘un, Anathin ja Beth-Elin kesken, ja he jakoivat myos pieniä summia l s h m u n i l l e ja Heremille. Valat vannottiin Heremin ja Betelin kohdalla. Cowley tunnisti viisi jumalaa Ya’uksi, Anathiksi, Betheliksi, lsmuniksi ja Heremiksi. Palestiinassa Beth-El on kirjaimellisesti Bethel, ja Beth Horon on hyvaksyttävästi Beth Herem. Ajalonista on mahdollista paikantaa
Anath, joka lähtee lshmun-lshumista Shiloahiin ja Ya’u = Ea hänen temppeliinsa Jerusalemissa.
Päätemppelin malli näyttää sisältävän osiot 1, Bethshemesh Shamashille, kaldealaisen auringon jumalalle, ja 2. Jerusalem Jahvelle ,joka on Ea, kaldealainen veden ja sään jumala ja läheisen Betanian kanssa Anulle, kaldealaisen taivaan jumalalle, ja 3. Beth Horon Heremille ja 4, Bethel jumalalle El tai Bel-Enlil, ja
lopuksi, 5, Shiloah jumalalle lshum, joka näyttää olevan joko Polaris tai Nergal-Mars.
Jerusalem on omistettu yksinkertaisesti Beth Llachmu jumala- ja jumalatarparille Lachmu ja Lachamu. Jumalatar Anath tunnetaan Syyriasta ja samarialaiset palvoivat tätä jumaluutta Ashimana, ja juutalainen profeetta Amos kertoo
luvun 8, jakeessa 14. Ashimanasta kolmipäisenä jumalana, joka tunnetaan nimellä ”Ash”.
Matias, luepa tarkemmin viestini, en sanonut että nimi Gabriel semanttisessa mielessä viitta Marsiin vaan sanoin näin: arkkienkeli Gabrielin nimi ’Gabriel’ oli Marsin enkeli – se johdetaan sanasta gabar, joka on Marsille omistetun ns. Elämän puun kuudennen sefirothin eli Mars-sefiroth – geburahin juurena.
Eli sanoin että sekä nimen Gabriel että elämän puun Marsille omistetun sefiran Geburahin nimien juurena on sana gabar.
Eämänpuun 5 sefira onsiis geburah ja sefiran piiretty Mars symboli -symboli (♂) on ikivanha symbolikuvio, jonka muodostavat ympyrä ja siitä yläoikealle työntyvä nuolikuvio. Symbolin katsotaan alun perin kuvaavan roomalaisten sodanjumalan Marsin kilpeä ja keihästä.
Deborahin laulusssa esiintyvän nimen (M)eroz alkukirjaimesta Mim saadaan 9 askeleen tasavälein kirjaimet M A D M. Huomaa, että numero 9 on Adam eli ‘ihminen’ sanan lukuarvo, joka nimi ihminen on Deborahin laulun els-kryptan kolmessa viimeisessä kirjaimessa ADM! MADM tulee hyvin lähelle sanaa MADIM, joka merkitse Mars.
Me-Eroz voidaan puolestaan lukea Marsista! Edelleen Meroz sanan lukuaurvo 253 מרוז on s a m a kuin muukalaisia eli alieneita tarkoitavan heprean sanan monikko g e r i m joka on myös 253! Luvusta 253 tulevat mehiläiseen, kohtuun ja muuhunkin alieniin liityvät sanueet: ולדבורה רחמה גרים מוזר נברא
Mars on 5 taivaankappale janalla Aurinko, Merkurius, Venus, Maa, Mars ja myös 5. Neptunuksesta Aurinkoon päin lukien, sen symboli on 5 sakarainen tähti ja numero 5 mainitaan Raamatussa juuri 253 kertaa, mikä on siis Meroz nimen lukuarvo, lisäksi:
Ns. kolmioluku 22 on 253 (22 kirjainta hepreassa!) 253 vastaa edelleen sanaa kohtu רחמה ja erittäin merkittävästi sanoja ’ymmärryksen paikka’ בינה מקום .
Heprean numero 5 eli kirjain Hee symboloi elämän synnyttäjää. Se on myös rapparien elämä/kuolema/Mars symboliikassa hyvin keskeinen luku.
Marsissa elämä ilmeisesti syntyi ja siellä loppui ja siksi juurikin kuolemaan liittyvät sanat ovat usein mrs tai mr radikaalit sisältäviä.
Tässä on minulle nyt olennaista se, että heprealaiset raamatunkirjoittajat ovat ilmiselvästi sijoittaneet elämän ja ihmisen myös Marsiin. Heprealaisen elämänpuun (yeats hajjim) juurikin viides spehira on nimeltään Geburah, juurisana gabar = paisua, nousta, ja siitä gaber, joka merkitsee siitosvalmista urosta. Marialle uutta adamia esittämään tuli ’sattumalta’ juuri ’enkeli’ Gabriel. Gabriel on juutalaisuudessa Marsin enkeli. Tämän ’uuden adam’n’ nimen J e e s u s lukuarvo on 888 ja kas kummaa Marsin vuorokauden 24 tuntia x Marsin vuorokauden ylijäävät minuutit 37 on juurikin 888.
Seppo
Kiitos kommenteistasi
1) Kiitos että nostit esille teoksen
Aramaic Papyri of the fifth Century B.C.
Edited, with Translation and Notes by A. Cowley.
Elefantinen teksteistä on tehty muutama vuosi sitten suomalainen väitöskirja
Department of Biblical Studies
University of Helsinki 2017
Judeans of Egypt in the Persian period (539-332 BCE) in light of the Aramaic Documents
Esko Siljanen
Academic dissertation to be publicly discussed, by due permission of the
Faculty of Theology at the University of Helsinki in the Main Building,
Auditorium XIV, on the 31th of March 2017 at 10 a.m.
Teos on luettavissa osoitteessa
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/176213/Judeanso.pdf
Jo lukemalla ABSTRACT :in saa mielikuvan missä nykytutkimuksessa liikutaan.
Seppo
2) Mielestäni tekstisi ”Ya’u = Ea hänen temppeliinsa Jerusalemissa.” sisältää erittäin suuren sekaannuksen.
Cowleyn käyttää יו nimestä Ya’u kirjoitusasua. Nimi on yksi muoto juutalaisesta Jahwe -nimestä, ei mitään muuta. Nimen syntyä ja käyttöä on tutkittu hyvinkin paljon.
Ea puolestaan oli muinaisessa mytologiassa mesopotamialainen veden jumala, muodossa Enki aikaisempi muinainen maan jumala.
Mielestäni näitä ei voi mitenkään samaistaa.
Seppo
3) Sanot: ”juutalainen profeetta Amos kertoo luvun 8, jakeessa 14. Ashimanasta kolmipäisenä jumalana, joka tunnetaan nimellä ”Ash”.”
Lukijoitamme ajatellen tähän tuo raamatunkohta
Aamos:
8:14 ne, jotka vannovat sen nimeen, joka on Samarian syntivelka, ja sanovat: ”Niin totta kuin sinun jumalasi elää, Daan, ja niin totta kuin elävät Beerseban menot!” – He kaatuvat eivätkä enää nouse.
Tässä on viittaus Pohjoisessa valtakunnassa harjoitettuun Baalin palvontaan sekä Beetelissä ja Daanissa oleviin kultaisen vasikan palvonnan patsaisiin.
Seppo
4) Kirjoitat: ”arkkienkeli Gabrielin nimi ’Gabriel’ oli Marsin enkeli – se johdetaan sanasta gabar, joka on Marsille omistetun ns. Elämän puun kuudennen sefirothin eli Mars-sefiroth – geburahin juurena.”
Edelleenkään en näe mitään mieltä yhdistää Gabrielia Marsin enkeliksi.
Jos jätetään Areiopagin nimi, joka viittaa kreikkalaiseen Ares jumalaan, jota pidetään Mars jumalan vastineena kreikkalaisessa mytologiassa, vaikkakin näiden teologinen sisältö eroaa huomattavastikin toisistaan,
niin
Mars jumala ei mitenkään liity mihinkään Raamatun jakeeseen. Panin hakusanan mars hakukoneeseen ja kaikki kohdat viittasivat vain kumartaa verbin käyttöön.
https://www.koivuniemi.com/raamattu?tila=pikahaku&hakuehto=mars&kaannos=fi-38&kirjat=kr
Loppuosa lauseestasi on täysin Raamatun ulkopuolisen aineiston ripustamista raamatuntekstien naulakkoon roikkumaan.
Seppo
5) Kirjoitat: ”Marsissa elämä ilmeisesti syntyi ja siellä loppui ja siksi juurikin kuolemaan liittyvät sanat ovat usein mrs tai mr radikaalit sisältäviä.”
Heprean kuolla -sana on מוּת, mūṯ, ja kuolema on מָוֶת, māweṯ . En näe näissä mrs tai mr radikaaleja.
Matias, vastasit minulle 5:llä vietillä enkä jaksa analysoida niitä kaikkia. Palaan ensin tuohon Gabriel/Mars kontekstiin.
Olen löytänyt els-kryptauksen Mars-nimelle madim G enesis 6:4:stä,josa esiintyy myös yksi gabar-johdanainen eli gibborim. Muta ensin mottona
Sananlaskut 21:20:
אוֹצָר, נֶחְמָד וָשֶׁמֶן–בִּנְוֵה חָכָם; וּכְסִיל אָדָם יְבַלְּעֶנּוּ
Jakeen lukuarvo on 253
Gibborim lukuarvo on 253
Gerim, muukalaiset lukuarvo on 253
Meroz (Marsista)lukuarvo on 253
Ja Deboralle lukuarvo on 253
Mars symboli on 5 sakarainen tähti luku 5 mainitaan 253 kertaa
Tulla luoduiksi – sanojen lukuarvo 253
Sanan k o h t u lukuarvo on 253
Jumala loi maailman 22 kirjaimen kautta
kolmioluku 22 on 253
Sanaparin ’ymmärryksen paikka’ lukuarvo on 253
Olisiko tässä nyt Matias ymmärryksen paikka 🙂
Enki tunnettiin myös Eana ja Enki oli yksi Annunnakeista eli nefilim/gibborimeista, Enki-Ean äiti oli Nunna, Enki loi ensimmäisen ihmisen Adapan. Enki nimessään ”Ea” on mahdollisesti seemiläistä alkuperää ja voi olla johdannainen länsisemitistisestä juuresta hyy, (hee jod jod) joka tarkoittaa ”elämää” . Enki tunnettiin sekä Maan että Veden H e r r a n a.
Ps. Viitatessani kuoleman kirjaimiin mr en viitannut hepreaan. Toki hepreankin kuolema mut alkaa, kuten näytit, mim kirjaimella, joka viittaa mare’n aaltoihin…
Seppo
Luettelemillasi erilaisilla lauselmilla, missä sopivasti tekstiä rajoittamalla päästään samoihin heprean kirjainten numeroarvoihin, ei ole pienintäkään todistusarvoa tekstien kuulumisesta millään muotoa toinen toistensa kanssa yhteen tekstien varsinaisen sanoman kannalta.
Raamatun tekstejä on kirjoitettu kirjaimilla, joilla on ilmaistu ääneen laulamalla lausuttaviksi sanoiksi, lauseiksi ja ajatuskokonaisuuksiksi. Raamatun sanoman kannalta tämä liturgiassa resitoitava sanoma on ainoa merkittävä käyttötapa. Vain tämä antaa teksteille mielekkyyden.
Numeroilla leikittely on vain tekstien käyttöä aivan alkuperäisen käytön ulkopuolisiin tarkoituksiin. Parhaimmillaan tällainen voi olla älyä kehittävää aivovoimistelua, huvittavaa numeroleikittelyä tai ajanvietteeksi sopivaa huvia. Sen sijaan näiden numeroitten päälle rakennetut erilaisten vieraiden jumalien propagoimiseen käytetyt kytkökset ovat tekstien intentioiden väärinkäytöksiä. Ne antavat väärän todistuksen tekstien tarkoituksista.
Lukijoillemme tiedoksi, että heprean kielessä kirjaimet toimivat myös lukujen merkkeinä eli numeroina. Näin siis kirjainten jonot voidaan lukea myös numeroitten jonoina. Aivan metodisesti voidaan todeta, että tekstejä sopivasti pätkimällä teksteistä voidaan löytää aivan mitä tahansa numeroyhdistelmiä. Kaikki salatieteitten kuvitellut ”löydökset” ovat vain tällaisten pätkimisten tuloksena syntyneitä sanaryhmiä. Sinänsähän noissa luetteloissa mainituilla katkelmilla ole pienintäkään tekemistä toistensa kanssa sanojen varsinaisen merkityksen tasolla.
Matias, tuo ’tekstin’ sopiva rajoittaminen’ on selitysakrobaattinen oljenkorsi, sillä rehellinen ennakkoasenteeton lukija kyllä näkee, että antamassani 253 Mars.- clusterissa sanojen yhteys todentuu siinä tiiviissä k o n t e k s t i s s a, mikä clusterin ’hedelmiin’ liittyy. Noita konteksteja ei voi näet Matias luoda tyhjästä.
Siinä on todellakin ’ymmärryksen paikka’ la 253!
Seppo
Kirjoitat: ”Jumala loi maailman 22 kirjaimen kautta kolmioluku 22 on 253.”
Ei kaikkien Raamatun lukijoitten tarvitse hallita Pythagoraan mystisiä lauselmia eikä uudemman matematiikan historiasta monikulmalukujen teorian kehittäjiä Pierre de Fermatia, Gottfried Wilhelm Leibnizia, Johann Carl Friedrich Gaussia jne jotta voisi ymmärtää miten kolmioluvut toimivat.
Sen sijaan jo tavallinen tossunkuluttajakin ymmärtää Raamatun lauseen:
Hebrealaiskirje:
11:3 Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä.
On myös hyvin helppoa huomata, että tässä tarkoitetaan luomiskertomuksen sanoja ”sanoi”:
1.Mooseksen kirja:
1:3 Ja Jumala sanoi: ”Tulkoon valkeus.” Ja valkeus tuli.
1:6 Ja Jumala sanoi: ”Tulkoon taivaanvahvuus vetten välille erottamaan vedet vesistä.”
1:9 Ja Jumala sanoi: ”Kokoontukoot vedet, jotka ovat taivaan alla, yhteen paikkaan, niin että kuiva tulee näkyviin.” Ja tapahtui niin.
1:11 Ja Jumala sanoi: ”Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on.” Ja tapahtui niin:
1:14 Ja Jumala sanoi: ”Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia,
1:20 Ja Jumala sanoi: ”Viliskööt vedet eläviä olentoja, ja lentäkööt linnut maan päällä, taivaanvahvuuden alla.”
1:24 Ja Jumala sanoi: ”Tuottakoon maa elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, karjaeläimet ja matelijat ja metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan.” Ja tapahtui niin:
1:26 Ja Jumala sanoi: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat.”
1:28 Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.”
1:29 Ja Jumala sanoi: ”Katso, minä annan teille kaikkinaiset siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä, ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä; olkoot ne teille ravinnoksi.
Ei kaikkien Raamatun lukijoitten tarvitse hallita Pythagoraan mystisiä lauselmia eikä uudemman matematiikan historiasta monikulmalukujen teorian kehittäjiä Pierre de Fermatia, Gottfried Wilhelm Leibnizia, Johann Carl Friedrich Gaussia jne jotta voisi ymmärtää miten kolmioluvut toimivat.
Ei toki tarvikaan, Jeesuskin tarjoaa kolmioluku 36:tta (tekee 666!) vain niille joilla, ”ymmärrys on”…
Ut:n kirjoittajat (Aleksandrian gnostikot?) kylläkin ovat tämän matemaattisen kolmion ymmärtäneet sillä kaikki ko l m e Ut:ssa olevaa k o l m i numeroista lukua ovat juurikin k o l m i o lukuja:
nimittäin luvut 153 (Piet, kalansaalis, kolmioluku 17), 276 (Paavalin laivamatkaajat, kolmioluku 23) ja 666 (therionin luku kolmiluku 36)
Ei kaikkien Raamatun lukijoitten tarvitse hallita Pythagoraan mystisiä lauselmia eikä uudemman matematiikan historiasta monikulmalukujen teorian kehittäjiä Pierre de Fermatia, Gottfried Wilhelm Leibnizia, Johann Carl Friedrich Gaussia jne jotta voisi ymmärtää miten kolmioluvut toimivat.
Ei toki tarvitsekaan, Jeesuskin tarjoaa kolmioluku 36:tta (tekee 666!) vain niille joilla ”ymmärrys on”…
Ut:n kirjoittajat (Aleksandrian gnostikot?) kylläkin ovat tämän matemaattisen kolmion ymmärtäneet sillä kaikki ko l m e Ut:ssa olevaa k o l m i numeroista lukua ovat juurikin k o l m i o lukuja:
nimittäin luvut 153 (Piet, kalansaalis, kolmioluku 17), 276 (Paavalin laivamatkaajat, kolmioluku 23) ja 666 (therionin luku kolmiluku 36)
Rabbiinisissa kirjoituksissa katsotaan, etä JHVH:n ’sanominen’ käytti sanomisen/luomisen välineinä 22 kirjainta. Heidän elämänpuussaan onkin siksi juuri 22 polkua ja elämänpuuhun varhainen edustaja eli vehnä CHth saa myös lukuarvon 22. Tämä 22 liittyy myös tieteeseemme, joka anta ihmiselle 22 sukupuolille yhteistä kromosomiparia.
Raamatun Genesis (synty) kertomuksissa jumala-elohjim mainitaan edelleen juuri 22 kertaa ja nelikirjain jhvh 10 kertaa! Näin tulee 10 kertaa esiin myös kolmikirjain HVH, mikä on nimen Eeva vanha kirjoitusmuoto. Nelikirjain ja kolmikirjain olivat olennaisia myös DNA:n rakenteelle ja toiminnalle, missä juuri 4 emästä mahdollisti 64 erilaisen kolmikirjain yhdistelmän ohjaamaa valkuaisainetta. Kolmikirjain hvh saa numeraalit 565, mikä liittyy kolmikirjain DNA:n emäksien geometrisesti kuvailtuun molekyylirakenteeseen. melkoisia ‘yhteensattumia’, jos nyt niitä ovat etenkin kun ‘herra’ eli J HVH on juuri nelikirjain jossa elämää luova osa HVH (565 dna’n rakenne!) on juuri kolmikirjain!
Seppo
Kiitos kommenteistasi ja keskustelun jatkamisesta sekä näkökantojesi selvittämisestäsi.
Otan tähän yhden lauseesi: ” Nelikirjain ja kolmikirjain olivat olennaisia myös DNA:n rakenteelle ja toiminnalle, missä juuri 4 emästä mahdollisti 64 erilaisen kolmikirjain yhdistelmän ohjaamaa valkuaisainetta. ”
Tästä otan pienen tutkimushistorian valkuaisaineitten eli proteiinien tutkimuksen historiasta:
1700 -luvulla erilaisia valkuaisaineyhdistelmiä ei vielä käsitelty yhtenä ryhmänä vaan niitä pidettiin aivan eri luokkina.
Merkittävän havainnon, joka vei tutkimusta eteenpäin, teki vuonna 1728 Jacopo Beccari. Hän eristi vehnäjauhosta samankaltaisen yhdisteen, mitä oli aiemmin löydetty eläinten lihasta.
Noin vuoden 1800 tienoilla löydettiin kemiassa teoria atomeista. Tämä mahdollisti uusien löytöjen tekemisen. Pystyttiin luokittelemaan proteiinien yhdistetyyppi. Tämän tekivät hollantilainen yliopistomies Gerardus Johannes Mulder ja Ruotsin tiedeakatemian johtaja Jöns Jacob Berzeliuksen yhteistyönään 1830-luvulla. He myös nimesivät löytämänsä proteiiniksi.
Sitten vähitellen huomattiin, että eri kasveilla ja eläimillä oli omat aminohapponsa näissä proteiineissa.
1900 -luvun alkuun mennessä löydettiin kaikki 20 aminohappoa. Kahdeksan niistä on ihmiselle välttämättömiä.
Pitkään oli vain ongelma, miten aminohappojen välinen sidos oli rakennettu. Ratkaisun löysi Nobelin palkinnon vuonna 1958 saanut kemisti Frederick Sanger. Hän selvitti aminohappojen väliset sidosrakenteet sekä miten selvitetään niiden
järjestys eri proteiineissa.
Nykyisin työ jatkuu intensiivisenä geenitutkimuksena.
Kerron tämän siksi,
että
näiden keksintöjen ajankohdista näkyy, että ne on tehty vuosituhansia Raamatun tekstien alkuperäisen synnyn ja niiden kokoamisen jälkeen.
Valkuaisaineiden varaan rakennettu numeroleikki siis on myöhäinen lisäys, jonka tekeminen on liitetty Raamatun tekstien heprealaisten tekstin kirjoittamiseen käytettyjen kirjainten arvoihin niissä yhteyksissä, missä näitä käytetään numeroina.
Matias, tiedät hyvin että en tarvitse tieteellisiä luentojasi, sillä minulla on biologian ja muita tiedekirjoja ihan riittävästi, kunhan taas esiinnyt muille lukijoille red herringiä vetäen kun et kyennyt kumoaman näyttämiäni analogioita. Nyt vaan on tosiasia, että Raamattu ’tietää’ paljon muitakin asioita biologista, fysiologiasta ja astronomista, jotka tiede on löytänyt myöhemmin.
Raamattuhan on ilmoitusta ja nämä asiat on aikanaan ilmoitettu ensin sumerilaisille (Oannes) ja sitten egyptiläisile (Thot) ja sitten heprealaisille. (Raziel)
Adamin ja Eevan yhteinen lukuarvo on muuten sekin 64…ja afrikalainen dogoni-heimo kutsui 64 ruutuista viljapeltoaan ’elämän pelloksi’. ..
Eikä shakissa ole sattumalta juuri 64 ruutua…
Seppo
Erilaiset numeroiden yhteensattumat eivät ole riittävä todiste jonkin ilmiön selittämiseksi.
Kabbala on yhden länsimaisen kulttuurin kontekstiin kuuluva ilmiö, joka on auttanut ghettoissa asuvia ihmisiä kestämään ankeissa oloissa älyllisen virkeyden säilyttäen, mutta jolla ei ole yleisempää pätevää funktiota.
Esimerkiksi japanilaisessa shakissa shogissa on 9*9 eli 81 ruutua ja kiinalaisessa shakissa xiangqissä on 10*9 viivojen risteystä eri 90 pelattavaa pistettä.
”Erilaiset numeroiden yhteensattumat eivät ole riittävä todiste jonkin ilmiön selittämiseksi.”
Eivät tietenkään ole p e l k ä s t ä ä n eikä ole väitettykään että olisivat. MUTTA jos ja kun nämä ’yhteensattumat’ sijaitsevat tietyssä tiukasti rajatussa kontekstissa sattuman mahdollisuus vähenee olennaisesti. Sinä kuten useat skeptikotkin ohitatte aina sangen tietoisesti niin lähi-kuin etäkontekstin merkityksen. Kun aurinkoon viittavan sanan meithras lukuarvo on 365 tekee tuo lähikonteksti eli ’aurinko’ mitä todennäköisemmäksi että 365 viitta aurinkovuoden päiviin…
Genesiksen ihmisen biologiaan liittyvä numeriikka esiintyy nimenomaan ihmiseen viittaavissa sanoissa (lähikonteksti) ia nimenomaan ihmisen syntymistä(genus,genesis) koskevassa tekstissä (puolilähikonteksti ja heprealaisessa tekstissä, jossa tiedetään käytetyn gematriaa (etäkonteksti) .
Seppo
Kiitos kommenteistasi.
On mielenkiintoista lukea värikästä tekstiäsi, vaikka itse en pidäkään noita numeroilla leikittelyjä sen kummallisempina totuuden lähteinä kuin sudokun numeroiden kanssa leikkimisen tasolla.
Mielenkiintoisemmiksi kommenttisi tekee, että nostat esiin raamatun sanoja ja fraaseja, joissa ne esiintyvät, sekä erilaisia muita ympäristömme ilmiöitä, joissa niitä voidaan nähdä.
Kiitos tästä virkistyksestä.
Sen sijaan niissä yhteyksissä, joissa tämä leikittely kytketään joidenkin pakanajumalien markkinointiin, katson viestien menevän vääräin ikeitten alaisiksi orjiksi. Esimerkiksi jonkun raamatunkohdan sanoman muuntaminen muinaisen roomalaisen Mars -jumalan sanoman julistukseksi ei ole missään mielessä luontevaa. Jopa muinaisten kirjoittajien sen vastineena esittämän kreikkalaisen Ares -jumalan teologinen hahmo poikkeaa siitä monissa merkittävissä kohdin. Vaikka niissä onkin joitakin yhteisiä piirteitä, joiden takia samaistuksia on esitetty, niin niiden luonteet poikkeavat toisistaan paikoitellen paljonkin.
Koska kirjainten numeroarvot ovat tekstein syntyyn nähden loogisesti seurannaisilmiöitä, niin teksteissä olevien kirjainten yhdistelmien numeroarvojen samuus ei riitä todistamaan eri jumaluuksien yhteenkuuluvuutta sellaisissa tapauksissa, missä selkeät teologiset analyysit osoittavat kyseessä olevan aivan eri tyyppisiä jumalia. Vielä suurempia ovat erot elävän Jumalan itsestään ilmoittaman sanoman suhteen. Kotkan siipiä ei voi millään leikkausoperaatiolla liittää norsun vartaloon toimiviksi lentovälineiksi.
Erinomaisen hyvää sunnuntaita sinulle toivotan!
”Sen sijaan niissä yhteyksissä, joissa tämä leikittely kytketään joidenkin pakanajumalien markkinointiin, katson viestien menevän vääräin ikeitten alaisiksi orjiksi.”
Edelleen pidän epärehellisenä käyttää manipuloivaa sanavalintaa sanaa ’leikittely’ ,sillä ei kaiketi Jeesuskaan, joka gematriaa myös käytti, mikään ’leikittelijä ’ollut.
Ja saanen korjata yhdenväärinkäsityksesi: kyse ei ole ollut minkään Mars-jumalan markkinoinnista vaan kyse on Mars-p l a n e e t a s t a, joka raamatunkirjoittajillekin Shiloan pappien lisäksi on ollut tärkeä.
Asiallisesti esim. els-koodeihin viitataan juutalaisessa kirjallisuudessa jo 1300-luvulla,joten periaate ei ole minun keksintöäni. Ja els krypta geneis 6:4 on aito ja reaalinen ja se tuottaa Mars-nimen madm säännöllisen skip 13 kautta. Madm kätkee myös sanan adm adam toisnpäin lukien mada on sattumaa tai ei lähelä sanaa ’marsilainen’. Kolmas heprean mars nimi onkin sattuvasti adom jonka määrätyn muodon hadom lukarvo on 56 eli raudan atomipaino kokonaisluvuin. Meroz nimen lukuarvo oli siis myös sama 253 kuin on heprean muukalaiset gerim arvo!
Mars punerta asen pinnalla olevan rautaoksidin tähden ja sattumaa tai ei, adam merkitsee juuri – punainen!
Faktana siis nyt vain on ja pysyy että em. kohdissa on nimi Mars, joka on kontekstissa ensimäisen ihmisen nimeen adam.
Raamattu tuntee myös nimet Mordokai ja Merodak,joista ensimäinen merkitsee ’Marsin palvoja’ ja erityisen merkittävästi ’pieni mies’ ja jälkimmäinen on sama kuin Sumerin Mars-jumala Marduk. Marduk saa lukuarvon 264 joka on sama kuin nimen Chiram.
Hiramin merkitys aukenee ehkä joillekin, tässä en sitä selitä.
Matias Roto toteat:””Ylipappi ei enää voinut pitää kansaa koolla. Juutalaisia yhdistämään syntyi ylirabbin eli paavin virka.””
Tarkoitatko tuolla ”ylirabbin eli paavin virka” siis katolilaisen kirkon paavia?
Ari
Kiitos kommentistasi. Kiitos kysymyksestäsi.
Blogini esityksessä pidän siis totena sitä, että niin kauan kuin temppeli toimi, niin ylipappi kokosi kaikkia juutalaisia yhteiseen liturgiaan. Muista että Paavalikin lähetysmatkaltaan tultuaan meni uhraamaan temppeliin. Temppeli siis yhdisti kaikkia tuohon aikaan noin pyöreäasti 15 erilaista juutalaista ryhmittymään joista meillä on historiallista tietoa.
Kun ylipappi menetti mahdollisuutensa toimia kansaa yhdistävänä virkana, niin silloin tuli tarve saada jotain vastaavaa tilalle. Virka joka kokoaa kaikki juutalaiset yhdeksi kansaksi.
Näin syntyi Jamniaan juutalaisten keskus, jossa Hillel I nostettiin juutalaisen yhteisön johtoon. Hänestä tuli ylirabbi eli patriarkka eli paavi.
Tuossa tilanteessa Hillel I:n toiminta ei enää ulottunut Jeesuksen seuraajiin asti. Niinpä hän jäi vain synagoga-juutalaisuuden paaviksi.
Sen sijaan Jeesusta seuraavien opetuslasten johtoon tuli piispoja, joista varsin varhaisessa vaiheessa muutamat nousivat yhteisiä piispojen kokouksia johtamaan. Näistä merkittävimpiä meidänkin aikaamme ulottuvia virkoja on Aleksandrian paavi ja Rooman paavi sekä vastaavaa virkaa hoitavat Syyrian Antiokian patriarkka, joka historian kehitystä seuraten on nykyisin jakaantunut viideksi eri patriarkan viraksi historiallisesti eri kirkoiksi jakautumisen johdosta, Konstantinopolin patriarkka, jonka alaisuuteen meidänkin maamme ortodoksinen kirkko kuuluu autokefalisena kirkkona, sekä Jerusalemin patriarkka.
Hillel I ei siis ollut Rooman paavi vaan juutalaisuuden yhteen kokoava viranhaltija, paavi.
Luin kaikki kommentit ja siellä esiin nousi Ea, jonka itse tunnen kuolemattomana Platonin kirjasta Valtio, sen loppuosasta, jossa hän kertoo kuolemattomasta Ea:sta, joka kävi toisella puolella, mutta heräsi henkiin ja kertoo mitä sieluille tapahtui toisella puolella.
Jeesus ei kertonut mitään tuonpuoleisesta, vaikka piipahti toisella puolella parin päivän verran. Ehkä hän ei oikeasti avannutkaan sitä porttia, koska oli henkiolento.
Jumalat ja nimet.
Raamatun mukaan: Kansoilla oli omat jumalansa ja jumalat pitivät myös kokouksia, joten nimien vilahtelu sinänsä ei ole mitenkään suuri ihmettelyn aihe, koska kansojen jumalat on hyväksytty, ei niitä ole sanottu epäjumaliksi muualla kuin kristinuskossa. Jumalat liittyivät hyvin paljon voimaan ja sitä kautta sotiin. Joka voitti sodan, se oli heidän jumalansa, joka voitti, ja myös toisin päin. Jeesuskin sanoo ihmisen pojan istuvan VOIMAN oikealla puolella. Voimalla on siis kaksi puolta.
Profeetat kieltävät ankarasti juutalaisia palvomasta muiden jumalia, koska se tarkoittaisi samalla, että he luopuisivat kansallisuudesta. Pettäisivät sen liiton, jonka olivat tehneet oman Jumalansa kanssa.
Nuoriso tietysti on innokasta menemään mukaan niihin rituaaleihin, jotka ovat hauskoja, iloisia ja riehakoita. Kreikkalaisilla niitä riitti. Siksi tarvitaan ymmärrystä myös lipsumisia kohtaan, tiettyyn rajaan saakka, ja se tarkoittaa ihmisten uhraamista ja muita bakkanaaleja, veririjuominkeja, ja temppeliporttoja.
”Kansat vaeltavat jumaliensa nimissa kukin, mutta me vaellamme Herran, meidän Jumalamme nimessä aina ja iänkaikkisesti.” Jylisee eräs profeetta. Mutta jakeesta selviää, että muilla oli omat jumalansa ja sai olla.
Tarja
Kiitos kommentistasi
1) Lauseeseesi: ” Jeesus — oli henkiolento.” liittyy Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen.
Jeesuksen ylösnousemusruumis oli todellinen ruumiin ylösnousemus, kuten uskontunnustuksessammekin sanomme: ”— ruumiin ylösnousemisen —”.
Raamattu puhuu ylösnousemusruumiista.
Luukkaan evankeliumi:
24:39 Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani ja nähkää, että minä itse tässä olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin te näette minulla olevan.”
Tarja
Jatkoa
2) Ajatukseesi: ”Kansoilla oli omat jumalansa jne ”, liittyen.
Kaikkina aikoina eri kansoilla on ollut erilaisia uskontoja. Yleensä ne myös ovat liittyneet läheisesti kansojen kulttuureihin ja kansalliseen yhteenkuuluvuuden perusteisiin.
On kansoja, joissa jokin kansa on perustellut oman laajenemishalunsa oman jumalansa levittämisen välineenä. Tällaisia oli muinaissessa Orientissa mm Assyria, joka piti omaa maailmanvaltaansa oman jumalansa vallan levittämisen välineenä.
Meidän ajoiltamme voimme mainita Gaddafin. Kun hän toimitti Libyan ”kehitysapua” eri puolille itä- ja länsiblokkien rajoista piittaamatta, niin länsimaiset tiedottajat pitivät häntä käsittämättömänä hassuna, joka antoi apua sekä kapitalistisiin että kommunistisiin piireihin kuuluville maille. Näiltä poliittisilta tarkkailijoilta jäi sokeudessaan näkemättä että Gaddafilla oli erittäin johdonmukainen linja kehitysapua antaessaan: Hän antoi aina sinne, missä noita varoja voitiin käyttää islamin edistämiseen. Valtion rahat menivät sellaisiin kohteisiin, että kohdemaissa islamin asemaa pönkitettiin. Tässä mielessä hän oli yksi kaikkein johdonmukaisimpia oman maansa kehitysavun ohjaajista. Sen avulla hän toimi islamin lähetyssaarnaajana.
Tarja
3) Puheesi uskonnosta sotien syynä voidaan tedeta, että ateistien levittämä propaganda siitä, että uskonto muka olisi suurin syy sotiin, on historian vääristelyä.
Vuosituhannen vaihteen tienoilla tehty laaja tutkimus, missä pyrittiin käyttämään materiaalina kaikkia historiassa tunnettuja sotia, joiden aineisto riitti niiden todellisen syyn analysointiin.
Osoittautui että vain noin 7 prosenttia sotien syistä oli uskonto syynä, näistä islam noin 4 prosenttia ja kaikki muut noin 3 prosenttia.
Aivan tilastollisesti voimme todeta, että väite että uskonto muka olisi maailman suurin sotien syy, on ateistien hengessä syntynyt urbaanilegenda.
Tarja
4) Uskontojen välillä on eroja. Jokaisella uskonnolla on omat luonteenpiirteensä. Jos niitä yritetään sotkea rakentamalla jonkinlainen yhdistelmä niiden opeista, niin päädytään ikään kuin kehitettäisiin uusi eläinlaji, jolla on leijonan tassut, kotkan siivet, hevosen selkä, lepakon kaikuluotain, delfiinin uintitaito sekä koiran kyky leikitellä toisten kanssa.
Kristinuskon ainutlaatuinen sanoma on siinä, että Jumala itse on ottanut ihmisyyden olemukseensa Jeesuksessa. Hän joka luomistyössään on saanut koko olevaisen olemaan on rakkaudessaan osoittanut huolenpitonsa luomakunnastaa kohtaan tulemalla luotujensa keskelle ihmiseksi, meitä auttamaan kaikesta turmion vallasta. Hän on meidän Vapahtajamme.
Aito ilo nousee vapautuneesta mielestä. Raamatun sanoma on ilosanoma, evankeliumi.
Ilo Herrassa on meidän voimamme, väkevyytemme.
Nehemia:
8:10 Ja hän sanoi vielä heille: ”Menkää ja syökää rasvaisia ruokia ja juokaa makeita juomia ja lähettäkää maistiaisia niille, joilla ei ole mitään valmistettuna, sillä tämä päivä on pyhitetty meidän Herrallemme. Ja älkää olko murheelliset, sillä ilo Herrassa on teidän väkevyytenne.”
Kritiikki kaikkea turmiollista vastaan nousee tästä aidon elämän tyydytyksen lähteestä. Halutaan vastustaa sellaista, mikä turmelee ihmisten aitoa elämää sitomalla ihmisiä ja aiheuttamalla tuskaa ja hätää meidän keskuuteemme.
Matias
”Kun ylipappi menetti mahdollisuutensa toimia kansaa yhdistävänä virkana, niin silloin tuli tarve saada jotain vastaavaa tilalle. Virka joka kokoaa kaikki juutalaiset yhdeksi kansaksi. ”
Kapianalliset valtasiavt temppelin ja ryhtyivät valitsemaan pappeja arvalla, ikäänkuin halventaen koko kasvavan papiston arvovallan. Eräs maalaismies nimeltään Fanni, valittiin papiksi ja puettiin ylipapin vaatteisiin, vaikka hän ei tiennyt tuon taivaallista protokollasta ja siitä, miten hänen tuli tehdä ja toimia. Kertoo Josefus Flavius, historioitsija.
Kansa ei enää uskonut papiston kykyyn antaa syntejä anteeksi, vaan olivat tulleet siihen tulokseen, että anteeksiantaminen kuuluu uhrille ja hän joko armahtaa, tai vie asian oikeuteen. Jos Jumalaa on loukattu, se on ihmisen ja Jumalan välinen asia ja koska Jumala näkee myös sieluun saakka, vain hän tietää miten pitää suhtautua tämän ihmisen asiaan.
Kapinalliset myös epäilivät, että papisto oli kavaltanut maan, eli luovuttanut sen roomalaisille. Kapinalliset olivat hyvin vihaisia siinä vaiheessa, koska katsoivat maan kuuluvan kansalle, ja moni pappi käveli päätä lyhyämpänä, tai pakeni Rooman puolelle. Niin teki myös Josefus itse. Ja Josefuksen kertoman mukaan, myös eräs Jeesus ja Joosef .
Alkoi siis uusi, ilman temppeliä oleva juutalaisuus, ja hyvin se on kestänyt vastustuksista huolimatta.
Tarja
Kuvaat tilannetta, jolloin erilaisten juutalaisten ryhmien välille syntyi niin voimakkaita ristiriitoja, että kansalaiset jopa alkoivat sotimaan toinen toistaan vastaan. Levottomina aikoina syntyy useinkin tilanteita, jolloin mitä mielettömimmät ajatukset voivat viedä porukoita harhaan.
Juutalaissotien aikaiset levottomuudet eivät tee tästä poikkeusta. Niinpä myöskään niiden aikana esiintyneitten erikoisten ilmiöiden historiallinen arvo ole merkittävä, enemmänkin kuvauksia siitä, miten sekaisin asiat voivat tuollaisina aikoina mennä.
Sitten lyhyesti muutamaan yksityiskohtaan:
Papiston ja uhrien asettaminen toistensa vastaisiksi ilmiöiksi ei ole teologisesti mielekäs ajatus. Uhrihan ei voinut olla irrallaan sen toimittajasta. Jumalanpalveluksesta irrallaan olevat ”peijaiset” eli uhrilihan syömiset olivat vain vääristymiä.
Mutta näinhän oli myös muinaisilla kreikkalaisilla. Kaikki toreilla myytävä liha oli ensiksi pyhitetty pakanallisissa temppeleissä. Niinpä kaikki toreilta ostetun lihan syöminen oli samalla noihin pakanallisiin uhrimenoihin osallistumista. Tämä todellisuus oli taustalla, kun Paavali käsitteli lihan syöntiä kirjeissään.
Roomalaisten sotavoimat tulemiseen oli syynä viljalastien Egyptistä Rooman kaupunkiin katkaiseminen. Kun laivat eivät voineet kulkea turvallisesti rannikkoa pitkin, niin nälkä uhkasi imperiumin pääkaupunkia. Se piti estää.
Juutalaisten kapina oli kokonaisuutena hyvin voimakas. Yksittäiset ihmiset joutuivat oman tilanteensa edessä ratkaisemaan oman asemansa. Niinpä muutamat roomalaisten puolelle siirtyneet ovat joutuneet tekemään sen välttääkseen ennenaikaisen kuolemansa. Niin myös Josefus, joka aluksi oli yhden maataan puolustavan osaston johtaja, mutta tilanteen tultua ylivoimaiseksi joutui antautumaan viholliselleen ja voidakseen elää normaaliin tapaan jopa elämään roomalaisten asettamat elämisen raameja noudattaen. (Tähän voidaan verrata jatkosodan aikaina muutamien taloihin työvoimaksi kuljetettujen venäläisten sotavankien asemaa. Parhaimmillaan he toimivat taloissa miltei tavallisten renkien tavoin. Syntyipä siellä täällä rakkaussuhteitakin näiden vankien ja talossa asuvien välille.)
Temppelin hävitys on ollut juutalaisuudelle hyvin suuri suru. Av -kuun yhdeksäs päivä on juutalaisen kirkkovuoden suurin surupäivä, temppelin hävityksen muiston päivä. Tämän jälkeen ei enää ole voitu toimittaa pyhää uhria. Liturgiat on pitänyt toimittaa verettöminä uhreina. On siis pitänyt pyhää perinnettä yllä pitämiseksi laulaa liturgiat sellaisinaan, mutta jättää niihin kuuluvat konkreettiset uhrit suorittamatta.
Tämä tulee esille myös ortodoksien liturgian ilmauksesta eukaristian kaavassa, missä puhutaan verettömästä uhrista, viitaten siis kaavan sanamuodossa temppelin hävittämisen jälkeisen ajan liturgian toimittamisen muuttumiseen, kun se resitoitiin vaikka itse uhria ei enää toimitettu. Näin siis Herran pyhän aterian liturgiassa eletään todeksi vain ja ainoastaan Jeesuksen ainutkertaista uhria maailman sovitukseksi.
Korjaus omaan kommenttiini, jossa kirjoitin:
Luin kaikki kommentit ja siellä esiin nousi Ea, jonka itse tunnen kuolemattomana Platonin kirjasta Valtio, sen loppuosasta, jossa hän kertoo kuolemattomasta Ea:sta,
Nimi ei ollut Ea, vaan Er. Muistin väärin.
Tarja
Kiitos kommenteistasi ja kiitos hyvästä korjauksestasi.
Minulla on ollut muuta tehtävää, joten valitettavasti vastaus viipyy: vastaan kahteen kommenttiisi vasta huomenna perjantaina. Kiitos että olet kirjoittanut ne.