Jumalan sana raivaa tien Jumalan valtakunnan tulolle

Tarja

Kiitos kommentistasi.

Jokainen lauselma on nähtävä omassa tilanteessaan.

Mikäli näin ei menetellä, niin tuloksena on juuri sllaisia koko sanoman päälaelleen kääntäviä väitteitä, kuten sinunkin puheenvuorossasi tulee näkyviin.

Tästä väärään ympäristöönsä panemisesta on yhtä pätevää esim väite, että Raamatussa muka sanotaan, ettei ole Jumalaa. Onhan tämä lause kahdessakin kohdassa Psalmien kirjassa:

Psalmit:

14:1 ”Ei ole Jumalaa.”

53:2 ”Ei ole Jumalaa.”

Mutta kun tämä sitten pannaan oikeaan ympäristöönsä, niin huomataan, että tuo lause kuuluu Jumalan vastustajien suuhun.

Psalmit:

14:1 Hullu sanoo sydämessänsä: ”Ei ole Jumalaa.” Turmiollinen ja iljettävä on heidän menonsa; ei ole ketään, joka tekee, mikä hyvää on.

53:2 Hullu sanoo sydämessänsä: ”Ei ole Jumalaa.” Turmiollinen ja iljettävä on heidän väärä menonsa; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on.

Otan tähän muutaman raamatunlauseen, joissa ilmenee, miten kaksikin juutalaista saarnaajaa, Johannes Kastaja ja rabbi Jeesus Nasaretilainen puhuttelevat sellaisia, jotka eivät tahtoneet kääntyä Jumalan valtakuntaan aitoon juutalaiseen värikkääseen tyyliin kuuluvin puhutteluin.

Sekä puhuttelijat että puhuteltavat olivat yhtä lailla juutalaisia ja jopa heidän keskuudessaan toisinaan leiskuva kielenkäyttö on aivan aidon juutalaisen keskustelutilanteen ilmaus.

Kyseessä siis ei ole pätkääkään kysymys minkäänlaisesta antisemitismistä tai juutalaisvihasta, vaan arkirealistisesta välähdyksestä aitoon tuonaikaiseen juutalaiseen keskusteluun silloin, kun haluttiin vakuuttaa toisin ajattelevia jossain värikkäässä debatissa.

Matteuksen evankeliumi:

3:7 Mutta nähdessään paljon fariseuksia ja saddukeuksia tulevan kasteelle hän sanoi heille: ”Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaista vihaa?

23:33 Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon?

Luukkaan evankeliumi:

3:7 Niin hän sanoi kansalle, joka vaelsi hänen kastettavakseen: ”Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on teitä neuvonut pakenemaan tulevaista vihaa?

Tarja

Kiitos kommentistasi.

Juutalaisuudessa oli puokentoistakymmentä erilaista koulukuntaa Jeesuksen julkisen toiminnan aikana. Näistä kolme tunnetuinta olivat Fariseukset, Saddukeukset ja Essealaiset. Esimerkiksi historioitsija Josefus käytti näistä koulukunnista nimitystä ”filosofinen koulukunta” kreikankielisen kulttuurin piiriin kuuluvalle roomalaiselle sivistyneistölle.

Fariseusten erityinen merkitys oli siinä, että he painottivat ylösnousemusta enemmän kuin toiset, kun taas Saddukeukset olivat innokkaimpia sanomaan, ettei ole olemassa kuolleitten ylösnousemusta.
Kerran Knessetin eli Suuren neuvoston edessä Paavali sanoi kuuluvansa fariseuksiin eli juuri tässä merkityksessä, että hän uskoi ruumiin ylösnousemukseen ja uuden maailmanajan tulevaisuuteen.
Paavali oli aikaisemmin ollut Jeesuksen vastustajien joukossa ja silloin hän suorastaan vainosi kristittyjä. Kohtaamansa näyn perusteella hän kuitenkin huomasi elämänsä menneen harhaan ja niinpä Ananias niminen kristitty kastoi hänet Damaskossa. Näin vanoamismatkalle lähtenyt mies palasikin vainoamansa liikkeen kannattajana.

Fariseuksia oli noihin aikoihin noin kuutisen tuhatta henkeä. Joten kovin suuri heidän ryhmänsä ei ollut, mutta heidän vaikutuksensa oli kokoonsa nähden huomattavan suuri aikansa henkiseen ilmapiiriin.

Hietä syytettiin siitä että erottautuivat muista pitäen itseään parempana kuin toisia. En kuitenkaan ole varma onko tämä lunnehdinta oikea. Niin harva julkisuuden ihminen nimittäin käytti itsestään tätä nimitystä.

Saddukeusten erityispiirre oli siinä että he olivat eräänlaisia konservatiiveja, jotka pitivät vain Viittä Mooseksenkirjaa eli Lakia eli Tooraa ainoana Raamattuun kuuluvana kirjallisuutena.

Essealaiset olivat enemmän omiin piireihinsä suuntautuneita ja tästä johtunee etteivät he paljoakaan liikkuneet samoissa paikoissa kuin toimintansa suurten kansanjoukkojen keskuudessa esiintyvät Johannes Kastaja ja Jeesus Nasaretilainen.

Seppo

Yhtä lailla muinaisessa Orientissa kaikkien suurten oppineitten kannanotot olivat homoseksuaalisuutta vastaan. Näin myös Tooran lauseet liikkuivat oman aikansa huippuajattelijoitten ratoja.

Paavali oli hyvin perehtynyt sekä heprealaiseen että kreikkalaiseen tietämykseen. Myös Paavalin ajan parhaiden kreikkalaisten filosofien opetus oli täysin samalla linjalla kuin Paavalin.

Harvoin nykyajan keskustelussa tiedostetaan että vielä muutama vuosikymmen sitten noin 5/6 maailman väestöstä on elänyt maissa missä homoseksuaalisuus on kielletty. Nyt muutama maa on poistanut kiellot ja muutama maa puolestaan on ottanut jyrkemmän linjan homoseksuaalisuuteen, joten minulla ei ole ajan tasaisia lukuja esittää. Edelleen on maita, missä maksimirangaistus homoseksuaalisuudesta voi olla kuolemanrangaistus.

Tässä on yksi noista asiaa käsittelevistä jutuista.

https://www.qx.fi/yhteiskunta/240471/naissa-maissa-homoudesta-voidaan-rangaista-kuolemantuomiolla/

Seppo

Asenteemsi dogmeja kohtaan on ennakkoluulojen synnyttämän informaatiohälinän vääristämää. Myös puhdasoppisuuden ajan suurten dogmaattisten teosten kirjoittajat olivat erittäin hyvin tietoisia jokaisen raamatunkohdan omasta aikahistoriallisesta yhteydestään.

Kuvitelma siitä, että he muka olisivat olleet aikahistoriasta tietämättömiä tai piittaamattomia, perustuu yksinomaan virheellisten ennakkoluulojen aiheuttamaan asenteelliseen tyhmyyteen, jossa ei omaa laiskuuttaan olla vaivauduttu lukemaan heitä edes sen vertaa, että ymmärrettäisiin heidän ajatuksiansa, mitä he ihan oikeasti halusivat sanoa.

Keskustelu ”universaaleista” oli yksi keskiajan suuria filosofisia keskustelun aiheita.

Vastakkain olivat realistit ja nominalistit.

Realistien mielestä universaalit olivat reaalisia. Yleiskäsitteellä siis oli jokin reaalinen pohja, jota yleiskäsite ilmaisi. Näin se liikkui vähän samoilla linjoilla kuin platonismin oppi ideoista, misä vain ideat ovat reaalisia ja kaikki yksittäiset tuolla ideaa kuvaavalla sanalla ilmaistut asiat tai esineet ovat vain tuon idean varjoja.

Nominalistien mielestä yleiskäsitteet ovat vain nimityksiä ilman, että niillä olisi mitään reaalista vastinetta eli perusesinettä tai -asiaa ideoiden maailmassa.

Huomaa, että tämä keskiajan vuosisatojen aikainen teoreettinen pohdiskelu oli suoraa jatkumoa muinaisesta kreikkalaisen filosofia aikoinaan pohtimista kysymyksenasetteluista. Erona on vain yli tuhannen vuoden pohdiskelua eteen päin kehittäneitten nerokkaiden aivojen uutteran työn tuoma käsitteiden syvempi, monipuolisempi ja monia käsitteitä täsmentävävien loogisten rakenteiden löytyminen, joka puolestaan loi teoreettiset työvälineet länsimaisen sivistyksen kehittymiseksi myös teknisesti, taloudellisesti ja aineellisesti oman aikansa johtavaksi kulttuuriksi.

Valitettavasti vain ”valistuksen” aika sokaisi useampia myöhempiä sukupolvia näkemästä kenen olkapäillä he istuvat maailmaa eteenpäin katsoessaan. Näin on syntynyt sellaisia ylilyöntejä, missä ei enää nähdä koko maailmaamme yhtenä kokonaisuutena, vaan uhmapäissään riehutaan omia elämänperusteita vastaan.

Seurauksina mm luonnon riisto, toisten kansojen sorto ja taloudelinen riisto jne.

Ikäänkuin ei aikuiset miehet tietäsi jo luonnostaan, ettei kaksi miestä tai naista voi saada jo periaatteessa lapsia ja olla näin tarkoitettu elämän jatkumiseen täällä, saatikka kuinka itse Luoja ja Jumala on erittäin selvästi kieltänyt nämä luonnottomuudet ja antanut kokonaisten kaupunkien ja yhteiskuntien hävitä näistä syistä.

Nyt eletään sitä aikaa kuten siellä ennustettu: ” Tieten he eivät tahdo tietää…väkevä eksytys, etteivät ottaneet rakkautta totuuden puoleen…,” jne.

Kyllä moni tuntee ja tietää. Ainakaan ei voi kiistää. Ajanhenki on vaan kova ja sen kunnian menetys kovin pelko. Sen murtaa vain Paavalinkin opettama Kristuksen oppi.

Asenteeni krist. Dogman Ei perustu mihinkään informatiohälinään vaan vuosikymeniä asiaan kohdistuneesen mielenkiintoon kautta monen monia tuhansia sivuja historiallisia ja eksegeettisiä akateemisia tutkimuksia ja etenkinheprealaisten rabbienomia tulkintoja.
Viimeiset raskaasti riidanalaiset dogmat vahvistettiin satoja vuosia jKr. ja niinpä mm: John Allegro kyynisesti totesi: ”On täysin mahdoloista että väärä puoli voitti.”
Universalilla en tarkoitanut mitään filosofista universalismia/universaali vaan vain sitä,että Jeeuksen ja Paavalin selvästikin pienelle sisäpiirille tarkoitetut lauseet yleistettiin koskettamaan muka koko mailmaa.
Uudenkaan ajan dogmaatikoila ei tietenkään ollut käytetävissään sitä tietoa,mitä tiedemiehillä on tänään. Mutta fundamentalistit ohittavat tosiasiat ja tukevat tuhansia tai satoja vuosia vanhoihin tulkintoihin.

Mitäs vartenjh luulet S amuleKettune että miehelläkin on nännit? Jos et tiedä niinkerronsen johjtuvansiitä,että nainen on miehenkin alkumalli eli mies onotettu naisesta eikä päinvastoin. Geneis kertomuksen adam oli androgyyni alkuihminen, johon kehitettiin synnyttämään kykenevä kohtu eli chavvah eli ’eeva’,josta tulkin k a i k e n elävän äiti,siis myös ensimäisen varsinaisen miehen, äiti. Siksi miehellä on yksi naisen sukukromosomi X mutta naisella ei yhtään miehen Y:tä joka on vain X kromosmin surkastunut mutaatio, josta X:n yksi sakara on pudonnut pois-.

Ihan varmasti Jumala ei ole tehnyt virhettä, luodessaan miehen ensin ja sitten sen kylkiluusta avun ja kumppanin hänelle, naisen. Kummankin kroppa ja mieli ovat hyvää luomistekoa ja tarkoitusta varten. Onhan se ihmisen langennutta röyhkeyttä nousta tätä vastaan ja kapinoida muuttamalla ikiaikaista sukupuolen erilaisuutta, jota ei kumminkaan voi pohjimmiltaan tehdä, kiitos Luojan. Päätä ei voi vaihtaa, omatunto ei anna myöskään rauhaa, sillä jos hyvä luomisjärjestys on menty rikkomaan.

Jumala on sanansa mukaan järjestyksen Jumala ja Isä. Sieltä ei saa mitään epäjärjestyksen kuvaa miehen ja naisen olemuksesta ja asemasta. Kaikki muutokset ja luonnottomuudet ovat meidän ihmisten tekoa, jota Hän ei siunaa.

”Ihan varmasti Jumala ei ole tehnyt virhettä, luodessaan miehen ensin ja sitten sen kylkiluusta avun ja kumppanin hänelle, naisen”

Juu,eivät elohimit varmaankan ole virheitä tehneet kun osasivat muokata andorogyynistä alkuihmisestä yksineuvoisen. Tätä muokausta ei toki tehty mistään kylkiluusta, jota heprean sana t s e l a ei edes merkitse eli virheen ovat tehneet kääntäjät. Ja nainen oli ennen miestä, sillä nainen se on joka miehen synnytti.
Ja näin se myös tieteellisesti menee. Luepa Kettunen hieman ihmisen kromosomeista ja endokrinologiasta eli sikiöiden hormoonitoiminnoista ja sukupuolisesta kehityksestä, mikä alkaa aina ensin naisellisena kehityssuuntana !!!!
Eli kyllä se on maa joka kiertä aurinkoa eikä päinvastoin,näin vertauskuvallisesti sanoen. Tieteellisille tosiasioille et voi mitään.

Seppo

Miten saatat tehdä sellaisen kömmähdyksen, etteikö muka tzela: צֵלָע , ṣe·la‘ , merkitsisi kylkiluuta.

Sehän merkitsee sekä kylkeä että kylkiluuta.

Englanninkielisen sanakirjan vastineet ovat: rib, side

Uudessa NASB Translation käännöksessä sillä on seuraavia vastineita.: boards (3), chambers (1), hillside* (1), leaves (1), one…another (1), rib (1), ribs (1), side (15), side chamber (1), side chambers (10), sides (5), walls (1).

Seppo

Näyttää myös ettet hallitse kielenkäytön perussääntöä, jonka Wittgenstein määritteli: ”Don’t ask for the meaning, ask for the use”, kun käännät Israelin Pyhän monikossa ikään kuin kyseessä olisi polyteistinen uskonto.

Seppo

Aivan selvästi näkyy, että sinulle on täysin epäselvää mitä dogmit merkitsevät, kun käytät niiden määrittelyyn virheellistä arviointiperustetta. Sinä tarkkailet vain ulkonaisia sanamuotoja, muttet huomaa koko opin perustavaa keskeistä olemusta elävän Jumalan toiminnan kuvauksena.

Näin ollen esimerkiksi väitteessäsi: ”Viimeiset raskaasti riidanalaiset dogmat vahvistettiin satoja vuosia jKr. –”, osoitat tämän selvästi.

Ajattelutapasi on kuin sellaisella joka kivenkovaan väittää, ettei iso kangasmetsässä ylväästi kohoava honka muka olisi sama puu joka aikoinaan parikymmensenttisenä nosti ensimmäisiä versojaan näkyviin maan kamarasta.
Ja kun tällainen sitten on ”tieteellisesti” osoittanut, ettei kyseessä voi olla sama puu, koska toinen on 20 cm pitkä ja toinen 30 metrinen. Niissä on myös eri määrä neulasia, eri määrä oksia ja juuretkin ovat aivan eri pituisia, samaten rungon paksuus on aivan toista kuin toisessa jne.

Ota huomioon että teologisesti ottaen meidän Jumalamme on tasan tarkkaan sama Jumala, kuin uskon isällä Aabrahamilla oli, profeetoilla oli ja apostoleilla oli ja joka itse on ottanut olemukseensa ihmisyyden Neitsyt Mariassa syntyen ihmiseksi, eläen meidän keskellämme, meidät sovittaen Golgatan ristillä, ylösnousemuksessaan osoittaen elävänsä ja monin tavoin on tuonut ilmi oman Jumalallisen kunniansa eri aikoina eri sanoin ilmaistuna, koska kunkin ajan kulttuuriympäristö on vaatinut juuri tuohon kulttuuritilanteeseen liittyviä mielekkäitä vastauksia.

Tämän keskustelun johdantona olevassa blogissani tuon esille sen miten sama Jumala yhä edelleen vie sanaansa eteen päin erilaisten raamatunkäännösten kautta tuomalla sanansa ymmärrettäväksi juuri näiden kansanryhmien elämässä.

Joten mielikuvasi aidon kristillisen dogmin olemuksesta on pahasti vinossa. Tarkastelet yksittäisiä ilmaisuja näkemättä metsää puilta.

Toivon että vapaudut näkemään dogmien aidon merkityksen niin, että opit näkemään jokaisessa aidon uskon ilmauksessa yhden, pyhä, yhteisen eli katolisen eli maailmanlaajuisen kristikunnan uskon ilmauksena, niin että Jumala saa kunnian ja ylistyksen ja voit heittää monoliittiset vääriin ennakkoluuloihin perustuvat lukkoon lyödyt väärinkäsityksesi ohi menneitten väärinkäsitysten roskakoriin.

Kun tällä tavoin vapaudut ja avaudut näkemään Jumalan ilmoituksen meidän ihmisten keskellä sukupolvelta toiselle menevänä aina ajankohtaisena ja aina voimassa olevana Jumalan huolenpitona ja uskon rohkaisuna, niin silloin myös uskallat avautua antamaan kunnian kaikille ennen meitä uskossa eläneitten uskon rohkeuden ilmauksille. Näet mitä tämä sama Jumala toimii meidänkin keskellämme yhtä lailla kuin puhdasoppisuuten teologisena kultakautena, jolloin määritelmien syvällisyys ja Jumalan armon ylenpalttisen voiman osoittaminen saavutti valtaisia vuorenhuippujakin korkeamman tason.

Tsela ei merkitse kylkiluuta vaikka väärä käännös on löytänyt tiensä’ joihinkin sanakirjoihinkin. Tsela tulee verbistä kallistua ja tarkoitti esim. ontumista kun ontuva kallistui toiselle sivulleen. Kun esim. Mooses meni vuoren toiselle sivulle (tsela) niin hän ei mennyt vuoren kylkiluulle. ”Kylkiluuksi” käännettynä tsela esiintyykin v a i n Raamatun tässä yhdessä kohdassa. Kaikki muut käytöt merkitsevät jotain muuta kuin kylkiluuta.

Jos Dogman synty on ollut noin mutkaton ja yksiseliiteinen kuin Matias esität,niin miksi ihmeessä eri dogmeista kiisteltiin verisesti vuosisadat? Ei mene läpi. Pelagius, Donatius tai Areios ovat aivan hyvin saattaneet olla oikeassa. Kirkkopolitiikka, valta ja raha ja keisarikin määräsivät paljon silloin kuten tekevät yhä tänään.

”…kun käännät Israelin Pyhän monikossa ikään kuin kyseessä olisi polyteistinen uskonto.”

Mitä? Missä? Mitä sekoilet? Vai vedätkö taas punaista silliä muiden lukijoiden nenää varten?

Seppo

Viittaamasi oppikiistat ovat, mäntyvertausta jatkaen, tapauksia, joissa joku alkaa männystä väittämään että sen muka pitäisi ollakin koivu.

Kautta aikojen on varjeltu sitä, että kristillinen kirkko saa olla aidosti. Kirkko ja että Kristuksen evankeliumi saa päästä vapaasti esille.

Näennäisesti noissa keskusteluissa on asia toisinaan hyvin pienestä kiinni, mutta noiden ilmausten takaa paljastuukin kokonaan toinen todellisuus. Tuohon epäjumalanpalvelukseen kääntymistä ei hyväksytä, vaan pidetään kiinni alkuperäisen uskon ilmauksesta uudessa kulttuuritilanteessakin.

Seppo

Itsepäs käytit Pyhästä Jumalastamme nimitystä ”elohimit”, joka on polyteistinen monikkomuotonsa takia ja epäjumalista puhuva pienen alkukirjaimen takia. Joten joissakin tapauksissa pienetkin muutokset vaihtavat puolta onko Jumalan tai Saatanan puolella.

Seppo

Sanojen merkityskentät ovat erilaisia eri kielissä. Jokaisessa myös annetaan johdettuja merkityksiä eri tavoin. Esimerkiksi ”vuoren kylkiluu” tarkoittaa vuoren jotain sivuharjannetta, ”huoneen kylkiluu” voi tarkoittaa esimerkiksi sen rakentamisen lautoja tai lankkuja, toisinaan talon sivu-uloketta, vrt nykyajan ”elintasosiipi” vanhoihin taloihin kylkiäisiksi rakennettujan.

Tarja

Puheet siitä milloin otettiin käyttöön sana kristitty on eri asia kuin milloin Jeesuksen opetuslapssipiiri on saanut alkunsa.

Asiasisällön kannalta kristitty -sana tarkoittaa niitä, jotka kasteen välityksellä on otettu Jeesuksen opetuslapsiksi. (Matti. 28:18-20)

Jeesuksen seuralaisten joukossa kreikankielisten osuus tuli riittävän suureksi sanan kristitty käyttöön otolle ensimmäisenä Syyrian Antiokiassa. Jerusalemissa heidän määränsä tuli niin suureksi Pietarin seuraajan Jaakob Vanhurskaan aikana, joka tästä syystä oli ensimmäinen Jeesuksen opetuslasten johtoon vihitty, joka otti käyttöön kreikankielestä peräisin olevan piispa -sanan.

Sanat messiaaninen ja kristitty eivät missään mielessä ole sisällöllisesti kaksi eri asiaa, vaan saman asian toteaminen kahdella eri kielellä.

Jo Aleksanteri Suuren ajoista alkaen kreikan kieli tuli juutalaisten keskuudessa runsaaseen käyttöön kansan asettuessa asumaan Pyhän maan ulkopuolelle. Jo kolmannen vuosisadan aikana eKr. tuolloinen Raamattu eli nykyinen Vanha testamentti käännettiin kreikaksi. Joten Messias oli heille jo tuolloin Kristus ja Joosua oli heille Jeesus.

Esim. Jeesuksen aikana yksistään Rooman maailmanvallassa asui juutalaisia noin 7-9 miljoonaa kreikankielistä eri puolilla valtakuntaa, sen lisäksi vielä valtava määrä Isossa itäisessä naapurissa eli Parttiassa joka tuolloin ulottui aina nykyiseen Intiaan asti oli myös lukematon määrä kreikkaa puhuvia juutalaisia. Samaten Egyptistä etelään ja länteen asuvien joukossa eli tuolloisessa ”Etiopiassa” asui suuri määrä kreikankielisiä juutalaisia.

Joten tietosi Anatoliasta on asiallisesti pieni heitto, mutta kielellisen kysymyksen takia virheellisille perusteille rakennettu teoria. Sen esittäjä ei ole tuntenut aitoa kirkon historiaa eikä myöskään tuon ajan juutalaisten kielitilannetta.

Herodes Suuri oli pelätty hallitsija. Kreisari Augustus nauroi hänestä, että on turvallisempaa olla Herodeksen sika kuin hänen poikansa, kun hirmuvaltias oli tapattanut vaimonsa ja poikansa mutta koska juutalaiset eivät syö sikoja niin ne ovat turvassa aina siihen asti kunnes joku pakana tuli paikalle ja tarvitsi lihaa.

Mielestäni Beetlehemin lastensurma sopii siihen kuvaan mikä meillä on Herodeksen oikukkaasta hallinnosta. Samaten se perinne Kairossa olevasta juutalaiskorttelista, johon Pyhä perhe meni asumaan Egyptin pakonsa aikana. On nimittäin muistettava että Joosef oli Daavidin jälkeläisiä, jotka joka kerran olivat paenneet Herodeksen mielivaltaa Juudeasta Nasaretin tienoille, joten varuillaan oli kasvanut jo äidinmaidosta alkaen.

Puheet Paavalista roomalaisten kätyrinä eivät sovi mihinkään historiallisesti pätevään aineistoon. Paavali oli kotoisin Tarsosta ja oli hellenistijuutalainen. Samasta kaupungista oli aikoinaan lähtenyt myös stoalaisuus roomalaisten keskuuteen. Keisari Marcus Aurelius oli stoalainen, joka vainosi kristittyjä. Joten jo yksistään tämä riittää kumoamaan väitteen siitä, että Paavali muka olisi ollut Rooman kätyri.

Paavali oli saanut Rooman kansalaisuuden perintönä vanhemmiltaan. Tästä oli apostolille hyötyä, kun hän ammatikseen harjoitti kansainvälistä teltanvalmistusta ja kulki markkinoiden mukaan eri puolilla imperiumia. Samalla hän saattoi myös yhdistää evankelioinnin näihin jokapäiväistä leipäänsä hankkiakseen tekemiinsä ”virkamatkoihin”.

Essealaisten kiivailu Roomaa vastaan ei alkuunkaan sovi Paavalin avoimeen roomalaisen maailmanvallan elämänmuodon kohtaamiseen.

Paavalihan oli sydämensä pohjasta aito juutalainen, aikansa etevimpiin kuuluneen oppineen Gamalielin oppilas, joka puolestaan oli kuuluisan Hillelin lapsenlapsi.

Hän oli samaan aikaan myös aidosti kreikkalaisen kulttuurin eli hellenismin sisäistänyt henkilö, joka hallitsi kreikkalaisen retoriikan täysin suvereenisti. Tuo Paavalin puhe ”valheesta” on oikein tyypillinen kreikkalaisen reettorikoulun opettamista nikseistä muotoilla sanansa mahdollisimman vakuuttavasti.
Siinähän sanotaan, että kaikki, mitä puhuja sanoo, on totta. Mutta kuvitellen, että jos se jostain syystä muka ei olisikaan totta, niin siltikin se ajaisi juuri sitä asiaa, jota puhuja yrittää opettaa kuulijalle.
Ajeteltakoon jonkun johtajan seinällä olevaa taulua ja siinä olevaa kahta pykälää:
1§ Johtaja on aina oikeassa ja
2§ jos jostain syystä johtaja ei sattuisikaan olemaan oikeassa, niin siinä tapauksessa edellä mainittu 1§ astuu välitömästi voimaan.

Tuosta miten essealaisten ja Paavalin välillä ei voinut olla mitään tekemistä, osoittautuu jo siinä, että Paavali oli ollut fariseus. Nuo liikkeet eivät voineet tehdä mitään yhteistyötä.

Seppo

Teoriat Johannes Kastajasta tai Jeesus Nasaretilaisesta muka essealaisena ovat peräisin siltä ajalta kun Qumranin löytöjä ei vielä ollut ehditty tutkia.

Mutta jo esimerkiksi 1960 suomeksi julkaistussa Qumran -kirjassa on selkeästi tullut esille että noiden liikkeiden sisäinen rakenne ja niin teologinen kuin ideologinen sanoma ovat täysin erilaisia. Kaikki yritykset samaistukselle kaatuvat lähteiden antamaan täysin eri suuntiin vetävien ideoiden ristiriitaan.

Jeesuksen viimeinen ehtoollinen oli toki essealaisen omistamassa talossa. Tuon liikkeen maallikkoveljet nimittäin ylläpitivät melkoisen huomattavaa majatalotoimintaa, joten heidän luotaan oli helppoa saada tarvittavat toimitilat tuota ateriaa varten.

Minä en usko Jeesuksen seuranneen aurinkokalenteria, koska hän osallistui nimenomaan kansan valtaenemmistön järjestämiin juhliin, kuten Johanneksen evankeliumista erityisen selvästi tulee ilmi. Noista kahdesta järjestelmästä ei voinut tehdä mitään musta tuntuu sortin sekayhdistelmää, vaan jos alkoi yhdellä ärjestelmällä niin piti mennä samaa koko kirkkovuosi läpi.

Jotta järjestelmien erojen vaikutus vuoden ajankohtiin tulisi selväksi, niin vertaa asiaa bussin vaihtoon.
Eihän bussiakaan voi vaihtaa niin että hyppää ulos ensimmäisestä Hämeenlinnassa ja saman tien hyppää sisälle seuraavaaan bussiin Hollolassa.

Radikaalisti yhteisiä piirteitä on huomattavasti enemmän kuin eroja ja on huomattava että oltiin uudessa tilanteessa mikä edellytti uuusia asenteita myös essealaisilta.
Eli Jeesus reformoi tarvittavasti liikettä valmistauduttaessa valkeudenlasten sotaan kohti pimeyden lapsia. Jeesuksen näki essealaisena jo Voltaire kauan ennen teosofeja, hän perusti Filonin kuvaukseen.

Haihattelut Jeesuksesta essealaisena kaatuvat täyteen mahdottomuuteensa tuon ajan juutalaisten liikkeiden keskinäisiä linjauksia tarkasteltaessa.

Aikoinaan radikaalin suomalaisen stalinistikommarin olisi ollut helpompi sanoa, että fasismi on hieno liike, kuin yhdistää fariseusten ja essealaisten uskonnollisia näkemyksiä. Niinpä kun Jeesus sanoi, että nimenomaan fariseukset edustivat Tooran eli Mooseksen Lain oikeaa tulkintaa, niin tuolla hän osoittautui täysin toiseen suuntaan liikkuvat liikkeen olevan häntä lähempänä, joten sellainen kuvitelma että Jeesus muka olisi ollut essealainen on täysin ulossuljettu.

Matteuksen evankeliumi:

23:2 sanoen: ”Mooseksen istuimella istuvat kirjanoppineet ja fariseukset.

Tarja

Meillä on hyvin erilainen käsitys Nasaretin historiasta. Historiassahan on kerrottu, miten osa Daavidin suvusta pakeni sinne Herodeksen vainoja. Tähän liittyy myös Joosefin ja sitä kautta myös Jeesuksen elämänhistoriaan Nasaretin kaupunki.

Samaten meillä on eri käsitys Beetlehemin lastenmurhan historiasta.

Nasarealaisuus erillisenä liikkeenä on tässä kohdassa keskusteluamme asian ulkopuolelle jäävä juttu, koska nuo liikkuvat ajallisesti myöhempänä kautena. Syy-seuraus ketjussa nuo myöhemmät jutut ovat seurausta keskustelumme aihetta koskevasta reaalisesta Nasaretin kaupungista.

Tarina Paavalista muka essealaisuudessa poikenneena on tuulesta temmattu. Sen on sepittänyt sellainen, jolla ei ole pienintäkään halua seurata historian kuvauksissaan minkään maailman historiallisiin dokumentteihin perustuvaa kertomusta.

Paavali ei suinkaan perustanut omaa uskontoaan, vaan koko ikänsä pysyi identiteetiltään hellenistijuutalaisena, joka oli kohdannut ylösnousseen Jeesuksen ja halusi kaikessa pysyä hänelle uskollisena.

Miten paljon rabbi Paavali on vaikuttanut mm toisten kansojen keskuudessa olevien juutalaisten elämää säätelevän Nooan poikien lakia koskeviin tulkintoihin, voimme todeta kuinka noihin aikoihin vilkkaastikin keskustellussa kysymyksessä Paavalin edustama linjaus on nykyisin koko maailman juutalaisuutta ajatellen vallitseva Nooan poikien lain tulkinta. (Tätä kysymystä valotti Jerusalemin yliopiston professori David Flusser Lapinjärvellä viikon seminaaria pitäessään 1980 -luvun puolivälissä.)

Tulkintasi Paavalin sanoista, muka oman uskon luomisesta, on täysin tilanteen väärin käsittämiseen perustuva mittasuhteiden sekottaminen. Paavali ei puhunut uskosta Jeesukseen yleisenä oppina, vaan hän kertoi ainoastaan, että juuri hän on noille kirjeen vastaanottajille ollut julistamassa evankeliumia, ja että juuri hänen kauttaa nuo kuulijat ovat tulleet uskosta osallisiksi. Yhteisestä uskota, joka ei ole mikään privaattijuttu vaan kaikkien kristittyjen yhteistä elämistä yhteisestä Vapahtajasta.

Essealaisuus nimitys ei ole otettu kirjapprofeetta Jesajan nimestä.

Essealaiset ovat hepreaksi אִסִּיִים , ’i·ssi·jijm,

Jesaja on hepreaksi יְשַֽׁעְיָ֣הוּ , jə·ša‘·jā·hū,

Iisai on hepreaksi יִשָׁ֑י , ji·šāj.

Yhtäläisyys essealaisten ja Qumran -liikkeen välillä on mahdollinen, mutta ei varma. Jo 1970 -luvulla tutkijaseminaarissa totesimme kuinka on metodisesti tärkeää pitää nuo käsitteet erillään, vaikka saattaakin olla mahdollista että jotain yhteistä noilla liikkeillä on.

Sekotat pahasti aikahistorian yli sadalla vuodella yrittäessäsi vetää yhteen Qumran -liikkeen Vanhurskauden opettajan ja Pietarin seuraajan Jerusalemin seurakunnan johtajana Joosefin pojan tämän ensimmäisestä avioliitosta, Jaakob Vanhurskaan.
Ero on niin suuri, kuin jos kuningar Viktorian jälkeläiset: serkukset Englannin kuningas, Saksan keisari ja Venäjän tsaari olisivat nykyisin vallassa ei vain Englannissa vaan myös Saksassa ja Venäjällä.
Paperilla ero näyttää pieneltä, mutta käytännössä virhe on samaa luokkaa kuin sekottaa Nikolai II ja Putin samaksi henkilöksi.

Muslimien käyttämä nimi Isa on syyrialainen muoto Jeesus-nimestä. Näkyy että Muhammedin ja hänen aikalaistensa arabialaisilla kansainvälisellä kauppaketjulla oli yhteyksiä Syyrian suuntaan.

Jeesus nimi puolestaan on noin tuhat vuotta vanhempi ääntämismuoto meidän nykyisessä Raamatussa esiintyvälle Joosua nimelle. (Heprean kielen ääntäminen on muuttunut ensimmäisen vuosituhannen jälkipuoliskolla ja vokaalit alettiin merkitsemään vasta vuosina 800 – 1 000 AD. Vrt kreikan Stefanos, latinan Stefanus ja tästä nykyinen ranskankielinen nimi Etienne ! Täysin kielilakien mukainen sanan kehitys.)

Kirkon historian tutkimus on aina pyrkinyt tuomaan esille totuuden ja vain totuuden. Tähän meitä kannustaa myös se, että Jeesus on Totuus ja että Pyhä Henki on Totuuden Henki.

Historian tutkimuksemme on erittäin korkealla tasolla siksi, että jo alusta asti meillä on ollut pyrkimys tuoda esiin totuus ja vain ja ainoastaan tutuus, koska totuus vapauttaa meidät rohkeaan elämän toivoon ja kokonaisvaltaiseen uskon todellisuuden käsittämiseen.

”Jeesus on Totuus ja että Pyhä Henki on Totuuden Henki.”

Niinpä ja essealaiset kutsuivat itseään juurikin ’Totuuden tien kulkijoiksi. Myös lähes kaikki muut essalaisten ja qumranilaisten itsenimitykset olivat tismalleen samat kuin Ut.n Jeesuksen seuraajista käyttämät kuten ’pyhät’, ’veljet’ , ’Israelin jäännös’ , ’valitut’ , ’köyhät’ ja erityisen merkittävästi ´monet´ (kr polloi) . Jeesus kuolikin juuri ’monien’ puolesta.

Seppo

Nuo juutalaisten eri liikkeitten käyttämät samat nimitykset vain osoittavat, kuinka lähellä nuo eri suuntaukset lopultakin olivat.

Onhan kristillisyyskin alkuaan ollut juutalainen liike, toinen niistä tuon ajan noin puolestatoista kymmenestä eri liikkeestä, jotka selvisivät jatkoon Jerusalemin hävityksen 70 AD jälkeen. Vasta kun ylipapin rooli tuosta eteenpäin ei enää riittänyt kokoamaan koko kansaa, tuli aika valita toisaalta juutalaisten paavi eli ylirabbi ja toisaalta vastaavasti patriarkat ja paavit Jeesuksen seuralaisten puolella.

”Nuo juutalaisten eri liikkeitten käyttämät samat nimitykset vain osoittavat, kuinka lähellä nuo eri suuntaukset lopultakin olivat.”

Muuten jo hyvä , mutta tuo sana ’eri’ jää vaille perusteita. Yhteneviä itsenimityksiä on aivan liikaa ja ne ovat aivan liian eksaktisti samoja kuvataksen vain ’eri’ liikkeitä. Niinpä ei ole ihme,että Jeesus haukkuessan juutalaisia uskonnolisisa ryhmiä EI haukkunut essealaisia eli heitä joista uskova kirkkohitorioitsija Eusebeius käyttää mm. nimiä jessenit ja ossenit.

Tarja

Joulun vietto otettiin käyttöön kolmesataa -luvun puolessa välissä. Silloin se oli kirkon vastaus Rooman keisarin perustamaan toisen uskonnon juhlaan. Tuon pakanallisen juhlan vietto esti voimakkaasti kristinuskon leviämistä imperiumin keskeisiin asemiin.

Kun joulua sitten oli alettu viettämään Jeesuksen syntymän juhlana, niin tuon juhlan valtaus osoittautui menestykseksi, jo 300 -luvun vaihtuessa 400 -luvuksi Roomasta oli tullut virallisesti kristitty valtakunta.

Aikaisemmin Jeesuksen syntymää oli vietetty 6.1. noin vuoden 150 tienoilta alkaen Egyptistä alkaen. Tuolla sekin oli lähetystyön väline. Muutoin evankeliumi meni hyvin eteenpäin mutta tuohon juhlaan liittynyt pakanauuskonnon vietto jarrutti koko maan voittamista. Kun Juhlalle annettiin uusi kristillinen sisältö: Jumalan kirkkauden ilmestyminen ja siihen liittyen aiheet Jeesuksen kaste, Jeesuksen syntymä, viinin ihme, leivän ihme, Beetlehemin tähti ja Itämaan tietäjät maailmanlähetyksen ennakoijiksi, niin jo noin sadan vuoden sisällä Egypti oli voitettu Kristus-uskolle. Edelleen koptilainen (=egyptiläinen) kirkko on merkittävä tuolla. Esim Butros Butros (=Pietari Pietari) oli koptilainen YK:n pääsihteeri.

Pääsiäistä on vietetty jo Mooseksesta lähtien, helluntaita jopa ennen hänen aikaansakin,

Sapattia ja sen viettoon aukottomasti liittyvää uuden kuun juhlaa on vietetty jo ikimuistoisista ajoista alkaen. Ensiksi uuden kuun juhlaa ja siitä sitten neljäsosaa eli viikon jaksoon asettuvaa sapattia. Mooseksen ajoista alkaen se on alkanut saada uutta lisävoimaa jota edelleen monien profeettojen julistus on voimistanut.

Asetat vaikutushistorian kummallisesti kahteen eri kerrokseen ikään kuin toinen olisi otttanut toiselta jotakin, vaikka koko ajan kysymys on saman historian todellisuuden kehitys eri aikakausina. Väärästä kysymyksenasettelusta lähtien myös vääristyy asioiden oikea järjestys, kun ei tajuta, että kysymys on historiallisesta jatkumosta.

Kristillisen ajanlaskun aloittaminen ei ollut kannanotto juutalais-kristilliseen kalenteriin vaan yhteiskunnallinen kannanotto juliaaniseen kalenteriin: Rooman perustamisesta aloitettu laskutapa muutettiin tuolloin 500-luvlla oletettuun Jeesuksen syntyämän vuoteen.

”Seppo Heinola. Ai että Jeesuksen essealaisuuden todisteeksi kelpaa 1700-luvun ranskalainen filosofi? ”

Olkinukke, en sanonut noin, viittaamalla Voltaireen (Fredrik Suuren olisinvoinut mainita myös ) tarkoitin vain, minkä hyvin ymmärsit, ettei Jeesuksen essealaisuus ollut vain teosofien keksintö. Mikäli tosissaan haluaa tutkia Jeesus-liikkeen ja essealaisuuden yhtymäkohtia kannattaa lukea mm. Robert Eisenmanin, Herschell Shanksin, Johannes Lehmanin, Tapio Laineen, John Allegron ja Michaell Baigentin ja monen muun tutkimuksia. Nämä eivät ole 1700-luvun tutkijoita eivätkä teosofeja.
Jeesus noudatti essealaisten aurinkokaleteria ja Ut. käyttää mm. gematriaa mitä käyttivät juurikin myös essealaiset. Fundamentalisti Risto Santala kiinnitti aikanaan usein rehellisesti huomiota Qumranin yhteyksiin kristinuskon kanssa vaikka ei tohtinutkaan vetää tod.näk. asemastaan ja uskostaan johtuen lopullisia johtopäätöksiä.
Tärkein todiste minusta on 4Q246, jonka sisältö oli t piilossa lähes 30 vuotta:
” …on oleva suuri maan päällä …kaikki tekevät …palvelevat …ja hänen nimessään hän olkoon tervehditty Jumalan Poikana ja heidän pitää kutsuman Häntä Korkeimman pojaksi. ”
Luukkaan vastaavat sanonnat ovat evankeliumin 1 luvuissa jakeissa I \ 32- 35:

” Hän on oleva suuri ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman pojaksi …Sen tähden myös , se pyhä, mikä syntyy on kutsuttava Jumalan Pojaksi.

Tarkemmin myös täällä käydystä keskustelussa: https://www.kotimaa.fi/blogit/vertaus-miehesta-ja-vertaus-naisesta/comment-page-14/

Seppo

Sain kerran tehtäväkseni tehdä arvion Tapio Laineen kirjasta Teologiseen aikakauskirjaan. Totesin teoksen metodisesti täysin käsitteitä ja menettelytapoja sekoittavaksi. Esimerkiksi Jeesusta väitettiin 1860 -luvulla syntyneen joogan muunnoksen kannattajaksi, Jeesus muka käytti teknisiä välineitä, joita on ollut käytössä vasta vajaan sadan viimeisen vuoden aikana ja muutoinkin se on esimerkki siitä, miten asioita voi sotkea silloin, kun niitä lukee ymmärtämättä taustalla olevaa arkisen elämän tilannetta. Eivät halunneet julkaista kun huomasivat , minkä tason teos on kyseessä.

Mainitset myös John Allegron, joka työskenteli Qumran projektissa, mutta ei halunnut sopeutua työporukkaansa vaan alkoi sooloilemaan mm julkaisemalla oman versionsa yhdestä tekstistä vähää ennen kuin samasta tekstistä asiaa vuosia työstäneet saivat oman työnsä valmiiksi. Kyseessä siis oli räikeä välistäveto ja toiseksi tasoero oli valtava: hosaisun ja jämäkän tutkimuksen pohjalle rakentuvan työn välinen ero.

Sitten John Allegro joutui myös muutoin kritiikin kohteeksi. Monia puutteita nähtiin hänen työnsä tieteellisessä käsittelytavassa. Lopulta hänen tieteelliseen tasoonsa ei enää voitu luottaa, vaan hänet piti erottaa porukasta.

Joten tule pitkästyttävästi niin näytän vain näillä kahdella esimerkillä minkä tason ”tutkijoita” mainitsemasi henkilöt ovat.

Jo yllä klo 12:28 olen näyttänyt kuinka kuvitelmat Jeesuksesta muka essealaisena ovat todellisuuden vastaisia.

Seppo

Risto Santalan nimi tässä yhteydessä on puoleltasi aavistuksen verran yksipuolinen. Hän todellakin puhui Qumranin löydöistä. Hän myös kertoi että ne monella tavoin valaisevat Jeesuksen ajan juutalaisuuden ymmärtämistä ja näin monia Uuden testamentin kohtia voidaan paremmin ymmärtää paremmin kuin aikaisemmin.

Mutta samaan aikaan on aihetta huomata, että hän asioista hyvin perillä olleena myös osasi tehdä selvän eron Jeesus -liikkeen ja Qumranin yhteisön välillä.

Viimeksi näimme toisiamme ennen Kameruniin menoani Åbo Academin eksegetiikan tutkijaseminaarin istunnoissa, joihin hänellä oli erinomaisia tekstejä Talmud-tutkimuksestaan.