SUNNUNTAI 29.11.2020
1. adventtisunnuntai
Kuninkaasi tulee nöyränä
Ensimmäinen lukukappale Jes. 49:8-10
Meidän aikamme muutto Israeliin
Sata vuotta sitten nykyisen Israelin alueella oli laajoja autiomaita. Ne olivat syntyneet vuosisatojen aikana, kun aikaisempia metsäisempiä alueita oli harvennettu ja puita hakattu.
Juutalaisten tullessa takaisin viime vuosisadan puolella tilanne muuttui. He alkoivat istuttamaan puita ja huolehtimaan kastelusta alueille. Vähitellen puusto kasvoi ja myös hedelmäpuita voitiin istuttaa alueille. Luonto on herännyt uudelleen. Kastelussa käytetään erittäin vettä säästävää veden tiputus -menetelmää, jossa vesi valuu pisara kerrallaan maahan. Näin vettä säästyy, mutta se riittää kasvustolle.
Paluu Baabelista isiensä maahan
Siihen aikaan kun juutalaiset edellisen kerran muuttivat takaisin esi-isiensä maille tilanne oli toinen noin kaksi ja puoli tuhatta vuotta aikaisemmin. Kun nämä alkoivat palata Baabelin pakkosiirtolaisuudesta, niin useammalla oli mukanaan lampaita. Heidän tulonsa oli hidasta. Laumoja piti syöttää ja juottaa matkan varrella siellä, missä milloinkin oli mahdollista. Tien varsilta, vähän kauempana tiestä olevilla niityillä tai vuorten rinteilllä, aina siellä mistä ravintoa ja juomista löytyi.
Kyyros oli antanut luvan palata kotiseuduilleen ja toiset lähtivät paluumuuttoon, toiset jäivät uusille asuinalueilleen.
jotta uudelleen jakaisit autioituneet perintömaat,
jotta sanoisit vangituille: ”Lähtekää”,
ja pimeydessä viruville: ”Tulkaa valoon!”
Tallatuilta teiltäkin he löytävät ravintonsa,
paljas kalliorinne on heille laidunmaa.
Eivät he näe nälkää, ei heidän tule jano,
Karjalaumojen kuljetusta Kamerunissa
Karjan kuljettamisesta mieleeni tulee muistoja Kamerunin evankeliointimatkoiltani. Usein kohtasimme tiellä noin 40 lehmän laumoja. Niitä kuljetettiin maan pohjoisista osista etelän suuriin miljoonakaupunkeihin. Teurastettavaa lihaa kuljetti noin 3-5 paimenen joukko. Lehmät söivät tien varsilta, toisinaan vähän kauempana olivilta ruohikoilta. Näiden paimenten isännillä oli muutamasta tuhannesta kymmeneen tuhanteen lehmää tuon kokoisina laumoina omilla kotiseuduillaan. Lauman kasvettua parhaaseen lihan myynnin ikään, ne lähetettiin myytäväksi.
Tuollaisen lauman kohdatessa piti ajaa varovasti, hidasta kävelyvauhtia. Siinä paimenten auttaessa lehmät väistyivät ja ajoreitti aukeni hyvässä yhteistyössä eläinten kanssa. Useimmiten tuon sivuuttamisen aikana ehti vaihtamaan muutamia kuulumisia matkan sujumisesta ja muusta sellaisesta. Lopuksi minulla oli tapana toivottaa paimenille Jumalan siunausta: ”Siunatkoon teitä Jumala, joka on tehnyt taivaan ja maan.” Tein sen fulfuldeksi, joka on maan pohjoisosien kymmenien eri kieliryhmien ihmisten välinen yhdyskieli. Näkyi miten nuo satoja toisinaan jopa yli 1000 km matkaa jalan kulkeneitten ilmeet kirkastuivat. Ilo ilmestyi heidän kasvoilleen.
Veden saanti on elämän ehto
Juutalaisten pakkosiirtolaisten muutossa suurin ongelma oli veden löytäminen. Karja tarvitsi juotavaa. Kuivana kautena se oli todella vaikeaa. Sadeaikoina se oli helpompaa. Osa puroista oli osan aikaa kuivana. Vettä niissä oli vain sadeaikoina. Voimme siis päätellä, että ne jotka muuttivat takaisin isiensä maille lammaslaumoja mukanaan, pyrkivät tekemään matkansa sellaiseen aikaan, että purojen vesi ei vielä ollut kuivunut.
Pyhässä maassa vesi on hyvin tärkeää. Maassa on ollut alueita, joissa sataa vain muutamia kymmeniä millimetrejä vettä vuodessa. Nykyään vesihuolto on järjestetty mutta aikoinaan Baabelista palatessa veden saanti oli yksi suurista kysymyksistä.
Vesi elämän merkki
Juutalaisessa kulttuurissa vedellä on ollut myös mitä merkittävin uskonnollinen ulottuvuutensa. Peseytyminen eri muodoissaan on ollut pyhien toimitusten oleellinen osa. Arvostetun vieraan jalkojen pesu, käsien pesu ennen ruokailua ynnä muut tällaiset tavat ovat aikoinaan kuuluneet asiaan, mikäli niitä on voitu järjestää.
Veden runsaus on onnen ja autuuden ilmaus jo Paratiisi -kertomuksessa. Samaten Jumalan taivaassa, uudistuneessa Paratiisissa, Karitsan valtaistuimelta virtaa vesi, joka tekee eläväksi: Parannuksen ja ikuisen elämän vesi.
Pyhässä kasteessa Pyhä Henki käyttää vettä Jumalan sanaan liittyneenä meille Vapahtajamme armoliiton antamiseen. Pyhän kasteen välityksellä me synnymme Jumalan perheeseen; meistä tulee Jumalan lapsia. Meidät liitetään tulevaisuuden lupaukseen, uudistuneen Paratiisin eli Jumalan taivaan perillisiksi, elämän, ikuisen, toivoon, joka kerran saa täyttymyksensä, kun Jeesus tulee takaisin kunniassaan.
Näin sanoo Herra:
– Armon hetkellä minä vastaan sinulle,
pelastuksen päivänä minä autan sinua.
Minä olen luonut sinut
toteuttamaan sen liiton,
jonka tein tämän kansan kanssa,. . . . . . . . .
sillä heitä ohjaa heidän armahtajansa,
joka vie heidät lähteiden ääreen.
Uuden kirkkovuoden alku
Uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Kokonaan uusi kierto alkaa pelastussanoman julistamisessa. Adventtina kerromme, että Jeesus tulee luoksemme. Adventti päättyy jouluun, joka kertoo Vapahtajamme syntymisestä. Sitä ennen tarkastelemme Jumalan valtakunnan lähestymistä eri näkökulmilta. Usko tulevaisuuteen on toivomme perusta. Luottavaisina käymme eteenpäin. Otamme kaiken Jumalamme käsistä. Nostakaamme päämme ja rohkaiskaamme mielemme, Vapahtajamme tulee.
Tässä vielä hoosiannasunnuntain ensimmäinen lukukappale
Jes. 49:8–10
Näin sanoo Herra:
– Armon hetkellä minä vastaan sinulle,
pelastuksen päivänä minä autan sinua.
Minä olen luonut sinut
toteuttamaan sen liiton,
jonka tein tämän kansan kanssa,
jotta saattaisit ennalleen maan,
jotta uudelleen jakaisit autioituneet perintömaat,
jotta sanoisit vangituille: ”Lähtekää”,
ja pimeydessä viruville: ”Tulkaa valoon!”
Tallatuilta teiltäkin he löytävät ravintonsa,
paljas kalliorinne on heille laidunmaa.
Eivät he näe nälkää, ei heidän tule jano,
ei heitä ahdista helle eikä auringon polte,
sillä heitä ohjaa heidän armahtajansa,
joka vie heidät lähteiden ääreen.
* * *
Kuvassa näkyy varakkaamman väen asuntoja matkallamme erääseen kaupunkiin evankeliumia julistamaan Kamerunissa.
Sääliksi kävi vanhuksia, jotka viimeisillä voimillaan joutuivat tällaista kuuntelemaan. Mielestäni tässä esityksessä oli kaikki pihalla. Ainakaan itse laulu ja sen esitys ei nosta mitään jouluista mieleen.
Ensimmäisen adventtisunnuntain tekstit näyttää ja aihetta esittelee seuraava sivu
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-29-11-2020/
Kalenteri / taivallinen astronominen näytelmä on hyvinkin keskeinen tekijä analysoitaeesa alkukrotilisyyden symboliikkaa. MM näin:
Nasiiri Jeesus:
Nazoraios viittaa sanaan nezer eli verso, joka symboloi myös kevättä. Niin ei olekaan ihme että nazoraioksen lukuarvo 222 on sama kuin sanan Genesiksen boker eli aamunkoi, joka symboloi nousevaa aurinkoa. Nasiiri Simsonin nimi viittaakin aurinkoon kuten kevätpäiväntasauskin pääsiäinenä talven voittavaan uuteen aurinkoon viittaa. (Nimi Jeesus (iesous kr.) on 888 eli 4 x 222, jolloin 222 viittaa juuri neljän vuodenajan 3 kuukautisjaksoihin, joitka alkavat aina omassa kategoriassaan ’uuden aamun’. Huomaa että 12 kpl ns.Sarosjaksoja eli 18,6 kk (Golgatha la 186) on juurikin 222 kuukautta.
Niin, nyky Israel on kukoistava maa. Vedestä ei ole puutetta ,kun merivedestä saadaan makeaa vettä. Se teknologia on heille vientitavaraa. Kun vierailee Israelissa , niin tulee hyvälle tuulelle siitä kuinka lyhyessä ajassa erämaasta on tullut kukoistava puutarha.
Sitä riipaisevampaa on vierailla Länsirannikolla joka käytännössä on suuri ghetto. Kun Israel haluaa rangaista kapinoivia palestiinalaisia , niin vuosisatoja vanhat öljypuut kaadetaan catepillareilla. Silloin tuhotaan elämisen mahdollisuudet paikalliselta väestöltä. Maapohja heikkenee entisetään ja viha miehittäjiä kohtaa kasvaa. Taustalla on pyrkimys ajaa palestiinalaiset pois jotta Länsirannan voisi liittää Israelin valtioon. Israelin nykyinen johto ei hyväksy kahden valtion, Israelin ja Palestiinan , yhteiseloa vaan he haluavat aluelle vain yhden valtion, Israelin.
Kun kiitämme siitä ,että juutalaisilla on uusi kotipaikka jossa he voivat tuntea olevansa turvassa, niin samalla sydäntä särkee miten entiset vainotut ovat oppineet vainoojiltaan miten elinmahdollisuudet pikkuhiljaa kuristetaan naapurilta oman edun takia.
Markku
1980 -luvulla professori David Flusser kävi Lapinjärvellä pitämässä yhtä seminaaria Toivio-opistolla. Sen alkupuolella hän toi esille miten he juutalaiset kaipaavat, että he saisivat oman ”Paasikivensä”, joka pystyisi saamaan heillekin luottamuksellisen rauhan ”ison itäisen naapurin” kanssa.
”Juutalaisilla on uusi kotipaikka”.
Juutalaisten nykyinen kotipaikka ei ole aivan ”uusi.” Sen Jumala lupasi heille jo tuhansia vuosia sitten omaksi maaksi.
Raamatusta saamme lukea miten Jumala kutsui Aabrahamin lähtemään kotoaan paikkaan, jonka Hän lupasi antaa hänelle ja hänen jälkeläisilleen ikuisiksi ajoiksi.
Se, että juutalaiset joutuivat lähtemään pari tuhatta vuotta sitten pois maastansa, ei tehnyt tyhjäksi Jumalan lupausta.
Jumala lupasi vielä palauttaa juutalaiset omaan maahansa hajaannuksen jälkeen.
Meidän sukupolvemme on saanut nähdä tämän lupauksen toteutuvan kun Israelin valtio syntyi uudelleen ja juutalaiset monien kansojen joukosta tulivat takaisin maahansa, jonka Hän siis aikanaan vannoi heille antavansa.
Hän on myös varjellut sen lukumääräisesti paljon suurempien kansojen hyökkäyksissä niin että se on säilyttänyt itsenäisyytensä.
Israelilla on siis vahvaakin vahvempi oikeus maahansa.
Arabit eivät kuitenkaan ole sitä näihin päiviin asti hyväksyneet.
Palestiinalaiset ovat myös itse kurjuutensa hankkineet yrittämällä vastustaa kaikin keinoin Israelia asumasta turvallisesti maassansa.
Tilanne olisi toinen jos he olisivat yrittäneet ratkaista asiansa rauhanomaisesti, mutta he valitsivat toisen tien.
Yhtälailla voidaan syyttää myös länsimaita siitä, että se on varustanut palestiinalaisia. Heille syydetään rahaa, josta itse kansa saa vain murusia ja näin tilanne Länsirannalla jatkuu.
Harvoin mistään saa lukea tai kuulla, että Israel ei yritä tehdä palestiinalaisten elämää hankalammaksi vaan myös auttaa heitä monin tavoin. Mutta tästä halutaan mieluummin vaieta.
Jorma
Kun verrataan palestiinalaisten asemaa meidän maamme karjalaisten asuttamiseen, niin huomaamme suuren eron. Suomessa siirtolaiset sijoitettiin parhaan kyvyn mukaan uusille sijoilleen. Näin heistä tuli uuden yhdyskunnan rakentavia ja uutta voimaa antavia jäseniä.
Palestiinalaiset puolestaan pantiin asumaan erilaisille leireille ja tästä seurasi, etteivät he päässeet juurtumaan uusille asuinsijoilleen. Vielä vuosikymmenienkin jälkeen he ovat pysyneet omana väestöryhmänään ja näin ollen hyvinkin eristettyyn asemaan.
Kysymys herääkin, miten voimme muualla maailmassa samantapaisissa tilanteissa auttaa sopeutumaan uusiin asuinoloihin.
Israelin politiikan voimasuhteet muutuivat kun sinne muutti suuri joukko ortodoksi ja konservatiivisiä juutalaisia Yhdysvalloista. He asettuivat asumaan Länsirannikon ( laittomiin) yhteisöihin. Toinen suuri siirtolais ryhmä on Venäjältä tulleet juutalaiset jotka ovat vähemmän uskonnollisia mutta poliittisesti konservatiiveja. He inhoavat Työväenpuoluetta jota he pitävät sosialistisena Venäjän kommnistien tapaan.
Nyt ei yksi karsimaattinenkaan hamo käy modernista messiaasta.
Palestiinalaiset eivät rakasta ja puolusta maata, jossa asuvat, vaan mielellään luovuttaisivat sen Israelin vihollisille joiden puolelle he ovat aina sodankin aikana menneet.
Väärin sanoa, että palestiinalaiset halutaan ajaa pois, kun asia on päinvastoin, pelstiinalaiset haluavat ajaa juutalalaiset pois vihollisen tuella. Mutta ei se taida onnistua.
Tarja
Tässä on yksi syy miksi Israelin ilmavoimat ja sotilaallinen tietojen hankinta siihen liittyvine valvonta-automaatioineen ovat maailman huippua.
Paljon puhutaan Israelin vihamielisyydestä Palestiinalaisia kohtaan, mutta miksiköhän ei kuule mitään Palestiinalaisten vihasta. Pommiräjähdyksiä ei juuri kuitenkaan ole ollut muurin rakentamisen jälkeen. Araffat olisi aikanaan saanut perustaa valtion, mutta kieltäytyi juuri kun luulimme rauhan vihdoinkin rauhan syntyneen. Miksiköhän Palestiinalaisten viha on vain Israelin syytä? Olisiko syynä se , että tässä toteutuu nyt silmiemme edessä Raamatun ennustukset kaikkien kansojen vihasta Israelia kohtaan.
Israelin tiedustelupalvelun ansiosta on pystytty ennaltaehkäisemään kymmeniä terrori-iskuja myös muualla maailmassa. He eivät tee siitä numeroa, eivätkä pyydä korvausta.
He ovat kuin näkymättömiä enkeleitä, jotka suojelevat meitäkin.
Eikö se ole yliluonnollista, kun muistamme holokaustin ja kaiken mitä kahdentuhannen vuoden aikana on tapahtunut ja miten heitä on solvattu ja nimitelty uskonnon voimin. Nyt he pelastavat meitä konkreettisesti.
Tämä synnyttää häpeän, kun meidän olisi pitänyt pelastaa heitä pelastavalla sanomalla, olemmekin haukkuneet kuin koirat, mutta he siitä huolimatta pelastavat meitä.
Tarja
Israel on toiminut erittäin monella alalla ja erittäin pätevissäkin avustustehtävissä hyvin monessa maassa. Yksikin heidän keksinnöistään on jo ehditty viemään yli sataan eri maahan.
Tässä heidän panoksensa on korvaamattoman suuri.