Kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa, häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan. Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen, ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa. Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen. Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa. (Kol. 1: 12-20)
Mitä aarteita löysit tästä täydellisestä Raamatunkohdasta?
Kuka on maailmankaikkeuden luoja (Isä Jumala yksin, Poika Jumala yksin vai molemmat vai Pyhä Kolminaisuus)?
Miksi laki ei kuulu evankeliumiin?
Minkälainen on Jumalan Pojan valtakunta?
Miten voimme oppia tuntemaan näkymättömän Jumalan?
Miksi Jeesus ei ole vielä tullut takaisin?
Kaikki julkaistut blogini:
Martti Pentti, saat vapaasti lainata Raamattua. Jeesus puhui aina Jumalan sanaa.
”Raamattu ilmoittaa ulkopuolellaan olevaan Kristukseen”…
Miten niin, kun Kristus on tuossa sanassa, miten hän on siitä ulkopuolella?
Schmalkaldenin uskonkappaleessaMartti Luther puhuu: Pyhistä kirjoituksista ja saarnatusta sanasta, mikä osoittaa että näillä on sama arvo. Sekä suullinen julistettu Sana että kirjoitettu Sana on Lutherin mukaan Jumalan Sana ”Näin Lutherin mukaan sekä kirjallinen että äänellinen sana ovat Pyhän hengen ajoneuvo. Jumalan sana voidaan siis sekä lukea että kuulla. Mutta uskonpuhdistaja antaa kuitenkin kirjoitetulle raamatulliselle sanalle etusijan profeetallis-apostolisen ilmoitussanoman välittäjänä ja ajoneuvona.” (Ruokanen, Lutherin raamattukäsitys, 1986, s. 67)
Martti Luther ; ” Ota Kristus pois Raamatusta, mitä muuta sieltä enää löydät” ?
Martti, kiitos kommentista. Näin on. Raamatusta voimme tarkistaa, että puhuuko saarnaaja Jumalan sanaa.
”Minua kummastuttaa, että te niin äkkiä käännytte hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin, joka kuitenkaan ei ole mikään toinen; on vain eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristellä Kristuksen evankeliumin. Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu. Niinkuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu. Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija.” (Gal. 1:6-10)
Jumalan Pojan valtakunta taitaa kyllä olla muiden kuin hänen luomiensa ihmisten määrittelemä.
”Sekä suullinen julistettu Sana että kirjoitettu Sana on Lutherin mukaan Jumalan Sana.” Saksan nimisanat kirjoitetaan aina isolla, joten erisnimien erottaminen Lutherin kirjoituksista on hankalaa. Omassa Raamatussamme merkitsee Sana isolla kirjoitettuna aivan tiettyä, Jumalan luovaa ja pelastavaa Sanaa, joka tuli lihaksi Jeesuksessa Kristuksessa. Jumalan Sana ja Jumalan sanat ovat siis eri asioita.
”Lutherin mukaan sekä kirjallinen että äänellinen sana ovat Pyhän hengen ajoneuvo.” Ajoneuvo on hyvä vertaus. Kiinni oleva Raamattu on tallissa odottava ajoneuvo, jossa ei istu ketään.
”Julkisen saarnaviran jumalallinen järjestys. On arveltu, että tämä virka olisi tarpeeton, jos pyhä Raamattu olisi selvä. Mutta Raamatun mukaan on kumpikin asia totta: Saarnavirka on jumalallinen järjestys, ja Raamattu on, niin kuin se itse sanoo, selvä. Jälkimmäinen seikka käy ilmi jo siitäkin, että kristittyjen on ” Raamatun perusteella arvosteltava, ovatko saarnaajat oikeita vai vääriä profeettoja, toisin sanoen, pysyvätkö; he apostolien sanassa vai poikkeavatko siitä (Matt. 7:15; Room. 16:17). Siitä, että selvän Raamatun sanan rinnalla on olemassa Jumalan säätämä saarnavirka, käsitämme, kuinka sydämellisesti Jumala huolehtii meidän kaikkien autuudesta. Jokainen voi jo Raamattua lukemalla tulla uskoon ja säilyä siinä (Joh. 5:39). Mutta jottei keneltäkään jäisi elämänsä päämäärä saavuttamatta, Jumala on asettanut vartijoita, joiden virkansa puolesta on valvottava sieluja Raamatusta ja Raamatulla opettaen, varoittaen, nuhdellen ja lohduttaen (Hepr. 13:17; Hes. 3:18)
( Lainaus; Martti Luther )
”Te kyllä tutkitte kirjoituksia, koska luulette niistä löytävänne ikuisen elämän — ja nehän juuri todistavat minusta.” Kiitoksia hyvän jakeen (Joh. 5:39) löytämisestä. Mielestäni tässä juuri ilmaistaan se, että kirjoitukset – siis Raamattu – todistavat elävästä Kristuksesta, mutta Häntä ei ole kätketty kirjaimiin. Tienviitta ei ole päämäärä.
Joh. 5:39: ”Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta;”
Kun Jeesus sanoi tuon, mutta ei Hän siinä sanonut, että niitä Kirjoituksia ei tarvittaisi, kuitenkaan kirjoitukset eivät aukea ihmisviisauden avulla.
Esimerkisi maastamme löytyy UT:n dosentti, joka opettaa sellaista ”totuutta” Helsigin Yliopistolla tuleville kirkon palvelijoille, ettei Jeesusta haudattu kalliohautaan, eikä hän ole ylösnoussut, vaan heitettiin joukkohautaan muiden roistojen kanssa.
Tällaisessa maailmassa me elämme, jos emme tunne Raamatun kirjoitusten sisältöä,emme voi eroittaa oikeaa väärästä. Sen tähden Raamattua tulee tutkia nöyrästi rukoillen, ettemme eksy ja ettei meitä eksytetä kaikenlaisissa opin tuulissa.
Martti Pylkkänen, kiitos hyvistä kommenteista. Löysit hienon tekstin (15:13) tohtori Martti Lutherilta.