Kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa, häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan. Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen, ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa. Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen. Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa. (Kol. 1: 12-20)
Mitä aarteita löysit tästä täydellisestä Raamatunkohdasta?
Kuka on maailmankaikkeuden luoja (Isä Jumala yksin, Poika Jumala yksin vai molemmat vai Pyhä Kolminaisuus)?
Miksi laki ei kuulu evankeliumiin?
Minkälainen on Jumalan Pojan valtakunta?
Miten voimme oppia tuntemaan näkymättömän Jumalan?
Miksi Jeesus ei ole vielä tullut takaisin?
Kaikki julkaistut blogini:
Martti, kiitos erinomaisesta kommentista.
”Raamatun selvyyden kieltäminen merkitsi siksi väistämättä jättäytymistä jonkun muun kuin Raamatun varaan.” Raamatun selvyys ei ole tietosanakirjan tai historiallisen dokumentin selvyyttä. Ensiksi on muistettava, että se on hyvin erilaisten kirjoitusten kokoelma. Psalmien kirjaa voi hyvin pitää virsikirjana, Sananlaskujen kirjaa mietelauseiden kokoelmana. Ruutin ja Esterin kirjat ovat mahdollisesta todellisuuspohjastaan huolimatta romaaneja. Joonan kirjassa on huvittavan merimiestarinan aineksia. Laulujen laulu on rakkausrunoelma. Kaikki nämä kertovat selvästi ja ymmärrettävästi Jumalasta. Tämä selvyys ei ole sitä, että joka sana olisi totta vaan sitä, että sepitettyjäkin sanoja käytetään Totuuden ilmoittamiseen.
Afrikaans ei käytä pisteitä vokaalien päällä samaan tapaan kuin saksa vaan merkitsee peräkkäisistä sen, mikä kuuluu eri tavuun. Esimerkkinä käy lintua tarkoittava ’voël’. Niinpä presidentti Krugerinkaan nimessä ei ole pisteitä. Tulin tarkistaneeni asian myös eri lähteistä.
Onko sillä sitten merkitystä, että siinä on virsikirja ja toisaalta romaani tai novelli. Virsikirjan sanoitus kertoo uskovalle siitä, että Pyhä Henki puhuu sanoituksessa sen minkä Jumala tahtoo saattaa ihmisten tietoon. Minä uskon, että näin on muidenkin osien kanssa.
Minua hämmästyttää se, että toisaalta uskotaan Jumalan olevan kaikkivaltias, mutta sitten tiedotuspuolella Luojamme kyvyt ovat niin niin peruskoulun kymppiluokan tasoa ja kehnot.
Kuitenkin tämä tiedottaminen on luomistöiden jälkeen Jumalan suurin tehtävä; siinä hän kertoo pelastustien.
Liberaaliteologia ei anna etsivälle ihmiselle muuta kuin kylmää kättä. Se elää sen turvin, että etsiviä ei tässä omahyväisen sukukunnan maailmassa ole.
Kun herätykset tulevat ja ihmisiä alkaa vaivata sielun hätä,
liberaaliteologian tuotteet jäävät käyttöä vaille.
Puhuin siitä ortografiasta, mikä Suomessa on ollut käytössä.
Eivätkö kaikki kristityt usko Raamattua Jumalan sanaksi ?
Tähän kysymykseen täytyy vastata, että eivät usko ? Sen sijaan ne liberaalit jotka eivät pidä koko Raamattua Jumalan sanana, vaan he löytävät Raamatusta ihmisten sepittämiä tarinoita, perimätietoja ja taruja.
Tällaisen ajatuksen tuloksena on, että he hakevat ja etsivät Raamatusta mitkä ovat aitoja alkuperäisiä Jumalan sanoja, ja mitkä ihmisten kirjoittamia ”sepustuksia”. Tällä tavalla kristittyn ei tulisi toimia, vaan sen sijaan tunnustaa koko Pyhä Raamatun Jumalan sanaksi, sitoutua uskontunnustuksen jokaiseen kohtaan, ja tuntea huolta kadotukseen menevistä ihmisistä.
Tämän vuoksi voimme kysyä: Onko liberaaleilla huolta niistä, jotka menevät kadotukseen ? Kun heille Raaamatussa olevat kiellot, eivät enää kuulu meidän aikaamme ?
”Liberaalit jotka eivät pidä koko Raamattua Jumalan sanana, vaan he löytävät Raamatusta ihmisten sepittämiä tarinoita, perimätietoja ja taruja.” Tarinat, perimätiedot ja tarut eivät ole valhetta tai joutavaa suunpieksäntää. Niitäkin tarvitaan ”opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään.” Miksi Jumala olisi tosikko?
Ollaan koko pitkällä menossa takaisin pakanuuteen kun ruvetaan puhumaan taruista ja saduista.Ilman muuta asialle on langenneen ihmiskunnan piirissa vankka tilaus.
Saksalainen muoto vakiintui sen vuoksi, että Krüger oli sukujaan saksalainen, vaikka olikin syntynyt Transvaalissa.
Buurisodassa sanotaan keksityn keskitysleiri, mutta taisi nälkäleirejä olla Amerikan sisällissodassakin.
”Ollaan koko pitkällä menossa takaisin pakanuuteen kun ruvetaan puhumaan taruista ja saduista.” Jeesuskin sepitti kertomuksia julistaessaan Jumalan valtakuntaa: ”Jeesus esitti heille toisen vertauksen taivasten valtakunnasta; Jeesus esitti heille myös tällaisen vertauksen; Vielä hän esitti heille vertauksen.” Ei sanomisen muoto tee siitä kristillistä tai pakanallista vaan sen sisältö.
Joo, mutta nyt onkin kysymys kokonan toisesta asiasta, kunnioituksesta ja uskosta. On kysymys siitä, mikä henki vaikuttaa mielipiteissä.
Miten me Jeesuksen vertauksiin suhtaudumme – kristillisesti jumalalliseen sanaan – vaiko epäkristillisesti niin kuin satuihin tai loruihin?
Epäkunnioituksen lisääntyessä näkyy Raamatun sanan auktoriteetti vähenevän.
Mitä on Raamatun auktoriteetti? Onko jokin totta vain sillä perusteella, että niin lukee Raamatussa, oli se miten tahansa vastoin järkeä tai itse tehtyä havaintoa? Minusta tämä on nurinkurinen ajatus ja tekee Raamatusta epäjumalan.
Raamatun arvo on sinä, että sen keskeinen sanoma on vastaansanomattomasti totta.
Auktoriteetti on loppupelissä nolla.
Monille meistä mikään Raamattuun kirjoitettu ei ole totta, eivät edes törkeimmät synnit ja niiden vanavedessä keskuuteemme hiipinyt käsittämätön penseys ja rakkaudettomuus. Ylitse voi kävellä, uloskin voi ajaa, kunhan muistaa toistella paria ajanmukaista sosiaalieettistä teemaa.
Kuuluuko julkeus kristillisiin hyveisiin? Nyt näkyy olevan hampaissa kirkkohallitus.
Kaikki se alkoi siitä, kun viisaat ladyt alkoivat puhua vanhapoika Paavalista ja hänen kirjeittensä heikohkosta totuudellisuudesta.
”Monille meistä mikään Raamattuun kirjoitettu ei ole totta, eivät edes törkeimmät synnit.” Eiväthän synnit ole syntejä siksi, että ne Raamatussa sellaisiksi sanotaan. Synnit ovat syntejä siksi, että ne tuottavat kärsimystä ja kuolemaa.
Paavali sanoo, että laki ilmoittaa synnin, eikä hän olisi sitä muuten tiennytkään.
Kiitos monista hyvistä ja mielenkiintoisista kommenteista. Martti Pentti, kirjoitit Jeesuksen sepittäneen kertomuksia. Itse en pidä vertauksia sepityksinä. Jeesus opetti vertausten avulla tärkeitä asioita, jotka oli näin helpompi ymmärtää. Silti vertausten ymmärtäminen ilman Pyhää Henkeä taitaa olla mahdottomuus.
”Itse en pidä vertauksia sepityksinä.” Loukkaako sana ’sepittää’ liian arkisena? Voisin käyttää kiertoilmaisua ’tuotti taiteellisen luomistyönsä tuloksena’, mutta suunnillen samaahan se tarkoittaa.
Totuus voidaan joskus korvata sanalla fakta, joka tulee latinan sanasta ’factum – teko, tapaus, tosiasia’. Toinen latinan sana on ’veritas – totuus, todellisuus, totuudenrakkaus, suoruus, oikeamielisyys’ Kaikki ei Raamatussa ole faktaa, mutta sen sanoma on latinaksi sanottuna ’veritas’.
Martti Pentti, Jeesus käytti vertausta opettaakseen meille jotain, joka vertausta käyttäen oli helpompi omaksua. Mekin joskus vertaamme jotain asiaa esim. Hän puhuu kuin Runeberg tai hän juoksee kuin hirvi.
”Jeesus käytti vertausta opettaakseen meille jotain, joka vertausta käyttäen oli helpompi omaksua.” Eikö tämä ole tavallaan koko Raamatun tarkoitus: opettaa meille jotain niin, että meidän on helppo se omaksua? Tämä tarkoittaa myös kauan sitten eläneitä raamatunlukijoita. Tätä tarkoitusta Raamatun kirjoittajat noudattavat, kun keskittyvät totuuteen uskosta ja Jumalasta piittaamatta juuri lainkaan siitä, onko muu asia ’faktaa vai fiktiota’.
Vertaus ei ole fiktiota. Vertauksen avulla voi selventää jotain asiaa ymmärrettäväksi. Pyhä Henki auttaa ymmärtämään Jumalan sanaa.
Paavalin kirjeiden opetuksia hylätään, eivätkä ne ole fiktiota, vaan Herralta saatu ilmoitus.
Se on tämän hengen tuotosta.
”Paavalin kirjeiden opetuksia hylätään, eivätkä ne ole fiktiota.” Mikä opetus mahtaa olla erityisesti mielessä? Minä yritän pitää mielessäni tällaisia Paavalin opetuksia: ”Älkäämme siis enää tuomitko toisiamme. Katsokaa sen sijaan, ettette saata veljeänne kompastumaan ja kaatumaan. Herraan Jeesukseen luottaen tiedän varmasti, ettei mikään ole sinänsä epäpuhdasta. Mutta jos joku pitää jotakin epäpuhtaana, hänelle se on epäpuhdasta.”
Minusta shoppailun sijasta sopii pitää toteana kaikkia Paavalin neuvoja. Shoppailu on jostakin minulle vieraasta hengestä.
”Ellei nainen peitä päätään, hän voi yhtä hyvin leikkauttaa hiuksensa. Mutta jos kerran hiusten leikkaaminen tai pois ajaminen on naiselle häpeällistä, hänen tulee peittää päänsä.” Ovatko nämä Paavalin ’hiustenhoito-ohjeet’ samanarvoisia kuin ihmisten välistä kunnioitusta ja lempeyttä korostavat neuvot! ”Shoppailun sijasta sopii pitää totena kaikkia Paavalin neuvoja.”
Martti Pentti, koko Raamattu on tärkeää. Ohjeet, neuvot, käskyt oikeaan kristilliseen elämään ovat arvokkaita. On hyvä osata erottaa laki ja evankeliumi. Evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta on kristityille kaikista tärkeintä. Puhtaassa evankeliumissa ei ole mitään ohjeita, neuvoja, käskyjä tai lakia vaan ainoastaan mitä Jumala lupaa pelkästään armosta.
”Neljä on maan päällä vähäistä mutta silti viisasta viisaampaa. Muurahaisilla ei ole paljon voimaa, mutta kesällä ne keräävät ruokansa. Tamaanit ovat pieniä ja mitättömiä, mutta pesänsä ne tekevät kallioon. Heinäsirkoilla ei ole kuningasta, mutta ne liikkuvat kuin armeija. Sisiliskoa voit pitää käsissäsi, mutta se asustaa kuninkaanlinnoissa.” En osaa pitää tämänkaltaisia raamatunjakeita itselleni kovin tärkeinä. Muurahaisten voimastakin olen aivan eri mieltä. Kokoonsa nähden ne taitavat olla maailman vahvimpia otuksia. Ne kantavat painoonsa nähden jopa 50-kertaisia kuormia.
Luonto opettaa meitä. Lainaamasi kohta on erittäin arvokas, kunhan sen ymmärtää oikein. Vaikka muurahainen on voimaton kun vertaa ihmiseen, niin silti se on viisas. Kuten kerroit omaan kokoon suhteutettuna, se on voimakas. Mekin olemme riittävän voimakkaita ja kun käyttää viisautta esim. isoa kiven pystymme siirtämään käyttäen vaikka vipuvartta hyväksi, vaikka ilman vipuvartta se ei hievahda. Toinen merkittävä kohta, jossa meidän silmissä vähäinen muurahainen on meidän opettaja:
Yksittäinen muurahainen ei ole viisas. ’Viisaus’ on monituhantisen muurahaisyhteisön ominaisuus.
Raamatun sananlaskujen kaltaisia on varmaan maailman joka kolkassa. Miksi ne olisivat parempia ja pyhempiä kuin vaikkapa nämä: ”Nukkuvalla leijonalla on hampaat. – Laihakin elefantti on metsän herra. – Ei niin laihaa hyeenaa ettei se vuohta nujertaisi. – Jos jänis tanssii koiran multakasalla, sillä on varmasti leopardi selässään. – Kun rotta härnää kissaa sillä on kolo lähellä. – Pysy hiljaa, sanoi sammakko elefantille.”
Itselleni riittää Pyhä Raamattu, joten muut viisauskirjallisuus on minulle vierasta. Muurahainen muistuttaa minua sinnikkyydestä, ahkeruudesta ja lujatahtoisuudesta.
”Muurahainen muistuttaa minua sinnikkyydestä, ahkeruudesta ja lujatahtoisuudesta.” Yksittäisessä muurahaisessa ei ole näitä ominaisuuksia. Ne toteutuvat vain muurahaisten suuressa joukossa.
Tämä voisi olla esimerkki siitä, mitä olen pidempään halunnut selittää. Raamattu ei ole erehtymätön vaan sen kirjoittajat ovat käyttäneet tavallisten ihmisten erheellisiäkin mielikuvia sanomansa ilmoittamiseen. Raamatussa poiketaan usein ’tosiasioista’, jotta ’totuus’ välittyisi ymmärrettävällä tavalla.
Martti Pentti, minulle Raamattu on kokonaan Jumalan sanaa ja kokonaan totta. Olen jossain vaiheessa kysynyt sinulta, että mikä (tai mitkä) Raamatun luku on sinun mielestä Jumalan sanaa ja varmasti totta; mikä? Luotatko omaan viisauteesi enemmän kuin Raamattuun?
”Mikä Raamatun luku on sinun mielestä Jumalan sanaa ja varmasti totta?” Nämä asiat eivät mielestäni kuje rinnakkain. Joonan kirja on esimerkki Raamatun kirjasta, joka on minulle hyvin syvällisesti Jumalan sanaa vaikka se on juoneltaan mitä ilmeisimmin mielikuvituksellinen taru. Luotan luonnontieteelliseen tietooni ja havaintoihini enemmän kuin Raamatun kaikkiin kuvauksiin luomakunnasta. Tiedolla on vähän tekemistä viisauden kanssa. Raamatun viisauden kanssa en tohdi lähteä kilpailemaan.
Martti Pentti, kiitos omakohtaisesta ja suorasta vastauksesta kysymykseeni.