Kuvassa prinsessa Alice. Hän järjesti luterilaisen seurakunnan omalle kotiseudulleen. Evankeliumi menee eteenpäin.
SUNNUNTAI 12.11.2023
24. sunnuntai helluntaista
Kahden valtakunnan kansalaisena
Suuri Jumalamme
Koko maailman on Jumalan edessä kuin kedon kukka meidän kädessämme. Niin paljon suurempi, niin paljon väkevämpi Jumala on maailmankaikkeuteen nähden.
Apokryfitekstimme sanoo sen selkeästi:
Kuin hiukkanen vaakakupissa
on koko maailma sinun edessäsi,
kuin maahan pudonnut aamukasteen pisara.
Armo antaa parannuksen
Jotkut ajattelevat, että ihmisen on itse ponnisteltava Jumalan armon saamiseksi. Näin parannuksesta tulee oma teko. Raamatussa parannus on Jumalan teko. Jumala itse on hyvä. Hän antaa armonsa. Näin hänen tekonsa vetää meitä parannukseen. Olen kokenut tämän. omassa: Jumalan hyvyys on vetänyt minua parannukseen.
Tämän sanoo myös apokryfitekstime:
Mutta sinä olet kaikille armollinen,
koska kaikki on sinulle mahdollista,
sinä suljet silmäsi ihmisten synneiltä,
jotta he kääntyisivät.
Jumalan kutsuu
Jumalan kutsuu meitä. Pelastumme Jumalan armosta. Hän vetää meitä puoleensa. Elämäämme saapuu Jumalan rakkauden henkäys. Hänen hyvyytensä sulkee meidät syliinsä. Lapsen lailla sanomme Jumalalle: ”Rakas Taivaan Isä.”
Tämäkin ajatus esiintyy apokryfitekstissämme:
Mutta sinä säästät kaikki,
koska kaikki kuuluu sinulle,
sinä, Valtias, rakastat kaikkea elävää,
sillä sinun katoamaton henkesi on kaikessa olevassa.
Usko on luottamusta Jumalaan
Turvallinen olo on tärkeää. Elämän tarkoitus antaa mielekkyyden. Luottamus tulevaisuuteen avaa ovia eteenpäin. Usko huomispäivästä antaa rohkaisua. Elämä maistuu, kun on luottavainen mieli. Uskon suuri lahja on luottamus Jumalaan. Hänen turvissaan olemme levollisia. Jumala on voimallinen. Kaiken hän kääntää niiden parhaaksi, jotka häntä rakastavat, häneen perustavat elämänsä.
Apokryfitekstimme sanoin:
jotta he pääsisivät pahasta eroon
ja uskoisivat sinuun, Herra.
Apokryfiteksti: Viis. 11:22–12:2
Kuin hiukkanen vaakakupissa
on koko maailma sinun edessäsi,
kuin maahan pudonnut aamukasteen pisara.
Mutta sinä olet kaikille armollinen,
koska kaikki on sinulle mahdollista,
sinä suljet silmäsi ihmisten synneiltä,
jotta he kääntyisivät,
sillä sinä rakastat kaikkea olevaa
etkä inhoa mitään luomaasi –
jos jotakin olisit vihannut,
et olisi luonut sitä.
Jos et jotakin olisi halunnut,
kuinka siitä olisi tullut mitään pysyvää?
Jos et jotakin olisi kutsunut elämään,
kuinka se olisi säilynyt hengissä?
Mutta sinä säästät kaikki,
koska kaikki kuuluu sinulle,
sinä, Valtias, rakastat kaikkea elävää,
sillä sinun katoamaton henkesi on kaikessa olevassa.
Sen tähden sinä ojennat langenneita vähä vähältä,
varoitat heitä muistuttamalla heidän synneistään,
jotta he pääsisivät pahasta eroon
ja uskoisivat sinuun, Herra.
Sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-12-11-2023/
Viisauden kirjan kohtaan panen viitteen lukuun 11, josta sitten voi jatkaa seuraavaan lukuun.
https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92/WIS.11
Taänään maanantai, 6. marraskuuta vietämme
Ruotsalaisuuden päivää
Svenska dagen.
Päivän kunniaksi luin Viisauden kirjan ruotsiksi Suomen Pipliaseuran sivustolta
https://www.raamattu.fi/raamattu/B2000,KR92/WIS.1
Aikaisemmin blogiani valmistellessani luin saman käännöksen Bibel 2000 Ruotsin Pipliaseuran siuvustolta luvut 11 ja 12. Samat luvut luin Tanskan Piplaiaseuran sivustolta, Islannin Pipliaseuran sivustolta kolmena käännöksenä ja Norjan Pipliaseuran sivustolta seitsemänä eri käännöksenä.
Hyvää ruotsalaisuuden päivää lukijollemme !
Jotta tulisi esille, miten perusteellisesti lukemaani ruotsinnosta
Bibel 2000
on tehty, kerron, että sitä on tehty
noin 30 vuoden ajan
sen kääntämiseen on tavalla tai toiselle osallistunut noin 300 henkeä.
Uuden Bibel 2000 käännöksen tultua käyttööni rippikouluopetusessani tapahtui suuri muutos.
Vanhempaa vuoden 1917 käännöstä käyttäessäni sain rippikoulutunneillani käyttä monta minuuttia selostaessani, mitä tekstissä käytetyt sanat tarkoittavat.
Uuden käännöksen ensimmäisten koekäännösten tultua käyttööni pääsimme suoraan asiaan. Oppilaat ymmärsivät tekstin sanat, joten pääsimme välittömästi itse asian selittämiseen.
Nämä kokemukseni ovat saaneet minut erittäin myönteiseksi Suomen Pipliaseuran UT2020 käännökselle ja tulossa olevalle Vanhan testamentin käännökselle. Nuorison opetuksessa on käytettävä kieltä, jota he itse voivat ymmärtää. Sen jälkeen opettajan tehtävä on selostaa itse tekstin sanoman merkitys meidän nykytilanteessamme.
”Olen ruotsalainen…” Mutta miksi kaikki esittelemäsi naiset ovat ”prinsessoja”. Haiskahtaa ummehtuneelta ja vanhanaikaiselta. Ylistämällä alistettuja ?
Charlotta
Kiitos kysymästä
Vaimoni Colette ja hänen siskonsa Alice kuuluvat Bakongin ruhtinaskunnan dynastiaan. Bakoongin ruhtinaskunta perustettiin noin vuonna 1350 ja siitä lähtien sama suku on siellä hallinnut.
Kerran erään toisen ruhtinaskunnan hallitsija, Hänen majesteettinsa, kävi meillä käymässä. Tämä kertoi minulle, että heidän Coletten kanssa yhteiset esivanhempansa ovat lähteneet eri suuntiin 1290 -luvulla.
Joten puhutellessani vaimoani ja hänen sisariaan prinsessoiksi käytän vain heidän asemaansa oman ruhtinaskuntansa dynastiassa.
Charlotta
Sanot: ” Haiskahtaa ummehtuneelta ja vanhanaikaiselta. Ylistämällä alistettuja?”
Nykyisin olemme Coletten kanssa jo eläkeläisiä ja oleskelemme etupäässä hiljakseen kotosalla.
Mutta panenpa tähän palasen eräästä tiedotteesta siltä ajalta, kun vielä olimme aktivisia: vuodelta 2016 helmikuun 15 päicälrä klo 12:03
Silloinen aktiivisuutensa näytti tällaiselta:
Maanantaina 15.2.2016 tulosten mukaan Colette Roto on tullut valituksi Tampereen hiippakunnan hiippakuntavaltuustoon vuosiksi 2016-2020.
Kirkolliskokouksen edustajien vaalissa hän tuli oman listansa, keskustan seurakuntaväen listan, toiseksi varajäseneksi.
Keskustalainen seurakuntaväki valitsi Colette Roton Somerolta ehdokkaaksi Tampereen hiippakunnassa 9.2.2016 suoritettaviin vaaleihin sekä hiippakuntavaltuuston vaaliin että kirkolliskokouksen vaaliin.
Valinnan tekivät kirkkovaltuutetut sekä yhteistalousseurakunnissa lisäksi seurakuntaneuvostojen jäsenet seurakuntien väkimäärän mukaan painotetuin äänin äänestäen. Valinnat tehtiin hiippakunnittain.
Langueu Nganou Epse Roto Colette Aureole on mm:
– Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu,
– kirkkoneuvoston jäsen
sekä
Someron seurakunnan edustaja
– Ilonpisaran kokouksiin
– Pipliaseuran kokouksiin
– Evankeliumiyhdistyksen kokouksiin
– Suomen Lähetysseuran kokouksiin.
_ _ _
Colette Roto on vaikuttanut mm seuraavissa tehtävissä
– Kirkkomme virallisissa lähetysjärjestöissä Hän on SLEY:n Etelä-Hämeen piirin johtokunnan varapuheenjohtaja.
Työpaikka ja luottamustehtävä
Hän työskentelee ravitsemus ja siivoustyöntekijänä Kiiruun koulussa.
Hän on Someron Kunnalliset JHL ry os. 691 hallituksen jäsen.
Kamerunissa hän on heimopäällikön jälkeläinen eli prinsessa.
Hän on alkuaan Kamerunista, nykyinen Suomen kansalainen. Hän on oikea prinsessa Bakongin dynastiasta. Bakongin ruhtinaskunta perustettiin 1300-luvun puolivälissä ja sama suku on ollut koko ajan vallassa.
—- Colette tuli Suomeen juhannuksena 2007. Hän sai työluvan Suomessa 19.10.2007.
Sen jälkeen hän suoritti suomen opiskelun pääasisassa vuonna 2008.
Pääasiassa seuraavana vuonna 2009 hän suoritti suurtalouskokin perustutkinnon. Tutkintotodistus 10. helmikuuta 2010. Ammattiin opiskelut hän teki suomeksi runsaassa vuodessa, vaikka ne yleensä vievät kolmivuotisen opiskeluajan, 120 opintoviikkoa.
Siitä lähtien hän on ollut säännöllisesti keittiötöissä, täydennettynä muutaman tunnin siivoustehtävillä.
Colette on jo kaksissa seurakuntavaaleissa ollut äänien kerääjä Somerolla, toiseksi eniten uutena paikkakunnalle muuttaneena. Erinomaisena ykkösenä on ollut Hanna-Liisa Kärki kummallakin kertaa.
Colette ja tytöt —- ovat olleet laulavia esiintyjiä. Tähän mennessä esiintymisiä
Suomessa pohjois-etelä -suunnassa Hangosta Enontekiölle ja monilla paikkakunnilla sillä välillä.
He ovat esittäneet Afrikkalaista hengellistä musiikkia monilla paikkakunnilla. Esiintymisiä on ollut:
-Hangosta Enontekiöön
– Turun tuomiokirkosta tupaseuroihin
Humppilasta Helsinkiin
– Kalliosta Kannukseen
– Turun Messukeskuksesta Tampereelle
-Alastarolta Ylistarolle
– Rankkulasta Raaheen
– Loimaalta Lohtajalle
– Kauniaisista Karkkuun,
– Salosta Sipooseen j.n.e..
– Lisäksi hän toimii Helsingissä ranskalaisen messuyhteisön laulunjohtajana.
Kirkollinen toiminta Kamerunissa
1) Martin Luther kuorossa Esiintymisiä eri puolilla Kamerunia erityisesti suurissa kaupungeissa.
2) Pyhäkoulussa: Ensin Yaoundén seurakunnan pyhäkoulunopettajana. Sitten Yaoundén rovastikunnan pyhäkouluvastaavana. Sitten Etelän hiippakunnan pyhäkouluvastaavana. Vastuu kasvoi sitä mukaa kuin kirkko laajeni yhdestä pääkaupungin seurakunnasta Etelän hiippakunnaksi.
3) Diakoni Diakoni Nsimeyongin seurakunnassa. Ennen Kamerunista lähtöä johtava diakoni. Työryhmässä toistakymmentä diakonia.
4) Evankeliointi Kamerunissa Miehensä rovasti Matiaksen mukana teki evankeliointimatkoja lukuisille paikkakunnille. Auttoi uusia seurakuntia niiden syntyvaiheessa. Tuki syntyneitä seurakuntia niiden alkutaipaleella.
—
Joten tässä muutama kohta rakkaan prinsessani aktiivisuudesta ennen näitä nykyisiä eläkeläisen hiljaisia päiviämme.
Charlotta
Kirjoitat: ”Olen ruotsalainen…”
Oletko suomenruotsalainen?
Minä olen pappisurani aikana ollut Porvoon hiippakunnan pappina 1.9.1979 – 31.12.2008, sitä ennen ja sen jälkeen Tampereen hiippakunnassa, nykyisin Turun arkkihiippakunnassa.
Charlotta
Kuten edellä sanoin, niin vietämme elämäni ihastuksen kanssa hiljaista eläkeläiselämää.
Joitain pieniä puhdetöitä toki teemme. Tänäänkin 7.11.2023 aamupäivällä, jos Herra suo, menemme vierailulle Lamminniemen Hyvinvointikeskukseen sekä Katajakotiin että Lamminniemikotiin pitämään asukkaille ohjelmaa heidän virkistyksekseen. Tässä näiden laitosten esittelyä:
https://www.lamminniemi.fi/katajakoti/
https://www.lamminniemi.fi/
Huomenna illalla klo 18 menemme pitämään ohjelmaa Sanan ja rukouksen iltaan, kahvit klo 17.30 Svensson lähimmäispalvelukeskukseen. Vanhatie 20, 31400 Somero. Tilaisuus on kaikille avoin.
Tässä tietoa Svenssonin talosta
https://www.someronseurakunta.fi/toimintaa-kaikenikaisille/svensson
Tällä tavoin joitain pieniä puhdetöitä puuhaten emme ihan kokonaan sammaloidu, vaan saamme jotain piristystä päiväin kulkuun.
Sanoohan sananlaskukin, ettei vierivä kivi sammaloidu.
Kaikke hyvää sinulle Charlotta!
Ha det så bra!
Matias
Kiitos sinulle Pekka Pesosen blogissa (jossa nyt keskustelu lopetettiin) kirjoittamastasi! Olisin juuri kirjoittanut sinne, niin keskustelu sitten päätettiin.
Tämä blogi ei käsittele kastetta eikä uudestisyntymistä, mutta jos sallinet niin seuraavassa omia huomioitani vielä käytyyn keskusteluun.
Jeesuksen sanat hänen ja Nikodeemuksen keskustelussa, sen jälkeen kun Jeesus oli puhunut, että ihmisen tulee uudesti syntyä ylhäältä ja hän puhui tuulesta, joka puhaltaa missä se tahtoo eikä ihminen tiedä mistä se tulee eikä minne se menee, vain humina kuullaan. Sen jälkeen Nikodeemus ihmetteli ja kysyi Jeesukselta: ”Nikodeemus vastasi ja sanoi hänelle: ’Kuinka tämä voi tapahtua?’ Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ’Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä!’ Joh. 3:9-10.
Siis Nikodeemuksen olisi pitänyt tietää. Joten tästä päättelemme, että uudesti syntyminen ei ollut vieras asia VT:n aikanakaan. Ei tietenkään voinut olla! Pyhä Henki on ollut maailmassa jo alusta alkaen (”Jumalan Henki liikkui vetten päällä” 1. Moos. 1:2) ja Hän on tehnyt työtään maailmassa. Aina on ollut myös olemassa tosi Israel eli Jumalan Israel, joka ei kuulunut vain etnisyyden ja lihan perusteella tähän Jumalan Israeliin, vaan he ovat uskoneet lupaukseen tulevasta Messiaasta ja olleet näin Hengestä uudesti syntyneitä Jumalan lapsia. Daavidkin sanoo ”Älä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi”.
Mutta nytpä uudesti kastajat edustavat sellaista käsitystä, että uudesti syntyminen on ihmisen teon ja kuuliaisuuden varassa eikä Jumalan Sanan ja teon. Eli se saadaan kun ihminen ensin tunnustaa syntinsä ja syyllisyytensä ja sitten kastetaan. Tällöin kasteen perustana on ihmisen teko, kuuliaisuus syntien tunnustamisesta ja usko.
Luther vastusti tätä ja sanoi ettei kastetta tule ottaa uskolle. Siis että usko on sen perustus tai jokin ihmisen teko, vaan kaste on Jumalan teko ja vedessä vaikuttaa Jumalan Sana ja sanat jotka lausutaan, ne vaikuttavat vedessä.
Totta kai erilaisissa tilanteissa kuten lähetyskentillä on niin, että ihmiselle on ensin julistettu evankeliumia ja hän on uskonut ja sitten on kastettu. Mutta siinäkään tapauksessa ei pidä perustaa kastettaan uskolle, vaan Jumalan sanaan, joka saa aikaan ja synnyttää ja vahvistaa uskon ja uudesti synnyttää ylhäältä Hengessä.
Mielestäni vauvana saatu kaste on Jumalan tahdon noudattamista lapsen vanhemmilta ja halusta liittää lapsi Jumalan armoliittoon ja kansaan. Usko syntyy silloin kun on Jumalan aika itse kunkin kohdalla. Lapsella voi olla usko jo pienestä pitäen kun hän saa kasvaa uskovassa kodissa. Usko kasvaa ja vahvistuu ajan kuluessa, niin kuin meillä kaikilla, vaikka olisimme vasta myöhemmin uskoneet. Pääasia on, että on kastettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Jeesuksen lähetyskäskyä seuraten myös vauvat ja sitten opetettu ja ohjattu kastettua evankeliumin sanalla, jotta ihminen uskoisi Kristukseen ja omistaisi jo hänelle kasteessa lahjoitetun aarteen.
Myös gnostilaisuuteen viittaava ”ilmassa leijuva uskonkäsitys” on hyvä muotoilu uudelleen kastamisesta jne. Jumala on luonut aineen ja aineellisen todellisuuden. Sana tuli lihaksi. Jeesus syntyi ihmiseksi ja otti ihmisyyden itseensä ja tuli yhdeksi meistä. Silti hän on myös täysi Jumala vaikka on täysi ihminen. Vaikeaa tätä on käsittää, mutta niin se Raamatun mukaan on. Hän on myös ruumiillisesti ylösnoussut eikä vain jotenkin hengessä.
Riitta
Kiitos suuremmoisesta puheenvuorostasi!
Tuot esille erittäin hyviä havaintoja. Kiitos sinulle tästä.
Erinomaiseen kommenttiisi liittyen vielä viite tekstiin, jossa käsittelen kahden rabbin, Vapahtajamme Jeesuksen ja Nikodemuksen, välistä keskustelua.
https://www.roto.nu/doku.php/text013
Matias, kiitos! Ja kiitos linkistä tekstiisi! Luen sen vähän myöhemmin.
Mietin vielä tuota käsitystä kasteesta ja uskosta. Tuossa Risto Kauppisen ja hänen tavallaan uskovien käsityksessä on minusta sellainen ajatus, että Jumalan Sana/sana ei ole Jumalan sanaa ellei ihminen siihen usko. Mutta näinhän ei tietenkään ole. Vaan Jumalan sana on Jumalan sanaa, vaikka emme uskoisikaan. Samoin sakramentit kaste ja ehtoollinen ovat sitä mitä ne Jumalan sanan mukaan ovat, vaikka emme uskoisikaan. Meidän uskomme ei lisää mitään niihin eikä vähennä niistä mitään. Ainoastaan jos emme usko Kristukseen, eivät ne voi olla miksikään hyödyksi meille.
On myös mahdotonta tietää mikä määrä uskoa olisi riittävä, jotta kaste olisi pätevä ja onko varmasti uskottu juuri oikein. Tästä Luther on puhunut. Uskoinko varmasti oikein silloin kun minut kastettiin? Vai olisiko kaste nyt uusittava, koska nyt uskon vähän enemmän?
Voisiko tässä olla hieman jotain saman suuntaista kuin room.katolisten vanhurskauttamisopissa? Hehän uskovat että ihminen on luonnostaan hyvä ja kyvykäs uskomaan vapaasta tahdostaan Jumalaan ja tekemään teon, joka ansaitsee Jumalalta armon ja anteeksiannon. Heillä on Kohtuullisuusansioita ja arvollisuusansioita jne. Ja he väittävät, että vain rakkaudelta muodon saanut usko vanhurskauttaa. Siis ensin on hyvä teko, johon Jumala sitten vuodattaa rakkautensa. Tässä siis evankeliumi Kristuksesta peittyy ihmisen ansiollisella teolla.
Meillä luterilaisilla taas on niin, että uskomme että Jumalan Sanassa itsessään on se uutta luova voima. Evankeliumi on Jumalan voima ja itsekullekin pelastukseksi ja sen kuuleminen synnyttää uskon Kristukseen. Eivät meidän tekomme ja uskomme lisää evankeliumiin ja Kristuksen tekoon (sijaissovitukseen ristinuhrilla) ja meille hankkimaan pelastukseen mitään.
Riitta
Kiitos puheenvuorostasi, jossa kuvaat erittäin hyvin meidän uskkomme luonteen. Samaten eron uudestikastajiin tuot hyvin esille. Olet erittäin hyvin sisäistänyt meidän uskonkäsityksemme perusteet.
Kiitos tekstistäsi ja selkeästä esityksestäsi!
Tässä yhteydessä en ota puheeksi katolisen kirkon näkemyksiä, koska ne veisivät laajempaan keskusteluun, jotka eivät ole ajankohtaisia tässä yhteydessä.
Kiitos Matias! Ja luin tosiaan jo hyvän tekstisi koskien Jeesuksen ja Nikodeemuksen keskustelua, joka ei ollutkaan pitkä kuten ensin luulin. Näin se todella on, että Jumalan Henki liikkuu myös kasteen vedessä.
Oli ehkä vähän typerää minulta ottaa tuota katolista kirkkoa koskevaa esille. Olen tänään taas lukenut Lutherin Galatalaiskirjeen selitystä ja eilen kuuntelin STI:n luentoja liittyen uskonpuhdistukseen.
Minusta on tärkeää puhua aina Jeesuksesta ja siitä mitä hän tehnyt meidän puolestamme. Hän on keskus ja häneen katsomme.
Riitta
Huomaan tekstistäsi, että olet todella syvällisesti paneutunut uskon perusteisiin. Oppisi on selkeä ja olet hyvin linjannut vanhurskauttamisen perustavan pohjan, että meidät vanhurskautetaan ykksin uskota, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden.
Iloitsen näistä sinun kommenteissasi esiin tuomista näkökohdista. Jumala antakoon sinulle voimia myös jatkossa tuoda esiin ihanaa armon sanomaa Kristuksen suloisesta pelastustyöstä.
Matias Roto sanoppa nyt miten ihmeessä Jumalan hyvyys vetää vauvan parannukseen?
En siis ymmärrä kuinka ihmeessä voit tuoda näitä Raamatun sanoja kun kerran olet jo tuonut että parannus tapahtuu jo vauvalle kasteessa, ei avaudu sitten millään.
Ari
Kysyt miten Jumalan hyvyys vetää vauvan parannukseen.
Vastaus on aivan selkeä ja yksinkertainen. Pelastus on Jumalan työ. Kasteen toimituksessa meidät otetaan Kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen. Tämä tapahtuu nimenomaan kasteen välityksellä. Se on Jumalan lahja. Kasteessa perkele ajetaan ihmisestä ja ihminen otetaan Jumalan lapseksi.
Tuo Jumalan oma työ muuttaa kaiken. Lapsi otetaan Jumalan valtakuntaan, Jumalan perheväkeen. Tämä aseman muutos muuttaa kaiken.
Eihän usko ole muuta kuin Jumalan yhteydessä elämistä, häneen turvansa panemista, hänen hyvyytensä varassa elämistä.
Kasteen lahja ei ole kiinni vastaanottajan iästä, ei hänen kehitystasostaan, ei hänen omasta voimastaan, ei hänen aktiivisuudestaan eikä mistään muustakaan ihmisen oman olemuksen piirteestä, jonka esiintymisestä kasteen lahjan saaminen millään muotoa riippuisi.
Ei ole olemassa mitään sellaista perustetta meissä itsessämme, jonka varaan voisimme kasteemme perustaa. Raamattu sanoo selkeästi, ettemme saa Jumalalle kelpaamistamme eli siis vanhurskauttamme minkäänlaisten tekojemme perusteella.
Tiituksen kirje:
3:5 pelasti hän (JUMALA) meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta,
Sen sijaan kaikki on yksistään Jumalan omaa tekoa.
Kuten jo yllä blogitekstissäni totean, Jumalan kutsu on hänen omaa hyvyyttään. Hänen armollisuuttaan. Hän armahtaa, hän tekee aloitteen. Hän myös täyttää kaiken. Pelastus on alusta loppuun yksistään Jumalan suuremmoisen rakkauden osoitusta. Pelastumme silloin kun Jumalan suloinen rakkauden osoitus tulee kohdallemme.
Tiituksen kirje:
3:4 Kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi,
Niin kuin vauva syntyy luonnolliseen elämään vanhempien rakkauden hedelmänä, niin Jumalan perheväkeen syntyminenkin on ilmausta Jumalan rajattoman rakkauden, ylitse kaikkien rajojen menevän hyvän mielen osoituksena. Meidät synnytetään Jumalan lapseuteen pyhän kasteen vedessä. Kolmiyhteisen Jumalan nimessä meidät julistetaan Jumalan omaksi kuuluvaksi.
Jumalan omana meillä on uskon yhteys Jumalaamme ja Pyhän Hengen vakuus siitä, että Vapahtajamme on kansamme koko elämän ajan.
Tiituksen kirje:
3:5 pelasti hän (JUMALA) meidät — laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta.
Tässä on vastaus kysymykseesi, miten Jumalan hyvyys vetää vauvan parannukseen.
Hän tekee sen pyhän kasteen välityksellä. Siinä meidän asemamme muuttuu. Perkele menettää uhrinsa ja ihminen siirtyy Jumalan perheväkeen KAIKKIVALTIAAN JUMALAN PERHEEN JÄSENEKSI.
Ihminen siis siirtyy pimeydestä valkeuteen, kuoleman ja tuomion alaisuudesta iankaikkisen elämän perilliseksi ja Jumalan avoimen sylin suloiseen rakkauden syleilyyn.
Matias Roto tuot edelleen Tiituksen kirjettä esille vaikka siinä on edellä jae:
3 Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme.
Siis olitko ennen kastettasi tietämätön, tottelematon, eksyksissä….?
Tämä kuvaa hyvin sitä mitä Jeesus rukoili että Jumala antaisi anteeksi ristiinnaulitsijoilleen koska nämä eivät tiedä mitä tekevät, siis ihminen on tietämätön Jumalan sanasta ja tahdosta ja tarvitsee Jeesusta parantajakseen.
Matt. 13:15
Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.’
Ari
Kiitos ajatuksestasi
Ota huomioon että siinä puhutaan ihmisistä kokonaisena porukkana.
Ihmiskunta on Aatamin lankeemuksen takia juuri tällaisessa pimeydessä kokonaisena ihmiskuntana. Kukaan ei ole vanhurskas itsessään, vaan tarvitsee Jumalan Pojan antaman pelastuksen voidakseen päästä synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta Jumalan lapseuteen.
Kun Luther kastoi esikoispoikansa heti tämän syntymän jälkeen, niin sitten kasteen toimitettuaan hän sanoi, että jälleen on yksi pakana tullut kristityksi.
Matias Roto nyt et taaskaan puhu asiasta, siis kun kysyn olitko sinäkin tietämätön, tottelematon… niin et vastannut?
Yksinkertaisesti oletko itse tarvinnut Jeesusta parantajaksi?
Jeesus tuli kutsumaan syntisiä parannukseen, tervett/vanhurskaat eivät tarvitse parantajaa, eikö vain?
Ari
En suinkaan vastaa asian vierestä, vaan keskityn vain kaikkein oleellisempaan eli siis JUMALAN TYÖHÖN.
Oma vanhurskautemme ei voi meitä pelastaa, kaikki ihmiset tarvitsevat anteeksiantoa, sillä KAIKKI OVAT SYNTIÄ TEHNEET. Tässä ei ole yhtään erotusta.
Roomalaiskirje:
3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
5:12 Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet
Mutta JUMALAN VANHURSKAUS ANNETAAN KAIKILLE JEESUKSEN ARMAHDUKSEN TAKIA, jos vain turvamme panemme Kristuksen työhön eikä tippaakaan omiin suorituksiin, tekoihin tai pyrkimyksiimme.
Roomalaiskirje:
3:21 Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia,
3:22 se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta
Koska vanhurskautemme on uskosta, niin siksi omat tekomme, suorituksemme tms omaan ansioon luottaminen jää kokonaan syrjään. Usko ei ole teko, vaan Jumalan lahjaksi antama yhteys Jumalaan ja turvautumista yksin hänen hyvyyteensä.
Roomalaiskirje:
4:3 Sillä mitä Raamattu sanoo? ”Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi”.
4:4 Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,
4:5 mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;
4:6 niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:
4:7 ”Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt!
4:8 Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!”
Oleen siis keskittynyt kaikkein oleellisempaan pelastuksemme perusteessa,
emme omien tekojemme ansiosta, vaan yksistään uskosta, yksistään anteeksiannon varassa eli armosta ja yksin Kristuksen tähden eikä tippaakaan omaan itseemme perustuvaan avuun.
Tämä ilmaistaan Paavalin kirjeessä Rooman seurakunnalle samoihin aikoihin, jolloin seurakunta juuri ole pyytämässä apostoli Pietaria ensimmäiseksi piispakseen, ensimmäiseksi paavikseen.
Roomalaiskirje:
3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
3:24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
3:25 jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit
3:26 jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.
Matias Roto siis et todellakaan vastaa siihen mitä kysyin ja mikä on kyllä todella perustavaa eli oletko ollut tietämätön, tottelematon jne…?
Ari
Jälleen kerran haluan kertoa sinulle, että oleellista ei ole se minkälainen minä olen, vaan oleellista on se miten ihana on minun Vapahtajani, joka on tullut ihmiseksi, kärsinyt ja kuollut puolestani, noussut kuolleista, astunut ylös taivaisiin ja istuu Isän, Kaikkivaltiaan oikealla puolella, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa, kuten hän on Jumala ja ihminen myös takaisin tullessaan täydessä kirkkaudessaan ja kunniassaan.
Ari
Muista että Raamatussa asioita katsotaan yhteisön näkökulmasta. Niin myös kysymääsi sanaa ”tottelematon”.
Panin hakukoneeseen tuon sanan esittämässäsi muodossa ja tulos oli että kummassakin yhteydessä tottelemattomana mainitaan KOKO KANSA.
https://www.koivuniemi.com/raamattu?tila=pikahaku&hakuehto=tottelematon&kaannos=fi-38&kirjat=kr
Joten oleellisinta elämässämme on miten meidän yhteisömme pystyy elämään Jumalalle kuuliaisena.
Ari
Hakuehdolla kysymäsi sana ”tietämätön” esittämässäsi muodossa antoi hakukoneesa tuloksen
”Hakuehdolla löytyi 0 jaetta.”
Matias Roto mistä ihmeestä olet saanut tuon koko kansa opin, mikään ei evankeliumissa sitä tue vaan Jumala kutsuu jokaista ihmistä henkilökohtaisesti parannukseen.
Johan se kun Jeesus tuli kutsumaan juutalaisia niin he eivät kansana ottaneet Hänen sanojaan vastaan vaan pienenpieni joukko.
Et voi mennä jonkun ”suuren joukon” selän taa vaan itse joudut yksin kohtaamaan tuomion kuinka olet ottanut Jeesuksen sanat, oletko ollut kuuliainen niille vai ylenkatsonut Jeesukse etkä ole ottanut Hänen sanojaan, ne sanat tuomitsevat jokaisen myös minut ja sinut.
Ari
1) Sanoihisi ”pienenpieni joukko” olen jo aikaisemmissa keskusteluissani tuonut esille sivukaupalla raamatunkohtia, joissa puhuttii siitä, että Jeesusta seurasi
”PALJON KANSAA”.
Oletko jo unohatanut nuo kohdat, kun et muista noita useamman kommentin pituisia raamatunkohtien luetteloja. Auttaisiko se sinua tiedon alkeiden oppimiseen, jos taas jälleen uudelleen kopioin nuo samat lauseet?
Olen jo ennenkin viitannut siihen, että hankkisit viisautta. Tähän panen muutaman jakeen esimerkkeinä monista vastaavista, missä korostetaan sitä, miten hyvä on hankkia TIETOA.
Sananlaskut:
1:22 Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
1:29 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
2:6 Sillä Herra antaa viisautta, hänen suustansa lähtee tieto ja taito.
2:10 sillä viisaus tulee sydämeesi, ja tieto tulee sielullesi suloiseksi,
Ari
2) Kysyt, mistä olen saanut tuon koko kansan opin.
Vastaus on yksinkertainen: Lukemalla ne kaksi raamatunkohtaa, jotka hakukone toi esille:
Jeremia:
5:23 Mutta tällä kansalla on uppiniskainen ja tottelematon sydän; he ovat poikenneet ja menneet pois.
Roomalaiskirje:
10:21 Mutta Israelista hän sanoo: ”Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni tottelematonta ja uppiniskaista kansaa kohden”.
Varmuuden vuoksi vahvensin nuo KANSA- sanat.
Ari
3) Puhut henkilökohtaisesta Jeesuksen vastaanottamisesta.
Vielä tärkeämpää on se, että JEESUS ON OTTANUT MINUT VASTAAN. Tämä tapahtui jo 23.4.1944 pyhän kasteen toimituksessa, kun minut vedellä valaen yhdistettiin KOLMIYHTEISEN JUMALAN NIMEEN. Tästä sitten seuraa, että saan seurata häntä ja elää hänen seurassaan elämäni jokaisena päivänä ja – mikä ihaninta – kerran saan käydä kirkkauden asuntoihin taivaan saleissa Jumalan suurta autuutta nauttimaan.
1.Johanneksen kirje:
4:19 Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.
Ari
Koska edellä kommenttini ovat tulleet jo pitkäksi ketjuksi niin otan tähän uuden alun. Samalla tuon tässä esille asian joka on hyvin tärkeä meidän uskonelämämme yhteisöllisyyden kannalta.
Kirjoitat: ”Et voi mennä jonkun ”suuren joukon” selän taa.”
Mielestäni tämä on täyttä asiaa. Nimenomaan yhteisöllisessä uskonkäsityksessä usko pääsee esille julkisesti eikä jää piiloon toisten selän taakse.
Jo lukioaikana näyttelin erään seurapuheeni kristillisten teinipäivien iltaseuroissa. Siinä toin esille sen, että saamme rohkeasti pitää esille uskoamme Kristukseen. Sitten elehdin kuin joku alkoholin alistama tekee, joka yrittää salaa juoda rintataskussaan olevasta pullosta viinaansa. Sanoin että tuollainen yritys uskonsa salaamisesta saa aikaan vain väärinkäsityksiä eikä tuo esille sitä sydämen iloa, mikä evankeliumin vapauttavaan sanomaan liittyy, kun rohkeasti tuo esille oman uskonsa Jeesukseen.
1.Aikakirja:
16:10 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
Tänään julkaistussa jutussa Juuso Ritala kertoo äitinsä suvusta ja Artjärven suntioista.
Aikoinaan kävin toimittamaan erään hautauksen Artjärven hautausmaalla. Siinä puheen tekstini oli Johanneksen evankeliumin luvun 15 alku.
Kerroin miten Etiopiassa puhutussa amharan kielisessä Raamatussa tuon alun ajatus Taivaan Isästä viinitarhurina oli kahdessa eri käännöksessä mainittu toisessa ”Minun Isäni on maanviljelijä” ja toisessa ”Minun Isäni on puutarhuri”. Sitten kerroin sen mitä hedelmäpuita viljelevä ymmärtää suoraan ilman pieniäkään sivuajatuksia. Oksien on oltava puussa kiinni, jotta ne eläisivät. Puusta irralleen joutuneet oksat kuivuvat hyvinkin nopeasti.
Lisäksi toin esille tuon vertauksen ajatuksen, että Jeesus on KOKO VIINIKÖYNNÖS oksat mukaan lukien, ei vain sen runko. Jumalan kansa eli kirkko on Kristus -yhteisö, olemme oksia KristukseSSA, kun olemme kirkon jäseniä. Tästä yhteisöllisestä ajatuksesta sitten toin esille sen, miten me Kristus-yhteisön jäseninä saamme olla Vapahtajamme yhteydessä myös taivaan saleihin käydessämme. Silloinkin saamme koko maailmanlaajuinen kristikunta yhtenä riemuitsevana juhlakansana iloita ikuisesti Jumalan hyvyyttä ja ihanaa rakkautta ylistäen.
Tässä vielä viittaus mainitsemaani artikkeliin:
https://www.kotimaa.fi/artikkeli/kirkko-ja-mina-juuso-ritala-kasvoi-artjarven-kirkkomaalla-aitini-suvussa-oli-useita-suntioita-joista-yksi-kuoli-kellotapulissa/
Matias Roto miksi sanot ihmistä joka etsii orjantappuroista viinirypäleitä?
Entäpä sellaista joka uskoo löytäneensä sieltä niitä ja ei usko kun toinen sanoo etteivät hänen löytämänsä ole viinirypäleitä?
Ari
Kiitos kysymästä.
Panin Raamatun hakukoneeseen hakusanan ”orjantappur” ja tuloksena oli, että hakuehdolla löytyi 53 jaetta.
https://www.koivuniemi.com/raamattu?tila=pikahaku&hakuehto=orjantappur&kaannos=fi-38&kirjat=kr
Nostan näistä esille muutaman
1) Mooses sai kutsun Pyhän kansan johtajaksi Jumalan ilmestyksestä Siinailla, kun hän oli paimentamansa appensa lampaita. Silloin Jumala ilmestyi hänelle palavassa orjantappurapensaassa.
KR 1933/-38
2Moos. 3:2 Silloin Herran enkeli ilmestyi hänelle tulen liekissä keskellä orjantappurapensasta; ja hän näki, että pensas paloi ilmitulessa, mutta pensas ei kuitenkaan kulunut.
Sama ohjelma antaa rinnakkaisviitteet (KR 1933/-38)
5Moos. 33:16 kalleimmalla, minkä maa kasvaa, ja kaikella, mitä siinä on, ja mielisuosiollaan, hän, joka pensaassa asui. Ne laskeutukoot Joosefin pään päälle, hänen päälaellensa, hänen, joka on ruhtinas veljiensä joukossa.
Ap.t. 7:30 Ja kun neljäkymmentä vuotta oli kulunut, ilmestyi hänelle Siinain vuoren erämaassa enkeli palavan orjantappurapensaan liekissä.
Biblia (1776)
2Moos. 3:2 Ja Herran enkeli näkyi hänelle pensaasta, tulen liekissä: ja hän näki, ja katso, pensas paloi tulesta, ja ei kuitenkaan kulunut.
Ruotsi (1917)
2Moos. 3:2 Där uppenbarade sig HERRENS ängel för honom i en eldslåga som slog upp ur en buske. Han såg att busken brann av elden, och att busken dock icke blev förtärd.
KJV (1789)
2Moos. 3:2 And the angel of the LORD appeared unto him in a flame of fire out of the midst of a bush: and he looked, and, behold, the bush burned with fire, and the bush was not consumed.
Ari
Jatkoa
2) Orjantappurat ovat Raamatun puheessa ihmiskunnan syntiinlankeemuksen seurausten symboli.
1.Mooseksen kirja:
3:18 orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä.
Näin tuon luonnossa kasvavan kasvin vertauskuvallinen merkitys on kuvata kaikkea sitä pahaa mitä maailmassa ihmisten syntiinlankeemuksen tähden vallitsee.
Tämä on pidettävä mielessä useammassakin yhteydessä missä tästä kasvista Raamatussa puhutaan.
Emme saa syyttää luonnossa olevaa kasvia vaan tuon vertauskuvallisuuden taustalla onkin haettava ihmisten langennutta tilaa ihmiskunnan hädän ja ahdistuksen syitä etsiessämme.
Ari
Jatkoa
3) Edellä olevien yleisten havaintojen jälkeen otan käsittelyyn Vuorisaarnasa olevat Jeesuksen sanat, joihin varsinaisesti viittaat:
Matteuksen evankeliumi:
7:16 Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?
Lukuisista kommentaareistani eli selitysteoksistani viittaan vain muutamaan antamalla niiden selityksen sinulle vastaukseksi.
Esko Haavan Matteuksen evankeliumi suomeksi
”16a Mutta eksytys on paljastettavissa, sillä sen hedelmät näkyvät. Tähän yhteyteen sopii 16b – 18 sana puusta ja hedelmistä. Puun laatu määrää hedelmien laadun. Orjantappuroista ja ohdakkeista, kirouksen kasveista, on turha odottaa hedelmää (1 Moos 3: 18). Viinirypäleet ja viikunat kasvavat vain Jumalan siunaamissa pelastuksen ajan puissa (Miika 4:4). Hyvä puu ja huono puu kasvavat rinnakkain kumpikin omaa hedelmäänsä (vrt. 13:38).”
Saksaksi Das Evangelium nach Matthäus übersetzt un erklärt von Julius Scniwind asettaa tuon puheen aidon Jeesusta seuraavan joukon ja lahkolaisten väärän opetuksen väliseen eroon. Hän viittaa jakeen 15 varoitukseen vääristä profeetoista, joka esiintyy vain Matteuksen evankeliumissa, mutta on perustavaa laatua oleva linjaus hänen evankeliumissaan. On varjeltava opetuslasten joukkoa eli seurakuntaa näistä. Seurakunta on Vanhan testamentin profetioiden täyttymys,
Hän liittää slityksensä ympärillä oleviin jakeisiin ja niissä olevaan Jeesuksen opetukseen Jumalan kansasta. Jeesus on kansansa kuningas.
Ranskaksi Ckaude Tassinin teos L’Evagile de Matthieu toteaa, että Matteuksen kirkossa oli saarnaajia, jotka viralliselta virkanimikkeeltään olivat ”profeettoja”.
Sitten evankelista sanoo varottavan sanansa: ”Varokaa!” Saattaa myös esiintyä vääriä profeettoja, jotka etsivät vain omaa etuaan. Pitää katsoa, mitä profeettana esiintyvä opettaa Jeesuksesta.
Tässä vain osa niistä jotka luin ennen kuin vastaan sinulle Ari pelkistäen sanoman konkreettiseen kehotukseen, joka sinun on aihetta ottaa vakavasti:
Älä enää jatka lahkolaisten oppien seuraamista, jotka esiintyvät näennäisen raamatullisina, mutta jotka sisältä päin vievät ihmisiä eristyksiin toinen toisestaan niin että lähimmäistä kunnioittavien suloisten ja ihanien hedelmien sijaan tarjoavat lähimmäiselleen piikikkäitä ja haavoittavia sanoja ja Jeesukseen uskovien elämään panevat kristityn vaellusta vaikeuttavia ohdakkeita.
Matias >Roto mitä sitten sinulle sanoo keskinäinen rakkaus?
Näkyykö se mitenkään ihmisten arkielämässä?
Voiko rakastaa lähimmäistään niinkuin itseään kun lyö tätä?
Ari
Asetat kolme kysymystä
1) Keskinäinen rakkaus näkyy mielestäni kaikessa kanssakäymisessä ihmisten välillä. 1980 -luvun puolivälissä osallistuin aineiston keräämiseen eräässä tutkimuksessa, missä tuli esille, että ne joilla oli parhaat suhteet omiin perheen jäseniinsä, heillä oli myös parhaat suhteet sukulaisiinsa ja naapureihinsa ja kohtaamisissaan muutoinkin ihmisten kanssa. Ja päin vastoin. Jos oli ongelmia yhdellä alueella, niin sellaisella oli ongelmia myös toisilla kanssakäymisen alueilla.
Jopa kokea elämänsä taloudellisesti turvatuksi korreloi enemmän henkilön ihmissuhteisiin kuin kaikkeen siihen krääsään, mitä kyseisellä ihmisellä oli. Taloudellisen turvallisuuden kokemus ei ollut suhteessa henkilön varallisuuteen, vaan täysin suhteessa hänen ihmissuhteisiinsa.
2) Rakkaus näkyy arkielämässä esimerkiksi siinä, että
– sanon kymmeniä kertoja päivässä vaimolleni että rakastan häntä,
– olen erittäin onnellinen sukulaisistani. Esim. isäni puolen sukuseurassa olen puheenjohtaja ja äitini puolen sukulaisten kesken pidämme serkkutapaamisia,
– olen erittäin onnellinen naapureistani. Olen saattanut sen kokea koko sen ajan kun olen palanut Kamerunista tänne kotiseudulleni ja esettunut asumaan vanhemmilta perimääni taloon. Tämäkin kulkee sukupolvelta toiselle. Vanhempani olivat hyvissä väleissä kaikkien naapurien kanssa ja siksi olen itsekin saanut kokea erittäin hyvän vastaanoton heidän taholtaan,
– aikoinaan luokkakavereitteni keskuudessa oli miellyttävää. Luokkakaverini esittivät minulle hymypoika palkintoa, jonka opettajat sitten myönsivätkin. Lukioaikanani pidin myös aamuhartauksia koulussa monia kertoja, muutoin uskonnon opettajamme piti ne. Nykyisin 60 vuotta sitten ylioppilaiksi tulleina pidämme luokkamme oppilaitten kokoontumisia pari kertaa vuodessa,
– Kamerunista Somerolle palattuani kaupunkilaiset valitsivat minut Vuoden somerolaiseksi vuonna 2012,
3) Kolmas kysymyksesi sisältää loogisen ristiriidan jo itsessään: ”Voiko rakastaa lähimmäistään niinkuin itseään kun lyö tätä?” Miksi yleensä asetat tällaisen kysymyksen? Lyöminen ja rakkaushan sulkevat toisensa ulos jo lähtökohdissaan.
Kahden maan kansalaisuus syntyy käsi kädessä siten, että lapsi syntyy esim. Suomen kansalaiseksi ja mahdollisimman pian taivaan kansalaiseksi kasteen kautta. Kristityksi tulemme kun otsaamme piirretään ristin merkki. Pyhäinpäivän Sinkkarissa lauletaan: ”Mik´ on tuo joukko luvuton tuoll´ ylhäällä; päässänsä heillä kruunut on ja palmut käsissä./ Heill´otsiin merkit piirretyt on kirkkahat. Ne ennen salass´, ilmi nyt; kuink on ne ihanat.” – Samalla viisii kun Israelin kansan piti merkitä verellä oven pielet, samoin uuden testamentin Jumalan lapset merkitään ristin merkillä. — Keskustelussa on jollakin vinksahtanut tieto siitä, että Herra puhuttelee Vanhan Testamentin puolella ”Sinä”-muodossa kokonaista valittua kansaansa, ei yksilöä. Jumalan kansaan kuuluminen on tärkeää myös Uuden Testamentin puhutteluissa: ”Etsikää ensin Jumalan valtakunta ja vanhurskaus niin kaikki muukin teille annetaan”(Jeesus vuorisaarnan lopussa) Myös alkukirkossa pidettiin tärkeänä uskovien yhteyttä (-ja leivän murtamista). Vanhat sanoivat, että Jumala ei tunne ”yksinäistä uskovaista”, oksaa, joka on irti viinipuusta. (Sanonta: ”Ekstra ecclesiam nulla salus) – Yksityinen ihminen tulee uskoon evankeliumin saarnan alla, mutta matkan aikana hän tarvitsee toisten uskovien tukea ja esirukouksia. Apostoli neuvoo: ”älkää unohtako vieraanvaraisuutta, sillä tietämättänne saattaa tulla enkeleitä vieraaksi, tai älkää laiminlyökö seurakunnan kokousta”(omin sanoin). – Matiaksen lainaama lause: ”Jumalan hyvyys vetää parannukseen” on se keino, jolla seurakunta alkoi kiireesti lisääntyä. Pirisen ”Lukion uskontokirja” luettelee ne asiat, mitä kristittyjen joukko alkoi roomalaisten elämäntavasta poiketen harjoittaa. Esim. uskollisuus avioliitossa, köyhien avustaminen, lasten ja sairaitten hoito jne. Historian aikana kaikki hospitaaalit ja terveet elämäntavat ovat syntyneet Elämän Herran vaikutuksesta, kun ihmisten sydämet ovat avautuneet lähimmäisten rakastamiselle ja omastaan luopumiselle toisten, varsinkin kärsivien ja sairaitten hyväksi. Siihen tarvitaan se ”parannus” eli mielenmuutos.
Valma
Kiitos erinomaisen hyvästä kommentistasi!
Sinä olet todella pätevä opettamaan lyhyesti, selkeästi ja keskeisesti kaikkein oleellisimman annin keskusteluamme varten.
Kiitos sinulle!
Valma Luukka tuot esille muutaman hyvän asian jotka katsot ”kristillisyytesi” saaneen aikaan, . uskollisuus avioliitossa, köyhien avustaminen, lasten ja sairaitten hoito jne., kuinka nämä samat asiat on hoidettu ns pakanallisissa maissa, entäpä sitten kun sinun kristillisyydessäsi on tuomittu toisenlaisesta elämästä kuin se mitä tuot eli aviorikkomiset, samaa sukupuolta olevien parisuhteet ja kanssakäymiset, jumalan pilkka, kastattamattomuus (ei kasteta vauvoja) jne…, mistä tämä kertoo kristillisyydestäsi?
Ari
Huomaatko, että Valma puhui eri asiasta kuin sinä.
Hän puhui siitä, mitä evankeliumi on saanut aikaan.
Sinä puolestasi siitä, missä vaikutus ei vielä ole päässyt vaikuttamaan riittävästi.
Olisi siis sinunkin aika ruveta kannustamaan ihmsiä osallistumaan aktiivisemmen kirkkomme tilaisuuksiin, huolehtimaan lastensa kastamisesta ja kristillisen kasvatuksen esillä pitämisestä.
Joten ala toimia näiden puolesta äläkä tyydy vain räkyttämään kuin rakkikoira vaatien toisia tekemään samaan aikaan, kun itse sivusta seuraten moitit niitä, jotka tekevät parhaansa kirkon asian edistämiseksi.
Matias Roto mitä tarkoitat seuraavalla:
””Sinä puolestasi siitä, missä vaikutus ei vielä ole päässyt vaikuttamaan riittävästi.””
Kun suomessa oli liki 100% kansasta kirkon jäseniä niin kuinka ihmeessä ei se ”evankeliumi” jota kirkossa julistetaan olisi ”riittävästi” vaikuttanut?
Eikö kirkon ”evankeliumin” mukaan kaikki ole kasteessa eli mitä on vaikutus sen jälkeen?
Valma Luukka puhuu myös vaikutuksista, mutta ei ota niitä vaikutuksia joita nyt ”hävetään” ja piilotellaan.
Ari
Kirkko on vuosisatoja julistanut evankeliumia. Vuosisatoja ihmiset ovat saanneet iankaikkisen elämän osuuden pyhän kasteen toimituksessa. Evankeliumin julistuksella sitten on hoidettu tuota kasteessa saatua uskoa.
Näin Pyhä Henki on saanut tuottaa uskon ja pelastuksen suurille kansanjoukoille.
Kun sitten epäuskon sanomaa on julistettu niin ihmiset ovat unohtaneet kasteen merkityksen ja ruvenneet hakeutumaan kaiken maailman korvikkeisiin uskoaan hoidattamaan. Moni ei tuollaisessa menossa ole jaksanut pysyä mukana ja luopumuksia on tapahtunut. Nykyaikaisessa tilanteessa missä moni on väsynyt uskontoon on tuollainen ihmiskeskeisten menojen hedelmät tulleet valitettavan voimakkaina näkyviin. Siitä sitten on seurannut niitä ongelmia, mistä puhut.
On siis uudelleen uskallettava avoimesti julistaa Jumalan antamaa aitoa evankeliumia, jossa perustana on yksinomaan Jumalan suuret teot meidän hyväksemme. Olen tavannut monia, joille tämä on avautunut ja riemuissaan he ovat rientäneet evankeliumin osallisuudessa uutta elämää elämään Kristuksen vapauttavan evankeliumin voimasta.
Matias Roto etkö nytkään huomaa kuinka et vastaa selkeisiin kysymyksiin, siis kun aiemmin kirkko oli tuominnut tietyt teot niin kun tänä päivänä niistä vaietaan ja hävetään, niin mitä oli kirkon ”evankeliumin” vaikutus?
Siis nykyisin kun julistetaan aivan toisenlaista ”kirkon evankeliumia” jossa saadaan kaikki synnit anteeksi vauvasta alkaen siihen kun siirrytään täältä maan päältä pois, siis se mitä kirkko ennen tuomitsi onkin nykään jo ”sallittua”?
Ari
Kirkko on kautta aikojen julistanut, että Kristus on meidän syntiemme anteeksi antaja. Tämä on varsinainen sanoma.
Elämän ohjeitten antamisessa kullakin ajalla on omat yhteistä elämää ohjaavat tulkintansa siitä miten kunakin aikana ihmisten välistä lähimmäisen rakkauden käskyä parhaalla mahdollisella voidaan toteuttaa.
Mutta huomaapa tämä perustava lähtökohta. Emme pelastu käskyjen noudattamisen tuomilla ansioilla, vaan anteeksiantamuksen antaman Jumalan hyvyyden ansiosta.
Matias Roto toteat:””Mutta huomaapa tämä perustava lähtökohta. Emme pelastu käskyjen noudattamisen tuomilla ansioilla, vaan anteeksiantamuksen antaman Jumalan hyvyyden ansiosta.””
Hetkinen Jeesus sanoo että kuka ylenkatsoo Hänet eli ei ota Hänen sanojaan niin tämän tuomitsee ne sanat jotka Jeesus on puhunut.
Joh. 12:48
Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.
Siis kun Jeesus sanoo että tulee rakastaa lähimmäistään niinkuin itseään, voiko tätä rikkoa tekemällä pahaa lähimmäiselleen?
Ari
Ei pidä asettaa toistenssa kanssa ristiriitaiseksi sellaisia näkökohtia, joissa toinen on seurausta toisesta.
Jumalan rakkaus ja hänen huolenpitonsa tulee ensiksi ja sitten tästä Jumalan rakkaudesta seuraa ihmisten keskinäinen rakkaus.
Me siis pelastumme yksistään Jumalan armosta ja hänen anteeksiannostaan. Kun tämä sitten on saanut tulla meille ilman meidän pienintäkään omaa ansiotamme, niin tämä ei jää toimettomaksi, vaan saa aikaa rakkauden meidänkin sydämeemme.
1.Johanneksen kirje:
4:19 Me rakastamme, sillä hän on ENSIN rakastanut meitä.
On siis aihetta pyytää Jumalan viisautta niin, että hän antaa viisautensa opastaa meitä näkemään koko pelastuksemme alusta loppuun yksistään hänen työnään ja tuomaan kaikesta kiitoksen ja ylistyksen yksistään hänen pyhälle nimelleen.
Viisauden kirjassa tämä on suhde on kauniisti sanottu, niin että JUMALA itse antaa viisautensa, jonka varassa me ymmärrämme kaiken riippuvan vain Jumalamme hyvästä huolenpidosta.
Viis. 7:
24 Viisaus on liikkuvampaa kuin mikään muu liike,
ja puhtaudessaan se virtaa läpi kaiken.
25 Se on kaikkivaltiaan Jumalan hengitystä,
hänen voimansa ja kunniansa kirkasta säteilyä.
Siksi siihen ei pääse sekoittumaan
mitään, mikä on epäpuhdasta.
26 Se on ikuisen valon heijastuma,
Jumalan toiminnan kirkas kuvastin,
hänen hyvyytensä kuva.
27 Se on yksi ainoa mutta kykenee kaikkeen,
se pysyy itsenään mutta uudistaa kaiken.
Polvesta polveen viisaus asettuu hurskaiden sieluun
ja tekee heistä Jumalan ystäviä ja profeettoja,
28 sillä Jumala rakastaa vain niitä,
joilla on viisaus asuinkumppaninaan.
29 Viisaus loistaa aurinkoa kirkkaammin
ja voittaa kauneudessa taivaan tähdet.
Se on vahvempi kuin valo,
30 sillä valo antaa aina tilaa yölle
mutta viisautta ei paha saa valtaansa.
Ari
Näissä sinun puheenvuoroissasi näyttää kautta linjan olevan sellainen ajatus, että ihmisen on ITSE valittava puolensa, onko hän Jumalan puolella tai häntä vastaan.
Evankeliumi puolestaan puhuu JUMALAN VALINNASTA.
Otetaan esimerkiksi Markuksen evankeliumin luku 13
1) Maailman aikakausien rytmissäkin Jumala ottaa huomioon huolenpitonsa VALITSEMISTAAN IHMISISTÄ
20 Jos Herra ei olisi lyhentänyt sitä aikaa, yksikään ihminen ei säästyisi. Mutta niiden tähden, jotka hän on valinnut, hän on lyhentänyt sen ajan.
2) Eksyttäjät ovat erityisen kiinnostuneita saamaan JUMALAN VALITUT lankeamaan pois puhtaasta opista.
22 Sillä vääriä messiaita ja vääriä profeettoja ilmaantuu, ja he tekevät tunnustekoja ja ihmeitä johtaakseen, jos mahdollista, valitut harhaan.
3) Perille pääsevät ovat VALITTUJA.
26 Silloin nähdään Ihmisen Pojan tulevan pilvien keskellä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan, 27 ja silloin hän lähettää enkelinsä ja kokoaa valitut neljältä ilmansuunnalta, maan ja taivaan ääriä myöten.
Olen tänä aamuna 11.11.2023 uskonpuhdistaja Martin Lutherin kasteen muistopäivänä lukenut Markuksen evankeliumin luvun 13 kolmellatoista eri kielellä ja erityisesti katsonut mitä niissä sanotaan VALINNASTA:
Tällä kertaa nämä kielet olivat:
suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi, alasaksaksi, saksaksi, luxenburgin saksaksi, pensylvanian saksaksi, baijerin saksaksi, hellanniksi, afrikaansiksi, friisiksi ja englanniksi.
Matias Roto mitä oli se Jumalan hyvyys jolla Hän veti sinua parannukseen?
Ari
Jumalan hyvyyttä on se, että joka päivä saan elää Jeesuksen omana, kaikki se mitä yllä blogini johdantotekstinä sanon.
Matias Roto jos kerran tuo on hyvyyttä niin mitä on se parannus?
Ari
Parannus on kasteen vaikutus jokaisena elämämme päivänä kullekin päivälle uutta voimaa antavana ja uusia elämän näköaloja avaamassa. Niin kuin syntymä ei ole luonnollisen elämämme viimmeinen päivä, niin ei myöskään kasteessa alkanut elämä pääty kastetoimituksen vieraiden poistumiseen kastepaikalta, vaan siitä vasta alkaa koko elämän kestävä elämä rohkeasti ja vapautuneesti Jumalan suurten tekojen ihmettelyssä ja koko ajan eteenpäin pyrkivän mielen antaessa suuntaa eteenpäin aina Kristuksen takaisintulon antamaan suureen vapautuksen ja voiton päivän paraatiin asti jolloin usko vaihtuu näkemiseksi ja toivo täyttymykseksi ja maallinen elämämme ikuiseksi elämäksi taivaan autuudessa.