Kuvassa entisen rauhanturvaajan Matti Allénin mitalien joukossa myös Nobelin rauhanpalkinnon 1988 mitali tuolloisille rauhanturvaajille matkallamme Sotainvalidien Veljesliiton Kanta-Hämeen piirin kokoontumiseen 18.8.2021 Veljesliiton vuosijuhlaan Hauholle.
Jumalan sana on voimallinen. Herramme toimii. Hän vaikuttaa kaikkialla maailmassa, silloinkin kun emme sitä tajua tai ymmärrä. Hän on meidät luonut ja hän myös pitää meistä huolta. Maailmassa on paljon hätää ja ahdistusta, jota emme yrityksistämme huolimatta pysty poistamaan. Kaiken keskellä saamme kuitenkin kääntyä Jumalamme eteen ja pyytään hänen apuaan ja turvaansa. Siellä missä meidän mielestämme kaikki on sekaisin, sielläkin hän on läsnä kärsivän ihmisen rinnalla. Itse ristillä kärsineenä Vapahtajamme on vaikeuksissa olevien lohdutus, kärsivien kumppani.
SUNNUNTAI 20.2.2022
2. sunnuntai ennen paastonaikaa eli Sexagesima
Jumalan sanan kylvö
Sunnuntain psalmiteksti: Ps. 44:2–5
Joosuan kirjassa kerrotaan Mooseksen seuraajan aikakaudesta. Siinä kerrotaan miten Kanaanin maa jaettiin eri heimojen kesken. Joosuan kirjan kommentaarissaan Hans Wilhelm Hertzberg tuo esille, miten kirjassa kuvataan Jumalan vanhurskauden toteutumista historian kulussa. Kirja on kuvausta Jumalan teoista kansansa Israelin keskuudessa.
Psalmissa 44 tämä sama näkökulma on tuotu esille pyhän kansan historian kuvauksessa. Psalmissa tuodaan kiitollisena esille Jumalan oma työ. Jumala saa kunnian siitä, että kansa sai vapauden. Omat voimat eivät siihen riittäneet, itse oltiin heikompia, mutta Jumala itse vaikutti ja vei voittoon ja vapautti kansansa.
Omalla kädelläsi sinä kukistit vieraat kansat
ja istutit isämme tähän maahan,
sinä murskasit kansat
ja päästit isämme vapauteen.
Tätä ei kerrota vain omana huomionaan, vaan nähdään tämän opetuksen perustuvan aikaisempaan kansan historian tuntemukseen. Sama Jumala, joka toimi jo muinaisuudessa, vaikuttaa yhä tänäänkin. Jokainen aikakausi on Jumalan kädessä. Menneisyys jatkuu nykyhetkessä ja sama Jumala on ollut, nyt on ja tulee olemaan kanssansa mukana, historian alusta sen loppuun.
Psalmi tarkastelee omaisuuskansan historiaa ja ottaa oppia sieltä. Menneisyyden opetuksia ei hylätä, vaan niitä tarkastellaan Jumalan kasvojen edessä.
Jumala, me olemme omin korvin kuulleet,
isämme ovat meille kertoneet,
minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina.
Voi kumpa nykyisinkin otettaisiin opiksi menneiden aikojen kokemusten tuoma kokemus. Nimittäin, jokainen sukupolvi, joka ei ota opikseen menneitten sukupolvien opetusta, on tuomittu uudelleen läpikäymään kaikki ne virheet, joita historian aikana on koettu.
Jos hyvinä päivinä kiusauksena on Jumalan hylkääminen omien touhujensa ja menojensa keskellä, niin vaikeuksien keskellä puolestaan kiusauksena voi olla tuskastuneen kysymys, miten rakastava Jumala voi antaa meille tällaisia vaikeuksia koettavaksemme.
Niin helposti ihminen voi unohtaa, että ilon ja riemun keskellä voi ylistää Jumalaa kaikesta elämämme hyvästä ja myönteisistä kokemuksistamme. Nuoruudessa itseäni puhutteli erityisesti se, että Jumalan hyvyys alati veti minua luokseen.
Elämän suurten vastoinkäymisten keskellä puolestaan saatoin lohduttautua sillä, että Jumalan rakkaus ja hänen lohdutuksensa pysyivät voimassa. Hänen voimakkaat käsivartensa kannattivat minua noissakin hetkissä. Toisinaan mennessäni poikani Miikan ja ensimmäisen vaimoni Marian haudalle saatoin lukea Valitusvirsien kirjan hepreaksi tai muuta hartauteeni sopivaa ja viipyä siellä pidemmänkin aikaa. Kaiken keskellä kuitenkin olen saanut elää siinä tietoisuudessa, että Jumalan rakkaus on muuttumaton. Hän elää ja vaikuttaa vaikeuksien ja vastoinkäymistenkin keskellä.
ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon,
vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi,
sillä sinä rakastit heitä.
Herrassa ainoastaan on tuki ja turva elämässämme kävi sitten myötä taikka vastaan. Hänen pelastuksensa riittää elämämme kaikkiin vaiheisiin. Hänen huolenpitonsa ulottuu kaikkialle. Hän on kuninkaiden Kuningas ja herrojen Herra. Jeesuksella on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Siksi saamme rohkeasti heittäytyä hänen apuaan pyytämään.
Hän joka oli jo patriarkkojen Jumala, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on myös meidänkin Jumalamme. Vapahtajamme on tuonut tämän pelastuksen koko maailmalle, kaikille kansoille. Siksi mekin saamme olla Jumalan omina ja pelastamina Jeesuksen antaman vanhurskauden lahjasta osallisina.
Sinä olet kuninkaani ja Jumalani,
sinun vallassasi on Jaakobin pelastus.
Psalmi:
Jumala, me olemme omin korvin kuulleet,
isämme ovat meille kertoneet,
minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina.
Omalla kädelläsi sinä kukistit vieraat kansat
ja istutit isämme tähän maahan,
sinä murskasit kansat
ja päästit isämme vapauteen.
He eivät vallanneet maata omalla miekallaan,
ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon,
vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi,
sillä sinä rakastit heitä.
Sinä olet kuninkaani ja Jumalani,
sinun vallassasi on Jaakobin pelastus.
Ps. 44:2–5
Sexagesiman eli toisen sunnuntain ennen paastonaikaa aiheen esittelyä ja tekstit voi lukea täältä:
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-20-2-2022/
Presentation av temat för andra söndagen före fastetiden dvs- Sexagesima samt Bibeltexterna kan läsas här:
https://www.kyrkoarskalendern.fi/kalendar-dag/sondag-20-2-2022/
Kiitos Matias blogistasi. Jumala vapauttaa. Todella Jumalasi vapauttaa. Yksi esmerkki. Koronaan sairastuneet Jumalasi auttaa heidäe pois vakavista seurauksista ottamalla heidät luokseen taivaaseen. Tosin tämä edellyttää sairaan samasta pelastusta papin kasteella ja kirkollisveron maksamista elämänsä aikana. Näin silloin Kolmiyhteisen jumala Pyhä Henki antaa uuden ruumiin taivaan ikuiseen paratiisiin.
Oma uskon käsitykseni ei ole samaa kanssasi mutta en kritisoi ajattelutapaasi.
Reino
Kiitos puheenvuorostasi.
Kuten jo tekstissäni totesin, niin monta kertaa kohtaamme sellaisia vaikeuksia, joiden syvimpiä perusteita emme ymmärrä. Korona on yksi niistä. Ulkonaiset syyt tunnemme ja myös joitakin keinoja sen hillitsemiseksi, mutta syvältä mielestä nousevat miksi -kysymykset jäävät selitystä vaille.
Kristillinen uskomme kuitenkin antaa tukea tällaistenkin vaikeuksien keskellä. Käypä sitten ulkonaisesti miten tahansa niin Jumala ei kuitenkaan meitä hylkää. Kaikkien elämän vastoinkäymisten aikanakin saamme olla hänen käsiensä turvaamana ja uskoa hätämme hänen haltuunsa.
Yama on kuoleman jumala, ja todella vapauttaa maallisista kahleista.
Elämä on koulu, jossa tuntuu nykyisin olevan jo liian paljon eteen annettuja kokeita ja testejä. Meidän pitäisi ratkaista ongelmia ja tietää vastaukset kysymyksiin, joita ei aikasemmin ole edes kysytty.
Mutta ei kukaan ole helppoa luvannutkaan, vuorelle ei nousta väsymättä välillä, eikä tikapuita kiivetä armosta lentäen, suoraan katolle, vaan nostamalla jalkaa toisen eteen, ihan itse ja omin voimin.
Käsistä puheen ollen, jokainen varmasti muistaa kristillisen opetuksen käsien pesusta, sehän on pilkallinen naureskelu siitä, kuinka juutalaiset torilta tullessaankin pesevät kädet. Kristillisen uskon mukaan juutalaiset luulivat, että käsiä pesemällä pääsee taivaaseen ja se on omin voimin yrittämistä.
Onko kristikansa nyt Koronan aikana oppinut se, että mistä syystä käsiä pestään. Tarvittiinko siihen näin raju opetus.
Tarja
Kiitos kommentistasi. Jatkan tekstisi herättämiin ajatuksiin liittyen.
Ajallisissa kysymyksissä meidän on itse huolehdittava omista asioistamme. Jumala on antanut meille ruumiin ja järjen, tuntemukset ja elämän halun, jotta me niitä käyttäen voimme yhteistyössä toinen toisemme kanssa rakentaa yhteistä elämäämme, missä jos mahdollista jokaisesta huolehditaan niin hyvin kuin mahdollista.
Jumala-yhteyden löytämisessä ja kerran taivaaseen pääsemisessä mikään ihmisen oma yritys ei kuitenkaan riitä meitä siirtämään tämän maailmanajan riippuvuussuhteistamme taivasten valtakunnan uuteen elämään uskon ja toivon varassa.
Tässä tarvitsemme kirkon julistamaa Jumalan sanaa ja sakramentteja. Sakramentit ojentavat meille Jumalan armon ja usko tarttuu näihin Jumalan ikuisen rakkauden tarjouksiin ja näin ottaa vastaan meille lahjoitetun Jumalan Pojan valmistaman pelastuksen.
Verrattakoon tähän matkaa Suomen mantereelta Ahvenanmaalle. Omien voimiensa varaan tulevaisuuden uuden elämän odotuksen rakentaminen on kuin joku yrittäisi uida Hangosta Maarianhaminaan tai muuta vastaavaa. Sen sijaan aikoinaan Kumlingen kirkkoherranakin toimineena nousin autolauttaan ja toisinaan jopa otin pienet nokosetkin matkan aikana. Itse ei tarvinnut vedessä pulikoida, vaan lautta vei perille Vuosnaisten ja Kumlingen välillä. Tämän vertauksen kanssa rinnakkainen olisi se, että joskus menin Kumlingesta lentokoneeseen ja sillä sain lennon Turkuun.
Näin myös Vapahtajamme meille tekemän sovintotyön turvissa meillä on turvallinen matka tämän maailmanajan katoavaisuudesta Jumalan lahjoittamaan ikuiseen iloon ja onneen taivaan kotiin Jumalan ikuisiin asuntoihin.
Tarja
Kiitos kommentistasi, jonka kolmanteen kohtaan vielä vastaan.
En ole milloinkaan kuullut kenenkään selittävän, että juutalaiset muka olisivat pesseet käsiään päästäkseen taivaaseen.
Sen sijaan olen käsittänyt niin, että tämä käsien pesemisen tarkoituksena oli suojella ihmisiä lian mukanaan tuomilta tartunnoilta ja taudeilta. Juutalaiseen tapakulttuuriin kuului jo ikimuistoisista ajoista alkaen puhtauden vaaliminen. Tämä kulki perintönä sukupolvelta toiselle. En tiedä milloin tämä tapa on syntynyt. En myöskään tiedä sen alkuperäistä laajuutta, mistä se on alkanut ja miten se on vähitellen tullut koko kansan hyväksi ja terveyttä vaalivaksi tapakulttuuriksi.
Sen vain voin todeta, että keskiaikana monen eurooppalaisen yhteisön keskuudessa nimenomaan juutalaiset olivat siistein väestönosa. Niinpä erilaisten kulkutautien, ruttojen jne tullessa nimenomaan juutalaiset asuinalueet pysyivät terveempinä kuin ymäpäröivän alkuperäisväestön kortteleissa. Tämän eron synnyttämistä kaiken maailman hölmöistä tarinoista en ole ainakaan tähän päivään asti jaksanut olla kiinnostunut. Olen vain saanut kuulla, että nuo hölöhölö -jutut olivat mitä kummallisempia.
Tarja
Kiitos kommentistasi!
Nostat esille alkuaan hindulaisen jumaluuden, joka sitten on levinnyt hyvinkin moniin erilaisiin intialaisperäisiin uskontoihin: Yama, sanskritiksi यम , joka tavataan myös muodossa Yamarāja, sanskritiksi यमराज, edelleen Tiibetissä Shinje, tiibetiksi གཤིན་རྗེ། , Kiinassa Yánluówáng, kiinalaisin merkein 閻羅王) ja Japanissa Enma daiō, kanji merkein . 閻魔大王.
Tämän jumaluuden kuvaus on erilaisissa uskonnonnoissa ja eri maiden uskonnollisissa suuntauksissa hyvinkin erilainen. Voisimme panna vastineiksi vaikkapa kuoleman jumala, kuoleman valtakunta, tuonela, kiirastuli, helvetti jne iso määrä erilaisia käsityksiä ja jumalaistaruja eri suuntauksissa.
Yhteistä useimmille intialaisperäisille uskonnollisille suuntauksille on se, että karman lain mukaisesti sielu vaeltaa tai reinkarnoituu seuraavaan elämään loputtomassa kiertokulussa.
Niinpä sen paremmin helvetti kuin taivaskaan eivät ole pysyviä olotiloja,
vaan jonkun ajan rangaistuksen kauden, piinan, tulen tai muun vastaavan toisaalla
ja
toisaalla ilon, levon, onnen tai muun vastaavan kokeminen paratiisissa, taivaassa tms. jälkeen matka jatkuu eteenpäin, reinkarnaatio tms. jatkuu edelleen jollain alemmalla kerroksella jne. loputtomasti.
Sen sijaan kristillisessä opetuksessa Jumala on ainoa Jumala. Hän on kaikkivaltias, eikä hänen valtaansa pysty mikään mahti horjuttamaan.
Saatana eli Perkele eli Paholainen ei ole mikään jumala eikä sillä ole pienintäkään jumalaista valtaa. Pahan hengen ainoa työ on tuhota Jumalan työtä, hävittää sitä, mikä on hyvää ja kaunista, vietellä ihmisiäkin tappelemaan Jumalaa vastaan, levittää valheita ja yllyttää kaikessa Jumalan tahdon vastaisuuksiin.
Perkele tiedostaa lopullisen kohtalonsa ja siksi se vapisee pelosta. Raamatussa kerrotaan, että tämän maailmankauden jälkeen Saatana heitetään ikuiseen tuleen. Tämä tarkoittaa, että se saa suurimman mahdollisen rangaistuksen pahuudestaan, mistä seuraa ettei paha enää turmelemaan luomakunnan onnea. Kun pahaa ei enää ole, niin kaikki on hyvää ja kaunista. Silloin kun Perkele ei enää pääse sotkemaan asioita, niin ihmisten ja luomakunnan onni on täydellistä.
Ja koska tulen sanotaan olevan ikuinen, niin tuo merkitsee ettei Paha henki enää milloinkaan pääse puuttumaan elämää häiritsemällä, vaan Jumalan antama ilo ja onni on ikuinen, vailla pienintäkään häiriötä tai keskeytystä.
Kuoleman valtakunta eli tuonela heitetään myös ikuiseen tuleen, mikä merkitsee kuoleman vallan murtumista. Tämä siis merkitsee että kuoleman kahlitsemat vapautuvat kuoleman otteesta eli siis nousevat kuolleista ruumiin ylösnousemuksessa uuteen maailmankauteen, ylösnousemuselämään.
Matias.
Niin, minä en tiedä mihin sinun kristillinen uskosi perustuu, koska evankeliumista ne löytyvät kaikki hölynpölyt peseytumisestäkin, aina käsien pesua myöten.
Vääräksi on ja moittimisen arvoiseksi on katsottu sekin, kun fariseus ihmettelee Jeesukselle, että miksi sinun joukkosi ei pese käsiä aterialle ryhtyessä, Jeesuskin raivostuu kysymyksestä, ja ryhtyy moittimaan, että sinä et suudellut häntä, kun hän tuli.
Jos moitetta kuinka, ” torilta tullessakin pesevät kädet” siis pilkallisesti esitettynä, ei enää löydy evankeliumista, on se varmaan poistettu sieltä, mutta kyllä se siellä on ollut. Kerron sitten jos löydän omasta raamatustani, ihan kaikkien sanomisten lähdettä ei muista ulkoa.
Sinun kannattaa lukea ihan suomeksi sitä evankeliumia, ei tarvitse aina mitätöidä minun sanomisia, kun minä en puhu omiani, vaan otan muun muassa Jeesukselta.
Tarja
Kiitos puheenvuorostasi.
Lieneeköhän lausuntoni muotoilultaan epäselvä, vai mistä tulee tuo hölöhölö -juttujen kytkeminen väärään korrelaattiin. Yritänpä tässä selostaa uudelleen tuon kohdan ajatuksenkulun, jotta selviää minkälaisiin mielikuvituksellisiin kuvitelmiin se viittasi.
Sanontani hölöhölö -jutuista ei liittynyt evankeliumien kuvaamaan juutalaisten tapakulttuuriin kuuluvaan peseytymiseen, vaan myöhemmin kertomaani juutalaisen tapakulttuurin ylivoimaisuuteen keskiaikaisissa kaupungeissa. Tuon juutalaisen hyvän tavan vaikutus näkyi kulkutautien vähäisempänä esiintymisenä juutalaisissa kortteleissa.
Eurooppalaisten todetessa tuon selvästi havaittavan eron heidän ja keskuudessaan elävien juutalaisten korttelien välillä. Viitasin tuossa tilanteessa syntyperäisten kanta-asukkaiden mielissä syntyneisiin kaiken maailman taikauskoisiin käsityksiin, kun he totesivat tautien iskeneen heidän kortteleihinsa, mutta sivuuttaneen juutalaisten asumat korttelit.
Omaan vähemmän siistiin elämäntapaansa tottuneina he eivät huomanneet eron syytä, vaan alkoivat keksiä kaiken maailman taikauskoisia kuvitelmia tai salaliittoteorioita taudin levittämisestä tai muita yhtä lailla mielikuvituksellisia tarinoita, joilla eroa yritettiin selitellä.
En siis viitannut Raamatun sanaan vaan noihin viittamiini keskiaikaisiin kulkutautien leviämisen yhteydessä totetuihin eroihin, kun ihmiset mielessään alkoivat pyörittelemään mielikuvituksillisia tarinoita muka kulkutautien tartuntojen erojen selityksiksi.
Tarja
Kiitos kommentistasi
Juutalaiseen tapaan peseytyä viitataan Raamatussa tosi paljonkin.
Puheenvuorossani täydensin tuon tavan asemaa juutalaisuudessa.
Korjauksellani halusin oikaista kaksi kohtaa väitteessäsi:
”—sehän on pilkallinen naureskelu siitä, kuinka juutalaiset torilta tullessaankin pesevät kädet.”
Mielestäni nuo raamatunkohdat eivät vähimmässäkään määrin sisällä sen paremmin pilkkaa kuin naureskeluakaan, vaan ainoastaan ei-juutalaiselle lukijakunnalle ikään kuin välihuomautuksena kerrottu kuvaus juutalaisesta tapakulttuurista Jeesuksen aikana.
Toinen korjaamani väite sisältyy pesujen asemaan juutalaisessa pelastusopissa väitteessäsi:
”Kristillisen uskon mukaan juutalaiset luulivat, että käsiä pesemällä pääsee taivaaseen”
Mielestäni tässä ei ole kysymys siitä pääseekö taivaaseen vai eikö vaan tässä puhutaan siitä, mikä on hyvä tapa ja mikä huono.
Jeesuksen puheenvuoro nousi eräiden huomauttamasta ihmettelevästä kysymyksestä, miksi opetuslapset olivat laiminlyöneet käsiensä pesun. Tuossa tilanteessa on helppoa nähdä, että oppilaat olivatkin tuolla kertaa käyttäytyneet sopimattomasti rynnätessään syömään ennen tapoihin kuuluvaa peseytymistä.
Juutalaisessa ympäristössä on itsestään selvää, että aikansa oppinein mies Jeesuskin näki tuon rikkeen, mutta hän ei jättänyt tilaisuutta käyttämättä puhuakseen ulkonaisten tapojen ja sisäisen uudistuksen välisten kysymysten tärkeysjärjestyksestä.
Niinpä hän toikin esiin kokonaisvaltaisen elämän uudistuksen tärkeyden. Hänen sanontansa logiikka kulkee siinä, että ulkonaiset tavat ovat hyviä, mutta vielä parempaa on huolehtia sisäisestä sydämen puhtaudesta, koska sydämestä lähtevät pahat ajatukset jne.
Heprean kielessä ei ole komparatiivia, joten todella tärkeä ja hyvä asia korostetaan vertaamalla toiseen, joka myös on hyvä, mutta meidän kielemme kannalta ne asetetaan ikään kuin toistensa vastaiksiksi, tyyliin vihata-rakastaa, hyvä-huono, ruma- kaunis, jne.
Joten aikoinaan maailman tasaväkisimpiä shakkiotteluita maailmanmestaruustasolla olleessa Karpovin ja Kasparovin välillä olisi tuon kuvauksessa sanottu, että Karpov oli huono ja Kasparov oli hyvä.
Näin esimerkiksi Markuksen evankeliumin luvussa 7 Jeesus vertaa sisäisen puhtauden sanomaa ulkonaiseen puhtauteen ja Jumalan valtakunnan uutta luovaa voimaa vanhoihin perinnäissääntöihin Heprean ilmaisutavan mukaisesti sekä ulkonainen peseytyminen että aikaisempien sukupolvien mukanaan tuoma perinne ovat mitä korkeimmin ylistettäviä ja arvokkaita elämän anteja, mutta vieläkin merkittävämpää on huomata, että sisäinen puhtaus ja Jumalan valtakunnan uutta luova voima ovat vieläkin tärkeämpiä.
Pitkän sitaatin sijaan viittaa uusimpaan käännökseemme, josta se on helppoa lukea.
https://raamattu.fi/raamattu/UT2020/MRK.7/Mark.—Markus-7
Lopuksi tässä kommentissasi voin vielä todeta, että esittämäsi ajatus ” —ja se on omin voimin yrittämistä.” liittyy Jesajan kirjan sitaatin kokonaisuuteen, eikä siis suoranaisesti juutalaisten peseytymiseen.
Siksi totesin tuossa edellä, että kyseessä on ikivanha juutalainen tapaperinne, jota noudatettiin myös Jeesuksen aikana. Tämän lisäksi panin ikäänkuin lisäkommentin että tapa huolehtia puhtaudestaan oli juutalaisten keskuudessa erinomaisen hyvä myös keskiaikana.
Matias
”Perkele ei enää pääse sotkamaan asioita.”
Me naiset olemme perkeleen porttikäytävä kirkkoisä Tertullianuksen mukaan ja Suomen sana Perkele tulee slaavien käyttämästä taivaan Jumalan nimestä, Perun, Perkunos. Perk’unos.
Siksihän teillä on kaste, että voitte siirtää lapsen taivaan Jumalan valtakunnasta Isän ja Pojan valtakuntaan. Onhan selvää, että pieni vauva on puhdas ja viaton, koska tulee luomisen valtakunnasta vastaanottamaan sitä mitä elämä eteen tuo, ja mitä kasvatus hänessä saa aikaan.
Me naiset emme voi sille tietenkään mitään, koska olemme’ noita muita’, emme isiä ja poikia.
Perunin, eli Perkeleen vaimo oli aurinko ja koska aurinko laski aina iltasella, uskottiin, että Perun joutui jakamaan vaimonsa Maassa vallitsevan Velesin kanssa, ja siksi Perun on hyvin, hyvin vihainen Velesille. Ukko ylijumala, ukkosen jumala, jne. Meilläkin tunnettu näillä muodoilla ja sanoilla.
Lopulta Peruni/ perkele tuhoaa Velesin ja heittää hänet vetiseen manalaan, ja niin hän on yksi ja vaimonsa vallitsija. Aurinko vaimo on kuitenkin itsepäinen ja käy edelleen myös toisella puolella maailmaa, armollisesti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Perun
Tarja,
puutun tähän teidän väliseen tiedon esilletuontiin.
Voiko sanoa, että johtoajatuksesi on jopa Raamatun ”hölynpölyn” esittely, vt. ”koska evankeliumista ne löytyvät kaikki hölynpölyt peseytumisestäkin, aina käsien pesua myöten..”.
Tähän teen huomioinnin: Evankeliumit ei liiskaannu niissä luettavissa olevilla varoituksilla, kuten viittaamasi kohta Mark.7:4-15. Kohdan viestin ydin on yhtäkuin, näkyvä, fyysinen on ajallisen ajan kestävän merkitys, eli näkyvä, ihmisen työ, kuten pesu tai peseytymättömyys ei pelasta, mistä ainoastaan on kysymys eli ihmisen elämän tarkoitus on tulla uskoon, pelastua helvetiltä.
Kun on kysymyksessä Raamattu, sen arvostus tai halventaminen, niin siihen ei löydy perusteita ihmisopeista, kuten opista jumaluuksista.
Reijo
Kiitos puheenvuorostasi. Yllä jo vastasin Tarjalle yhteen ilmaukseeni liittyvään väärinkäsitykseen.
Lieneeköhän lausuntoni muotoilultaan epäselvä, vai mistä tulee tuo hölöhölö -juttujen kytkeminen väärään korrelaattiin. Yritänpä tässä selostaa uudelleen tuon kohdan ajatuksenkulun, jotta selviää minkälaisiin mielikuvituksellisiin kuvitelmiin se viittasi.
Sanontani hölöhölö -jutuista ei liittynyt Raamatun sanaan, vaan kaiken maailman taikauskoisiin käsityksiin keskiaikaisten ihmisten mielissä, kun he totesivat tautien iskeneen heidän kortteleihinsa, mutta sivuuttaneen juutalaisten asumat korttelit. Omaan vähemmän siistiin elämäntapaansa tottuneina he eivät huomanneet eron syytä, vaan alkoivat keksiä kaiken maailman taikauskoisia kuvitelmia tai salaliittoteorioita taudin levittämisestä tai muita yhtä lailla mielikuvituksellisia tarinoita, joilla eroa yritettiin selitellä.
En siis viitannut Raamatun sanaan vaan noihin viittamiini keskiaikaisiin kulkutautien leviämisen yhteydessä totetuihin eroihin, kun ihmiset mielessään alkoivat pyörittelemään mielikuvituksillisia tarinoita muka kulkutautien tartuntojen erojen selityksiksi.
Tarja
Kiitos kommentistasi
Koska siinä on useampia yksityiskohtia, joita haluan käsitellä eteenpäin keskusteluamme johdattaen, niin numeroin kohtia.
1) Tertullianuksen väite jääköön hänen omiin ajatuksiinsa.
Kristillisen luomisuskon perusteisiin kuuluu se, että nainen on elämän äiti, kuten Eeva nimen heprealainen taustakin ilmaisee. Näin ollen jokainen syntymä on ilmausta Jumalan luomistyöstä, joka jatkuu alati Jumalan suurena huolenpitona. Tämä järjestys toimii aina siihen asti jolloin on Jumalan määräaika koittanut uuden taivaan ja uuden maan luomiseen, jolloin taivaan ikuisuuden onni alkaa täyttymyksessään.
Perisynti ei seuraa mitenkään luomisesta, vaan sen vaikutus on päinvastaista. Synti on aina Jumalan luomuksen tuhoamista, elämää ja hyvinvointia häiritsevää ja raunioittavaa tapahtumaa.
Näin myös syntiinlankeemuskertomusten kuvaus siitä, että jo ensimmäisestä ihmisestä asti synti on vaivannut ihmiskuntaa.
Synnin vaikutus näkyy jokaisessa ihmisessä, mutta on painotettava sitä, että Jeesus on voittanut synnin vallan anteeksiannon ojentavan sovitustyön välityksellä.
Näin ollen, joskin synti vaivaa jokaista ihmistä, niin Vapahtajamme pelastustyökin on tarkoitettu kaikille ihmisille.
Paavali sanoo Roomalaiskirjeessään
11:32 Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi.
11:36 Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki; hänelle kunnia iankaikkisesti! Amen.
Tarja
Jatkoa
2) Kaste todella siirtää meidät
– synnin vallasta anteeksiannon valtaan
– Perkeleen vallasta Jumalan valtakuntaan
– synnyttää meidät Jumalan lapsiksi
– antaa meille iankaikkisen elämän lahjan
Tämän sanoo Luther erittäin hyvin ja keskitetysti Vähässä katekismuksessa
Toiseksi
Mitä kaste antaa ja hyödyttää? Vastaus:
Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.
Mitkä ovat nämä Jumalan sanat ja lupaukset? Vastaus:
Ne jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.”
Tarja
Jatkoa
3) Muinaissuomalaisen mytologian kuvaukset eivät ole elävän Jumalan ilmoittaman Raamatun sanan mukaisia. Näin ollen en lähde yksityiskohtaisemmin niitä käsittelemään.
Totean kuitenkin sen että on muinaisuskon jäänteitä kuvitella että paholainen olisi helvetin hallitsija. Raamatun kuvauksessa helvetin ikuinen tuli on kaiken pahan lopullinen tuho, kun se hävitetään viimeisimpään taustavaikuttajaansa asti .
UT2020 sanoo tästä kaiken pahan täyslopusta seuraavaa
Matt. 25:41
Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois luotani, te kirotut! Menkää ikuiseen tuleen, joka on sytytetty Paholaiselle ja hänen enkeleilleen.
Mänttäri
Sitä minä just’sanoin, että kristityt ajattelevat, että käsien pesulla ei pelastau helvetistä.
Mutta Matias sanoi niitä Hölöhölö jutuiksi, mutta sinä nyt todistit, että niin siellä lukee.
Tarja P.
Eli piuhotan väärin eri kantoja. Voi näin olla ja pyritkin itse asiaan. Jos keskustelumme jatkuu, niin yritän keskittyä paremmin siihen mitä ja miten sanot.
Kaikki asiat voi suomeksi sanoa, selittää suomeksi. Siinä samalla voi kyvykäs kohdata kiusauksen ”pullistella”.
Tarja
Kiitos kommentistasi.
Tuossa jo edellä kirjoitin sekä sinulle että Reijolle miten tuo ilmaus ”hölöhölö -jutut ” ei viitannut Raamatun kertomuksiin juutalaisten pesutavasta.
Tässä vielä täsmennän etteivät ne liittyneet myöskään juutalaisten myöhemminkään ylläpitämään hyvään tapaan pitää huolta puhtaudestaan, vaan sanonta viittaa keskiaikaan eurooppalaisten kortteleissa syntyneisiin mitä mielikuvituksellisimpiin tarinoihin jotka syntyivät ainoastaan siitä, etteivät nämä ymmärtäneet eron johtuvan esilaisista puhtauden asteista, nämä vaikeammin taudin iskemät korttelit eivät ymmärtäneet puhtauden merkitystä terveydelle.
Reijo
Mielestäni ei tarvitse pullistella jos on elämässään oppinut yhtä ja toista. Muistaakseni sinäkin olet kulkenut eri puolilla maailmaa ja nähnyt yhtä ja toista, josta koituu henkistä pääomaa koko elämän ajaksi.
Raamatussahan kerrotaan viisauden merkityksestä meidän elämämme hyväksi.
Esimerkiksi ensi kirkkovuoden alussa ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeisen viikon apokryfiteksti Viisauden kirjasta puhuu viisauden hankkimisen hyödystä seuraavin sanoin:
Viis. 6:12–16
Viisaus loistaa valoaan
eikä katoa koskaan.
Ne, jotka viisautta rakastavat,
voivat sen helposti nähdä,
ne, jotka sitä tavoittelevat,
löytävät sen.
Se ehtii niiden edelle, jotka sitä kaipaavat,
ja ilmaisee itsensä heille.
Vaikka joku aamuhämärissä kiirehtisi etsimään sitä,
ei hätää: se istuu jo ovensuussa.
Viisauden tavoittelu on ylintä ymmärrystä.
Se, jota viisaus valvottaa,
saa kohta levollisen mielen.
Viisaus kulkee kaikkialla ja etsii niitä,
jotka se voi katsoa arvoisikseen.
Mielellään se näyttäytyy heidän teillään,
ja milloin he sitä ajattelevatkin,
se tulee heitä vastaan.
Markus 7
”Muutamia lainopettajia tuli Jerusalemista, ja yhdessä fariseusten kanssa he menivät Jeesuksen luo. 2
He panivat merkille, että jotkut hänen opetuslapsensa aterioivat epäpuhtain, pesemättömin käsin. 3Fariseukset sen paremmin kuin juutalaiset yleensäkään eivät näet käy aterialle ennen kuin ovat pesseet kätensä, vaikkapa vain tilkkasella vettä. Näin he tarkoin noudattavat isien perinnäissääntöä.
4 He eivät myöskään syö mitään torilta tuotua ennen kuin ovat vihmoneet sen. Monia muitakin tapoja he ovat ottaneet noudattaakseen, kuten juomamaljojen, saviruukkujen ja pronssiastioiden pesuja. ”
Eikö muualla vielä tiskattu astioita ? Aina sanotaan, että Jeesus oli juutalainen, mutta oliko, koska ihmettelee tällasia asioita? Vai, onko se Markus, joka ihettelee?
”Niinpä fariseukset ja lainopettajat kysyivät Jeesukselta: »Miksi sinun opetuslapsesi eivät elä isien perinnäissääntöjen mukaan, vaan aterioivat epäpuhtain käsin?»
6 Hän vastasi heille: »Te tekopyhät! Oikein on Jesaja teistä ennustanut. Onhan kirjoitettu:
– Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan,
mutta sen sydän on kaukana minusta.
7 Turhaan he minua palvelevat,
kun opettavat oppejaan,
ihmisten tekemiä käskyjä. ”
Mistä se kertoo, että tuollaisista, nykyisin ihan normaaleista hyvistä tavoista, kuin käsien pesusta, tiskaamisesta ja hedelmien huuhtelusta pitää moittia sen takia, että ne ovat perittyjä, aikojen saatossakin hyviksi havaittuja tapoja, perinnäissääntöjä.
Kristinuskossa turhiksi perinnäissäännöiksi nimettyjä.
Eikö meidän nyt kuuluisi painaa päämme ja hävetä.
Jesajasta lainattu moite, on omassa yhteydessään vähän epäselvä, koska siellä puhutaan kansain laumasta, joka sotii Arielia vastaan, lukutaidottomia, kun niille näytetään jotain, että lue tuosta, on vastaus: en osaa. Kuka itseasiassa on tuo ”tämä kansa” joka palvelee huulillaan, jäi minulle vähän epäselväksi, enkä katso tarpeelliseksi siihen nyt pureutua syvemmin.
Tarja
Kiitos kommentistasi
Kyllä astioita on jollakin tavalla puhdistettu kaikissa kulttuureissa, mutta noissa puhdistamistavoissa oli suuriakin eroja.
Otetaanpa Aleksis Kiven tekstistä esimerkki. Siinä eräs moittii toista siitä, ettei tämä nuole lusikkaansa syömisen jälkeen.
Mitä tulee tuon Markus 7. luvun tekstistä, niin siinä ei ole puhe peseytymisen moittimisesta, vaan siinä kerrotaan Jeesuksen aloittaneen aivan uuden opetuksen, jonka herätti tuo opetuslasten kömmähdys tavanomaisesta tapakulttuurista poiketen.
Tuon uuden opetuksen kaksi kohtaa olivat
Ulkonainen puhtaus on hyvä hoitaa elämässä, mutta vielä tärkeämpää on ihmisen sisäinen puhtaus eli siis se että ihmisen sydän joka luonnostaan on täynnä pahuutta, sydämestä lähtevät pahat ajatuksen jne, puhdistuu Jumalan antaman anteeksiantamuksen välityksellä niin että puhdistettuna sydän sykkii hyvän Jumalan rakkauden sykkeessä Jumalan lapsen luottamusta Jumalan suuriin tekoihin.
Toiseksi tuohon opetukseen kuuluu myös se että hyvien ulkonaisten tapojen jotka ovat tulleet perintönä edellisiltä sukupolvilta ihminen löytää elämänsä uudistuksen Jumalan valtakunnan yhteydessä voidakseen elää Jumalan voiman varassa ja rohkeasti suuntautua elämässään eteenpäin.
Tätä yritin sanoa jo edellä puheenvuorossani
https://www.kotimaa.fi/blogit/jumala-vapauttaa/#comment-344454
Jesajan kirjan kehotus liittyy tähän samaan ryhmään mitä Jeesus näillä syventävillä puheenvuoroillaan on pyrkinyt sanomaan. Profeetta on tyytyväinen siitä, että kansa on ulkonaisesti mukana Jumalan huoneessa ja osallistuu siellä pidettäviin liturgioihin, mutta hän Jesaja kehottaa, että siinä vakavassa kriisitiltanteessa kansa eli siis Juudan väki panisi tuon hyvän käytäntönsä ja tapakulttuurin keskeisen sanoman käytäntöön eli siis sydämensä pohjasta heittäytyisivät Jumalan turviin, häneltä voimaa ja apua pyytämään tuon hetkisessä valtakunnan kriisitilanteessa. Eli siis panemaan käytäntöön sen hyvän aarteen minkä osallisuudessa kansa oli jo vanhastaan tottunut elämään, vaikkakin huomaamatta tämän perintönsä todellista voimaa ja väkevyyttä.
Ariel tarkoittaa Jes. 29:1-2 yhteydesä Jerusalemia, oikeastaan sen temppelin uhrialttarin neliskulmaista levyä, uhriliettä, jolla tuli paloi. Hes. 43:15s vanha käännös käytti ilmausta ”Jumalan uhriliesi”. Myös Mooabilaisessa Meesan kirjoituksessa, rivi 12, esiintyy sama ilmaus.
Raamattu osoittautuu hyvin varhaiseksi, tieteelliseksi kirjaksi, mutta tämä tieto on saavuttanut meitä evankeliumin vastustuksesta johtuen hyvin myöhäisessä vaiheessa, koska sanotaan…
” Ennen vanhaan peseytyminen oli harvinaisempaa. Käsienpesu tauteja ehkäisevänä tekijänä on yllättävän tuore oivallus lääketieteen ja ihmiskunnan historiassa. Lääketieteen historian dosentti Heikki Vuorinen toteaa, että asia ymmärrettiin vasta 1800-luvun lopulla bakteriologisen vallankumouksen myötä. ”
Eihän se ole tuore oivallus siitä puhutaan jo Raamatussa, mutta tietoa ei ole otettu vastaan, vaikka se olisi ollut monelle pelastus. Sitä on pidetty juutalaisena hapatuksena. Voi vain kysyä, että mistä tuokin tieto on juutalaisille tullut, kun mitään tutkimuslaboratorioita ei ole vielä ollut, tuhansia vuosia sitten. Ehkä se vuodattui jostain ylimaallisesta lähteestä.
https://yle.fi/uutiset/3-11243515
”Lääkärien likaiset kädet johtivat kuolemiin 1800-luvulla, sitten puhtaiden käsien merkitys tajuttiin. ”
Tarja
Kiitos kommentistasi
Tuot hyvin esille sen miten juutalaisten puhtaussäädökset olivat ratkaisevasti aikaansa edellä.
Toki koko luomakunnassa on kaikkina aikoina ollut jonkinlaisia puhtauteen liittyviä tapoja, kissatkin kätkevät jätöksensä jne, mutta valitettavasti paljon on ollut parannettavaa, joka vasta nykyisten parin vuosisadan aikana on tuotu esille tieteellisin perustein.
Mielestäni juutalaisuudessa puhtaudesta huolehtiminen on ollut käytössä jossain mielessä jo ennen meille tiedossa olevaa aikaa, mutta usko Jumalaan ja hänen valittuna kansanaan olemiseen on rohkaissut entisestään tehostamaan tätä puhtauden ohjeistusta. Näin usko Jumalaan on antanut sisäisen motivaation ja perustelun sille, että puhtaus kuuluu Jumalan palvelijan elämän kulkuun luonnollisena osana koko elämästä huolehtimisen kokonaisuudessa.