Kamerunissa jumalanpalveluksissa oli paljon laulua. Se oli hyvin rytmikästä. Niinpä seurakunta yleensä tanssi paikallaan laulujen tahdissa. Yhdessä jumalanpalveluksessa esiintyi monia kuoroja. Tavallista oli että ainakin lapsikuoro, nuorten kuoro, naiskuoro ja vielä joku muu ryhmä, toisinaan myös yksinlaulua, esitettiin yhden liturgian aikana. Ennätys minun aikanani yhdessä jumalanpalveluksessa oli kahdeksan eri kuoroa. Kuvassa naiskuoro lauloi yhdessä seurakunnassa, jossa väkeä oli monia satoja, kun kävin siellä saarnaamassa.
Neljäs adventtisunnuntai on viimeinen sunnuntai ennen joulua. Sen aikana huomiomme kiintyy Jumalansynnyttäjään, Autuaaseen neitsyeen Mariaan. Synnytykseen on vain vähän aikaa. Vapahtajamme syntymä on lähellä. Pyhä perhe odottaa lapsen tuloa hetkenä millä tahansa.
Tänä vuonna tämä päivä, 4. adventtisunnuntai, viimeinen sunnuntai ennen joulua, osuu samalle päivälle kuin jouluaatto, joulun juhlaa edeltävä päivä. Juhlapäivä on heti sen jälkeen 25. joulukuuta. Vapahtajamme syntymän muistoksi pyhitetty päivä.
SUNNUNTAI 24.12.2023
4. adventtisunnuntai
Herran syntymä on lähellä
Vanhastaan vietettiin pikkupaastoa Martin päivästä alkaen aina jouluaattoa myöden. Silloin ei ollut lupa syödä lihaa. Niinpä kun Tanskan kuningas Kristian II söi lihaa paastonaikana 1526 jKr., niin se herätti valtavaa pahennusta kaikissa, jotka siitä kuulivat.
Sen sijaan heti juhlan alkaessa 25.12. keskellä yötä alkoi runsas lihan syönti. Marraskuussa taloissa toimitettujen teurastusten hedelmille päästiin, ja liharuuilla herkuteltiin. Tuosta tavasta on nykypäivään säilynyt kinkun työnti joulunpyhien aikana.
Paastonaikana lihan sijaan syötiin kalaa. Se oli sallittua. Meillä suomalaisilla tämä perinne jatkuu lipeäkalan syöntinä jouluaattona, vanhan paastonajan viimeisenä päivänä.
Nykyään tosin monin paikoin vaikuttaa siltä, että käytännössä juhlaa on aikaistettu. Monin paikoin koko joulun juhlavinta päivää vietetään aattona.
Samaan ryhmään siirtymiä kuuluu puhe jouluviikosta. Liturgisestihan jouluviikko alkaa joulupäivästä ja jatkuu sitten viikon loppuun asti. Nykyisinhän kuulee yhä enemmän puhuttavan joulua edeltävästä viikosta jouluviikkona.
Meille oleellista on muistaa juhlan todellinen sanoma. Jumala otti olemukseensa ihmisyyden. Sana tuli lihaksi. Ikuinen Jumala otti meihin yhteyttä. Tuli koko maailman Pelastajaksi.
Kristus on tullut vahvistamaan isille annetut lupaukset
Vanhassa testamentissa tämä oli ennustettu. Jumala oli valmistanut kansansa pyhän sanoman vastaanottajaksi. Se mitä Jumala aikaisemmin oli luvannut pyhien profeettojen kautta sai täyttymyksensä. Jumala tuli keskellemme. Näin hänen sanansa toteutui.
Jumala pysyy sanassaan.
Jumalan ylistys on tämän tuloksena. Siitä tekstimme puhuu monin sanoin. Paavali kertoo saman mitä enkelit kertoivat Beetlehemin paimenille. Ylistys kuuluu Jumalalle.
– Kiittäkää Herraa, kaikki kansat!
Ylistäkää häntä, kansakunnat!
Tämä Jumalan ylistys kuuluu koko maailmalle. Kaikille kansoille. Jeesus tuli koko maailman pelastajaksi.
Hän on tullut myös, jotta muut kansat saisivat ylistää Jumalaa hänen laupeudestaan, niin kuin on kirjoitettu:
– Siksi ylistän sinua kansojen keskellä,
laulan kiitosta sinun nimellesi.
Toinen lukukappale eli epistola: Room. 15:8–13
Kristus on tullut vahvistamaan isille annetut lupaukset osoittaakseen, että Jumala pysyy sanassaan. Hän on tullut myös, jotta muut kansat saisivat ylistää Jumalaa hänen laupeudestaan, niin kuin on kirjoitettu: - Siksi ylistän sinua kansojen keskellä, laulan kiitosta sinun nimellesi. Ja edelleen: - Riemuitkaa, kansat, yhdessä hänen kansansa kanssa. Ja vielä: - Kiittäkää Herraa, kaikki kansat! Ylistäkää häntä, kansakunnat! Jesaja taas sanoo: - Iisain juuresta nousee verso, joka kohoaa kansojen hallitsijaksi. Häneen kansat panevat toivonsa. Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo.
Matias Roto mitä on Jeesuksen sanojen kuuleminen?
Kun ajattelee mitä Jeesus sanoo ettei kukaan ole tullut alas kertomaan miten asiat ovat, siis kukaan oppi-isistä ei ole tullut kertomaan oliko hänen/heidän oppinsa oikea vai valhetta, ainoastaan Jeesus on tullut kertomaan kuinka asiat ovat, siis kenen sanaan voi luottaa täydellisesti, JEESUKSEN.
Kun Hän sanoo että tekin hukutte ellette tee parannusta niin se varmasti pitää paikkaansa, eikö vaan?
Ari
1)
Jotenkin kummallisesti vaikuttaa sanailusi käänteissä sellainen suorastaan kummallinen häivähdys kuin vihjaisit, että muka minä vielä olisin elävän uskon ulkopuolella.
Mikäli yrität tällaista sanoan, niin tällaiseen käsittämättömään sokeuteesi voinen vastata, että rakas Vapahtajani otti minun omakseen jo 23.4.1944, kun pyhän kasteen sakramentissa sain tulla Jumalan lapseksi. Siitä lähtien olen saanut olla turvallisesti Kolmiyhteisen Jumalan suojeluksessa ja iloita evankeliumin vapauttavan voiman antamasta ilosta ja toivosta.
Ari
2
Sanojesi paikalleen sovittelussa sinulla on erikoinen tapa erottaa Jeesus ja hänen sanansa. Mikäli olen oikein ymmärtänyt tämän, niin silloin oppisi seuraa perusteissaan islamin perustavaa ilmoituksen periaatetta.
Islamin Koraani on heille samassa asemassa kuin Kristus meille, ja islamin Muhammed on sama kuin Raamattu meille. Tämä ei ole tasan näin mutta ratkaisevasti suuntaa antava.
Aikoinaan pidin luentosarjan islamin ja kristinuskon valisestä opillisesta yhteydestä ja eroista. Pidin sen ruotsiksi. Taustatöinä menin paikoin Koraanin arabiankielisen tekstin takana oleviin kreikkalaisten kirkkoisien lausuntoihin, Näin tuli esille se miten noiden sanoma muuttui arabialaiseen ajattelutavan ja Muhammedin tuotannon kuluessa paikoitellen enemmän paikoitellen vähemmän.
Tähän keskusteluumme liittyy sellainen opetus, missä kreikkalainen kirkkoisä puhuu PYHÄSTÄ KOLMINAISUUDESTA: Isästä Ho Theos = Jumala, Pojasta Ho Logos = Sana ja Pyhästä Hengestä Ta Pneuma.= Henki. Muhammedin tekstiin päädyttyään tämä oli muuttunut niin että Isä Jumalaa ilmaisi Allah, Poikaa eli Sanaa ilmaisi Koraani ja Pyhää Henkeä ilmaisi ANTAUTUMINEN JUMALALLE, ALISTUMINEN = islam (arabialaisin kirjaimin الإسلام, al-ʾislām, ’alistuminen’ );
Olen useamman kerran huomannut että sinun tavassasi puhua nöyrtymisestä Jumalan tahtoon sinun opillinen määritelmäsi on lähempänä islamin alistumis -käsitettä kuin kristillistä Jumalan armollisiin käsiin jättäytymistä, hänen kannettavakseen ja huolehdittavakseen. Lueppas tuhlaajapojan paluun kuvauksesta tämä Jumalan syliin heittäytymisen todellisuus:
Luukkaan evankeliumi:
15:20 Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.
Matias Roto siis mitä nyt Jeesuksen sanat sitten merkitsevät, eikö Hänellä olekkaan iankaikkisen elämän sanaoja vaan ihminen voi jättää ne huomioitta ja silti pelastua?
Oppi jossa ihminen muka ei voisi itse vaikutta pelastukseen on outo, sillä jos näin olisi niin miksi ei kaikkia juutalaisia otettu sisään Jumalan valtakuntaan vaan suurin osa kieltäytyi, siis kuinka voi kieltäytyä jos ei voi itse vaikuttaa, ihmettelen syvästi?
Samassa Johanneksen evankeliumin luvussa, missä on Pietarin tunnustus: ”Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. Me uskomme ja tiedämme, että sinä olet Jumalan Pyhä.” on aiemmin Jeesuksen lausumana: ”Juuri siksi sanoinkin teille, ettei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä sitä hänelle suo.”
Ari
Huomaapa tämä. Pelastuksen antaa Jumala yksin. Vapahtajamme on KAIKEN TEHNYT meidän puolestamme. Pyhä Henki vaikuttaa Jumalan sanan ja sakramenttien välityksellä eli siis hän käyttää kirkkoa, pyhien yhteyttä, syntien anteeksiantamusta kasteen välityksellä, ja näiden välityksellä antaa meille tulevaisuuden ja toivon eli siis ruumiin ylösnousemusksen ja iankaikkisen elämän.
Luepas mitä Pyhä Paavali sanoo
Roomalaiskirje:
4:5 mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;
Tuleepa mieleeni Aleksis Kiven teos Nummisuutarin Esko. Hänhän yritti väkisin vängätä omaa osuuttaan puhemiesten hommaan. Hän halusi panna OMAN PUUMERKKINSÄ häntä itseään käsittelevään kihlausasiakirjaan. Sitä hänelle EI SALLITTU.
Tässä on selkeästi sanottu se, että omavanhurskaus ei pelasta ketään.
Kiitos Martti nasevasta kommentistasi
Martti Pentti oikein tuot ettei ihminen itse voi mitään jos Jumala ei kutsu, sanoohan Pietari helluntai saarnassaan saman selkeästi:
38 Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.”(Ap.t.2)
Ari
Opettele lukemaan oikein
Kaste on se parannuksen saamisen väline, josta Pietari puhuu, koska juuri siinä synnit annetaan anteeksi (syntienne anteeksisaamiSEKSI)
Kaste toimitetaan Jeesuksen asetussanojen mukaan (Kristuksen nimeen) eli siis toimituksessa käytetään sanamuotoa ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ”
Kaste antaa Pyhän Hengen lahjan ( NIIN te saatte Pyhän Hengen lahjan)
Kaste annetaan koko perheille samalla kertaa, kun kääntyy pakanuudesta, jo kristittyjen lapsille on oleellista sana joka alkukielessä tarkoittaa synnytyksen tulosta, siis juuri syntymässä olevaa vauvaa, hetki sitten synnytettyä, äskensyntynyttä, pikkuvauvaa, vauvaa, pikkulasta, lasta, eläinten pentua jne eli siis kuten tuossa sanotaan LAPSILLENNE ( teidän lapsillenne ).
Kaste yhdistää kaikki ikäryhmät yhteen.( teille ja teidän lapsillenne).
Joten Ari älä hyvä ihminenn sotke tuohon ihmisen omaa tekoa missään muodossa.
Vertaapa Kreetan piispalle Titukselle kirjoitetun kirjeen sanaan Jumalan antamasta pelastuksesta eli uudestisyntymästä ihmisen pelastumiseksi.
Tiituksen kirje:
3:5 pelasti hän meidät, EI vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, VAAN laupeutensa mukaan uudestisyntyMISEN peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,
Matias Roto selitäppä nyt kuinka pakana (ei vauvakastettu) tulee sisälle pelastukseen?
Eihän ketään voi kastaa ilman että kastettava itse suostuu kastettavaksi, vai voiko?
Ari
Inhimillisen päätöksen tekee se jolle se, jolle valta kuuluu, milloin hallitsija, milloin porukan päällikkö, milloin ihminen itse, milloin hänen vanhempansa, aina sen mukaan, miten missäkin yhteiskunnassa päätöksiä tehdään.
Tämä ei kuitenkaan ole pelastuksen kannalta oleellisin, koska saatanan kakarasta Jumalan lapseksi siirtyminen on YKSISTÄÄN JUMALAN TYÖ, JONKA HÄN TEKEE KASTEEN VÄLITYKSELLÄ.
Helgellisellä tasolla nimittäin voimme todeta, ettei se ole sen vallassa jota kastetaan, vaan kasteen VARSINAISEN SUORITTAJAN JUMALAN.
Johanneksen evankeliumi:
15:16 Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi:
Matias Roto toteat:””Inhimillisen päätöksen tekee se jolle se, jolle valta kuuluu, milloin hallitsija, milloin porukan päällikkö, milloin ihminen itse, milloin hänen vanhempansa, aina sen mukaan, miten missäkin yhteiskunnassa päätöksiä tehdään.””
Siis eikö tuossa ole ihmisen omaa työtä, et tunnu ymmärtävän että jos kaikki olisi Jumalan työtä niin ei silloin ihmisellä olisi mitään päätäntä valtaa siihen kuka kastetaan?
Ari
Älä sotke käsitteitä panemalla KOKONAAN ERI TASON ASIOITA samalle tasolle.
Koska asiaa on pohdittu jo aikaisemminkin ihan järkevien miesten kesken, niin panenpa tähän opetuksen, josta sinun pitäisi nähdä näiden kahden perustavan todellisuuden välinen ero. Maallisista asioista voimme tehdä päätöksiä oman tahtomme varassa, mutta hengellisen ratkaisu on aina yksinomaan JUMALAN VARASSA.
XVIII Vapaa ratkaisuvalta
Vapaasta ratkaisuvallasta seurakuntamme opettavat, että inhimillisellä tahdolla on tietty vapaus pitää yllä yhteiskunnallista vanhurskautta ja tehdä valintoja järjelle alistetuissa asioissa. Ilman Pyhän Hengen apua se ei kuitenkaan kykene saamaan aikaan Jumalan vanhurskautta eli hengellistä (1 Kor. 2:14) vanhurskautta, sillä sielullinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on. Tämä vanhurskaus syntyy sydämissä, kun Pyhä Henki otetaan vastaan sanan välityksellä. Tämän Augustinus sanoo samalla tavoin Hypognosticon-teoksensa 13 kolmannessa kirjassa:
”Me tunnustamme että kaikilla ihmisillä on vapaa ratkaisuvalta, johon kuuluu järjellinen arvostelukyky, vaikkakaan sen varassa ei ilman Jumalan apua kyetä alkamaan eikä varmasti päättämään mitään, millä on merkitystä jumalasuhteessa, vaan se on voimassa ainoastaan tämän elämän toimissa, niin hyvissä kuin pahoissakin. Hyviksi sanon tällöin tekoja, jotka ovat lähtöisin luonnollisesta hyvästä, kuten työn tekeminen pellolla, halu syödä ja juoda, halu saada ystäviä, halu pukeutua, halu rakentaa talo, halu ottaa vaimo, harjoittaa karjanhoitoa, opetella kaikenlaisia hyviä taitoja tai haluta mitä hyvänsä sellaista, mikä on hyvää maallisen elämän kannalta. Kaikki nämä ovat olemassa ja ovat saaneet alkunsa hänestä ja hänen kauttansa. Pahoilla teoilla tarkoitan halua palvella epäjumalaa, murhata jne.”
Matias Roto eikö tuossa puhuta ”Vapaasta ratkaisuvallasta seurakuntamme opettavat, että inhimillisellä tahdolla on tietty vapaus pitää yllä yhteiskunnallista vanhurskautta ja tehdä valintoja järjelle alistetuissa asioissa. ””, siis eikö ihminen olekkaan perisynnin alainen?
Ari
Juuri siksi, että ihminen on perisynnin alainen, hänen ratkaisuvaltansa ulottuu VAIN ajallisiin asioihin, mutta vapaan vallan tehdä päätöksiä Jumalan edessä ihminen menetti jo syntiinlankeemuksessa.
Matias Roto siis ei olekkaan syntiä jota ihminen tekee orjana vaan vapaasta tahdostaan, tarkoitan maallisia syntejä?
Eikö silloin kristityn tulisi elää Jumalan tahdossa eli Jeesuksen seurajana kun pystyy itse päättämään mitä tekee?
Ari
Olen jo kymmeniä kertoja puhunut sinulle, että perisynti on todellisuutta.
Sen takia ei ole yhden yhtäkään joka pystyy tekemään sitä mikä hyvää on.
”Ei yhden yhtäkään”, sanoo Paavali.
Sellaista vapaata tahtoa ei syntiinlangenneella ihmiskunnalla ole.
Sen sijaan se joka sanan ja sakramenttien kautta on päässyt Jumalan lapseuteen hengessään mielellään seuraa Jumalan tahtoa, vaikkakin omassa syntisyydessään onkin syntiin sidottu.
Panen katkelman kappaleesta Usko ja hyvät teot
Edelleen ihmisille muistutetaan, ettei sana ’usko’ tarkoita ainoastaan historiallista tietoa, jollainen jumalattomilla ja Perkeleelläkin on, vaan se tarkoittaa uskoa, joka ei kohdistu ainoastaan historiallisiin tapahtumiin, vaan myös niiden vaikutukseen, nimittäin oppiin syntien anteeksiantamisesta. Sen mukaan meillä on Kristuksen kautta armo, vanhurskaus ja syntien anteeksiantamus.
Ken nyt tietää, että hänellä on Kristuksen kautta armollinen Isä, hän todella tuntee Jumalan, tietää olevansa hänen hoidossaan, huutaa häntä avukseen eikä ole ilman Jumalaa kuten pakanat. Perkeleet ja jumalattomat eivät näet voi uskoa tähän opinkohtaan, nimittäin syntien anteeksiantamiseen. Sen tähden he vihaavat Jumalaa, ikään kuin hän olisi heidän vihollisensa. He eivät huuda häntä avukseen eivätkä odota häneltä mitään hyvää. Myös Augustinus muistuttaa lukijaansa uskon käsitteestä näin ja opettaa, että Raamatun sanaa ”usko” ei pidä käsittää opituksi tiedoksi, jollainen jumalattomillakin on, vaan luottamukseksi, joka lohduttaa ja rohkaisee pelästyneet mielet.
Edelleen meikäläiset opettavat, että hyvien tekojen tekeminen on välttämätöntä. Niitä ei ole tehtävä sen takia, että luottaisimme niillä ansaitsevamme armon, vaan sen takia, että se on Jumalan tahto. Ainoastaan uskolla otetaan vastaan syntien anteeksiantamus ja armo. Ja koska uskolla otetaan vastaan Pyhä Henki, niin sydämet uudistuvat heti ja saavat uuden mielensuunnan, niin että ne voivat saada aikaan hyviä tekoja.
Koko asia esitetään täällä https://tunnustuskirjat.fi/augstunn.html#Uskojahyvatteot
Ari
Moitit minua siitä todellisuuden kuvauksesta, että yhteiskunnan hyvät asiat ovat kirkon aikaansaamia.
Otanpa esimerkin erään vankilavierailun aikaisesta keskustelustamme tuon laitoksen johtajan kanssa. Se käytiin 1970 -luvulla, jolloin hyvin moni tuon laitoksen asiakkaista oli elänyt lapsuutensa tai nuoruutensa 1950 -luvulla. Tuohon aikaan SUURIN OSA maamme lapsista oli käynyt PYHÄKOULUA. Vain harva lapsi oli sellainen, joka ei lainkaan ollut pyhäkoulua käynyt.
Tuo vankilan johtaja kertoi, että vain 2 % hänen asiakkaistaan oli koskaan elämässään käynyt pyhäkoulua.
Huomaapa tämä VAIN KAKSI PROSENTTIA.
Joten avaa silmäsi ja näe realiteetit sellaisina kuin ne ovat.
Lopeta ihmeessä kaiken maailman huuhaa -juttujen perässä juokseminen ja opiskele rehellistä tietoa päästäksesi vapaaksi haavelinnojesi illuusioista reaaliseen maailmamme ymmärtämiseen.
Olen jälleen useamman kerran poistanut Arin kommentteja, koska niihin on sisältynyt sopimattomia ilmaisuja.
Vastaan kuitenkin muutamaan näkökohtaan jotka hän on nostanut esille, jotka olisin jättänyt poistamatta ellei niiden mukaan olisi pantu kyykäärmeen myrkkyä sisästäviä opillisia herjoja Jumalan pyhää kirkkoa kohtaan.
Raamattu sanoo, että kirkko on totuuden pylväs > < Ari syyttää kirkkoa Kristuksen vastaisesta asenteesta.
Raamattu sanoo, että kirkko on Kristuksen ruumis > < Ari siitä huolimatta haluaa pysyä kirkon ulkopuolelle.
Raamattu sanoo, että kaste kuuluu lapsillekin > < Ari vastustaa lasten kastetta.
Tätä luetteloa voisi jatkaa, mutta sen sijaan nostan esille yhden keskustelun aiheen josta on aihetta sanoa useampi sana.
Ari väitää, että ihmisen oman ratkaisun pohjalla tekemässä parannuksessa ihminen saa sellaisen mielen, ettei hän enää lankea syntiin.
Hän siis ensinnäkin korottaa oman tahdon tekemän ratkaisun Jumalan tekemän ratkaisun sijaan eli siis antaa omille mielenliikkeille sanomattoman toimivallan, joka perinteisen uskonopin mukaan kuuluu yksistään Jumalalle.
Toiseksi hylätessään perisyntiopin hän kuvittelee käyttääkseni vertausta nälästä: Koska tänään rakkaani Coletten kanssa olen syönyt hyvin ensimmäisen sarjan tyttäreni Saara-Mariian ja tämän kaverin Essin seurassa Jussin baarissa, niin tämä erinomainen nälän poistomme ansiosta olemme niin huippuravittuja, ettemme muka enää milloinkaan tarvitsisi uutta ruokaa.
Niin kuin elämän realiteetit vaativat meidän syövän uudelleen ja uudelleen, niin myös meidän Aatamista alkanut koko ihmiskuntaa koskeva anteeksiannon tarve koskee meitä aivan joka päivä. Joka päivä me tarvitsemme juuri tuon päivän anteeksiantoa eli siis jokapäiväistä parannusta, kuten oppi-isämme Luther erinomaisen hyvin ja selkeästi selittää kasteen merkityksestä jokapäiväiselle elämällemme.
Matias Roto tuot seuraavan:”” Joka päivä me tarvitsemme juuri tuon päivän anteeksiantoa eli siis jokapäiväistä parannusta, kuten oppi-isämme Luther erinomaisen hyvin ja selkeästi selittää kasteen merkityksestä jokapäiväiselle elämällemme.””
Ymmärrän kyllä että tuodaan parannus esille, julistihan Jeesus ja Johannes kastaja ”tehkää parannus” ja Jeesus käski seuraajiaan julistamaan parannusta Hänen nimessään syntien anteeksi saamiseksi.
Siis kun todellinen parannus on kerta tapahtuma eli sen kautta saadaan Pyhä Henki niin ei sitä joka päivä tehdä.
Tuossa parannus sekoitetaan pyhitykseen eli kun luonnolinen ihminen ei ole kuullut Jeesuksen ääntä niin kun hän alkaakin kuulemaan niin elämän muuttaminen Jeesuksen sanan mukaiseksi on pyhitystä.
Ari
Kiitos puheenvuorostasi
1) Kun puhutaan kerta tapahtumasta, niin silloin puhe on kasteessa saatavasta uudestisyntymästä. Pyhässä kasteessa perkeleen oma siirtyy Jumalan lapseksi. Kadotukseen menevä pääsee taivaaseen johtavalle tielle. Ihminen liitetään Kristuksen ruumiiseen eli siis kirkon yhteyteen, Jumalan kansan jäseneksi. Tämä kääntymys pakanuudesta kristinuskoon tapahtuu vain kerran. Kaste on yksi.
2) Sen sijaan kasteen vaikutus ulottuu koko elämän ajaksi. Niin kuin luonnollinen syntymä on koko elämän pituisen elonvaelluksen alku, niin kastekin on koko uuden elämän ajan kantava voima aina ruumiin ylösnousemiseen ja iankaikkiseen elämään asti.
Tähän elämään kuuluu jokapäiväinen parannus eli siis päivittäinen elämän uuden ihanan toivon, rakkauden ja uskalluksen uudistuminen Vapahtajamme armohoidossa.
Tästä Luther on sanonut:
MITÄ SITTEN TÄLLAINEN VESIKASTE MERKITSEE? VASTAUS:
Se merkitsee, että meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja surmattava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen, ja sen tilalle pitää joka päivä tulla esiin ja nousta ylös uusi ihminen, joka iankaikkisesti elää Jumalalle vanhurskaana ja puhtaana.
MISSÄ SE ON KIRJOITETTUNA? VASTAUS:
Pyhä Paavali lausuu Roomalaiskirjeen kuudennessa luvussa: ”Me olemme Kristuksen kanssa haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.”
(Lutherin Vähä katekismus)
https://katekismus.fi/sakramentit/36.html
Ari
3) Puhut Pyhästä Hengestä ja pyhityksestä
On huomattava, että kirkko on Pyhän Hengen yhteisö. Sanan ja sakramenttien välityksellä Pyhä Henki jakaa uskoa, toivoa ja rakkautta elämän voimaksi ja jokapäiväiseksi rohkaisuksi ja tueksi koko elämän ajalle.
Luther selostaa Pyhän Hengen olemusta ja hänen työtään erittäin selkeästi
Mutta yksin Jumalan Henkeä kutsutaan Pyhäksi Hengeksi. Vain hän siis on meidät pyhittänyt ja yhä edelleen pyhittää. Sillä niin kuin Isää kutsutaan Luojaksi ja Poikaa Lunastajaksi, niin on myös Pyhää Henkeä kutsuttava työnsä mukaisesti Pyhittäjäksi eli siksi joka tekee pyhäksi. Miten sitten tällainen pyhittäminen tapahtuu? Vastaus kuuluu: Samoin kuin Poika on syntymällään, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan hankkinut vallan, jolla hän voittaa meidät omikseen, samoin Pyhä Henki toteuttaa pyhittämisen seuraavien vaiheiden kautta: pyhien yhteys eli kristillinen kirkko, syntien anteeksiantaminen, ruumiin ylösnouseminen ja iankaikkinen elämä. Hän johtaa siis meidät ensiksi pyhän seurakuntansa eli kirkkonsa helmaan. Sen välityksellä hän saarnaa meille ja vie meidät Kristuksen luo.
Sillä emme me, et sinä enkä minä, voisi koskaan saada Kristuksesta mitään tietoa emmekä voisi uskoa häneen ja saada häntä Herraksemme, ellei Pyhä Henki sitä aarretta tarjoaisi evankeliumin saarnan välityksellä ja lahjoittaisi sitä helmaamme. Pelastusteko on tapahtunut, se on suoritettu loppuun. Tämän aarteen on Kristus meille hankkinut ja voittanut kärsimyksellään, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan. Mutta jos tämä teko jäisi kätköön, niin ettei kukaan saisi siitä mitään tietää, se jäisi turhaksi ja menisi hukkaan. Jumala on antanut sanansa julkisesti saarnattavaksi sitä varten, ettei tuo aarre vain jäisi haudatuksi, vaan otettaisiin käyttöön ja nautittavaksi. Sanassaan hän on antanut Pyhän Hengen tuomaan lunastuksen aarteen luoksemme ja saattamaan sen omistukseemme. Pyhittäminen ei siis ole mitään muuta kuin viemistä Herran Kristuksen luo hänen hyviä lahjojaan vastaanottamaan. Itse, omin voimin, me emme voisi hänen yhteyteensä päästä.
Ari
Kun siis puhumme Pyhän Hengen työstä, niin silloin kysymys on Kristuksen ruumiin eli kirkon eli Jumalan kansan hoitamisesta.
Panenpa tähän oikein rautalangasta vääntäen tuon kohdan missä Luther liittyy vanhan kirkon yhteiseen todistukseen siihen, että Pyhä Henki toimii kristikunnan keskellä koko yhteistä kirkkoa rakentaen.
Pyhä Henki toteuttaa pyhittämisen seuraavien välineitten kautta:
A) pyhien yhteys eli kristillinen kirkko,
B) syntien anteeksiantaminen,
C) ruumiin ylösnouseminen
D) ja iankaikkinen elämä.
Nämä Pyhän Hengen työmuodot luetellaan esimerkiksi apostolisessa uskontunnustuksessa, jonka esimerkiksi me rakkaan Colettemme kanssa luemme jokaisessa aamu- ja iltarukouksessamme ranskaksi.
Jotta tämä painuisi selkeästi mieleesi jatkan Lutherin selostusta (lisäten ainoastaan edellä mainitut kirjaimet A, B, C ja D noihin neljäänn kohtaan, jotta huomaat uskonpuhdistajamme liittyvän apostolien tunnustukseen.)
Luther kirjoittaa:
Opi sen vuoksi ymmärtämään tämä uskokohta mahdollisimman selvästi.
Kun sinulta kysytään, mitä tarkoitat sanoessasi ”Minä uskon Pyhään Henkeen”, osaat silloin vastata:
”Uskon, että Pyhä Henki – nimensä mukaisesti – pyhittää minut.” Mutta millä tavalla hän sen tekee ja mitä välineitä hän siihen käyttää?
Vastaat näin:
”Hän käyttää siihen
A) kristillistä kirkkoa,
B) syntien anteeksiantamista,
C) ruumiin ylösnousemista
D) ja iankaikkista elämää.”
Pyhällä Hengellä on maailmassa sitä varten erityinen yhteisö, äiti, joka Jumalan sanalla synnyttää jokaisen kristityn ja kantaa häntä. Tämän sanan hän ilmoittaa, ja sitä hän teroittaa. Hän valaisee ja sytyttää sydämet käsittämään sen, ottamaan sen vastaan, pitämään siitä kiinni ja siinä pysymään.
https://tunnustuskirjat.fi/ik/Uskontunnustus.html#33
”Luonnolinen ihminen ei ole kuullut Jeesuksen ääntä. Kun hän alkaakin kuulla, elämän muuttaminen Jeesuksen sanan mukaiseksi on pyhitystä.” Onko kysymyksessä elämän muuttaminen vai sen muuttumnen? Onko pyhittyminen ihmisen vai Jumalan työtä. Room. 6:19 käyttää tällaista ilmaisua: ”Antautukaa nyt palvelemaan Jumalan tahtoa, niin hän pyhittää teidät.” Kristinopin 1948 luku PYHITYS taas kuuluu: ”Kristitty tuntee joka päivä vaivaa synnistään, ja joka päivä hän parannuksessa ja uskossa kääntyy Kristuksen puoleen. Pyhän Hengen työ hänen sydämessään johtaa hänet yhä syvemmälle synnin ja armon tuntoon. Hän näkee, mitä hänen syntinsä on maksanut hänen Vapahtajalleen, mutta samalla hän iloitsee siitä, että Vapahtaja niin suuresti häntä rakastaa. Vapaaksi synnistä hän ei pääse ajallisen elämänsä aikana, vaan on jatkuvasti samalla kertaa vanhurskas ja syntinen.” Liitteenä on Fil. 3:12: ”En tarkoita, että olisin jo saavuttanut päämääräni tai jo tullut täydelliseksi. Mutta pyrin kaikin voimin saavuttamaan sen, kun kerran Kristus Jeesus on ottanut minut omakseen.”
Martti
Kiitos tästä erittäin hyvästä kommentistasi, missä tuot esille, mitä aito pyhitys tarkoittaa ja niten se ilmenee kristityn elämässä.
Mistä tietää vai voiko sitä edes tietää kuuleeko toinen ihminen Jeesuksen äänen?
Ari
Kun osallistut kirkon liturgiaan, niin silloin saat olla täysin varma siitä, että kuulet Jeesuksen äänen. Pyhä messuhan vietetään Kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Pyhässä messussa Jeesus on AINA MUKANA. Herran Pyhässä Ehtoollisessa hän itse antaa ruumiinsa ja verensä leivässä ja viinissä, ja Herran siunauksessa hän ei ainoastaan toivota Jumalan antamaa hyvyyttä, vaan siinä Jumala itse TODELLISESTI ANTAA SIUNAUKSENSA, aivan reaalisesti. Sen hän on luvannut, ja minkä Jumala lupaa, sen hän myös pitää.
4.Mooseksen kirja:
6:24 Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua;
6:25 Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen;
6:26 Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.
6:27 Näin he laskekoot minun nimeni israelilaisten ylitse, ja MINÄ (JUMALA) SIUNAAN heitä.”
Matias Roto miten antamaasi vastaukseen sopii Jeesuksen vetaus tyhmästä ja viisaasta rakentajasta?
24 Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.
25 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.
26 Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi.
27 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri.”
28 Ja kun Jeesus lopetti nämä puheet, olivat kansanjoukot hämmästyksissään hänen opetuksestansa,
29 sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa.(Matt.7)
Ari
Jeesuksen kuulijoille tapaus oli päivänselvä.
Kalliolle rakentava oli se joka rakensi vuoren päällä olevaan kaupunkiin eli siis hän oli kirjoilla kaupungin jäsenluottelossa voidakseen rakentaa sinne. Ne sateet mitä kaupunkiin tuli eivät kaataneet taloa.
Sen sijaan yksikseen asutuksen ulkopuolelle rakentanut rakensi osan vuotta kuivan joen pohjalle. Rakennukseen tarvittavat ainekset olivat käden ulottuvilla. Talo tuli valmiiksi tuossa tuokiossa. Mutta kun sadekautena vedet syöksyivät vuorten rinteiltä ja ahtautuivat kaikki tuohon samaan uomaan, niin nuo ryöppyävät vesimassat lyttäsivät talon kumoon alta aikayksikön.
Jeesuksen kuulijoille sanoma oli selvä. Elä yhdessä toisten kanssa ja rakenna elämäsi yhdessä toisten kanssa, niin menestyt elämässäsi ja saat siunauksen, mutta älä yritä selviytyä omin nokkinesi toisten ihmisten porukasta erillään, koska sellaisena jo ensimmäiset maailman myrskyt ja tulvat vievät mennessään ja tuhoavat kaiken, mitä elämässäsi yrität saada aikaan.
Myös hengelliseen elämään tällä on ulottuvuus: elä yhdessä toisten kanssa yhteisessä liturgiassa ja saat siunauksen, mutta älä yritä uskonelämässäsi mitään yksityisyritystä, koska sellainen menee myttyyn elämän kovien realiteettien keskuudessa.
Matias Roto minun mielestä Jeesus puhuu kyllä yksilöstä joka kuulee Jeesuksen sanat ja tekee niiden mukaan, otetaampa nyt esimerkki kun luen Jeesuksen sanat ”tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi” niin mitä on Jeesuksen sanan mukaan tekemistä tässä tapauksessa?
Minulle se on että tein parannuksen ja uskon evankeliumin, kuinka sinun laitasi on?
Ari
1. Kysymykseesi vastaus.
Minut on liitetty kristilliseen uskoon jo 23.4.1944. Olen tämän kertonut jo monta kertaa. Miksi jankutat kysymällä kerta toisensa jälkeen samaa asiaa kymmeniä kertoja.
Tuolloin pikku pakanasta tuli kristitty käytääkseni Lutherin ilmausta omasta pojastaan tämän kastettuaan.
2. Yksilökeskeiseen kuvitelmaasi pientä valaisua.
Raamatun ajan maailmankuvaan ei meidän nykyaikainen yksilökeskeinen illuusiomme ei millään tavoin ole historiallisesti mahdollista lukea teksteihin niitä vääristelemättä.
Yksilökeskeinen lähimmäisen rakkaus esimerkiksi on juuri niin vaikeaa sovittaa tuon maailmanajan ihmiskuvaan, kuin kuvitella että Jeesuksen vertauksessa laumasta erilleen joutuneen lampaan suuhun pantaisiin sanat: ”Minä niin rakastan noita lampaita, että juoksen niistä erilleen, koska ne ovat niin mahdottoman jumalattomia, että ne vain päästelevät papanoita, eivätkä yhtään välitä minun nenästäni. Joten en siis tahdo olla missään tekemisissä niiden kanssa.”
Näin siis tuollainen sudenruuaksi menossa olevan ajatukset olisivat kertomusta ajatellen täysin mahdottomia. Samaten on mahdotonta kuvitella että tuollaisella kadonneella lampaalla olisi vähäisintäkään rakkautta toisia lampaita kohtaan.
Kun sitten hyvä paimen noutaa tuon lampaan eksyksistä, niin silloin tulee esille uskon yhteisöllisyys. Kadonnut on jälleen löytynyt. Se on päässyt takaisin laumaan. Se on päässyt toisten yhteyteen. Silloin sen rakkaus toisiin lampaisiin on sille arkipäivän todellisuutta eikä mitään haaveunien ideaalisia kuvitelmia, vaan ihan jokapäiväistä elämän realiteettia. Silloin myös paimenen huolenpito on jokapäiväistä. Silloin Paimen myös voi suojella tuon lampaan elämää niin, ettei pedon terävät hampaat pääse sitä raatelemaan.
Matias Roto mistä olet saanut ”uskon yhteisöllisyyden”?
Minä en löydä siitä mitään todistetta vaan päinvastoin? Jeesus itse hyvänä esimerkkinä.
Ari
Uskon yhteyden vahvin merkki on pyhä kaste. Kasteessa meidät ON OTETTU USKON YHTEYTEEN. Sen jälkeen siinä ei tarvita muuta kuin uskoa! Ja tämä uskon yhteys elää jokaisessa messussa, koska KRISTUS ITSE ON SIINÄ LÄSNÄ. Tämäkin on uskossa elettävää todellisuutta.
Hebrealaiskirje:
10:25 älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.
Ari
Yhteisöllisyys oli myös Jeesuksen opetuslasten konkreettisessa yhdessä oppimisessa. Heidän uskonsa EI OLLUT HAAVEELLISTA UNELMOINTIA muka pelkästään hengellisestä yhteydestä Jeesukseen, vaan aivan käsin kosketeltavaa yhdessä kulkemista yhteisillä matkoilla, yhteisissä oppimistilanteissa ja yhteisessä vaivannäössä yhteisiä tilaisuuksia järjestettäessä. Tämä reaalinen toinen toisensa seurassa eläminen ja oleminen oli aidon uskon yhteyden näkyvä puoli. Sama uskon todellisuus vaikuttaa meidänkin aikanamme. Vain olemalla konkreettisesti jäsen näkyvässä seurakunnassa eli siis eläminen kirkon yhteydessä voi elää todeksi sen silmille näkymättömän hengellisen todellisuuden, että olemme myös sydämestämme Jeesukseen turvamme panevia.
Matias Roto miten löydät siis yhteisöllisyyden Jeesuksen kohtalossa jossa ””omat”” antoivat Hänet ristiinnaulittavaksi?
Vuoden -92 suomennoksen mukaan: ”Jeesus palasi Galileaan ja julisti Jumalan evankeliumia. Hän sanoi: ’Aika on täyttynyt, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!’ (Mark. 1:14-15)” Näin puhutellaan joukkoa. Yksilölle sanottaisiin: käänny ja usko!
AP, onko ilmestyskirja tuttu? Jeesus puhuu seurakunnille. Seurakunnassa/ kirkossa on kysymys yhteisöstä.
Martti Pentti toteat:””” Näin puhutellaan joukkoa. Yksilölle sanottaisiin: käänny ja usko!””
Ei voi olla totta kun yrität sana kikkailulla selvitä, siis miten luulet tuon toimivan eli jos kaikki ei käänny niin ei yksikään voi kääntyä vai kuinka?
15 ja sanoi: ”Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi”.(Mark.1) Tässä -38 käännös.
Ari
Jeesuksen kuolema Golgatan ristillä oli todella syvällinen kärsimys. Yksi tuon kärsimyksen syvyyspiirteistä oli se, että jopa omien lisäksi myös ystävät jättivät hänet yksin. Ristillä hän oli KOKONAAN YKSIN.
Tutkisteleppas tätä vähän syvemmin, jotta tajuaisit mitä on tulla hylätyksi joka puolelta – ja että – Vapahtajamme kärsi tämän meidän puolestamme, jotta emme luottaisi omaan itseemme emmekä kuvittelisi mielettömyyksiä muka omista ansioistamme tai muka hyvistä teoistamme, vaan panisimme KOKO LUOTTAMUKSEN yksistään häneen, joka puolestamme on tullut petollisesti ristiinnaulituksi ja sai kärsiä meidän tuskamme ja hätämme meidän puolestamme, jotta me myös hänen ylösnousemuksensa osallisina kerran pääsisimme yhtäläisestä ylösnousemuksesta osallisiksi, kun hän suuressa kunniassaan saapuu tuomitsemaan kaikkia kansoja ja tuo näkyviin oman Jumalan kunniansa taivaan valtaistuimella istuessaan.
Ystävien pois jäänti oli ennustettu jo Vanhassa testamentissa
Psalmit:
38:12 Minun ystäväni ja läheiseni pysyvät syrjässä minun vitsauksestani, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
41:10 Ystävänikin, johon minä luotin, joka minun leipääni söi, nostaa kantapäänsä minua vastaan.
”Ei voi olla totta kun yrität sana kikkailulla selvitä, siis miten luulet tuon toimivan eli jos kaikki ei käänny niin ei yksikään voi kääntyä vai kuinka?” Se, mitä nimität sanakikkailuksi, on suurelta osalta äidinkielemme rakenteiden hallintaa. Lainaamani lause viittaa siihen, että sinun taitosi ovat hiukan hatarat tällä alueella. Tuonkin voisi ilmaista selkeämmin: ”Ei voi olla totta! Yrität selvitä sanakikkailulla. Miten luulet tuon toimivan? Niinkö, että jos kaikki eivät käänny, yksikään ei voi kääntyä?”
Martti ja Kari
Kiitos hyvistä havainnoista.
Ari
Turhaa seli – seli – hölötystä on vastauksesi Martille.
Etkö huomaa, että myös vuoden 1938 käännöksessä imperatiiviset verbit ovat monikossa!
Matias Roto entäpä kun kyse onkin Jeesuksen seuraamisesta eli olla valmis samaan kuin Hän eli luopumaan kaikesta tehdäkseen Jumalan tahdon, näin minä uskon.
Ari
Jo pyhässä kasteessa me olemme KOKONAISINA ihmisinä otettu Jumalan omiksi, eikä se ollut pätkänkään meidän omaa tekoamme, vaan alusta loppuun Jumalan oma työ.
Laajentaa pyyntö kaiken jättämisestä yli sen alkuperäisen yhteyden on käsitteenäkin mahdoton jo siitä syystä, että me olemme saaneet KAIKEN, mitä meillä on, yksinomaan Jumalan lahjana. Emmehän me siinä ANNA mitään vaan me vain palautamme hänelle sen, mitä hän on meille antanut. Sen sijaan me voimme sanoa, että annamme hänen evankeliuminsa käyttön kaikkemme, koko elämämme. Mutta ssinäkin on omat muttansa: Jumala antaa aina enemmän tilalle.
Leskeksi jäätyäni lähdin lähetystyöhön, johon jo nuorena olin saanu sisäisen kutsun, mutta en ollut päässyt sitä toteuttamaan aikaisemmin. No mutta mitenkä kävikään: Leskenä menin yksinäni. Takaisin tulin kolmen prinsessan kanssa. Vaimoni on 1350 -luvulta olevan dynastian jälkeläinen, isoisänsä oli kuningas.
Joten olkaamme realisteja ja myöntäkäämme, etteivät meidän parhaatkaan muka omat antimme Jumalalle ele muuta kuin nöyrä kunnian ojentaminen hänelle, joka on meille antanut KAIKEN, mitä meillä on.
Jeesus kohtasi toki yksittäisiä ihmisiäkin. Tämä Matt. 19:16-22 tapaus on tunnettu: ”Eräs mies tuli kysymään Jeesukselta: ’Opettaja, mitä hyvää minun pitää tehdä, jotta saisin iankaikkisen elämän?’ Jeesus vastasi hänelle: ’Miksi sinä minulta hyvästä kyselet? On vain yksi, joka on hyvä. Jos haluat päästä sisälle elämään, noudata käskyjä.’ ’Mitä käskyjä?’ mies kysyi. ’Näitä’, vastasi Jeesus, ’älä tapa, älä tee aviorikosta, älä varasta, älä todista valheellisesti, kunnioita isääsi ja äitiäsi, ja rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ ’Kaikkia niitä olen noudattanut’, sanoi nuorukainen, ’mitä vielä puuttuu?’ Jeesus sanoi hänelle: ’Jos tahdot olla täydellinen, niin mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille. Silloin sinulla on aarre taivaissa. Tule sitten ja seuraa minua.’ Mutta kun nuorukainen kuuli nämä sanat, hän lähti surullisena pois, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.” Jeesuksen seuraamisen yhteisöllisyys ei ehkä ole katkelmassa selvästi esillä, mutta sen voi lukea saman luvun alusta: ”Häntä seurasi suuri joukko ihmisiä, ja hän paransi heitä.”
Matias Roto palaan vielä aiemmin esille tuomaani ”viisas ja tyhmä rakentaja” vertaukseen, siis selityksesi on outo, eihän Jeesus puhunut mitään yhteisöstä vaan selkeästi Hänen sanojensa kuulemisesta ja niiden mukaan tekemisestä, en siis ymmärrä mistä ammennat tässäkin tapauksessa tuon yhteisöllisyyden?
Mitä tarkoittaa kun rakentaa kalliolle, eikö se ole selkeästi muuttumaton perustus, se perustus ei horju vaan kestää kaikki tyrskyt ja tuulet ja nyt Jeesus selkeästi sanoo että Hänen sanansa on tämä kallio ja kun niiden mukaan tekee niin elämä ei horju, eikö vaan näin ole, kyllä.
Ari
Vastauksesi on pyhän maan olosuhteisiin sovitettuna yhtä outo kuin erään kamerunilaisen firman mainos, että heillä on suomalainen sauna. He olivat panneet keittolevyn vaatekomeron hyllylle. Kuvittelivat että sillä saatiin suomalainen sauna.
Se on hyvä että huomaat vertauksen puhuvan Jeesuksen sanojen kuulemisesta. Mutta tuo kuulemisen ymmärtämisessä et ole huomannut koko sanoman perinpohjaista yhteisöllisyyttä. Sanat puhuvat yhteisen kirkon eli Jumalan kansan yhteydestä.
Talo on Uudessa testamentissa käytetty yhteisön – seurakunnan – kuva: ”Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi rakennukseksi, pyhäksi papistoksi, toimittaaksenne hengellisiä uhreja, jotka ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden (1. Piet. 2:5).”
Martti
Kiitos tästä hyvästä huomiosta
Jotta jos mahdollista Arin silmät aukenisivat yhteisöllisyyden suuruudelle, voinen jatkaa huomiotasi kertomalla, että Pohjoisen valtion eli Israelin kuninkaan Omrin aikana 884-873 eKr. akkadinkielisissä teksteissä KOKO pohjoista valtiota eli Israelia nimitettiin nimellä ”bît Humri” , ”Omrin huone” eli siis siteeraamasi kohdan suomennoksella se olisi ”Omrin rakennus”.
Joten Arin puhuman yksilön sijaan tuon Vanhan testamentin kuninkaan aikainen rakennus -sanan sisältö viittaa KOKO KANSAAN.
Joten melkoinen ero
Arin ajattelun ”yksilö” > < "kansa" Raamatun tekstien syntyajan ajattelumaailmassa.
Onhan sellainenkin käsite kuin kuningashuone: ”Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua (Luuk. 2:4).”
Martti
Kiitos
Sama heprean sana tässäkin yhteydessä, hepreassa e-kirjain, sukulaiskielessä akkadissa i-kirjain. Lähenpänä toisiaan kuin suomen kielen minä-sanassa mnää, mää, mä, mie jne.
Heprean bayiṯ tai bêṯ = talo, huone, huonekunta, talous, kuninkaan huone, valtakunta jne.
Kuka sitten ”kuulee” Jeesuksen sanat, siis vasta kun saa Pyhän Hengen Jumala ilmoittaa ne uskovalle.
En olisi uskonut että tästä asiasta eli Jeesuksen sanoista ”24 Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.”” voisi mitenkään saada muuta kuin mitä siihen on kirjoitettu, no nythän tiedän ettei kaikille todellakaan aukea edes yksinkertaisimmatkaan vertaukset.
Ari
Nimenomaan siitä on kysymys, että teksti pitää ymmärtää niin kuin se on kirjoitettu.
Otanpa vertauksen tavastasi kinata olosuhteiden todellisuutta vastaan.
Tapasi on verrattavissa siihen, että jos Mikael Agricolan käännöksen mukaan hänen leijonasta käyttämästämänsä jalopeura-nimityksen mukaan sinä kinaisit, ettei se ole leijona vaan ISO HIRVIELÄIN.
Joten koeta edes vähän käyttää Jumalan sinulle antamaa järkeä äläkä kinaa typeryyksien puolesta asiansa tuntevaa vastaan.
Matias Roto siis mitä sinulle tarkoittaa seuraava NIINKUIN ON KIRJOITETTUNA;
””Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan””
Selitä nyt tuo mahdollisimman yksinkertaisesti?
Ari
Olen jo edellä sen selittänyt niin selvästi, ettet sinäkään pääse pakoon sitä todellisuutta, että Jeesuksen sanojen kuuleminen toteutuu nykyaikana kirkon liturgiaan osallistumalla ja panemalla turvansa siihen, että Pyhä Henki käyttää Jumalan sanan saarnaa ja pyhiä sakramentteja välineenään uskon todellisuutta kirkastaakseen.
Ota todesta Jumalan sana!
Luukkaan evankeliumi:
10:16 Joka kuulee teitä, se kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää minut; mutta joka minut hylkää, hylkää hänet, joka on minut lähettänyt.”
No voi voi, minä kun luulin että tuo tarkoittaa että kun kuulee Jeesuksen sanat vuorisaarnassa ja tekee niiden mukaan, näin kyllä uskon edelleenkin enkä sitä miksikään muuta.
Ari
Kumpa seuraisitkin Jeesuksen sanoja, niin emme tässä kinaisi, vaan sinä mitä suurimmalla sydämen innolla julistaisit pyhän kristikunnan sanomaa evankeliumin suloisesta armon ja laupeuden rajattomasta suuruudesta.
Matias Roto mitä siis vuorisaarnan Jeesuksen sanat sinulle merkitsevät?
Ari
Ota huomioon, että Vuorisaarnan rikkaus on paljon suurempi, kuin mitä voi yhden blogikeskustelun aikana tuoda esille. Yksistään yhdestä jakeesta voi kirjoittaa yli 400 sivuisen väitöskirjan.
Näin teki Jari Pekka Laaksonen. Teoksen nimi on Jesus und das Land. Das Gelobte Land in der Verkündigung Jesu.
Siinä vaiheessa kun hän oli juuri saanut väitöskirjansa koko tekstin ensimmäisen kerran kootuksi yhdeksi tekstiksi, sain ilon toimia hänen opponenttinaan Åbo Academin tutkijaseminarissa. Tuon seminaarin jälkeen hän sitten jatkoi työskentelyään lopullisen version aikaansaamiseksi.
Olin Kamerunissa lähetystyössä siihen aikaan, kun hän sai työnsä valmiiksi ja väitteli tohtoriksi. Olen iloinen hänen puolestaan.
Ja huomaapa Ari, että tämän kirjan aiheena oli vain yhden ainoan jakeen analysointi. Vuorisaarnassa sentään on 48+34+29 = 111 jaetta. Samaa tahtia jatkaen tämä merkitsisi yhteensä 433 * 111 = 48 063 sivua tekstin tuottamista.
Joten Ari hyvä en siis todellakaan halua haaskata aikaani kertoakseni, mitä Vuorisaarna minulle merkitsee. Ethän sinä yleensä lue lyhyempiäkään vastineitani sinun virheittesi oikaisuissa, vaan mieluummin tyydyt säilyttämään pilvilinnoissa haaveilemasi väärinkäsityksesi kaikista järkevistä oikaisuyrityksistä huolimatta.
Tässä on Jarin tutkima jae vuoden 1938 käännöksen mukaisena.
Matteuksen evankeliumi:
5:3 ”Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.
Heh heh, tuosta kyllä tuleekin mieleen ettei teille ”viisaille ja ymmärtäväisille” riitä Jeesuksen sanat vaan pitää itse keksiä jotain niiden lisäksi.
Jeesuksen sanat voi todellakin kuulla – ihan ilman lainausmerkkejä – kun osallistuu seurakunnan kokoukseen. Siellä kristityt lukevat toisilleen Jeesuksen sanoja ja näin myös kuulevat ne korvillaan. Sana tulee eläväksi, kun se liikkuu ihmiseltä toiselle, korvien kautta usein sisimpään asti.
Ari
Jälleen kerran ylistät ihmisen tyhmyyttä suuremmaksi hyveeksi kuin Jeesuksen sanojen syvällisen tutkistelun.
Muista että Pyhä Äiti on oikean tutkistelun hyvä opettaja, mutta perimätiedon mukaan hän opiskelikin 3 – 12 ikävuosinaan maansa korkeimmassa oppilaitoksessa Jerusalemin temppelissä. Hänen erityisalansa olivat temppelin tekstiilien tekeminen. Enkeli Gabrielin ilmestyessä kertomaan Jeesuksen syntymästä Autuas Neitsyt oli valmistamassa kudonnaista temppeliä varten. Mutta puheenvuorollasi jälleen kerran tuot esille ettet nytkään kuten ennenkään et sinä ole halunnut kartuttaa tietämystäsi, vaan mieluummin menet kaiken maailman epämääräisten sepitttelyjen ja luulottelujen mukaan kuin aidon ja todellisen tiedon mukaan.
Luukkaan evankeliumi:
2:19 Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja TUTKISTELI niitä sydämessänsä.
Joten Ari hyvä, jätä jo ihmeessä teitämättömyyden ihannointisi ja ala perehtymään todelliseen Jumalan mielen mukaiseen ymmärrykseen, jotteivat kaiken maailman tuulenpyörteet vie sinua yhä kauemmaksi ja kaueammaksi Totuuden Hengen luotettavasta sanasta.